Tarkoittaako samaa?

Mikä sitten on luvun 150 suhde lukuun 100? Eikö se olekaan puolta enemmän? Onko se edes 50 % enemmän? Eikö lukua 150 voi johtaa luvusta 100 yhteenlaskulla?

heskey kirjoitti:

Mikä sitten on luvun 150 suhde lukuun 100? Eikö se olekaan puolta enemmän? Onko se edes 50 % enemmän? Eikö lukua 150 voi johtaa luvusta 100 yhteenlaskulla?

Voit laskea lukujen suhteita ihan itse tai vaikka tietokoneella. Sillä ei ole tekemistä sen kanssa, mitä suomen kielen ilmaukse tarkoittavat.

Eihän 150 ole puolta enemmän kuin 100 vaan puolitoista kertaa enemmän.

Eli meni omankin logiikan ohi tuo "puolet isompi". Omasta mielestä se tarkoittaa yksiselitteisesti:

A:n laatikko on puolet isompi kuin B:n, eli

jos B:n laatikko on kuution, niin A:n laatikko on B:n laatikko puolet B:n laatikosta = 1,5 kuutiota.

Selvempi lause olisi:

A:n laatikko on puolet isompi B:n laatikon koosta.

Mutta jos tuo todellakin tarkoittaa kielellisesti kaksinkertaista, niin logiikka pettää pahemman kerran, jota se tekee monella muullakin, josta syystä ilmausta ei pitäisi käyttää ainakaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

Kaikkein johdonmukaisimmat lauseet olisivat:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = 3 * x)
jne.


Ja tuo ensimmäinenhän oli se puolet isompi selvän logiikan mukaan. Omituista, miten kieli muuttaa matemaattista faktaa todella hämäräksi.

ap. kirjoitti:

Eli meni omankin logiikan ohi tuo "puolet isompi". Omasta mielestä se tarkoittaa yksiselitteisesti:

A:n laatikko on puolet isompi kuin B:n, eli

jos B:n laatikko on kuution, niin A:n laatikko on B:n laatikko puolet B:n laatikosta = 1,5 kuutiota.

Selvempi lause olisi:

A:n laatikko on puolet isompi B:n laatikon koosta.

Mutta jos tuo todellakin tarkoittaa kielellisesti kaksinkertaista, niin logiikka pettää pahemman kerran, jota se tekee monella muullakin, josta syystä ilmausta ei pitäisi käyttää ainakaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

Kaikkein johdonmukaisimmat lauseet olisivat:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = 3 * x)
jne.


Ja tuo ensimmäinenhän oli se puolet isompi selvän logiikan mukaan. Omituista, miten kieli muuttaa matemaattista faktaa todella hämäräksi.

Lue lisää

"Kaikkein johdonmukaisimmat lauseet olisivat:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = 3 * x)
jne."

Ei tuo olisi johdonmukaista. Johdonmukaista olisi:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = x 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = x 3 * x)

Mutta noinhan arkikielessä asiaa ei kukaan tarkoita.

yksi vain kirjoitti:

"Kaikkein johdonmukaisimmat lauseet olisivat:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = 3 * x)
jne."

Ei tuo olisi johdonmukaista. Johdonmukaista olisi:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = x 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = x 3 * x)

Mutta noinhan arkikielessä asiaa ei kukaan tarkoita.

Lue lisää

Eihän tuo ole johdonmukaista, koska et voi kirjoittaa matemaattisesti "puoli kertaa isompaa" tuon yksinkertaisemmin. Syystä, että ei pelata kokonaisluvulla.

Puoli kertaa (0,5 * x) on johdonmukainen, mutta koska 0,5 on pienintä kokonaislukua pienempi ja kielellisen ilmauksen mukaan on tarkoitus saada alkuperäistä isompi, on pakko suorittaa yhteenlasku. Pienintä kokonaislukua suuremmilla luvuilla tulee automaattisesti suurempi, ilman yhteenlaskua. Kyllähän tämä on matemaattinen johdonmukaisuus.

Inhottavaksi asian tekee tässä se, ettei Suomen kieli perustu tältä osin faktoihin. Tai sitten perustuu, mutta erittäin epäloogisella tavalla. Tästä lähtien, kun joku haluaa minulta "puolet isomman" esim. jonkun esineen, annan hänelle kynän ja paperia ja käsken kirjoittaa yhtälön, tai sitten pyydän kertomaan todellisena lukuna, minkä kokoisen hän haluaa.

yksi vain kirjoitti:

"Kaikkein johdonmukaisimmat lauseet olisivat:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = 3 * x)
jne."

Ei tuo olisi johdonmukaista. Johdonmukaista olisi:

puoli kertaa isompi (y = x 0,5 * x)
kaksi kertaa isompi (y = x 2 * x)
kolme kertaa isompi (y = x 3 * x)

Mutta noinhan arkikielessä asiaa ei kukaan tarkoita.

Lue lisää

Johdonmukaisinta ja täysin yksikäsitteistä olisi sekä kielen että matematiikan kannalta:

puolitoistakertainen (y = x 0,5 * x = 1,5*x)
kolminkertainen (y = x 2 * x = 3*x)
nelinkertainen (y = x 3 * x = 4*x)

Esimerkkejä: "Minulla on velkaa 100.000 euroa, mutta naapurillani velkaa on puolitoistakertainen määrä eli 150.000 euroa." "Lattiaan meni betonimassaa viisi kuutiota, mutta talon perustukseen sitä tarvittiin kaksinkertainen määrä."

Jos puolet isompi on kaksinkertainen, niin mitä on puolet pienempi? Todella epäloogista mielestäni.

Itsensä voi tehdä naurettavaksi niin monella tavalla, esimerkiksi teeskentelemällä, ettei ymmärrä yksinkertaista suomen kielen ilmausta ja vielä julistamalla tämän hyveeksi ja ilmausta käyttävät ihmiset tyhmiksi.

Yucca kirjoitti:

Itsensä voi tehdä naurettavaksi niin monella tavalla, esimerkiksi teeskentelemällä, ettei ymmärrä yksinkertaista suomen kielen ilmausta ja vielä julistamalla tämän hyveeksi ja ilmausta käyttävät ihmiset tyhmiksi.

Lue lisää

Tietysti olet oikeassa siinä, että ymmärsin, mitä kirjoittaja oli varsinaisesti tarkoittanut. Mutta sitä todellakaan ymmärrä, mikä on estänyt hänet ajattelemasta kirkkaasti ja ja ilmaisemasta asian täsmällisesti, että jokin asia oli vain kuudesosa jostain toisesta.

Kieli on riittävän epätarkka väline muutenkin, ilman että sitä hämärretään tahallisesti vielä lisää.

lueskellut kirjoitti:

Tietysti olet oikeassa siinä, että ymmärsin, mitä kirjoittaja oli varsinaisesti tarkoittanut. Mutta sitä todellakaan ymmärrä, mikä on estänyt hänet ajattelemasta kirkkaasti ja ja ilmaisemasta asian täsmällisesti, että jokin asia oli vain kuudesosa jostain toisesta.

Kieli on riittävän epätarkka väline muutenkin, ilman että sitä hämärretään tahallisesti vielä lisää.

Lue lisää

Kun nyt kysyt, niin täytyy myöntää, että sana ”koomista” oli tässä – kuten usein muutenkin – vähän pehmentelysana. Se tarkoitti, että saivartelusi on tyhmää, typerää ja hölmöä, mutta jätti sinulle mahdollisuuden ottaa neuvo onkeesi ottamatta asiaa itseesi.

Teoretisointi sillä, että kielen ilmausten pitäisi matemaattisesti tarkoittaa jotain muuta kuin ne tarkoittavat, on yhdenlaista ajattelun vinksahtamista. Hölmöksi se muuttuu, kun sitä jatketaan inttävästi senkin jälkeen, kun asian oikea laita on selvä.

Suomen kieli on ihan tarkka tässä asiassa, eivätkä sitä hämärrä ne ihmiset, jotka käyttävät vanhoja vakiintuneita ilmauksia, vaan ne, jotka väittävät niiden olevan hämäriä tai epätarkkoja.

Yucca kirjoitti:

Kun nyt kysyt, niin täytyy myöntää, että sana ”koomista” oli tässä – kuten usein muutenkin – vähän pehmentelysana. Se tarkoitti, että saivartelusi on tyhmää, typerää ja hölmöä, mutta jätti sinulle mahdollisuuden ottaa neuvo onkeesi ottamatta asiaa itseesi.

Teoretisointi sillä, että kielen ilmausten pitäisi matemaattisesti tarkoittaa jotain muuta kuin ne tarkoittavat, on yhdenlaista ajattelun vinksahtamista. Hölmöksi se muuttuu, kun sitä jatketaan inttävästi senkin jälkeen, kun asian oikea laita on selvä.

Suomen kieli on ihan tarkka tässä asiassa, eivätkä sitä hämärrä ne ihmiset, jotka käyttävät vanhoja vakiintuneita ilmauksia, vaan ne, jotka väittävät niiden olevan hämäriä tai epätarkkoja.

Lue lisää

Tyhmää ja koomista on nimitellä asiallista keskustelijaa koomiseksi ja tyhmäksi. Perustelusi eivät kolahtaneet ainakaan minuun.

No, kukin rakentakoon egonsa miten parhaaksi näkee!

linjoilla kirjoitti:

Tyhmää ja koomista on nimitellä asiallista keskustelijaa koomiseksi ja tyhmäksi. Perustelusi eivät kolahtaneet ainakaan minuun.

No, kukin rakentakoon egonsa miten parhaaksi näkee!

Lue lisää

Kun keskustelussa jo viitattiin siihen, mitä kielen asiantuntijat ovat aiheesta kirjoittaneet vuosikymmenten kuluessa, niin on vaan tyhmää jauhaa siitä tutustumatta asiaan ja vielä tyhmempää jostain sivusta soittaa suutaan.

Yucca kirjoitti:

Kun keskustelussa jo viitattiin siihen, mitä kielen asiantuntijat ovat aiheesta kirjoittaneet vuosikymmenten kuluessa, niin on vaan tyhmää jauhaa siitä tutustumatta asiaan ja vielä tyhmempää jostain sivusta soittaa suutaan.

Lue lisää

Huomaa tässäkin, ettei ongelma suinkaan ollut itse asia, vaan se, että uskalsin uhmata mielipiteelläni kielen asiantuntijoita, joihin Yuccakin, ja varmasti syystä, itsensä lukee.

Olen aina ihmetellyt sitä, miksi kielen asiantuntijat ovat aina oikomassa kielen rakenteessa olevia yleisiä virheellisiä käytäntöjä, esimerkiksi "ilman rahatta" -sanontaa, mutta taas kielen merkityksessä olevat epäloogisuudet kuten "kuusi kertaa pienempi" selitetään vallitsevana käytäntönä täysin hyväksyttäviksi.

lueskellut kirjoitti:

Huomaa tässäkin, ettei ongelma suinkaan ollut itse asia, vaan se, että uskalsin uhmata mielipiteelläni kielen asiantuntijoita, joihin Yuccakin, ja varmasti syystä, itsensä lukee.

Olen aina ihmetellyt sitä, miksi kielen asiantuntijat ovat aina oikomassa kielen rakenteessa olevia yleisiä virheellisiä käytäntöjä, esimerkiksi "ilman rahatta" -sanontaa, mutta taas kielen merkityksessä olevat epäloogisuudet kuten "kuusi kertaa pienempi" selitetään vallitsevana käytäntönä täysin hyväksyttäviksi.

Lue lisää

...että kieliasioissa arvostamani Yucca näin polttaa päreensä.

Selkeän logiikan mukaan "enemmän" tai "vähemmän" lasketaan ns. perusluvusta. Jos lähtöarvo on vaikkapa 200, niin "puolta/puolet enemmän" on 300, ts. 50 prosenttia enemmän.

Samaa asiaa: jos hinta nousee 100 eurosta 10% ja laskee sen jälkeen 10%, ei hinta nyt ole 100 euroa, vaan 99 euroa.

"Kuusi kertaa pienempi" luvusta 100 on -500.

Yucca on tässä väärässä, vaikka aika usein kuulee käytettävän "puolta enempää" merkityksessä "kaksinkertaisesti" tai "100% enemmän".

[Maolaiset -70-luvulla: "Miljardi (kiinalaista) ihmistä ei voi olla väärässä". Antimaolaiset: "Tuhat miljardia paskakärpästä ei voi olla väärässä".]