älkää opiskelko biologiaa!

biologi

Älkää aloittako biologian opintoja. Ne näyttävät tällä hetkellä olevan tie työttömyyteen. Vuosittain opinnot aloittaa monta sataa opiskelijaa ja varsinaisia biologian alan työpaikkoja on maassamme vain 4000! Opettajan paikkojen varaankaan ei kannata laskea koska sitä mukaan kun nykyiset opettajat eläköityvät heidän virkansa lakkautetaan vähtyneiden lapsimäärien takia.

Tällä hetkellä Suomessa on avoinna yksi biologin paikka, 6 maatalousneuvojan paikkaa ja muutama opettajan pesti, jotka kaikki ovat alle vuoden mittaisia.

117 kommenttia

Vastaukset

  • Opiskelen itekki biologiaa ja tiiän kyllä etten työtä tuu varmana saamaan mutta ala kiinnostaa muuten. Mitäs sitä semmostakaan opiskelemaan mikei kiinnosta. Voinpahan tehä sitte valmistuttuani jottain muuta työtä vaikkei koulutustani vastaiskaan. Kylläpä sitä kai aina jotain työtä löytyy, hyvä jos jotenki liippais biologiaa mutta jos ei niin sittepä sitä tehään jotain muuta. En alkais opiskelupaikkaa valittemaan sen mukaan, millanen tilanne on työmarkkinoilla. Opiskelkaa sitä mikä kiinnostaa, kyllä sitä aina jonkin työpaikan sitte löytää!

  • Omaa alaansa ei kannata valita työllistymisen mukaan. Totuus kuitenkin on, että aivan jokaiselta alalta työllistyy joku. Vaihtoehtona toki on, että valitsee alan, joka ei kiinnostanut ikinä eniten.

    Itsekin aloitan biologian opiskelun syksyllä ja en voisi olla enemmän innoissani. :D

    • Ikävä kuulostaa näin pessimistiseltä, mutta toivottavasti olet yhtä innostunut siivoojan tai kaupan kassan pestistä, joka muutaman vuoden päästä odottaa, kun valmistut. Voithan saada aina välillä oman alasi töitä, mutta kantsii valmistauta siihen, että työksesi joudut tekemään aika paljon eri hommaa, kuin oma alasi/tasosi.


    • rjgswkj:lle kirjoitti:

      Ikävä kuulostaa näin pessimistiseltä, mutta toivottavasti olet yhtä innostunut siivoojan tai kaupan kassan pestistä, joka muutaman vuoden päästä odottaa, kun valmistut. Voithan saada aina välillä oman alasi töitä, mutta kantsii valmistauta siihen, että työksesi joudut tekemään aika paljon eri hommaa, kuin oma alasi/tasosi.

      Että kumpi sitten on pienempi paha: valmistua työttömäksi tai tehdä esim. siivoustöitä vai kouluttautua suoraan alalle, jossa työllistyy, mutta joka ei myöskään tule ikinä tyydyttämään älyllisiä tarpeita ja vastaamaan mielenkiintoa. -0. Sama kai se. Ehkä sitten mielummin kannattaa kuunnella "sydäntään" niin ei tarvitse olla katkera itselleen, miksi kouluttauduin lähihoitajaksi vaikkei voisi vähempää kiinnostaa. En tiedä.


    • ? kirjoitti:

      Että kumpi sitten on pienempi paha: valmistua työttömäksi tai tehdä esim. siivoustöitä vai kouluttautua suoraan alalle, jossa työllistyy, mutta joka ei myöskään tule ikinä tyydyttämään älyllisiä tarpeita ja vastaamaan mielenkiintoa. -0. Sama kai se. Ehkä sitten mielummin kannattaa kuunnella "sydäntään" niin ei tarvitse olla katkera itselleen, miksi kouluttauduin lähihoitajaksi vaikkei voisi vähempää kiinnostaa. En tiedä.

      Biologiksi luin minäkin. Toisaalta en kadu, koska olisi jäänyt vaivaamaan ellen olisi toteuttanut kutsumustani. Mutta toisaalta en ehkä olisi aloittanut opintoja, jos olisin tiennyt työllisyystilanteesta. Silloin joskus biologiaa mainostettiin tulevaisuuden alana. Tunnen tulleeni huijatuksi. Lopputulos kun on työttyömyys opintovelat. Yliopisto-opinnot eivät edes juurikaan valmentaneet käytännön työelämään.

      Akateemisia ei huolita edes siivoamaan. Pitäisi kai opiskella alalle, jota voisi edes suunnilleen sietää, kunhan vain työpaikka olisi taattu. Ei jaksaisi enää. Ja millä rahalla.


    • ? kirjoitti:

      Että kumpi sitten on pienempi paha: valmistua työttömäksi tai tehdä esim. siivoustöitä vai kouluttautua suoraan alalle, jossa työllistyy, mutta joka ei myöskään tule ikinä tyydyttämään älyllisiä tarpeita ja vastaamaan mielenkiintoa. -0. Sama kai se. Ehkä sitten mielummin kannattaa kuunnella "sydäntään" niin ei tarvitse olla katkera itselleen, miksi kouluttauduin lähihoitajaksi vaikkei voisi vähempää kiinnostaa. En tiedä.

      Sitä sietääkin miettiä ennen kuin koko opiskelun aloittaa. Tunnen ihmisiä, jotka tietävät työllistymisen olevan hankalaa ja suorastaan epätodennäköistä, mutta jotka opiskelevat silti biologiaa, koska ovat todella kiinnostuneita siitä. Toisaalta jos työllistyminen on erittäin tärkeää, ei ehkä kannata ottaa sitä riskiä, että opiskelee alaa, jossa työllistyminen ei ole todennäköistä. Riippuu ihmisestäkin.

      Maailma kun harvoin on mustavalkoinen, niin ei se tässäkään asiassa ole. Toisessa ääripäässä on joku karmea ammatti joka työllistää hyvin. Toisessä ääripäässä on todella mielenkiintoinen tutkinto, joka taasen ei työllistä. Mahtuuhan siihen väliinkin paljon (?). Itse siivosin välivuoden yhessä hotellissa ja siellä oli aika paljon yliopistosta valmistuneita. Tämä pelästytti aika paljon:) Nykyään opiskelen alaa, joka työllistää melko hyvin ja on samalla ihan mielenkiintoinenkin. Ei tosin aivan se unelma-ala, mutta silti ihan ok.

      Muinais-arameaa ym. muuta kiinnostavaa voi sitten harrastaa vapaa-ajalla. Eihän se toki vastaa samaa kuin yliopistossa alan opiskelu, mutta kuitenkin.


    • ---mirkku--- kirjoitti:

      Sitä sietääkin miettiä ennen kuin koko opiskelun aloittaa. Tunnen ihmisiä, jotka tietävät työllistymisen olevan hankalaa ja suorastaan epätodennäköistä, mutta jotka opiskelevat silti biologiaa, koska ovat todella kiinnostuneita siitä. Toisaalta jos työllistyminen on erittäin tärkeää, ei ehkä kannata ottaa sitä riskiä, että opiskelee alaa, jossa työllistyminen ei ole todennäköistä. Riippuu ihmisestäkin.

      Maailma kun harvoin on mustavalkoinen, niin ei se tässäkään asiassa ole. Toisessa ääripäässä on joku karmea ammatti joka työllistää hyvin. Toisessä ääripäässä on todella mielenkiintoinen tutkinto, joka taasen ei työllistä. Mahtuuhan siihen väliinkin paljon (?). Itse siivosin välivuoden yhessä hotellissa ja siellä oli aika paljon yliopistosta valmistuneita. Tämä pelästytti aika paljon:) Nykyään opiskelen alaa, joka työllistää melko hyvin ja on samalla ihan mielenkiintoinenkin. Ei tosin aivan se unelma-ala, mutta silti ihan ok.

      Muinais-arameaa ym. muuta kiinnostavaa voi sitten harrastaa vapaa-ajalla. Eihän se toki vastaa samaa kuin yliopistossa alan opiskelu, mutta kuitenkin.

      Mitä alaa opiskelet nykyään? :)


    • ---mirkku--- kirjoitti:

      Sitä sietääkin miettiä ennen kuin koko opiskelun aloittaa. Tunnen ihmisiä, jotka tietävät työllistymisen olevan hankalaa ja suorastaan epätodennäköistä, mutta jotka opiskelevat silti biologiaa, koska ovat todella kiinnostuneita siitä. Toisaalta jos työllistyminen on erittäin tärkeää, ei ehkä kannata ottaa sitä riskiä, että opiskelee alaa, jossa työllistyminen ei ole todennäköistä. Riippuu ihmisestäkin.

      Maailma kun harvoin on mustavalkoinen, niin ei se tässäkään asiassa ole. Toisessa ääripäässä on joku karmea ammatti joka työllistää hyvin. Toisessä ääripäässä on todella mielenkiintoinen tutkinto, joka taasen ei työllistä. Mahtuuhan siihen väliinkin paljon (?). Itse siivosin välivuoden yhessä hotellissa ja siellä oli aika paljon yliopistosta valmistuneita. Tämä pelästytti aika paljon:) Nykyään opiskelen alaa, joka työllistää melko hyvin ja on samalla ihan mielenkiintoinenkin. Ei tosin aivan se unelma-ala, mutta silti ihan ok.

      Muinais-arameaa ym. muuta kiinnostavaa voi sitten harrastaa vapaa-ajalla. Eihän se toki vastaa samaa kuin yliopistossa alan opiskelu, mutta kuitenkin.

      Jos voi opiskella biologiaa kiinnostuksen vuoksi, miksei sitten vaikka muinais-arameaakin? :) Olen opiskellut itse vaikka mitä poikkitieteitä eikä työllistyminen tunnu tällä hetkellä tärkeimmältä asialta. Tärkeintä on saada edes jotenkin säännöllisesti edes jotain töitä. Elämä on jotain muuta kuin työ, ehkä matkustamista, vapautta ja omaa arkielämää mikä menee työajan ulkopuolelle. Parasta olisi tietysti elättää itsensä kasvattamalla ruokansa mutta jos keskittyy ajattelemaan mopatessaan että "tämä on nyt tätä leivänhankkimista" niin ehkä sen saa tuntumaan luonnolliselta osalta elämää. Kunhan elän! Ihminen on apina joka ajattelee harvinaisen usein epäolennaisuuksia. Sanon minä, superfilosofi;) no ehket en kuitenkaan....


    • xx kirjoitti:

      Biologiksi luin minäkin. Toisaalta en kadu, koska olisi jäänyt vaivaamaan ellen olisi toteuttanut kutsumustani. Mutta toisaalta en ehkä olisi aloittanut opintoja, jos olisin tiennyt työllisyystilanteesta. Silloin joskus biologiaa mainostettiin tulevaisuuden alana. Tunnen tulleeni huijatuksi. Lopputulos kun on työttyömyys opintovelat. Yliopisto-opinnot eivät edes juurikaan valmentaneet käytännön työelämään.

      Akateemisia ei huolita edes siivoamaan. Pitäisi kai opiskella alalle, jota voisi edes suunnilleen sietää, kunhan vain työpaikka olisi taattu. Ei jaksaisi enää. Ja millä rahalla.

      Sama juttu mulla. Velkoja ei opiskelusta jäänyt. En olisi minäkään tutkintoa tehnyt, jos olisin tiennyt mihin se johtaa. Olen labrapuolen biologi eli sillä "tulevaisuuden alalla", josta 2000-luvun alussa lukiossa informoitiin. Parhaimmillaan palkkani on ollut 1700 e/kk ja yliopiston ulkopuolelle en oo päässyt edes työhaastatteluun (siis koulutusta vastaavaan työhön). Opintojen aikana labratyökokemusta mulla oli peräti neljältä kesältä, gradun teko satunnaiset apurahahommat 2 harjoittelua (joista toinen oli palkaton), vaan eipä riittäneet rahkeet työelämään. Nyt oon kaupan kassalla ja luen uutta ammattia.

      Toisaalta, kun uutisia katselee, niin emmepä me Suomen korkeakoulutetut nuoret yksin ole Euroopassa. Aika monessa valtiossa nuorilla aikuisilla (kai alle kolmevitoset nuoriksi lasketaan :-) on vielä hikisempää löytää yhtään mitään työtä.


    • xx kirjoitti:

      Biologiksi luin minäkin. Toisaalta en kadu, koska olisi jäänyt vaivaamaan ellen olisi toteuttanut kutsumustani. Mutta toisaalta en ehkä olisi aloittanut opintoja, jos olisin tiennyt työllisyystilanteesta. Silloin joskus biologiaa mainostettiin tulevaisuuden alana. Tunnen tulleeni huijatuksi. Lopputulos kun on työttyömyys opintovelat. Yliopisto-opinnot eivät edes juurikaan valmentaneet käytännön työelämään.

      Akateemisia ei huolita edes siivoamaan. Pitäisi kai opiskella alalle, jota voisi edes suunnilleen sietää, kunhan vain työpaikka olisi taattu. Ei jaksaisi enää. Ja millä rahalla.

      Virolaiset vie vievät ison osan siivojien työpaikoista.
      Tuskin saisit niitäkään töitä, vaikka olisit vain peruskoulutettu.


  • Ja taas yksi turhautunut joka ei tajua, että yliopisto ei ole ammattikoulu, eli ei niitä töitä Hesarin työpaikkailmoissa erikoistuneelle biologille tosiaan juuri tyrkytetä. MUTTA, bioalan erikoisosaajille, jotka myös tekevät duunia eivätkä istu kirjoittelemassa hölynpölyä tänne, töitä on aina löytynyt. Esim. neuroalan tai molekyylibiologian alan ihmisille (peruskoulutus siis esim. biologi tai biokemisti) tuntuu ottajia olevan jatkuvasti. Näillä aloilla pääsee helposti jopa kunnon (3500-4500 e/kk) palkoille.

    • Yksi tapa työllistyä jos on kiinnostunut biotieteistä on hakea lääketieteelliseen tai eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan. Tutkijanura on avoinna silloinkin mutta toisaalta on varma työllistyminen ihan perusterveydenhoidossa myös, ei ainakaan tarvitse nähdä työtöntä päivää. Sisäänpääsy hieman vaikeampi tosin, mutta ei mikään älytön.


  • Te jotka aiotte biologiaa opiskelemman: miten olisi farmasia? Se liippaa ainakin vähän läheltä biologiaa ja työllistyminen on HUOMATTAVASTI suurempi.

    Itse hain ensi syksyksi sekä biologiaa että farmasiaa opiskelemaan, onneksi tulin valituksi farmaseutin tutkintoon.

    • Miten se liippaa läheltäkään esim. ekologiaa?


    • Hmm? kirjoitti:

      Miten se liippaa läheltäkään esim. ekologiaa?

      Hyville löytyy aina töitä. Ole siis hyvä!

      Opiskelen opettajaksi ja joudun varmasti tekemään huonompia ja parempia töitä ja monta lyhyttä työsuhdetta, esim. sijaisuutta, ennen kuin saan monen vuoden työpaikan. Mutta sisulla ja positiivisella asenteella eteenpäin!


    • Hmm? kirjoitti:

      Miten se liippaa läheltäkään esim. ekologiaa?

      No mitäpä mahtavat esim. ehkäisypillereiden vaikutukset olla luonteeltaan vesiekosysteemeissä?


    • omnaut kirjoitti:

      No mitäpä mahtavat esim. ehkäisypillereiden vaikutukset olla luonteeltaan vesiekosysteemeissä?

      Ovathan lääkejäämät ongelma ekosysteemissä ja pahimmillaan seurauksena voi olla epämuodostumia tai että eläimet eivät pysty lisääntymään.


    • Arvuuttelija kirjoitti:

      Ovathan lääkejäämät ongelma ekosysteemissä ja pahimmillaan seurauksena voi olla epämuodostumia tai että eläimet eivät pysty lisääntymään.

      No sitäpä minä päässäni haudoin, kun ivallisesti nimimerkille "Hmm?" tuossa yllä vastasin.


  • Kommentoidaan nyt vanhaan ketjuun. Opiskelin biologiaa aikoinani minäkin ja ekologian puolelta tuhersin niin "pikkugeen" kuin "väiskinkin". Valmistumisen jälkeen tuli parina kesänä tehtyä vielä joitain luontoselvityksiä erinäisille firmoille, mutta nyt ovat jääneet ja keskityn ihan muun alan hommiin, "oikeisiin töihin". Ei kannata jämähtää. Ne satunnaiset luontoselvitysten laatimiset eivät ainakaan taloudellisesti tuottaneet juuri sen enempää kuin työttömänä olo olisi samassa ajassa antanut. Ei sellaisella vuoden ympäri ainakaan elä jos parhaimmillaan kesän kitkuttaakin. Muutoinhan ekologille ei käyttöä ole (jos ei kasvatustieteitä ole opiskellut) kuin yliopistolla, jonne ei kovin moni valmistunut voi töihin väikkärin jälkeen jäädä.

    • Ehkä olit hieman väärässä paikassa, meillä ainakin on monta biologia ja tekevät töitä ympäri vuoden, kesällä melkeinpä ympärivuorokauden;)


  • Työtilanteetkin muuttuu... jos nyt alkaa opiskelemaan biologiaa yliopistossa ja siihen vielä vaikka päälle se opettajankoulutus niin siinä menee opiskellessa minimissään se neljä vuotta. Siinä välissä ehtii tapahtumaan työrintamalla vaikka mitä... ja, vaikka ei tapahtuisikaan niin kyllä sitä aina voi jotain muutakin tehdä, vaikka hemmetti vieköön jossain kaupan kassalla sitä edes osa-aikaista oman alansa työtä odottaessa. Turhaakin turhempaa on lähteä opiskelemaan jotain alaa joka ei yksinkertaisesti kiinnosta, mutta josta kyllä varmaan saisi tulevaisuudessa työtä...tai sitten käy niin, että hikisesti opiskelet jotain sellaista jota et enää parin vuoden jälkeen yksinkertaisesti jaksaisi, mutta pakko vain vääntää ja sitten käykin niin, että kyseiseltä alalta katoaa kaikki työpaikat... tuleeko hieman you have been trolled -fiilis?

    • Tähän sen verran pitää viel kommentoida: No onko sitten älykästä kouluttautua "alalle joka kiinnostaa" ja päätyä siivoamaan tai kassalle? Vai sittenkin se vaihtoehto B, jossa on töitä ja ala on ihan OK.

      Vai onko biologi-siivooja jotenkin kiinnostava ala? Ja sit kun sitä oman alan duu´nia ei tuu, voit pyyhkiä CVlläsi ja tutkinnollasi lattiaa. Pari vuotta luuttuamista ei oo se suurin meriitti, kun työhön on 70 PÄTEVÄÄ hakijaa? Ala on just niin kilpailtua, ettei sitä "oman alan työtä" edes olisi varaa odotella.

      Ja kun biologeja koulutetaan koko ajan, ja työtilanne muuttuisikin, arvaa valitaanko työhön tuoreilla tiedoilla varustettu vai tyyppi, joka on ollut 3 v kassalla ja 2 siivoamassa?

      Työelämässä oon pyörinyt opiskelujen aikana ja valmistuttuani. Tää ala on niin kovaa ja resurssit tiukoilla työnantajapuolella, että tyhmä pitää olla jos tähän leikkiin lähtee. Kun aloitin opinnot vuonna 2000, ei tilanne ollut näin paha.


  • Itse olen kanssa valmistunut biologiasta. Töitä ei oikeasti vain ole. Tutkijaksi en halua (ja ehkä minusta ei siihen ole). Tällä hetkellä opiskelen sairaanhoitajaksi ja on mahtavaa huomata, että pääsen heti kiinni työelämään jo opintojen aikana ja varma työpaikka on tulevaisuudessa.

  • Edes hyvä ei saa töitä. Valtiolla kun on rekrytointikielto päällä. Tutkijoiksi on menijöitä enemmän kuin yliopistolla resursseja.

    Alalla on hirveä epäsuhta koulutettavien määrän ja työpaikkojen tarjonnan suhteen.

    Luuletteko te työpaikan tulevan sillä että olette parempia kuin muut? Niin ajattelevat ne vierustoverinnekin sitten luennolla.

    Itsellä FM tasoinen tutkinto, vuosien monipuolinen työkokemus. Ei vain löydy oman alan töitä. Opettajan paikkoihin päteviä hakijoita 30-50... Valtiolle ja kunnille 50-100. Erotu siinä sitten. Kun ne muutkin ovat aivan yhtä hyviä kuin sinä.

    Ja muistakaa jatkuva ympäristöalan kuihtuminen, nyt luvassa 20-92 milj euron budjettileikkaukset.

    Samalla vaivalla voit opiskella tutkinnon jota voi hyödyntää muutenkin kuin sytykkeenä.

    Nyt olen töissä, en omalla alalla. Olen hitusen katkera, sillä jollakin alalla, jossa pääsisi edes työllistymään omalla osaamisellaan, olisin jo töissä (hyväpalkkaisissa).

    Kutsumus on ikävä peruste koulutukselle, jos se ei johda työllistymiseen. Ymmärrät maailman ympäristöongelmat, mutta työttömänä pääset vain katsomaan sivusta. Tällainen tieto vain lisää tuskaa.

    • Tarkoittanet varmaan ympäristöalan kuihtumisella valtionhallintoa? Yksityisellä puolella vaatii hieman markkinahenkisyyttä, mutta palkkaus onkin sitten kannustavampi.


    • Yksityisellä duuniss kirjoitti:

      Tarkoittanet varmaan ympäristöalan kuihtumisella valtionhallintoa? Yksityisellä puolella vaatii hieman markkinahenkisyyttä, mutta palkkaus onkin sitten kannustavampi.

      Vaatii toki markkinointihenkisyyttä. Tällä hetkellä 9 biologian alan paikkaa auki, näistä 6 on pipettihommia. Kaksi yliopistojen kovasti kilpailtuja paikkoja. Yksi oli ilmeisen "markkinahenkinen" konsulttiduuni.

      Teen nykyisellään myyntityötä. En vain tiedä kumpi olisi suurempi paha: olla ulkona "oman alan töistä" vai olla konsulttifirmassa tekemässä YV-arviointeja hankkeista, joita henkilökohtaisella tasolla vastustaa.

      Eikä noita asiallisia ympäristökonsulttihommia niin kovasti ole tarjolla. Vuosittain valmistuu satoja alan maistereita. Työttömyys jatkaa alalla kasvuaan, eikä töihin ole asiaa ilman hyviä perhesuhteita.


    • Biologi & opettaja kirjoitti:

      Vaatii toki markkinointihenkisyyttä. Tällä hetkellä 9 biologian alan paikkaa auki, näistä 6 on pipettihommia. Kaksi yliopistojen kovasti kilpailtuja paikkoja. Yksi oli ilmeisen "markkinahenkinen" konsulttiduuni.

      Teen nykyisellään myyntityötä. En vain tiedä kumpi olisi suurempi paha: olla ulkona "oman alan töistä" vai olla konsulttifirmassa tekemässä YV-arviointeja hankkeista, joita henkilökohtaisella tasolla vastustaa.

      Eikä noita asiallisia ympäristökonsulttihommia niin kovasti ole tarjolla. Vuosittain valmistuu satoja alan maistereita. Työttömyys jatkaa alalla kasvuaan, eikä töihin ole asiaa ilman hyviä perhesuhteita.

      En ole biologi, mutta työkavereina heitä on muutama ja luultavasti tunnen ympäristöpuolen aika laajalti työni ja kokemukseni kautta. Eikös eniten voisi vaikuttaa asioihin olemalla nimenomaan tekemässä esim. näitä YVA-arviointeja? Oman arvonsa tunteva konsultti tuo ne ei-kivat -vaikutuksetkin esiin, joka vaihtelee kohteesta/aihepiiristä riippuen.


  • Toki noita YV-arviointeja moni olisikin tekemässä. Kuten aiemmin mainittu, alalta valmistuu satoja vuosittain. Läheltä leikkaavat alat kun lasketaan vielä mukaan, (luonnonmaantiede, ympäristömaantiede, maa- ja metsätalous, ympäristötieteet, geologit), valmistuvien määrä suhteessa työpaikkoihin on kohtuuton. Töissä ollessanikin lähetän jokaiseen työpaikkaan hakemuksen, joka liippaa läheltä koulutustani. Viimeisimmässä haastattelussa hakijoita oli ollut liki 100. Pääsin haastatteluun, pitivät kovasti, mutta työpaikka oli vain aiemman työntekijän pätkän uusimista (julkinen haku vaadittiin rahoitusta varten).

    Siinä se oma osaaminen ja työkokemus ei paljoa paina.

    Ihan BTW, en todellakaan ole ruikuttaja. Aina olen töissä ollut ja maksanut veroja. Vatuttaa vaan kun ei oo oman alan duunia, vaikka yritys on ollut kovaa, ja opiskeluaikana olin joka kesä oman alan duunissa.

    Tekisin toisin, jos olisin vielä tilanteessa jossa voisin valita. Siksi oma varoituksen sana heille, jotka ovat vielä tekemässä valintaa.

    Nuorena sitä kuvitteelee pöhkönä, että mitä sillä duunilla tekee jos on mielenkiintoisella alalla. No, tässä on vuosikurssinsa ja lukionsa yksi parhaista tekijöistä. Myyntimiehenä.

    Vielä 2001 työministeriö povasi huutavaa pulaa biologian osaajista ja opettajista. Ympäristöalan pätkiin on tosiaan se n. 100 pätevää hakijaa, open virkoihin aina vähintään se 50 pätevää hakijaa.

    Jos joku konsulttifirma haluaa palkata mut 3000 e / kk tekemään YV-arviointeja, voinee jättää sähköpostiosoitteen tälle palstalle.

    • Palkkatoiveesi on ehkä liian kova, olettaen että sinulla ei ole juuri kokemusta (vähintään 2-3 vuotta) valmistumisen jälkeen.


    • nadfhsdfhsdfh kirjoitti:

      Palkkatoiveesi on ehkä liian kova, olettaen että sinulla ei ole juuri kokemusta (vähintään 2-3 vuotta) valmistumisen jälkeen.

      Alan työkokemusta on 4 vuotta. Osa opintojen aikana, osa sen jälkeen. Palkkatoiveesta voidaan aina neuvotella.

      Mielestäni yksityisen sektorin paikkana ja työn vaativuutta arvioiden, 3000 e ei ole liian kova palkka. Ylikoulutetuilla aloilla löytyy toki aina pösilöitä, jotka tekevät työt 1500 e/kk. Tienaten siis vähemmän kuin siivoojat / kassat.

      Jos mutsi ja faija ei sponssaa työssäkäyvää, voi tuo 1500 e jäädä aika lyhyeksi rahaksi vuokrien/lainojen hoitoon. Ikävä kyllä minun on elätettävä perhettä, ja rahaa pitää tulla.


    • Biologi & opettaja kirjoitti:

      Alan työkokemusta on 4 vuotta. Osa opintojen aikana, osa sen jälkeen. Palkkatoiveesta voidaan aina neuvotella.

      Mielestäni yksityisen sektorin paikkana ja työn vaativuutta arvioiden, 3000 e ei ole liian kova palkka. Ylikoulutetuilla aloilla löytyy toki aina pösilöitä, jotka tekevät työt 1500 e/kk. Tienaten siis vähemmän kuin siivoojat / kassat.

      Jos mutsi ja faija ei sponssaa työssäkäyvää, voi tuo 1500 e jäädä aika lyhyeksi rahaksi vuokrien/lainojen hoitoon. Ikävä kyllä minun on elätettävä perhettä, ja rahaa pitää tulla.

      Opiskelujen jälkeinen työkokemus on se merkkaavin, mitä katsotaan...ja ylipäänsä mitä kukakin osaa. Kysyntä ja tarjonta määrää palkkatason.


  • Tää on mun suosikkiketjuja ;D

    • Naura toki.

      Toivottavasti on perhesuhteet kunnossa alan organisaatioihin. Kyllä sä opiskeluaikana pätkiä saat, no problem. Ja ehkä solu-/molekyylibiologian alalta ehkä töitäkin- ehkä.

      Tajuatko vain, että ne duunit joita nyt teet harjoitteluissa, teetetään jatkossa kaltaisillasi harjoittelupalkkalaisilla? Ikävä totuus on, että monissa paikoissa on REKRYTOINTIKIELTO. Vaikka olisit paras kaikista, sinua ei voida palkata. Tarkista myös valtionhallinnon tehostamisohjelma ja sen vaikutukset ympäristöhallintoon.

      Voi elämän kevät teidän kanssanne. Kokeilkaa edes hakea oikeaa biologian työpaikkaa. Siis semmosta virkaa, josta maksetaan palkkaa (ei tuettu harjoittelu). Vetäkää johtopäätökset jos kykenette.

      Toki biologeja on aina syytetty siitä, ettemme osaa laskea tai ymmärrä rahan päälle mitään. Nyt ymmärrän mistä syytökset johtuvat.


    • Biologi & opettaja kirjoitti:

      Naura toki.

      Toivottavasti on perhesuhteet kunnossa alan organisaatioihin. Kyllä sä opiskeluaikana pätkiä saat, no problem. Ja ehkä solu-/molekyylibiologian alalta ehkä töitäkin- ehkä.

      Tajuatko vain, että ne duunit joita nyt teet harjoitteluissa, teetetään jatkossa kaltaisillasi harjoittelupalkkalaisilla? Ikävä totuus on, että monissa paikoissa on REKRYTOINTIKIELTO. Vaikka olisit paras kaikista, sinua ei voida palkata. Tarkista myös valtionhallinnon tehostamisohjelma ja sen vaikutukset ympäristöhallintoon.

      Voi elämän kevät teidän kanssanne. Kokeilkaa edes hakea oikeaa biologian työpaikkaa. Siis semmosta virkaa, josta maksetaan palkkaa (ei tuettu harjoittelu). Vetäkää johtopäätökset jos kykenette.

      Toki biologeja on aina syytetty siitä, ettemme osaa laskea tai ymmärrä rahan päälle mitään. Nyt ymmärrän mistä syytökset johtuvat.

      So? Elämä on elämistä varten. Itse opiskelen muuten tuota molekyyliosaston biologiaa. Valmistumisen jälkeen todennäköisesti hakeudun väitöskirjatyöntekijäksi, koska haluan tutkimuspuolelle. Ja ei tarvitse valittaa, että tutkimuspuolella on olemattoman pienet apurahat ja pätkätöitä - tiedän sen, eikä se häiritse.

      Muutenkin, akateemisille muukin maailma on mahdollinen töiden kannalta. Suomi ei ole ainoa valtio maailmassa.

      Ja: kukaan ei loppujen lopuksi tiedä minkään alan työllisyystilannetta hamassa tulevaisuudessa. Nykyään ei ole mitenkään ihmeellistä elämänsä aikana opiskella kaksi ammattia/tutkintoa - tai vaikka kolme. On turhaa nykymaailmassa tuudittautua ajatukseen, että opiskelee alaa x, valmistuu ja tekee niitä töitä eläkeikään saakka. Se on hyvin epätodennäköistä.

      Ja: miksi ei saisi opiskella alaa josta pitää ja joka kiinnostaa. Jos ei töitä löydy niin ei sitten löydy. Sen jälkeen ehtii ihan hyvin mennä sille alalle, jota inhoaa, mutta jossa on töitä.


  • Alkuperäinen aihe ja varoitus oli alan huono työtilanne, joka ei ole lähitulvaisuudessa korjaantumassa. Myös alan ylikoulutus käytiin läpi. Tohtorin hattuun asti homma on helppoa kuin heinänteko. Sen jälkeen alkaa haasteet. Tuo tohtorinhattu on tällä puolella varaventtiili, jonne työttömyysuhan alaiset maisterit ovat hakeutuneet sankoin joukoin. Se ei ole ratkaisu työttömyysuhkaan, vaan se vain siirtää sitä ja asettaa mahdottomaksi moniin työpaikkoihin hakemisen. Moni tuttu on tyrmätty työhaastatteluissa kun heiltä tuo tohtorinhattu löytyy. By all means, mene toki työelämän paitsioon.

    Tuo muualle muuttaminen on pyörinyt vaihtoehdoissa todella pitkään. Kun ikää/perhettä kertyy, lähteminen on aina hankalampaa. Eikä se ulkomaiden työpaikkatarjontakaan ihan häiritsevän runsasta ole.

    Jos haluaa tietoisesti hakeutua alalle, jossa päätyy rakenteellisesti työttömäksi, niin hyvä sitten. Tyhmä ei ole se, joka lyö vahingossa päänsä harmaaseen kiveen, vaan se joka väittää ettei se satu ja lyö päänsä siihen. Kokeile olla kassalla ja siivoamassa tohtorina se 3 vuotta ja kerro sitten, miten kiva kokemus olikaan opiskella biologiaa.

    Työelämän ennustamattomuus on aivan varma fakta 2000-luvun maailmassa. Tyhmäksi en ole itseäni väittänyt. Työpaikkojeni lukumäärä on nykyisellään lähempänä kahtakymmentä.

    Elämä ei todellakaan ole ammatinvalinnan kannalta niin mustavalkoista, kuin ajattelet. Tai sitten olet vain erilainen ihminen kuin minä. Itselleni Biologi=OK, lääkäri=OK, psykologi=OK. Kun oikeasti miettii, mitkä työt VOISIVAT olla mielekkäitä, eikä suinkaan "alaa jota inhoaa", voi saada ammatin. Ei vain pelkkää hyödytöntä koulutusta.

    Muista myös, että opintotukikuukaudet kuluvat, eikä uuden tutkinnon suorittaminen enää onnistu tuetulla rahalla. Valmistumisen jälkeen kun yleensä haluaisi alkaa perustamaan perhettä ja laittamaan taloa. Jos tuon jälkeen sitten vielä lähtee opiskelemaan alaa, josta työllistyy, mittarissa on ikää tuossa vaiheessa noin 34 (tohtorin hattu mukana). Ja olet vastavalmistunut. Siinä esim. lapsenhankkiminen alkaa olla ajankohtaista, ym. Mahdolliset työnantajatkin tietävät sen... :)

    Eli niille, joille elämä on mahdollisesti jotakin muuta kuin "unelmien ala" ja "muut työt, joita inhoan", miettikää toki vielä kerran. Biologian alalla haette itsellenne vain vaikean tulevaisuuden.

    Jos olette masokisteja tai työ-/opiskelunarkomaaneja, suunnatkaa toki tälle alalle.

    • "Tai sitten olet vain erilainen ihminen kuin minä." Kyllä, nyt osuit oikeaan :) Esim. minä EN aio tehdä lapsia ja minä EN aio "laittaa taloa". Eikä minulle ulkomaille lähteminen ole mitenkään mahdoton ajatus (päinvastoin).


    • bilsan opiskelija kirjoitti:

      "Tai sitten olet vain erilainen ihminen kuin minä." Kyllä, nyt osuit oikeaan :) Esim. minä EN aio tehdä lapsia ja minä EN aio "laittaa taloa". Eikä minulle ulkomaille lähteminen ole mitenkään mahdoton ajatus (päinvastoin).

      Jos olisin nuorempi, naimaton ja vakaa työpaikka, kuten vielä kolme vuotta sitten oli, hommaisin vaimon jostain Thaimaan suunnalta. Suomen väestön ulkonäkö muuttuisi pikku hiljaa minun ja muiden suomalaisten miesten kypsyttyä suomalaisiin ura-ja muutenkin itsekeskeisiin naisiin. USA:ssa on tutkimusten mukaan syntynyt jo puutetta kiinalaistaustaisista vaimokandidaateista, koska koska valkoiset miehet haluavat yhä yleisemmin kiinalaisen tai muun itämaisen vaimon. Nuo koetaan perinteisemmin ajatteleviksi, siis hyväksi vaimomateriaaliksi.


  • Tästä aiheesta vielä. Sentään nyt alkaa koulutuspolitiikkakin heräämään alan törkeään ylikoulutukseen.

    http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkija Perustieteiden aloituspaikkoja vähennetään liikaa/a1305546477997

    Eli luvassa hieman yli neljänneksen leikkaus aloituspaikkoihin biologian alalla. Olisi voinut olla 50%. Toki tuo olisi romahduttanut biologian opetuksen rahoituksen. Eli biopuolen laitoksilla alkaa säästökuuri. Vähemmän opettajia, vähemmän tutkijoita? Eli yliopistoakin ajetaan nyt pienemmälle.

  • Minäkin aloitin tänä syksynä biologian opiskelun, mutta mullapa onkin jo yks ammttitutkinto taskussa ylioppilastutkinnon lisäksi. Tuskin koskaan työllistyn piolokian saralta mutta mitä sitte, tämä koko homma on mulle vaan......hmmm....no harrastus lähinnä. En missään tapauksessa aio hankkia lapsia, mennä naimisiin enkä luultavasti rakenna talojakaan, niin mitä väliä sillä on missä töissä sitä leipänsä tienaa kunhan tienaa. Kaikkeen tottuu. Paskatöihinkin. Niihin tottuu eikä lopulta se enää tunnukkaan niin paskalta.

  • Näihin "en koskaan hanki lasta, autoa tai taloa" -kommentteihin. Muistan opiskelukaverini, joka virnuili minulle, koska olin jo pidemmässä parisuhteessa: "Koskas tulee farmariauto, talo ja kultainen noutaja?"

    Tämä kaveri osti talonsa jo 5 vuotta sitten. On naimisissa jne. Oli kovasti silloin AIKANAAN sitä mieltä "ettei koskaan". Sitä nuoruuden totalismia.

    Itse olen joutunut töiden takia muuttamaan kuin nomadi, joten omaa taloa ei ole. Haaveissa olisi kotiutua jonnekin jossa viihtyy. Ja saada mielekäs työ.

    Ehkä mä oon sitten jotenkin vanhanaikainen ihminen, kun mun mielestä opiskelusta pitäis olla jotakin hyötyä työelämässä? Mutta että opiskelu harrastukseksi?

    Kyllä bilsan ala on ollut aina täynnä taivaanrannanmaalareita, ei siinä mitään. Onnea harrastukseen.

    • No, mä esimerkiksi olen jo suunnitellut laittavani "putket" kiinni, ettei lapsia tule vahingossakaan. Ja laskeskelen aina, monta vuotta on vielä aikaa, että saan sen laillisesti tehtyä (30v. täytyy olla). Ja ihan oikeasti, eivät kaikki maailman ihmiset todellakaan halua lapsia, avioliittoa, autoa, taloa jne... Mua henkilökohtaisesti ärsyttää ihmiset, jotka kommentoi näihin juttuihin, "kyllä sä sitten muutat mielesi kun kasvat vanhemmaksi".

      Oikeasti kaikesta opiskelusta on hyötyä töissä tai muussa elämässä. Vaikkei alat liittyisi toisiinsa mitenkään. Nykyään on muutenkin täysin normaalia, että saa/joutuu opiskelemaan useammankin tutkinnon/ammatin elämänsä aikana. Joten musta olisi aika epärealistista olettaa, että kun nuorena opiskelee tutkinnon x, olisi siihen liittyvässä työssä vielä eläkkeelle jäädessä.

      Sivumennen, en kyllä ymmärrä, miksi jaksat täällä messuta tuota samaa tekstiä kuukaudesta toiseen. Menisit etsimään töitä ;)


    • bilsan opiskelija kirjoitti:

      No, mä esimerkiksi olen jo suunnitellut laittavani "putket" kiinni, ettei lapsia tule vahingossakaan. Ja laskeskelen aina, monta vuotta on vielä aikaa, että saan sen laillisesti tehtyä (30v. täytyy olla). Ja ihan oikeasti, eivät kaikki maailman ihmiset todellakaan halua lapsia, avioliittoa, autoa, taloa jne... Mua henkilökohtaisesti ärsyttää ihmiset, jotka kommentoi näihin juttuihin, "kyllä sä sitten muutat mielesi kun kasvat vanhemmaksi".

      Oikeasti kaikesta opiskelusta on hyötyä töissä tai muussa elämässä. Vaikkei alat liittyisi toisiinsa mitenkään. Nykyään on muutenkin täysin normaalia, että saa/joutuu opiskelemaan useammankin tutkinnon/ammatin elämänsä aikana. Joten musta olisi aika epärealistista olettaa, että kun nuorena opiskelee tutkinnon x, olisi siihen liittyvässä työssä vielä eläkkeelle jäädessä.

      Sivumennen, en kyllä ymmärrä, miksi jaksat täällä messuta tuota samaa tekstiä kuukaudesta toiseen. Menisit etsimään töitä ;)

      Jos nyt edelleen lukisit ketjun viestit, huomaisit että OLEN töissä. Rakenteellisesti työtön ei ole sama kuin että olisi ilman työtä. Edelleen olen rakenteellisesti työtön, kuukaudesta toiseen. Tosiasiat eivät vanhene. Kyllä mä saan rahaa enemmän kuin biologit. Harmittaa vaan että opintoala (ja pitkä opiskelu) oli palkatonta harrastusta.

      En tosiaan tarkoittanut, että juuri Sinä olisit hankkimassa lapsia. Minua ei henkilökohtaisesti kiinnosta (tuskin muitakaan lukijoita) käyttämäsi ehkäisy. Nuoruuden ehdottomuus on ikävä kyllä karisevaa mallia. Mielipiteet muuttuvat- vapautta on se, että opintoala ei vähennä vaihtoehtoja ja valinnanpautta. Jos sterilisaatio ja biologian opiskelu on sinulle käsi kädessä kulkevia asioita, hyvä niin.

      Jos luet tämän ketjun tarkkaan, havaitset PIENEN eron jo valmistuneiden ja alalle suuntaavien&opiskelijoiden välillä.

      Toivotan sinulle onnea valitsemallasi alalla. JOS käy niin, että työllistymisessä on tulevaisuudessa ongelmia, et voi syyttää enää kuin itseäsi.

      Vuonna 2001 työministeriön sivuilla kerrottiin että biologian alan osaajista tulee olemaan kova pula. Totuus (ja maailma) valmistumisen jälkeen olikin kovin erilainen. Eikä nuo biologian alan työpaikat tule maailmassa lisääntymään. Kuten ekologian professori aikanaan tokaisi: kukaan ei halua maksaa siitä, että joku kertoo että asiat menevät päin ******.


    • bilsan opiskelija kirjoitti:

      No, mä esimerkiksi olen jo suunnitellut laittavani "putket" kiinni, ettei lapsia tule vahingossakaan. Ja laskeskelen aina, monta vuotta on vielä aikaa, että saan sen laillisesti tehtyä (30v. täytyy olla). Ja ihan oikeasti, eivät kaikki maailman ihmiset todellakaan halua lapsia, avioliittoa, autoa, taloa jne... Mua henkilökohtaisesti ärsyttää ihmiset, jotka kommentoi näihin juttuihin, "kyllä sä sitten muutat mielesi kun kasvat vanhemmaksi".

      Oikeasti kaikesta opiskelusta on hyötyä töissä tai muussa elämässä. Vaikkei alat liittyisi toisiinsa mitenkään. Nykyään on muutenkin täysin normaalia, että saa/joutuu opiskelemaan useammankin tutkinnon/ammatin elämänsä aikana. Joten musta olisi aika epärealistista olettaa, että kun nuorena opiskelee tutkinnon x, olisi siihen liittyvässä työssä vielä eläkkeelle jäädessä.

      Sivumennen, en kyllä ymmärrä, miksi jaksat täällä messuta tuota samaa tekstiä kuukaudesta toiseen. Menisit etsimään töitä ;)

      Iltaa,

      hyppään keskelle keskusteluanne.

      Minäkin kuulun porukkaan ei lapsia kiitos, biologi olen koulutukseltani ja ikää rapiat 30 vuotta.

      Se mitä tulet myöhemmässä elämässä haluamaan -sitä ei tiedä kukaan, vähiten joku muu kuin sinä itse. Omasta tähän astisesta elämänkokemuksestani sanoisin, että taloudellisesti turvattu elämä on mukavampaa kuin epävarma elämä. Aika monia kivoja asioita tässä elämässä ja maailmassa saa ja voi tehdä vain jos on rahaa. Tuommoinen vajaa kahden tonnin palkka vuosien opiskelujen jälkeen on pelkkää riistoa, ainakin useimmille meistä. Musta on ihan fine, että kaltaisesi tyyppi opiskelee bilsaa, mutta nuorille tulisi rehellisesti kertoa, minne he ovat menossa ja mitä mahdollisuuksia on.
      Jos on yhtäänkään epävarma bilsan opiskelusta ja sen sopivuudesta itselleen, niin en suosittele näitä opintoja kenellekään.

      Useimmat meistä taitavat väsähtää (mm. minä itse) jos ne kaksi tutkintoa täytyy hankkia alle nelikymppisenä-kolmevitosena. Eikä siihen väsähdykseen vaadita ylisuuria toiveita elistasosta liudasta mukuloita.

      Muistan, kun parikymppisenä toisen vuoden opiskelijana itse totesin, että "kyllä töitä löytyy, kun on aktiivinen" ja ettei "valittajat voikaan löytää töitä". Olin 20-vuotiaana itsenäisimmilläni ja tiesin mielestäni erittäin hyvin miten tämä maailma toimii -nyt sain maistaa siis omaa lääkettäni :-)
      Kaikki ei vaan ole keskimääräistä parempia (tilastollinen mahdottomuus) opinnoissaan ja kaikenkaikkiaan bilsalle hakee jo valmiiksi motivoitunutta porukkaa, joka jaksaa panostaa.

      Ilman suhteita tuolla alalla on vaikea työllistyä.


    • bilsan opiskelija kirjoitti:

      No, mä esimerkiksi olen jo suunnitellut laittavani "putket" kiinni, ettei lapsia tule vahingossakaan. Ja laskeskelen aina, monta vuotta on vielä aikaa, että saan sen laillisesti tehtyä (30v. täytyy olla). Ja ihan oikeasti, eivät kaikki maailman ihmiset todellakaan halua lapsia, avioliittoa, autoa, taloa jne... Mua henkilökohtaisesti ärsyttää ihmiset, jotka kommentoi näihin juttuihin, "kyllä sä sitten muutat mielesi kun kasvat vanhemmaksi".

      Oikeasti kaikesta opiskelusta on hyötyä töissä tai muussa elämässä. Vaikkei alat liittyisi toisiinsa mitenkään. Nykyään on muutenkin täysin normaalia, että saa/joutuu opiskelemaan useammankin tutkinnon/ammatin elämänsä aikana. Joten musta olisi aika epärealistista olettaa, että kun nuorena opiskelee tutkinnon x, olisi siihen liittyvässä työssä vielä eläkkeelle jäädessä.

      Sivumennen, en kyllä ymmärrä, miksi jaksat täällä messuta tuota samaa tekstiä kuukaudesta toiseen. Menisit etsimään töitä ;)

      Muutat mielesi jos tapaat varakkaan kiltin ihmisen, josta tulee aviopuolisosi.


  • Täälläkin opiskellaan bisaa ja pyöritellään näitä asioita mielessä. Monelle tuntuu olevan käsittämätöntä, miksi kukaan opiskelee biologiksi vaikka tietää päätyvänsä Siwan kassalle, kun olisi sama kouluttautua siihen jo suoraan. -Mutta kun ei se ole sama! Jos haaveilee biologin työstä, mutta skippaa sen ja kouluttautuu lähihoitajaksi pesemään mummojen perseitä, voiko sitä muka koskaan antaa itselleen anteeksi ettei edes yrittänyt toteuttaa haavettaan? Tuskin. Fakta kuitenkin on, että aina joku työllistyy, myös biologiasta. Jos en yrittäisi, pohtisin todennäköisesti vielä kuolinvuoteellanikin, että olisiko minulla sittenkin ollut mahdollisuuksia. Joku voi toki ajatella täysin päinvastoin, mutta minä kuulun esimerkiksi siihen porukkaan, joka katuu lähinnä niitä asioita jotka jäivät tekemättä ja kokeilematta.

    • Täytyykö kulkea ääripäiden (kutsumustaan seurannut mutta työttömäksi päätynyt biologi vs. lähihoitajaksi hyvän työtilanteen takia kouluttautunut katkera pessimisti) kautta?

      Miten olisi joku biologiaa edes etäisesti liippaava ala, jossa työllistyminen on parempi? Opiskeluja aloittelevana sinisilmäisenä parikymppisenä on helppo olla idealisti. Kun valmistumisen jälkeinen elämä häämöttää kaukana tulevaisuudessa, on helppo tuudittautua turvallisuuteen "kyllä mä jotaki töitä sitte jostain polkasen". Kun valmistuminen sitten koittaa, ei ole mukava pudota korkealta ja kovaa kun realistiset työmahdollisuudet löytyvät akselilta vessanpesijä-kaupan kassa. Sekin on inhottava puoli, että välttämättä ei saa "alemman tason" työtehtäviäkään, koska työnantajat tuppaavat karttamaan ylikoulutettuja ihmisiä.

      Ihminen tekee hirveän suuren osan elämästään työtä ja siksi ei kannata tuijottaa vain seuraavia mielenkiintoisia opiskeluvuosia, vaan miettiä, mitä tehdä seuraavat vuosikymmenet. Fiksut ja lahjakkaat toki pärjäävät aina. Mutta jos tyyliin 3 % kustakin vuosikurssista saa oman alan töitä, kannattaa _rehellisesti_ miettiä, onko tarpeeksi lahjakas kuuluakseen tuohon vähemmistöön vai kannattaisiko työllistymistä omalle alalle varmistaa jollakin muulla tavalla.

      En siis tarkoita että täytyy luovuttaa, mutta ehkäpä voisi miettiä muitakin mielenkiintoisia työllistymismahdollisuuksia ja urapolkuja. Jos olet kiinnostunut biologiasta, niin varmasti monessa muussakin ammatissa ja työssä voisit päästä niiden asioiden kanssa tekemisiin, kuin varsinaisena biologina. Vai eikö todellakaan mikään muu luonnontieteisiin/biologiaan liittyvä työ tai ammatti kiinnosta kuin biologin työ?

      Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja on hienoa, että seuraat "sydäntäsi" ja olet kuitenkin tietoinen tulevaisuuden hankaluuksista työllistymisen suhteen. Totta on, että mitään ei tapahdu jos ei yritä. Ja onhan Suomessa hyvät uudelleenkouluttautumismahdollisuudetkin.

      Itse olen aikoinani lähtenyt miettimään asiaa käytännön työelämän kannalta, en niinkään tittelien tai statuksen kantilta. Millainen olisi tyypillinen työpäivä 10 vuoden kuluttua... Millaista työtä haluan tehdä ja onko alalla hyvät työllistymisnäkymät... Biologian kohdalla tulin valitettavasti tulokseen, että tyypillisenä työpäivänä tosiaan siivoaisin tai olisin kaupan kassana. Tai sitten eläisin jatkuvassa epävarmuudessa. Päädyin lukemaan toista huomattavasti paremmin työllistävää luonnontieteisiin liittyvää alaa, jossa viihdyn hyvin.

      Toivottavasti olet lahjakas ja onnekas ja saavutat tavoitteesi, ainakin kuulostat hyvin motivoituneelta :)


  • Niin no tietenkin kuka tahansa tervejärkinen menisi mieluummin varmasti työllistävälle ja samoja asioita hieman liippaavalle alalle, mutta mitä ne alat sitten ovat? Biologia on valtavan monipuolinen ala itsessään, ja en tottapuhuen keksi monellekkaan sen osa-alueelle tyydyttävää ja työllistävää korvaavaa alaa. Mikä se on se ekologiasta ja evoluutiobiologiasta kiinnostuneen ihmisen korvaava valinta? Tai entä jos on kiinnostunut soveltavasta eläintieteestä ja fysiologiasta, mikä olisi sitten se työllistävämpi vaihtoehto? Maatalouslomittajako? Kasvibiologikaan tuskin saa suurta tyydytystä kukkakauppiaana tai puutarhurina..

    Korkeakoulutasolla taas läheisimmät biologiaan liittyvät alat taitavat olla lähinnä kemia, farmasia, lääketiede ja metsätiede, mutta jos ne ketä kiinnostavat, niin niihin on varmaan osattu mennä jo ihan suoraan. Kemiaan ja farmasiaan tarvitsee olla yllättäen oikeasti kiinnostunut siitä kemiasta, joten se ei ole jokamiehen eikä -naisen ala. Lääketiede taas on mielestäni kutsumusala jonne ei kannata sännätä vain töiden perässä ( että sinnehän ei noin vaan "sännätä"). Metsätieteetkään tuskin kiinnostavat muita kuin korkeintaan kasvibiologeja.

    Tottahan siis toki on, ettei biologiaan kannata tulla siksi, että "no se on ihan kivaa ja osasinhan mä sitä jonki verran". Jos on mielessä muita, parempia vaihtoehtoja, niin tietysti sitä pitää mennä mieluummin niihin. Mutta jos on oikeasti kiinnostunut _biologiasta_ ja jostain sen osa-alueesta, on aika hankala keksiä jotain muka samantapaista. Ei tule itselleni ainakaan yhtään alaa mieleen, missä saisi pyöritellä edes etäisesti näitä samoja juttuja.
    Hienoa tietysti että olet löytänyt itseäsi tyydyttävän ratkaisun biologian ulkopuolelta, kaikille sitä ei ehkä kuitenkaan löydy!

    • "Mikä se on se ekologiasta ja evoluutiobiologiasta kiinnostuneen ihmisen korvaava valinta? Tai entä jos on kiinnostunut soveltavasta eläintieteestä ja fysiologiasta, mikä olisi sitten se työllistävämpi vaihtoehto?"

      Kaikkea ei voi saada ja nämä ovat juuri näitä asioita elämässä, joissa joutuu tekemään kompromisseja. Itsekin kaikkein mieluiten maalaisin tauluja, muttei kukaan mulle siitä maksa, joten pidän maalaamisen vain rakkaana harrastuksena. Fakta on se, että tällä hetkellä nuo mainitsemasi evoluutiobiologia, fysiologia ym. työllistävät heikosti.

      En tiedä, minkälaista työtä loppujen lopuksi haluat tehdä. Jos esimerkiksi labrassa häärääminen kiinnostaa, niin labroihin pääsee monenkinlaisilla koulutustaustoilla. Ympäristöalalla toimii biologien lisäksi koko joukko muiden ammattien edustajia, kuten ympäristösuunnittelijoita, iktyonomeja ym.

      Kaikki mikä liittyy biologiaan, ei ole vain ja ainoastaan biologien "hallinassa".

      Jos tutkimustyö/ asiantuntijatyö on intohimosi, niin olet oikeilla jäljillä. Tuli myös mieleen, että biologian opettajilla taitaa olla hiukan paremmat työllistymisvaihtoehdot.

      Mutta kuten sanottu, niin biologejakin tarvitaan, joten toivon onnea ja menestystä urallesi :)


    • M.T.T kirjoitti:

      "Mikä se on se ekologiasta ja evoluutiobiologiasta kiinnostuneen ihmisen korvaava valinta? Tai entä jos on kiinnostunut soveltavasta eläintieteestä ja fysiologiasta, mikä olisi sitten se työllistävämpi vaihtoehto?"

      Kaikkea ei voi saada ja nämä ovat juuri näitä asioita elämässä, joissa joutuu tekemään kompromisseja. Itsekin kaikkein mieluiten maalaisin tauluja, muttei kukaan mulle siitä maksa, joten pidän maalaamisen vain rakkaana harrastuksena. Fakta on se, että tällä hetkellä nuo mainitsemasi evoluutiobiologia, fysiologia ym. työllistävät heikosti.

      En tiedä, minkälaista työtä loppujen lopuksi haluat tehdä. Jos esimerkiksi labrassa häärääminen kiinnostaa, niin labroihin pääsee monenkinlaisilla koulutustaustoilla. Ympäristöalalla toimii biologien lisäksi koko joukko muiden ammattien edustajia, kuten ympäristösuunnittelijoita, iktyonomeja ym.

      Kaikki mikä liittyy biologiaan, ei ole vain ja ainoastaan biologien "hallinassa".

      Jos tutkimustyö/ asiantuntijatyö on intohimosi, niin olet oikeilla jäljillä. Tuli myös mieleen, että biologian opettajilla taitaa olla hiukan paremmat työllistymisvaihtoehdot.

      Mutta kuten sanottu, niin biologejakin tarvitaan, joten toivon onnea ja menestystä urallesi :)

      M.T.T:n kirjoituksesta huomaa kokemuksen. Viisaita sanoja.

      Tuohon biologian opettajien työtilanteeseen...päteviä hakijoita on virkoihin varsin runsaasti. Esim. viime vuonna hakemiini virkoihin (Hämeessä) 40 ja 60 pätevää hakijaa.

      Ehkä jos on valmis muuttamaan mihin tahansa sijaisuuksien/viran perässä, sellaisen voi ehkä saada. Toki kun on jo ikää 30 , ei tuo nomadielämä niin enää kiinnosta.

      Iän myötä realismi korvaa idealismin ja optimismin. Kyllä taas kun katsoo työ- ja elinkeinoministeriön avoimet bilsan alan työpaikat, niin hurraa! Kaksi (2!) bioinformaatikon paikkaa auki. Arvatkaa montako hakijaa? Monessako paikassa koulututetaan tuohon hommaan, ja montako niitä on kortistossa, tai vaihtamassa työpaikkaa? Entä jos hommat on laitettu hakuun vain, että ne voidaan vakinaistaa?

      Ja olihan siellä pari bilsan maikan sijaisuutta. YLLÄTYS sinänsä, että työsuhde päättyy kesäkuun 3. Opettajien palkkaus kun on jaettu siten, että kesä-ajan palkka kompensoi alhaista palkkatasoa. Sitten viran haltija tulee "tekemään" open hommaa 3.6-15.8. Nauttien täyttä palkkaa. Semisti hanurista. Ou-jee. Tervetuloa bilsan alalle :)


  • Kiva bilsalta (ekologia ja evoluutiobiologia) aikoinaan myös valmistuneena lukea tätä ketjua :)

    Töitä löysinkin sitten muualta, mutta komppaan niitä täällä jotka ilmoittivat että ryhtyivät lukemaan biologiaa kiinnostuksen vuoksi eikä työtilanteen. Se on itsekästä ettei ajattele valtion ja työllisyyden parasta, mutta jos yksi aine kiinnostaa ylitse muiden niin harmittaa jos se jäisi tekemättä. Itse en voi miettiä niin, että "mistä saan töitä" vaan "mikä kiinnostaa sisimmässäni". Ja biologiahan on todella monipuolinen ala: on tutkijanpolku, opettajanpolku, ympäristöhallintopolku, siivoojanpolku...

    Se riski pitää vaan ymmärtää, jonka itsekin tajusin kyllä heti alussa, että tämä ei ole ammattitutkinto vaan sivistävä tutkinto jonka myötä voit päästä vaikka Charles Darwinin jalanjäljille jos olet etevä, mutta takeita mistään ei ole...

    Tsemppiä kaikille unelmiaan toteuttaville, maailma on sitä varten eikä mitään oravanpyörää juoksemista varten! YMMV of course...

  • En ole ennen keskustelupalstoille kirjoittanutkaan, mutta nyt on pakko. Olen itse biologian jatko-opiskelija, ja väitöskirja on melkein valmis. Myös opettajan pedagogiset opinnot on suoritettuna.

    Harkitsen vakavasti alan vaihtoa.

    Töitä on tarjolla todella vähän, ja ne ovat yleensä pätkätöitä. Itsekin ajattelin opintojen alkuvaiheessa, että pitää opiskella sitä mihin on intohimoa, ja tehdä sitten vaikka siivoushommia, jos muuta ei löydy. Voin kertoa, että valmistumisvaiheen jälkeen mieli muuttuu. Siinä vaiheessa kun oikeasti pitäisi maisterina tai tohtorina tehdä "hanttihommia", joihin pääsisi kouluttamattakin, alkaa alan valinta harmittaa. Tässä vaiheessa ihminen on yleensä myös perheellinen, joten paikkakunnan vaihto ei ole helppoa, ja pätkätöiden varassa eläminen on todella kiduttavaa.

    En sano, että älkää opiskelko sitä mielenkiintoisinta alaa, koska ette te kuitenkaan minua usko. :-) En olisi uskonut itsekään. Mutta sen sanon, että opiskelkaa rinnalla myös jotakin muuta, sellaista mikä kiinnostaa edes jossain määrin, ja joka johtaa ammattiin josta työllistyy helposti. Yliopisto-opinnot eivät oikeasti ole hirveän rasittavia, ja on täysin mahdollista opiskella jotain muuta samaan aikaan. Et ole yhtään sen vähemmän biologi, vaikka sinulla olisi jokin muukin ammatillinen pätevyys. Jos sitten löydät työtä biologian alalta, niin upeaa, ja jos et, niin sinulla on hyvä varasuunnitelma.

    • Viisaita sanoja Biologi FM, kohta FT:ltä. Nämä näkemykset on samat aika monella tuntemallani ihmisellä. Mulla on FBssä noin 25 bilsaria, joiden uraa seurailen. Onko yhdellä vakinaisempaa hommaa. Muut tuuliajolla ja pätkissä. Useat jo vaihtaneet alaa. Ja nyt puhun oikeasti lahjakkaista ja älykkäistä ihmisistä.

      Ala on työllisyyden kannalta täysin epätoivoinen. Jos noin 10-15% saa duunia suhteiden avulla, ei kaikki merkit ole kohdallaan. Tilanne on heikentynyt vielä entisestään kuluneen parin vuoden aikana. Täällä ei kyllä kukaan tule kertomaan, että alalla on töitä ja paljon. Kuluneen vuoden aikana olen lähettänyt noin 20 hakemusta. Yhteen tuli vastaus... Ja alan työkokemusta on minulla siis se noin 4 vuotta ja paperit olivat hyvät ja tutkinto laaja.

      Ja ei, en ole se etupenkin villapaitainen killisilmä, joka ei voi tajuta miksi metsiä pitää kaataa. Liike-elämän ja yritysmaailman tuntemisestakaan ei ole apua... Hyvä meininki. Elämäni KALLEIN ja SUURIN virhe oli biologian opinnot. Älkää uskoko, menkää vain lukemaan itsenne työttömiksi, kun niin kiinnostaa.

      LUKEKAA kuitenkin tämä ketju vielä kerran. Lukekaa VALMISTUNEIDEN biologien kommentit. Tehkää tilasto siitä. Tehkää vaikka kaksisuuntainen t-testi. Totuus on se, että biologia työllistää huonommine kuin peruskoulu.

      Omat kommenttini ovat keränneet ilmeisen paljon miinusmerkkejä :) Totuus sattuu.


  • Yksi asia ihmetyttää. Jos henkilö on sen verran fiksu että pääsee yliopistoon opiskelemaan (no, ehkei nyt välttämättä fiksu mutta normaaliälyinen kait kuitenkin), eikö hänellä voi olettaa olevan sen verran oma-aloitteisuutta että ottaa selvän alansa työllisyysnäkymistä?

    • Työllisyysnäkymien selvittäminen ei olekaan niin yksinkertaista. Lukion opoilla on omat (usein virheelliset) näkemyksensä. Eri tiedekunnat tuntuvat myös - alasta riippumatta - hehkuttavan huikeita työllisyysnäkymiä. Jo sen hetkisen työllisyystilanteen löytäminen on usein hankalaa, saati jos haluaisi tietää työllisyystilanteen esim. 5 vuoden päästä. Toisaalta, yliopisto-opiskelija on yleensä suorittanut lukion. Ja jo lukion alkuvaiheessa oikeastaan pitäisi tietää, minne haluaa kirjoitusten jälkeen opiskelemaan, että osaa valita oikeat kurssit lukiossa. Eli ekan vuoden lukiolaisen pitäisi tietää eri alojen työllisyysnäkymät 8 vuoden päästä. ;)


    • jadajadajada kirjoitti:

      Työllisyysnäkymien selvittäminen ei olekaan niin yksinkertaista. Lukion opoilla on omat (usein virheelliset) näkemyksensä. Eri tiedekunnat tuntuvat myös - alasta riippumatta - hehkuttavan huikeita työllisyysnäkymiä. Jo sen hetkisen työllisyystilanteen löytäminen on usein hankalaa, saati jos haluaisi tietää työllisyystilanteen esim. 5 vuoden päästä. Toisaalta, yliopisto-opiskelija on yleensä suorittanut lukion. Ja jo lukion alkuvaiheessa oikeastaan pitäisi tietää, minne haluaa kirjoitusten jälkeen opiskelemaan, että osaa valita oikeat kurssit lukiossa. Eli ekan vuoden lukiolaisen pitäisi tietää eri alojen työllisyysnäkymät 8 vuoden päästä. ;)

      Niinhän se on. Elämän yksi tärkeimmistä valinnoista tehdään yläkoulun päättyessä: pitkä matikka/fysiikka/kemia vai ei? Ratkaisee aikas paljon. Jos nämä aineet eivät nappaa ja haluaa silti kunnon ammatin, sitten taitaa jäädä vain oikis...


    • Vuonna 2000, kun aloitin opintoni, silloisen työvoimaministeriön sivuilla luki kutakuinkin seuraavaa: biologeista tulee olemaan pula, kuten myös biologian opettajista suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tuosta löytyy myös netin syövereistä todellinen versio. Luin sen noin 3 kk sitten viimeksi.

      Ei silloin ollut mitään kristallipalloa, josta olisi nähnyt valtionhallinnon tuottavuusohjelman seuraukset (noin 30 000 lakkautettua virkaa) ja tästä seuranneen biologian opettajien ylikoulutusmäärän (kaikki lukivat opettajiksi, kun ei työllistynyt muuten). Myös koulujen lakkauttamiset ja ikäluokkien pieneneminen vähensi opettajien tarvetta.

      Alan opiskelu ei ollut tyhmää tuolloin, nyt on. Pääaineen olisin vaihtanut, jos opintotukea olisi saanut vastaavasti pidempään. Piti valmistua, vaikkakin rakenteellisesti työttömäksi.

      Ette arvaa sitä tunnetta, kun lukee vanhoja harjoitustöitään ja graduaan - vertaa siihen, mitä työkseen sitten tekee. Itku tulee, kun tekee aivotonta apinan hommaa.

      Jos luulette, että täällä ihan v*****sani kirjoittelen, olette väärässä. Kyllä te sitten parin vuoden hanttihommien jälkeen ymmärrätte. Ette vain voi ymmärtää sitä ennen.


  • Itselläni on alan vaihto edessä ja juurikin punnitsen tulevia opiskeluvaihtoehtojani. Tahtoisinkin kiittää "Biologi&Opettaja" nimimerkillä kirjoittelevaa henkilöä! Biologian opiskelu on käynyt mielessä, mutta olen tylsä realisti ja tahdon itselleni "varman alan" joka työllistää ja jonka palkka ei laahaa pahnan pohjimmaisena.. hienoa että alan ihmiset kertoo täällä todellisesta työllisyystilanteesta koska MOL on tainnut unohtaa päivittää sivujaan Biologien työllistymisestä.. hah!

  • Minua kiinnostaisi tietää, mistä pääaineista olette valmistuneet? Kuinka paljon on eroa työllistymisessä "labratakeilla" verrattuna "kumisaapasväkeen"? Vaikuttaako kotiyliopisto? Olen itse molekyylipuolella ja mietin, lähteäkö kesken muualle vai tehdäkö tämä loppuu...

  • Itse tein toisin päin. Opiskelin ensin ammatin joka työllistää ja nyt opiskelen biologiaa "harrastuksena". Saan käydä ihan samat mielenkiintoiset kurssit, mutta ei tarvitse pelätä tulevaa työttömyyttä. Valmistuminenkaan ei stressaa; valmistun jos huvittaa ja jos motivaatiota riittää. Yksi ammatti on kuitenkin jo hankittuna.

    Mitä olen muiden tulevien biologien kanssa jutellut, niin työllistymisnäkymät on kyllä tosi heikot. Kannattaa lukea ne opettajan opinnot ja ehkä myös joku luontokartoittajan tutkinto siihen päälle. Noita kartoituksia näyttää olevan jonkin verran tarjolla jos jaksaa reissata ympäri Suomea.

  • Joka puolella puhutaan, että ekologeille ei ole töitä. Mutta onko näin myös geneetikoilla ja mikrobiologeilla? Biologit tekevät kuitenkin totaalisen erilaisia töitä riippuen pääaineesta.

  • Olisitte tehneet työnne kunnolla, opiskelleet kunnolla, ryypänneet vähemmän ja oikeasti keskittyneet siihen oman tulevaisuuden rakentamiseen, niin olisitte voineet saada työpaikan omalta alalta. Turha piereskellä suomi24:ssä kun paskat on jo housuissa.

    • Biologian alalla vaikuttaa työllistyminen olevan nollassa joka pääaineen lukioilla. Itse olen lukenut biotekniikkaa. Maisterin paperit taskussa,tämän vuoden sisällä myös FT-tutkinto suoritettuna. Työpaikkoja ei ole ja kaksi viime vuotta olen hankkinut rahoitukseni itse,pätkissä,apurahoina. Asuntolaina kauhistuttaa yliopistotutkijan tuloilla,apurahat huonoimmassa tilanteessa alempia kuin viime kuussa yliopistolla avoinna ollut siivoojan vakituinen työpaikka. Kaikkia alalle aikovia kehottaisin miettimään tosissaan kahdesti ennen opiskelemaan lähtemistä! Valitettavasti ja niin mielenkiintoista kuin moni asia onkin.


  • Ei huoleta lainkaan. Jos ei Suomessa saa työtä, ehkä jostakin muualta. Ja pakkoko mennä toisten leipiin. Opettajaa minusta ei saisi tekemälläkään.:)

  • Tässä maisterivaiheen bilsan opiskelijana pidän isona mahdollisuutena, etten saa oman alan töitä valmistumisen jälkeen. Sen jälkeen todennäköisesti lähden apuraha-väitöskirjatyöntekijäksi. Sitten ehkä onnistun saamaan ne tohtorin paprut ja hyvin mahdollisesti huomaan, ettei töitä irtoa edelleenkään. Näin sitten on, jos on ollakseen.
    Siinä vaiheessa ehtii hyvin hoitamaan työkkärin-pikakurssi-pätevyyden johonkin hyvin työllistävään duuniin (joka ei kiinnosta peetäkään). Onpahan ainakin nauttinut elämästä sen ajan, jonka on kiinnostavaan alaan tuhrannut. Kakkaduunia ehtii vääntää hyvin sen jälkeen sinne eläkeikään asti, joka koittaa kenties silloin 70-vuotiaana?
    Opintotukikuukaudetkin kun ovat tarkkaan rajatut nykypäivänä, eivätkä ne oikein kahteen (yo)tutkintoon riitä missään tapauksessa.

    • Niinpä niin. Maisterivaiheessa tohtorin hattu tuntuu olevan vielä kaukana edessä. Ne väitöskirjan väsäämiseen tarkoitetut nelisen vuotta humahtavat kuitenkin ohi yhdessä hujauksessa, ja sitten vasta alkaakin se oikea tulevaisuuden miettiminen. Osa voi jäädä tutkijoiksi yliopistolle, mutta se osa on aika pieni, ja postdoc-apurahojen saaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin jatko-opiskelijan apurahojen saaminen. Sitä paitsi on todella rasittavaa elää vuoden pätkissä - heti nostettuaan maljan juuri saadulle apurahalle saakin ruveta hakemaan seuraavaa, tietämättä saako sitä vaiko ei.

      Mutta siis kyllä biologin töitäkin on, jos on valmis muuttamaan työn perässä (usein!). Ja nyt en puhu muutosta Helsinki-Tampere-Lontoo, vaan enemmänkin Kittilä-Kitee-MuuJumalanSelänTakanaOlevaMesta.

      Kysymys onkin siitä, että onko 10 kivaa vuotta biologian opiskelijana (perus- ja jatko-opinnot) sen loppuelämän paskaduunin arvoista? Se loppuelämä tulee eteen aika nopeasti ja tuntuu aika pitkältä ajalta.

      Mutta edelleenkään en sano että älkää opiskelko bilsaa, koska tottakai te opiskelette kiinnostavinta alaa ihan niin kuin minäkin opiskelin. Mutta siitä olen eri mieltä etteikö samaan aikaan muka ehtisi opiskella jotain muutakin suht kiinnostavaa plan b:ksi, jos tahtoa on. Muuten riski todella on aika suuri sille työkkärin-pikakurssi-pätevyys ehtaan paskaduuniin...


  • Se onkin sitten eri asia keksiä se "suht kiinnostava" ala, jota kykenisi opiskelemaan bilsan ohella (ajallisesti jne.).

  • Onko teille opiskeluvastustajille tullut mieleen, että joku voi olla kiinnostunut alasta esim. eläintieteistä? Eikä todellakaan halua mitään maatalousalan tai eläintenhoitajakoulutusta?
    Oletteko kuullut, että ihminen voi myös perustaa oman yrityksen, jolloin työllistyminen on taattua?
    Ei pidä miettiä liian pitkälle elämäänsä. Opiskella pitää juuri sitä alaa, mikä kiinnostaa, muuten opiskelut hyvin varmasti keskeytyy.

    • Tottakai biologiksi haluavat ovat kiinnostuneita biologiasta, se nyt oli lähtöoletus. Ja minkähänlaista kysyntää ajattelit löytyvän vaikkapa eläintieteisiin keskittyvälle yritykselle? :-P Voi teitä raukkoja, todellisuus iskee vielä vasten monen kasvoja. Mutta ainakin teitä on varoitettu ajoissa.

      Me jo valmistuneet ei haluta teille wanna-be biologeille tai biologian opiskelijoille pahaa, me kerrotaan vain omista kokemuksistamme, jotta ehkä osaisitte olla fiksumpia kuin me oltiin. Mutta antaapa olla sitten.


    • Varmasti kaikki biologiaa opiskelleet ovat kiinnostuneita alasta ja nuorena idealistina sitä ajattelee, että mieluummin opiskelee alaa joka kiinnostaa kuin alaa joka ei kiinnosta mutta töitä löytyy. Nuorena sitä usein myös ajattelee, ettei palkalla ole niin väliä, kunhan saa tehdä mielenkiintoisia töitä. Itsekin ajattelin näin. Valintaani vaikuttu myös, että opiskelut aloittaessani 2000 -luvun alkupuolella puhuttiin tulevaisuuden biologipulasta ja hyvistä työllistymismahdollisuuksista. Toisin kuitenkin kävi. Yritykset eivät palkkaa ympäristöalanosaajia vaan sisällyttävät työn jollekin jo talossa olevalle, jolla ei biologian tai ympäristötieteen alan opintoja edes ole. On hämmentävää istua luennolla, jossa suomenkielen kirjallisuudesta maisterin paperit hankkinut esittelee, millaista on työskennellä ympäristövastaavana suuressa yrityksessä.

      Totta kai voi perustaa oman yrityksen, mutta niitä yv-arviointeja ja ympäristökartoituksia tekeviä yrittäjiä on jo yritysrekisteri pullollaan. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää ja monet tekevätkin hommia pilkkapalkalla, jotta saisivat ansioita edes jostain.

      Kunnon palkkaa ja hyviä työllistymismahdollisuuksia alkaa kaipaamaan, kun ikää tulee mittariin. 30 täyttävä haluaa jo rakentaa elämää, ostaa asunnon, matkustella ym. Silloin ei enää opiskeluaikainen kituuttaminen kiinnosta ja kunnon palkka on houkuttelevampi kuin kiinnostava työpaikka, jonka palkalla maksaa hädin tuskin elämisen kustannukset. Itse valitsisin nyt toisin, jos voisin mennä ajassa taaksepäin ja siksi yhdyn kaikkiin varottelijoihin.


    • Tirsk. Sä voit olla vaikka heti alkuun työtön (saat enemmän rahaa&tukia). Lue omaksi iloksesi biologian opuksia. Ta-daa. Tutkinto on suunnilleen yhtä käyttökelpoinen näillä markkinoilla kuin biologian alan harrastuneisuus. Alan töitä saat helpommin menemällä sketsiohjelmaan, harrastamalla lintubongausta ja iskemällä luontoiltaan vetäjäksi.

      Tällaisella "tää on niin kiva ala" on tapana houkutella turhan paljon kiinnostuneita opiskelijoita. Opiskelijamäärät (ja valmistuneet) eivät ole missään suhteessa työmarkkinoiden tarpeeseen. Jokainen haluaa olla rokkitähti tai valastutkija. Eikös olisikin kivaa kuvitella itsensä tutkimusaluksen kannelle, tuulen pieksämäksi. Nih. Tukka tai parta hulmuten.

      Alan saama turha "glamour" pitää huolen siitä, että mahdollisuudet pärjätä alalla ovat olemattomat. Työnkuva ei oikeasti eroa juuri kirjanpitäjän työstä, mitä nyt palkkaus ja työtilanne ovat huonommat.

      Ihminen on rakennettu psyykkisesti siten, että omat mielipiteet ovat kuvitellusti aina oikeellisia. Siksi ihminen pystyy toimimaan stressaavassa ympäristössä. Tämä oma mielipide ei kuitenkaan muuta todellisuutta tai alan työllisyyttä. Jos oikein kovasti kuvittelen betoniseinän pehmeäksi tai juuri päälleni sopivaksi, ei isku ole osuessaan yhtään sen pehmeämpi. Toki se yllättää, kun oli kuvitellut sen pehmeäksi.

      Tarkoitan tällä vaan, että seinä on varmasti teistä pehmeä tai juuri Teidän päällenne sopiva. Ettei sitä päätä muualle voisi edes kuvitella laittavansa. Kun se seinä on juuri Teille tarkoitettu kohtaloksi.

      Eipä tässä muuta. Rakenteellisen työttömyyden päivä 850 menossa. Eikös ollutkin mukavan tuntuinen betoniseinä?


    • Biologi & opettaja kirjoitti:

      Tirsk. Sä voit olla vaikka heti alkuun työtön (saat enemmän rahaa&tukia). Lue omaksi iloksesi biologian opuksia. Ta-daa. Tutkinto on suunnilleen yhtä käyttökelpoinen näillä markkinoilla kuin biologian alan harrastuneisuus. Alan töitä saat helpommin menemällä sketsiohjelmaan, harrastamalla lintubongausta ja iskemällä luontoiltaan vetäjäksi.

      Tällaisella "tää on niin kiva ala" on tapana houkutella turhan paljon kiinnostuneita opiskelijoita. Opiskelijamäärät (ja valmistuneet) eivät ole missään suhteessa työmarkkinoiden tarpeeseen. Jokainen haluaa olla rokkitähti tai valastutkija. Eikös olisikin kivaa kuvitella itsensä tutkimusaluksen kannelle, tuulen pieksämäksi. Nih. Tukka tai parta hulmuten.

      Alan saama turha "glamour" pitää huolen siitä, että mahdollisuudet pärjätä alalla ovat olemattomat. Työnkuva ei oikeasti eroa juuri kirjanpitäjän työstä, mitä nyt palkkaus ja työtilanne ovat huonommat.

      Ihminen on rakennettu psyykkisesti siten, että omat mielipiteet ovat kuvitellusti aina oikeellisia. Siksi ihminen pystyy toimimaan stressaavassa ympäristössä. Tämä oma mielipide ei kuitenkaan muuta todellisuutta tai alan työllisyyttä. Jos oikein kovasti kuvittelen betoniseinän pehmeäksi tai juuri päälleni sopivaksi, ei isku ole osuessaan yhtään sen pehmeämpi. Toki se yllättää, kun oli kuvitellut sen pehmeäksi.

      Tarkoitan tällä vaan, että seinä on varmasti teistä pehmeä tai juuri Teidän päällenne sopiva. Ettei sitä päätä muualle voisi edes kuvitella laittavansa. Kun se seinä on juuri Teille tarkoitettu kohtaloksi.

      Eipä tässä muuta. Rakenteellisen työttömyyden päivä 850 menossa. Eikös ollutkin mukavan tuntuinen betoniseinä?

      Tuollaisella asenteella ei varmasti tule töitä löytymään, ja aika typerää tulla tänne pelottelemaan tulevia bilsanopiskelijoita. Työllisyystilanteet muuttuvat, voi olla että jo huomenna työtä löytyy. Kannattaa myös muistaa, että nyt on käynnissä lama, ja edellinen 90-luvun lama on myös vaikuttanut siihen, että edelleenkiin työllisyyden nousu on hyvin hidasta.


    • dsäpe kirjoitti:

      Tuollaisella asenteella ei varmasti tule töitä löytymään, ja aika typerää tulla tänne pelottelemaan tulevia bilsanopiskelijoita. Työllisyystilanteet muuttuvat, voi olla että jo huomenna työtä löytyy. Kannattaa myös muistaa, että nyt on käynnissä lama, ja edellinen 90-luvun lama on myös vaikuttanut siihen, että edelleenkiin työllisyyden nousu on hyvin hidasta.

      Löytyikö niitä töitä 25.4.2013? Ei tainnut löytyä. (valitettavasti, tottkai toivon, että me tämän alan ihmiset työllistyisimme paremmin, mutta totuus on totuus)


    • dsäpe kirjoitti:

      Tuollaisella asenteella ei varmasti tule töitä löytymään, ja aika typerää tulla tänne pelottelemaan tulevia bilsanopiskelijoita. Työllisyystilanteet muuttuvat, voi olla että jo huomenna työtä löytyy. Kannattaa myös muistaa, että nyt on käynnissä lama, ja edellinen 90-luvun lama on myös vaikuttanut siihen, että edelleenkiin työllisyyden nousu on hyvin hidasta.

      Moro Dsäpe,

      Pelotteluksi en viestiäni sanoisi. Töitä oon hakenut ja edelleen olen töissä ja palkka on ihan sopiva. Alani ei kuitenkaan ole missään tekemisissä biologian kanssa. Oma työllisyyteni on varmaa tulevaisuudessakin, tosin aivan muiden syiden vuoksi kuin biologian opintojen.

      Yleinen taloudellinen kehitys (huoltosuhteen heikkeneminen) asettaa paineita julkihallinnon leikkauksille, joten mitään lisämäärärahaa ympäristöalan tuhansiin työpaikkoihin ei ole tulossa ennenkuin suuret ikäluokat ovat poissa rasittamasta valtiontaloutta. Lähivuosikymmenet ovat maassamme terveydenhuollon kulta-aikaa, ja hoiva-alalla tullaan tekemään isot rahat. Myös työpaikat ovat siellä.

      Sinänsä itselleni on se ja sama jos joku haluaa hukata nuoruutensa virvatulien perässä juoksennellen ja toivovansa mahdottomuuksia. Sitten opiskeluiden jälkeen vain pitää ymmärtää opiskella OIKEA työ, onko se sitten se kuuluisa kaupan kassa tai joku terveydenhuollon ammatti. Helpottaisi kummasti tulevaisuutta sekin, jos olisi vaikka kaupan alan koulutus siinä kassalla ollessa, sattaisi ura aueta vaikka vuoden-parin päästä eteenpäin organisaatiossa. Väärällä koulutuksella harvemmin ylenee, tosin poikkeuksiakin on.

      Sanoisin kuitenkin, että tie mikä on tullut kuljettua tähän pisteeseen, on ollut sen verran pitkä ja kivinen ettei sitä ihan kaikille toivoisi. Solidaarisuutta tämä "pelottelu" enemmänkin on. On nuorille ihmisille aika kovia paikkoja nämä työttömyydet...


    • dsäpe kirjoitti:

      Tuollaisella asenteella ei varmasti tule töitä löytymään, ja aika typerää tulla tänne pelottelemaan tulevia bilsanopiskelijoita. Työllisyystilanteet muuttuvat, voi olla että jo huomenna työtä löytyy. Kannattaa myös muistaa, että nyt on käynnissä lama, ja edellinen 90-luvun lama on myös vaikuttanut siihen, että edelleenkiin työllisyyden nousu on hyvin hidasta.

      Jos joku olisi viittinyt kertonut mulle ennen lähes 20 000 opintovelkoja, mikä työttömyys ja pätkätyöhelvetti siivoojiakin paskemmilla palkoilla biologian opiskeluista seuraa, olisin kiittänyt enkä mollannut. Biologien huonosta työtilanteesta puhutaan aivan liian vähän ja aivan liian moni pilaa tulevaisuutensa tuhlaamalla opintotukikuukautensa opintoihin, mitkä eivät työllistä! Kolmekymppisenä asuntovelkaisena, opintovelkaisena ja pienen lapsen vanhempana ilman opintotukea ei opiskella, vaan sitten tehään niitä paskahommia. Kunpa siis olisin tiennyt, niin olisin valinnut opintoni paremmin! Tiedän monia masentuneita humanisteja ja ympäristöalan ihmisiä, joilla masentuneisuus johtuu juurikin tästä karusta työllisyystilanteesta. Älkää siis pilatko omaa tulevaisuuttanne, vaan valitkaa tarkoin opiskelupaikka!


    • toinen biologi kirjoitti:

      Löytyikö niitä töitä 25.4.2013? Ei tainnut löytyä. (valitettavasti, tottkai toivon, että me tämän alan ihmiset työllistyisimme paremmin, mutta totuus on totuus)

      Ei löytynyt ainakaan mulle töitä 25.4.13 ;-)

      Nykyisellä alallani olen työllistynyt ihan mukavasti, biologin papereilla (ihan hyvillä sellaisilla alan jonkinmoisella työkokemuksella) en päässyt koskaan yliopiston ulkopuolelle edes työhaastatteluihin. Ehkä vika oli asenteessani, tosin asenteeni ei ole muuttunut vuosien varrella ja nyt sitten yllättäen työllistynkin. Ei, ei se koulutuksesta johdu vaan kyllä sen täytyy johtua asenteesta....

      terv. toinen biologi, nykyinen sairaanhoitaja


    • toinen biologi kirjoitti:

      Löytyikö niitä töitä 25.4.2013? Ei tainnut löytyä. (valitettavasti, tottkai toivon, että me tämän alan ihmiset työllistyisimme paremmin, mutta totuus on totuus)

      Ei löytynyt ainakaan mulle töitä 25.4.13 ;-)

      Nykyisellä alallani olen työllistynyt ihan mukavasti, biologin papereilla (ihan hyvillä sellaisilla alan jonkinmoisella työkokemuksella) en päässyt koskaan yliopiston ulkopuolelle edes työhaastatteluihin. Ehkä vika oli asenteessani, tosin asenteeni ei ole muuttunut vuosien varrella ja nyt sitten yllättäen työllistynkin. Ei, ei se koulutuksesta johdu vaan kyllä sen täytyy johtua asenteesta....

      terv. toinen biologi, nykyinen sairaanhoitaja


  • Jokos tähän keskusteluun saisi niitä kokemustietoja siitä, kuinka paljon eroa on työllistymisissä eko- ja labrapuolella? Kysymyksessähän ovat lähes kahden eri alan ihmiset.

    • Sanoisin, että varmasti eroa löytyy huomattavasti. Olen itse valmistunut solu-/molekyylipuolelta (aloitin v. 2000). Laatu- ja myynti-/markkinointi-/menetelmätukihommia löytyy jonkin verran, jos löytyy kiinnostusta. Mutta ne "oikeat" sob/mob-bilsarin paikat loistavat poissaolollaan. Enkä ole myöskään kiinnostunut kituuttamaan ns. paskaduunissa tai apurahalla. Olen kuullut, että ns. saapasjalkabilsarit eivät OIKEASTI saa mitään duuneja.

      Sanoisin, että kannattaa valita jokin muu ala/oppiaine. Mutta jos bilsa on pakko saada, niin sob/mob JA plan B mukaan eli esim. joku AMKK-tutkinto (bioanalyytikko, sh tms.). Tiedoksi vielä: bioanalyytikot tekevät muuten niitä kivoja labrahommia, joita yo:n labrakursseilla tehdään (olen tehnyt sijaisuuksia opiskeluaikana)... Valmistunut bilsarihan on yleensä se pelkkä paperinpyörittäjä (huoh miten tylsää). Noh..tutkijat ovat poikkeuksia, mutta niitä hommia en suosittele, ellei halua hakea leipäänsä leipäjonosta.

      Eli suosittelen seuraavia: lääkis, hampi, eläinlääkis, farmasia/proviisori, sh tai bioanalyytikko.

      Onnea matkaan:)

      T. Alanvaihtoa suunnitteleva


  • No ei ole hirveästi eroa; mulla on molemmilta puolilta laudatur-opinnot. Ekopuolella on tilanne ehkä vähän heikompi, eli sieltä saa lähinnä kartoitushommia kesäksi. Labrapuolelta voi ehkä saada jotain elintarvike- tms. hommia helpommin, mutta ei niitäkään riesaksi asti ole, ja niihinkin valmistutaan myös muualta kuin bilsalta (eläinlääkis, maa- ja metsätalous, varmaan joku biotekniikkakin?), eli on ihan kivasti kilpailua paikoista.

  • itse harkitsen biologian koulutukseen hakeminen mutta kuin luin tän ketjun usko horjahti mutta enmä usko että mä jään työttämäksi Suomeen kun muualla on mahdollisuuksia mutta nyt pitää vakavasti harkita tätä asiaa.

  • Olen itse biologian opiskelija. Toinen vuosi paketissa. Ja kyllä, kyllä kaduttaa. Nykyisin alkaa tuntumaan, että täysin hukkaan heitettyä aikaa. Kaiken kukkuraksi ensimmäinen vuosi oli todella uuvuttava, ekologiaa sun muuta. Tentit vaikeita eikä aikaa riittänyt niinkuin olisi pitänyt. Hienoa katsella kun tulevat lääkärit vetää opintoja eteenpäin puolella siitä työmäärästä, mitä itse joutuu tekemään.

    Meitä koulutetaan aivan liikaa, eikä töitä ole tarjolla. Yliopistot eivät voi palkata loputtomiin, kilpailu on armoton ja tässä taloustilanteessa, joka ei näytä parantumisen merkkejä, ei bioalan firmoihin (mikäli niitä edes on enää) palkata yhtään ketään uutta, vaan iritsanotaan entisiäkin. Myös palkkaus on naurettavan alhainen, mikä masentaa entisestään.

    Olen alkanut suunnitelemaan alan vaihtoa, sosiaali ja terveysalan valintakokeessakin tuli käytyä, siellä työpaikka on sentäs edes mahdollinen.

  • Olipas tämä huojentavaa luettavaa. En ole siis mennyt metsään, kun olen jättänyt biologian vain harrastuksen asteelle. Pelkäsin valmistumista työttömäksi maisteriksi, joka ei kuuna päivänä ole oman alansa hommia saanut. Niinpä luin insinööriksi, ja omia hommia on ollut koulun jälkeen jo seitsemän vuotta.

  • onneksi osasin ihan itse päätellä tämän, ja valitsin teknillisen, vaikka bilsa vähän kuumottelikin

  • Tänne on eksynyt negatiivisia kommentteja.. Kyllä hyville työntekijöille löytyy töitä aina. Parempi opiskella alaa, joka todella kiinnostaa kuin kituuttaa koko elämää väärässä ammatissa ja pohdiskella että entäs jos sittenkin olisin opiskellut alaa, joka todella kiinnostaa. Itseluottamusta!!

    • Vaan kun ei löydy. Valitettavasti. Siinä ei itseluottamus auta, mutta tuut kyllä huomaamaan sen aikanaan itsekin.


    • Pilvinen kirjoitti:

      Vaan kun ei löydy. Valitettavasti. Siinä ei itseluottamus auta, mutta tuut kyllä huomaamaan sen aikanaan itsekin.

      Harmillisen hitaasti tämä keskustelu on päätynyt Helsingin Sanomien uutiseksi
      (HS 27.1.2014): Yliopistot tekivät uuden tutkintoennätyksen: "Työttömien joukossa oli eniten biologiasta, kemiasta ja valtiotieteistä valmistuneita." Pahimpien työttömyystehtaiden alasajo olisi yksi hallituksen kuumeisesti kaipaama taloudellinen rakenneuudistus. Jutta Urpilainen ottaa mielellään hyviä ehdotuksia vastaan, mutta ei lue sitä tältä palstalta.


    • Mä olen kuule hyvä tyyppi enkä ole alalta silti onnistunut saamaan vakituista pestiä. Siinä ei paljon kuule todistus tai luonne auta. Suhteilla ja tuurilla tekisi enemmän ja oikeilla harjoittelupaikoilla. Kyllä tällaiset kommentit "hyvä tyyppi saa aina työtä" on sitä pahinta negaatiota, mitä näille palstoille voi suoltaa!
      AURINKOISEMPIA AJATUKSIA VAAN SULLEKIN!


  • " Se on itsekästä ettei ajattele valtion ja työllisyyden parasta"

    Niinpä niin, mutta useimmille nuorille tuo ei ole mikään kriteeri opiskelualaa valitessa. Näin yksilö- ja suorituskeskeisessä kulttuurissa ei kehity vastuuntunnetta yhteisistä asioista, saatikka mistään noin abstraktista kuin valtion tilasta. Suomeksi - kukaan ei tule ajatelleeksi mitä omat valinnat merkitsevät kansantalouden kannalta ja jos tuleekin, ei se paina perskarvankaan vertaa.

    Lapset kasvatetaan pienestä asti tekemään töitä unelmien eteen ja toteuttamaan itseään. Tähän kun yhdistetään kasvatuksellinen hokema "ahkeruus palkitaan aina", kovat odotukset ja täysin riittämätön opinto-ohjaus, on työttömyystragedioille luotu erinomaiset syntyolosuhteet. Ei se ihme että jengillä alkaa pää hajota viimeistään gradua tehdessä - pettymys on aivan jäätävä.

    Kaikki nuoret eivät mitenkään voi löytää kannattavaa opiskelupaikkaa omin neuvoin, he tarvitsevat paljon apua, tukea ja tietoa. Mitään näistä ei ole riittävästi saatavilla ymmärrettävässä muodossa. On julmaa ja tyystin kohtuutonta nimitellä nuoria taivaanrannanmaalareiksi yms. nykyisten kasvuolosuhteiden vallitessa.

    Opiskelen itse viimeistä vuotta biologiaa ja harkitsen vakavasti alanvaihtoa. Tunnen itseni kusetetuksi. Vuosikaudet hypetetty tulevaisuuden ala onkin sitten sellainen, jossa maisterin papereilla voi päästä lähinnä opettajaksi Taka-Hikiälle tai tekemään väikkäriä ala-arvoisella palkalla (ja joutua sen jälkeen työttömäksi).

    Elämä voi yllättää. Minulla oli fuksivuodesta lähtien hieno suunnitelma työllistymisestäni ja edistin sitä pitkään ja määrätietoisesti. Sain paljon hyvää palautetta ja puskin eteenpäin. Saatuani lisää työkokemusta ja näkemystä työmarkkinoista jouduin sitten varsin lyhyen ajan sisällä toteamaan että "ei helvetti, tässä ei ole mulle tulevaisuutta." Nyt sitten paketoin maisterinopintoja, yritän keksiä taustoihini sopivaa B-suunnitelmaa ja pohdin josko sitä hakisi jonnekin uuteen kouluun vuoden päästä.

    On sairasta & väärin että laumoittain lahjakkaita ja ahkeria nuoria ihmisiä joutuu pettymään työelämän suhteen tajutessaan ettei perusluonnontieteistä työllistytä mihinkään odotuksia vastaaviin tehtäviin.

    Jos haluat oikeasti oppia miten luonto toimii ja saada samanhenkisiä kavereita, valitse bilsa. Jos haluat jotain muutakin, kierrä ala kaukaa.

    • Biologien ylikoulutusta voidaan tutkia yhteiskunnallisenä ilmiönä. Heinäkuun 2011 ja 2013 välisenä aikana työttömien biologian ja maantiedon opettajien määrä kasvoi jopa 21,8 %. Ylikoulutus on tiedetty biologian laitoksilla jo 2000-luvun alussa. Valmistuneiden määrässä jo 5-10 kappaleen vähennys vuodessa helpottaisi suuresti kaikkien elämää. Alan sääntely ei taida toimia keskeytyksinä, koska opiskelijat ovat motivoituneita.


  • Tämä on kyllä hyvä ketju! Itse hoksasin ottaa kandin paperit biologialta ulos ja vaihtaa tyystin alaa jolla nyt ainakin kesähommia on piisannut. Opiskelen nykyään fysiikkaa johon olisi ehkä kantsinut lähteä jo alunperin. Armeijakin tuli käytyä välissä ja sielläkin pääsin fysiikan alaa liippaaviin hommiin. Valmistun parin vuoden sisällä fysiikalta (lääketieteellinen fysiikka) ja tarkoitus olisi jatkaa sairaalafyysikoksi. Biologia on tosiaankin mielenkiintoista mutta valitettavasti hyödytöntä työnsaannin kannalta. Lukekaa lapsukaiset tämän ketjun kirjoituksia ennen kuin haette biologialle.

  • --- ja huono työtilanne on ollut tiedossa jo 1995. Vikaan mentiin siinä vaiheessa, kun yliopistot alkoivat saada rahaa valmistuneiden tutkintojen (FM ja FT) perusteella. Tällöin jopa kasvatettiin jossain välissä sisään otettavien opiskelijoiden määrää, vaikka valmiiksi työllistyminen oli aika heikkoa.

    Uskomattoman lyhytnäköistä yhteiskunnan varojen tuhlaamista. Olisi pitänyt käyttää nekin rahat lääkärien koulutukseen. Ehkä niidenkin palkat alkaisivat pudota järjelliselle tasolle, jos hakijoita olisi enemmän. Nyt kun ei edes 10 000 e /kk tarjoamalla saa lääkäriä syrjäseudulle.

  • Taas sama tulos keväällä 2014: biologian ja maantiedon tuntinopettajan
    työhön 60 hakijaa pääkaupunkiseudulla ja maaseudulla useita kymmeniä.
    Mitä te täällä haette? Mitä te täällä kouluttaudutte kortistoon? Suomi on pian kuin Kreikan talous, jos rakenteet eivät uudistu. Suomalainen PISA-opettaja on kova sana Saksassa. Etelä-Amerikassa opettajiksi pääsevät ne, joilla on korkeakoulututkinto Euroopasta tai Yhdysvalloista.

  • Biologian ja maantieteen opiskelijoiden työllistyminen on jätetty koululaitoksen varaan. Kokeneena hakijana tiedän, että hakijoista on varaa pudottaa pois
    tasan 10 kelpoista hakijaa niin, etteivät valinnat häiriinny. Fuksivuoden
    solidaarisuus on ihan turhaa. Kaikkien elämä olisi helpompaa, kun ylikoulutus vähenee. Ala vaihtoon jo alussa ! Toisessa tiedekunnassa on pulaa motivoituneista opiskelijoista ja sieltä voi edetä esimiestehtäviin asti.
    Toisin kuin 2010-luvun biologiassa: pätkätöitä ja työttömyyttä kaikille.

    https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xfa1/t1.0-9/1779099_10201643778275531_1331194867_n.jpg

  • Itse valitsin biologian ja olen päässyt tutkijaksi asti. Suosittelen alaa niille, jotka oikeasi sitä haluavat ja ovat kyvykkäitä. Tämä ura ei mielestäni sovi kuitenkaan kaikille. Vaaditaan terävyyttä, hyvää stressinsietokykyä ja pitkäjänteisyyttä. Apurahahakemuksia voi joutua lähettelemään pitkään ja päätöksiä voi joutua odottamaan jopa muutaman vuoden. Rikastumaan ei alalla helposti pääse. Matkustelu ja suhteiden luominen on välttämätöntä.

    Tässä työssä saa olla nopea ja valpas. Aloin itse änkeä mukaan tutkimusryhmien toimintaan jo toisena opiskeluvuotenani, ja palkkioksi sain nimeni muutamaan julkaisuun. Tämä toimi minulle etuna opiskelukavereihini nähden.

    Ulkomailla suoritettava post-doc-vaihe ja suuri julkaisumäärä ovat nykyään lähes välttämättömyys tutkijana menestymiseen.

    Tähän asti kaikki työsuhteeni ovat olleet määräaikaisia, mutta yhtäkään päivää en ole ollut työtön.

  • Sama ongelma on kaikilla luonnontietelillä. Joku tokaisi tuosta sairaalafyysikon urastakin, mutta sinnekin on hirmuinen tunku verrattuna siihen kuinka paljon sairaalafyysikoita halutaan palkata (1 fyysikko 1-2 apulaisfyysikkoa per isompi sairaala)...

    Nykyaikana mikään ammatti ei ole kannattava, paitsi lääketieteelliset. Jopa taloustietelijät saavat potkuja ja pätkätöitä nykyaikana! Vakituiset työpaikat ovat suurten ikäluokkien jälkeen kadonneet - ihmisiä odottaa vain pätkätyöt ja parin vuoden määräaikaisuudet. Paremmin tienaa KELAn kautta.

    Kysymys ei ole siitä, että jokin ala olisi huono, vaan siitä, että valtio on epäonnistunut täydellisesti seuraamaan muutoksia.

  • Valtio seuraa kyllä muutoksia, mutta biologian laitoksilla eletään
    norsunluutornissa kuten ennenkin. Ympäristöministeriö on
    kaavaillut 10 vuoden sisällä 100 000 uutta työpaikkaa biotalouteen.
    Biologian laitoksille pitää palkata biologien joukkoon ekonomeja
    ja juristeja, jotta osa tutkimuksesta kohdentuisi relevantteihin
    aiheisiin. 100 000 työpaikkaa taitaa olla liikaa, mutta 50-100
    olisi jo hyvä.

  • Uskaltaakohan bilsaa ottaa edes terveystieteiden sivuaineeksi? (Sinänsä kasvi- ja elikkojutut eivät niinkään kiinnosta, vaan biokemia, solubiologia ja ihmisen fysiologia yms. jotka liittyvät pääaineeseenkin).

    • Ei sivuaineena siitä ole mitään haittaa. Mutta jos haluat olla tutkija, niin varaudu samanlaiseen tulevaisuuteen kuin muidenkin alojen tutkijat. Ongelma ei ole ainoastaan biologialla, vaan lähes kaikilla tieteenaloilla Suomessa. Tutkijoita on yksinkertaisesti liikaa verrattuna jaossa olevan rahoituksen määrään.


  • Itse alan opiskelemaan biologiaa. Jos on tarpeeksi hyvä jossain saa aina töitä. Ehkä saavutatte jonain päivänä vielä jotain suurta.

    • Voi kultapieni... maailma ei toimi niin että olemalla hyvä (tai jopa paras kaikista) saisit automaattisesti töitä.

      Biologeista on aivan hirveä ylitarjonta ja siinä suossa ainoat mahdollisuudet hakijamäärästä erottumiseen ovat valmiit perhesuhteet tai käsittämättömän hyvät verkostoitumistaidot (eli kansankielellä perseennuolentataidot). Ylitarjonnassa tuon kaltaiset täysin toisarvoiset asiat korostuvat ja ratkaisevat sen kenet palkataan. Hyvinkin keskinkertaiset tomppelit voivat päästä hommiin noita reittejä pitkin.

      Päästä itsesi helpommalla ja opiskele jotain bilsaa sivuavaa alaa, mieluiten terveydenhuoltoon liittyvää. Työttömäksi valmistuminen tappaa.

      - Terveisin alaa enemmän kuin tarpeeksi nähnyt maisteri


    • Sukupolvi_Y kirjoitti:

      Voi kultapieni... maailma ei toimi niin että olemalla hyvä (tai jopa paras kaikista) saisit automaattisesti töitä.

      Biologeista on aivan hirveä ylitarjonta ja siinä suossa ainoat mahdollisuudet hakijamäärästä erottumiseen ovat valmiit perhesuhteet tai käsittämättömän hyvät verkostoitumistaidot (eli kansankielellä perseennuolentataidot). Ylitarjonnassa tuon kaltaiset täysin toisarvoiset asiat korostuvat ja ratkaisevat sen kenet palkataan. Hyvinkin keskinkertaiset tomppelit voivat päästä hommiin noita reittejä pitkin.

      Päästä itsesi helpommalla ja opiskele jotain bilsaa sivuavaa alaa, mieluiten terveydenhuoltoon liittyvää. Työttömäksi valmistuminen tappaa.

      - Terveisin alaa enemmän kuin tarpeeksi nähnyt maisteri

      Komppaan. Ja sama koske lähes kaikkia aloja. Toivoin ja uskoin itsekin aloittaessani biologian opinnot vuonna 2011 että1 ahkeruus ja hyvyys toisi joskus kyseiseltä alalta työpaikan. Mutta turha kuvitella! Ei löydy edes harjoittelupaikkaa ja harjoittelu on sentään pakollinen. Katsokaas kun harjoittelujaksolta pitäisi maksaa palkkaa. Ilmaseksi tietenkin kelpais, mutta ei sitä niin vain maksella vuokria jos on nollatulot. Ja niinkun meille jos 2000-luvun alusta lähtien on valehdeltu että luonnontieteiden opiskelu kannattaa ja että biotieteet ne on tulevaisuuden aloja. Ja paskat! Hevonvitunperseet! Pitäs saada vastuuseen ne saatanan valehtelijat jotka tuollaista väitti. Ja samoin nykynen ja edellinen hallitus. Leikatkaa vaan lisää koulutuksesta ja tutkimuksesta niin voidaan laittaa jokaisen yliopiston ovet lukkoon. Ne on nyt tukeneet teollisuutta kaikkien muiden alojen kustannuksella ja Sipilä hurskastelee kuinka Suomi on selkeän talouskasvun tiellä! Saatanan jumalan terve!


  • Hirveän moni käsittää väärin mitä asioita pitää priorisoida yliopistotutkintoa suorittaessa. Moni ajattelee, että urakehitykseen vaikuttavat ainoastaan oppiarvo, koulutuksen sisältö ja kuinka nopeasti on valmistunut. Koulutuksen sisällöllä ja arvosanoilla ei ole kovin suurta merkitystä, sillä samat asiat voi kuka tahansa oppia Wikipediasta ja oppikirjoista, tai menemällä avoimeen yliopistoon.

    Tärkein asia yliopistossa on ajattelukyvyn harjaantuminen, esiintymistaitojen kehittyminen ja VERKOSTOITUMINEN. Tärkeää on saada paljon ystäviä ja vaikutusvaltaisia kontakteja, tutustua monen alan tutkijoihin, keskustella hyvistä ideoista ja vakuuttaa rahoittajat oman tutkimuksensa tärkeydestä.

    Jos vain pyöräytit tutkintosi ulos, nysväsit yksin tai oman pienen klikkisi kanssa, et luonut suhteita professoreihin ja heidän kollegoihinsa, etkä käynyt ulkomailla esittelemässä tuloksiasi arvostetuissa konferensseissa ja kaveerannut siellä tutkijoiden kanssa, et ole mitään tutkijan uraa ikinä ansainnutkaan.

    terv. Tenure track -position omaava

  • Kannattaa opiskella biologiaa, jos haluaa osallistua aktiivimallin muklaiseen toimintaan. Työttömyys on täysin varma juttu kaikilla ekologian/ympäristöalan biologeilla Joku solubiologi on kuulemma joskus saanut töitä.

  • Kateellisten panettelua! Kannattaa opiskella yhdistelmää maantiede ja biologia. Biologit ovat yleensä
    fiksuja ihmisiä. Ala myös muuntuu; Helsingin Sanomat kertoi 25.4.2019 voimailubiologin työstä.

  • Ympäristöasiat, ilmaston lämpeneminen, lajien katoaminen, ihmislajin tulevaisuus, ekosysteemit, tekoäly. Biologian osaamisen tarve on valtaisa. Kombinaatioita on lähes rajaton määrä. On tietenkin omassa päänupissa tapahtuva ideointitapahtuma (ahaa-elämys) miten biologian opiskelunsa ja tutkintonsa aikoo hyödyntää. Jos on fixautunut ajattelemaan että on jokin valmis ennalta määritelty ideaali-ammatti, johon järjestelmä tarjoaa valmiin polun vaikkapa biologian opettajaksi, niin sitten voi käydä köpelösti. Työpaikan ja oman uransa voi luoda myös itse. Indie ajattelua kehiin.

  • Uskon, että moni maisterin ja jokainen tohtorin tutkinnon suorittanut on varsin kelvollinen tutkijaksi. Silti alalla on paljon työttömiä, etenkin uusissa tohtoreissa. Hyvyys tutkimustyössä ei riitä. Ei edes vaikka olisi alansa paras, kuten ketjussa aiemmin todettu.

    Ylitarjonnassa on paljon tilaa puhtaalle tuurille. Joku aloittava tohtori-opiskelija voi päästä kiinni aiheeseen, joka kantaa. Joku todella onnekas pääsee sellaiseen porukkaan, jossa on hyvä ryhmähenki, tekemisen meininki ja pitempiaikainen rahoitus. Toisille ei käy yhtä hyvä tuuri. Itseasiassa yhä harvemmalle käy, sillä ala on kilpailtu. Moni pelkää työnsä puolesta, mikä on omiaan heikentämään työilmapiiriä.

    Verkostoitumistaidot ja markkinointitaidot ovat nykytutkijan ykköstaitoja. Verkostoilla saadaan rahoituksia. Ei ole läheskään niin oleellista, miten saa varsinaisen tutkimustyön tehtyä. Enää ei tarvitse olla aineistoihin uppoutuva tai ilmiöitä pohdiskeleva perinteinen tutkijatyyppi. Se voi olla jopa haitallista. Nopeus, näyttävyys, vakuuttavuus ja esiintymistaito ovat paljon tärkeämpiä. Tutkimustaan on markkinoitava alati. On kierrettävä seminaareissa ja konferensseissa esiintymässä ja verkostoitumassa. On pyrittävä kaikin keinoin julkisuuteen -jos se ei ole luonteenomaista, tosi huono juttu! Tärkeintä on olla näkyvissä. Jos ei tieteen omilla foorumeilla vielä rahkeet riitä, niin ainakin mediassa pitää olla näkyvyyttä. Tutkijalle voisi olla hyötyä markkinointialan ja viestintäalan opinnoista -ja persoonasta.

    Aineistoon syvälliseen perehtymiseen ja tutkimuslöytöjen tekoon ei ole aikaa, ei ainakaan päätutkijalla. Jos joutuu tekemään sekä tutkimuksen, rahoitushaut, tutkimuksen markkinoinnin ja verkostoitumisen itse, vaarana on, että joku osa-alue jää heikommalle. Silloin seuraavana vuonna voi edessä olla työttömyys. Junasta ei saa pudota. Perhettä ei kannata hankkia, minnekään ei kannata kotiutua eikä pidempiaikaisia sitoumuksia mihinkään työn ulkopuoliseen kannata tehdä. Sillä aina on niitä, jotka antavat vielä enemmän terveyttään myöten ja painavat ohitsesi, ainakin kunnes palavat loppuun.

    Onni on, jos pääsee niin pitkälle, että voi palkata/saada opiskelijan hoitamaan varsinaiset työt. Silloin jää enemmän aikaa seuraavan projektin hakuun ja edelleen verkostoitumiseen. Harjoittelijoita saa nykyään jopa ilmaiseksi, kun töitä ei ole, mutta pakollinen työharjoittelu on. Lopputöitä tehdään yhä enemmän palkatta. Uusilla vastavalmistuneilla on virtaa ja halua näyttää osaamisensa. Heitä on paljon, heillä on motivaatiota ja he tyytyvät hyvin vähään. Heistä ei tarvitse pitää kiinni tai välittää - aina tulee uusi. Entä jos välittää? -huonompi juttu, ala ei sovi pehmeille. Näin kilpailulla alalla pitää olla kova, että pärjää. Syö tai tule syödyksi.

  • Miksi biologitaustaisten pooli ei purkaudu? Missä akateeminen yrittäjyys?
    Missä työskentely ulkomailla? Yläkoulun tuntiopettajaksi hakee 50 korkeasti koulutettua?

  • Olin Helsingissä vuosikaudet työttömänä luonnontieteilijänä. Biologia oli sivuaineeni. Hallituksen ja eduskunnan kauppajupit, juristit ja valtiotieteilijät eivät maksaneet vuosikausiin työmarkkinatukea. Lisäksi tukitöihin tai työvoimakoulutukseen ei päässyt. Vanhaset ja ihalaiset vain nauroivat mutta kehtasivat silti vaatia hyvää asevelvollisuuden suorittamista. Lapsettomat naiset nauroivat tällaista tasa-arvoa. Sisäministeriö ilkeili.

  • On muuten kumma, että PostDoc vaihe ulkomailla on niin suuressa huudossa. Kansainvälisyys on hyvä ja matkailu avartaa, tottakai. Mutta toisaalta vaatimus vuoden tai kahden työskentelystä ulkomailla karsii kilvasta monta hyvää ja älykästä, jotka eivät voi lähteä ulkomaille esimerkiksi perheen vuoksi. Toisaalta perheelliset ei ehkä ansaitse tutkijan uraa, jos kerran on mennyt hankkimaan lapsia. Eihän ole tarpeeksi sitoutunut uraansa, jos myös muut arvot elämässä ovat tärkeitä.

  • Erään lähisukulaisen suhteen tiedän, että biologiasta voi hankkia monia ammatteja. Jos B on pääaine, niin sen lisäksi kannattaa opiskella kemiaa ja DNA-tutkimusta ainakin. Tuosta voi löytyä ihan hyvä ammatti, joka (ehkä) kestää koko työuran ajan. Kuten melkein kaikilla muillakin, eli että ehkä joutuu kouluttautumaan uudelleen... mutta minkäs sille voi, se nyt koskee todella monia aloja.
    Ehkä se, että perusbiologi, joka tutkii esim. vain hyönteisten evoluutiota työkseen, voi olla aika epävarma työura. Eikä tuollaisia ehkä enää olekaan. Mutta jos vaan opiskelee järkevästi soveltavia luonnontieteitä, niin varmaankin niillä pystyy hankkimaan ammatin, ainakin pitkällisen raatamisen ja työkokemuksen hankkimisen kautta. Kun eihän nykyään ole edes se varmaa, että DI tutkinnolla saa jonkin järkevän työpaikan, vaikka se oli ennen ehkä kaikista järkevin opiskeluvalinta.
    kuitenkin on järkevämpi opiskella noita luonnontietä, jos aloittalee vasta opiskelujaan. Niistä irtoaa (sivuaineiden kera) oikeasti vaihtoehtoja työuralle. Mutta, aika seikkailuhan se on kaikilla nykyään, että mitä oikeasti tekee työkseen ja mihin se johtaa.

  • Älkää nyt hyvät ihmiset johtako nuoria harhaan!! Ei ole reilua uskotella opiskelijoille, että heillä on mahdollisuus opiskella toinen tutkinto biologin tutkinnon jälkeen, kun KÄYTÄNNÖSSÄ TOISTA MAHDOLLISUUTTA EI OLE!!! (ainakaan tavallisille köyhille opiskelijoille)

    Ei ole helppoa opiskella toista tutkintoa biologin tutkinnon jälkeen, jos ei ole varakas! Nimittäin opintotukikuukaudet loppuvat kesken. Vaikka pääsisikin opiskelemaan paremmin työllistävää tutkintoa biologin tutkinnon jälkeen, ei siihen saa yhtään enempää opintotukea. Opintolaina on myös sidottu opintotukikuukausiin, joten uuteen tutkintoon ei saa valtion takaamaa opintolainaakaan!! Ei siis opintotukea, eikä opintolainaa.

    Lisäksi se, että on jo yksi korkeakoulututkinto voi haitata toiseen tutkintoon pääsyä. Pääsykokeissa suositaan ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa.

    Kaikki biologian (tai muut työllistymisen kannalta huonot opinnot) syövät opintotukikuukausia. Kullakin on vain 54 tukikuukautta, suorittaa siinä sitten yhden tai useamman korkeakoulututkinnon. Jos on esimerkiksi suorittanut jo 30 opintotukikuukautta biologiaa ja keskeyttää sen, biologian opinnot vähennetään toisen tutkinnon tukikuukausista.

    Jos on jo biologian maisteri ja pääsee vaikka lukemaan DI:ksi, toiseen korkeakoulututkintoon eli DI tutkintoon on käytössä se, mitä biologian opinnoista on jäänyt jäljelle. Esim. on valmistunut biologiksi 5 vuodessa (ilman kesäopiskelua on käyttänyt 9 x 5 = 45 opintotukikuukautta). DI tutkintoon on käytössä 54-45=9 opintotukikuukautta.

    Kuinka moni oikeasti voi opiskella DI:ksi 9 kuukaudessa? Tai lääkäriksi tai juristiksi? Jos haluaa ammattikorkeaan, esimerkkitapauksessa ei saa yhtään opintotukea, koska ammattikorkean maksimitukikuukaudet ovat 37 kk. Pitää hakea jotakin muuta tukea, eikä niiden saamisesta ole mitään varmuutta.

    Esimerkiksi TE-keskus voi sallia työttömälle omaehtoista opiskelua, kun työtön itse on ensin hakenut yliopistoon ja päässyt sisään (-mikä ei ole ihan helppoa toisella kierroksella olevalle). Ei ole yhtään varmaa, osuuko sellainen mahdollisuus omalle kohdalle. Ensin pitää olla jo opiskelupaikka ja sitten hakea siihen korvausta. Päätös riippuu täysin virkailijan arvioinnista. Samalla taustalla olevista opiskelijoista toiset saattavat saada tuen ja toiset eivät! Eikä päätöksestä ei voi valittaa!!

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/28/jatkokouluksen-tukeminen-on-arpapelia-virkailijan-paatokselle-voi-tulla-hintaa

    Jos tukea ei tule, vaihtoehdoksi jää joko olla lähtemättä uudelle opintielle ja jatkaa työttömänä saaden työttömyyskorvausta, tai sitten lähteä opiskelemaan itse sen rahoittaen tai mahdollisesti saaden toimeentulotukea -ero näiden vaihtoehtojen välillä on suuri. Voi pudota tukiloukkoon, jossa ei saa opintotukea, mutta koska on aloittanut opinnot, ei saa myöskään työttömyyskorvausta.

    Katsokaa itse: https://www.kela.fi/opintotukiaika-useita-korkeakouluopintoja
    sekä https://yle.fi/uutiset/3-7529366
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/28/jatkokouluksen-tukeminen-on-arpapelia-virkailijan-paatokselle-voi-tulla-hintaa

    On vain yksi tuki, jonka aikana voi opiskella päätoimisesti, vaikka ei olisi varoissaan, jos vain on tukiverkostoa: nimittäin vanhempainpäiväraha ja kotihoidontuki. Niiden avulla voi opiskella yhteensä 3 vuotta, jos on esimerkiksi omat eläkkeellä olevat vanhemmat hoitamassa lasta. Lapsi ei voi olla kunnallisessa hoidossa, jos aikoo opiskella samalla, kun saa kotihoidontukea. Työtön kaveri ei käy -hän voi menettää työttömyyskorvauksensa, jos hoitaa lasta.

    ÄLKÄÄ siis hyvät opiskelijat kuluttako arvokasta opiskeluaikaanne sellaisiin opintoihin, joissa työllistyminen on huono! Ala kannattaa vaihtaa ennemmin kuin myöhemmin. Jos biologian saisi vaikka sivuaineeksi ja pääaineeksi jotain paremmin työllistävää.. Ihan mikä vain on parempi kuin hukata lahjansa, älykkyytensä ja aikansa haikailemalla uraa, jolle takuut ovat olemattomat, mahdollisuudet heikot ja kun epäonnistuneen valinnan hinta niin suuri!

  • Biologian opintojen ja tutkimuksen painopistettä pitäisi siirtää kantasoluihin. Se olisi huippuhyödyllistä ja johtaisi varmaan koviin palkkoihin. Tänään HS uutisoi, että kantasolututkimuksen vuoksi maailman lihantarpeeksi riittäisi periaatteessa 15 lehmää. Laboratoriotutkimukset jatkuvat.

    Terveisin sairaalan hoitamattoman AVHn takia työkyvytön kemisti

  • No mitenkäs sitten on genetiikan tai mikrobiologian suuntautumisvaihtoehdon työllistymismahdollisuudet alaa nähneiden mielestä? Bilsan laitoksella ainakin väitetään että näillä suuntautumisvaihtoehdoilla saa töitä. Tähän vaikka sivuaineiksi biokemia ja tietojenkäsittelytiede. Ekologien työllistymishaasteista kyllä tiesin jo ennestään.

    Kertokaahan kokemuksia/näkemyksä.

    t. bilsan opintoja ehkä aloitteleva

  • Opiskele farmaseutiksi. Vältä negatiivisia ihmisiä. Heillä on ongelma joka ratkaisuun.

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.