Jos noi stirlingmoottorit olis vähän halvempia niin kantsisko sellanen laittaa kiinni öljy/puukattilan jatkoksi jauhamaan sähköä?
joku 40kw kattila 90% hyötysuhteella tekis 4kw hukkälämpöä savukaasuina josta saataisiin 50% strilingillä 2kw sähköä. ja maailma pelastuu ;)
joku 40kw kattila 90% hyötysuhteella tekis 4kw hukkälämpöä savukaasuina josta saataisiin 50% strilingillä 2kw sähköä. ja maailma pelastuu ;)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Huttutytön näkökulmasta:Paljonko energiaa kuluu stirlingmoottorin valmistamiseen?
Paljonko energiaa tuo motti tuottaisi elinkaarensa aikana?
Missä sitten meidän harakat lämmittelisivät?
Älä rakenna sellaista veli hyvä...niin maailma pelastuu.
Anna ne ylimääräiset fyrkat mulle jollet tarvitse niitä...mulla on jatkuva jano mä tartten juotavaa.
Tuo 4kw on niin huonoa energiaa, alhaista lämpötilaa, verrattuna Stirlingmoottorin vaatimaan jäähdytyslämpötilaan, että moottori ei voisi repiä siitä 50% hyötytehoa.
Stirlingmoottori toimii 50% hyötysuhteella vain jos sillä on metallin ja voitelunesteen kestorajoa hipova lämpölähde ja hyytävän kylmä jäähdytysväliaine. Koko homma tulee carnot'n prosessin reunaehdoista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Carnot_cycle
Tämä idea on käsittääkseni aivan toimiva periaatteessa. Ja varmaankin esteenä on noiden stirlingmoottoreiden valmistus- ja asennuskulut yms.
Ajattelit asentaa tuon sähköntuotantoyksikön sinne polttoprosessin jälkipäähän, jolloin eteen tuleekin tuo Yusan esittämä hyötysuhdeongelma. Mutta eihän yhteistuotannossa (sähkö+kauko) olevissa voimalaitoksissakaan tehdä niin, kun niiden kokonaishyötysuhteet hipovat 100%. Siis mikseipä sitä motukkaa voisi asentaa ensimmäiseksi siihen palokanavaan? Haittapuolelle jäisi ehkä kattilan hieman noussut putsaamistarve, kun nokeentuminen olisi ehkä suurempaa kattilan alhaisemman palokaasulämpötilan vuoksi.
Sähkön tuotannon ja tarpeen mahdollinen erijaksoisuus tässä puusähköjutussa vaatisi ehkä pientä viritystä. On kuitenkin ratkaistavissa.
"Siis mikseipä sitä motukkaa voisi asentaa ensimmäiseksi siihen palokanavaan?"
Siksi, että siellä on jo höyryturbiini, joka on yhtä tehokas kuin stirlingmoottori ja perinteistä, vakiintunutta tekniikkaa. Pienvoimalaitoksiin, joissa nyt käytetetään dieseleitä, stirlingmoottori voisi sopia, mutta esim Wärtsilä ei taida haluta vaihtaa käytäntöään ilman parempia perusteita.
http://www.power-technology.com/contractors/powerplantequip/wartsila/
Miksei nuo stirlingit ei ole yleistyneet? Käsittääkseni melko huoltovapaita ja hyvänhyötysuhteen omaavia moottoreita. Lisäksi tekniikaltaan suht yksinkertaisia massatuotantoon.
Jotain kait kertoo luotettavuudesta että ruotsalaiset ovat huolineet stirlingin sukellusveneensä voimanlähteeksi.
On paljon tapauksia, joissa tekninen paremmuus ei riitä markkinamenestykseen. Miksi esim kaikki yhteiskunnalliset laitokset ja isot firmat eivät vielä ole siirtyneet Linux-käyttäjiksi? Sama kysymyksenasettelu. Kukaan ei saa potkuja jos valitsee varman päälle dieselin, kukaan ei saa potkuja jos valitsee Windowsin. Vaikka parempikin vaihtoehto olisi.
Hollannissa oli busseissa stirlingmoottoreita jo 70-luvulla. Mm Philips kehitteli niitä.