Miksi monilla amerikkalaisilla on tapana ääntää McDonald's "mek daanlds" eikä "mäk donlds", kuten englantilaiset sanovat?
En niinkään ihmettele sitä "daanlds"iä vaan sitä, että "mäk" muuttuu muotoon "mek"?
Viimeksi tänään törmäsin tuohon amerikkalaisessa tv-elokuvassa, jossa se toistettiin monta kertaa. Olen myös aiemmin törmännyt ilmiöön useassa elokuvassa, eli kyse ei ole vain jonkun yksittäisen näyttelijän lausumistavasta.
Kai joku muukin on huomannut tuon outouden?
En niinkään ihmettele sitä "daanlds"iä vaan sitä, että "mäk" muuttuu muotoon "mek"?
Viimeksi tänään törmäsin tuohon amerikkalaisessa tv-elokuvassa, jossa se toistettiin monta kertaa. Olen myös aiemmin törmännyt ilmiöön useassa elokuvassa, eli kyse ei ole vain jonkun yksittäisen näyttelijän lausumistavasta.
Kai joku muukin on huomannut tuon outouden?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ja ihmetellyt, mutten tiedä syytä.
Amerikanenglannissa on hurja määrä erilaisia murteita ja tiettyihin murteisiin kuuluu ääntää sana tietyllä tavalla. Suomessa kuullaan televisiosta lähinnä New Yorkin ja Kalifornian murteita ja sitten ihmetellään kun tuleekin "outo" tapa ääntää.
KVG american english dialects
Ensinnäkin englannin ääntämys vaihtelee suuresti, ja lisäksi kuulijan korva ja kielitaju vaikuttaa siihen, miten ääntämys kuullaan. Kannattaa muistaa, että alle 10 % englannin puhujista puhuu sellaista englantia, jota meillä opetetaan koulussa.
Toiseksi nimien etuliitteenä oleva Mc tai Mac ääntyy useimmissa englannin muodoissa [mək], missä ə tarkoittaa ns. neutraalivokaalia, samanlaista kuin vaikkapa about-sanan alussa. Erikseen äännettynä Mac (esimerkiksi McDonald’sin lempinimenä) toki ääntyy niin, että sen vokaali on suunnilleen kuten suomen ä, mutta tässäkin on vaihtelua.
Koska suomessa ei ole neutraalivokaalia, suomalainen kuulee sen eri yhteyksissä ja tilanteissa eri tavoilla.
Olin koukussa aikoinaan Dallas-nimiseen saippuasarjaan, jota lähetettiin siellä Suomessakin samoihin aikoihin kuin nykyisessä kotimaassani Ruotsissakin.
Tuon amerikkalaisen neutraalivokaalin ääntämyksen opin silloin, kun hymypoika Bobbyn äiti kutsui häntä mairean näköisenä "Babiksi".
Eräs heinäkuinen Dallas-ilta 1992 on jäänyt pysyvästi mieleeni. Samana iltapäivänä oli syntynyt toinen poikani, kun illalla katsoin jokseenkin nuutuneena sairaalassa taas Dallasia. Joku jo tietysti saarnaa mielessään ... siihen olen jo niin äitinä tottunut.
Luulitko, että sanassa ”Bobby” ääntyy neutraalivokaali? Viittaat ilmeisesti ilmiöön, jonka suomalainen usein kuvaa o:n ääntämiseksi a:na. Sanan painollisen vokaalin ääntämys vaihtelee amerikanenglannissa, mutta sitä voi tosiaan kuvata a:n tapaiseksi. Neutraalivokaalista ei suinkaan ole kyse.