http://www.edu.fi/oppimateriaalit/evlab/kuvat/yhteis/kytken/037a.gif
-Voiko joku selittää oheista kytkentää
-Voiko joku selittää oheista kytkentää
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuo on ns.perusmallinen 1-asteinen emitteriseuraaja. R2/R3 jaolla muodostetaan kannalle sopiva dc-taso, R4/R5 suhde määrää ac-vahvistuksen. R4/R5-R6 määräävät kollektorivirran ja C1 ja C2 toimivat ac-kytkentäkonkkina. C3:lla ohitetaan ac:lla R6, jotta vahvistus saadaan riittäväksi ilman suurta kollektorivirtaa.
Aiheesta löytyy toki mitoitusohjeita vaikka miten.
olla emitteriseuraaja aivan toisenlainen.
Emitteriseuraajassa lähtösignaali löytyy emitteriltä, ei kollektorilta niinkuin kuvan kytkennässä.
emitteeri seuraa, mutta sitä ei varsinaisesti hyödynnetä. Olisiko kääntävä jännitevahvistaja parempi nimitys vai pelkkä vahvistaja. Taikka paremmin kyseessä taitaa olla transistori-ac-vahvistaja (vaihtovirtavahvistaja), koska kytkenässä näkyy joukko kondensaattoreita.
Niin ja nimitys on yhteisemitteerikytkentä (taikka -vahvistaja).
http://www.st-andrews.ac.uk/~jcgl/Scots_Guide/experiment/lab/expt5/page1.html
Rakennelma asetetaan dc-toimintapisteeseen laskemalla piiri ilman kondensaattoreita. Kun kantapiiriin tuodaan vaihtojännite, niin toiminta-alueella (taajuuksilla) kondensaattorit näkyvät "oikosulkuina" ja vaihtojänniteparametrit voi laskea ajattelemalla kondensaattorit "oikosulkuina" taikka vakio-dc-jännitteinä (emitteeri).
Puhutaan kytkenätkondensaattoreista ja emitteerillä on se vahvistusta lisäävä kondensaattori.
Se, onko kyseessä A-, B- vai C- (tai jossain muussa) luokassa toimiva vahvistin, niin en osaa sanoa...
Emitteerikondensaattorilla kuitenkin yritetään minimoida piirin lepovirtaa luopumatta silti vahvistuksesta.
(On jo aikaa, kun tuli näitä mietittyä enemmän..)
Eli tapahtuuko tässä niin, että 1kHz ja 50mV amplitudinen siniaalto syötetään tuloon ja lähdöstä saadaan 1kHz vahvistettu signaali esim. 500mV, joka on kääntävä (vaihesiirto 180 astetta)
En oikein ymmärrä noita kysymyksiä
Tehtävä 1.
Määritä vahvistus tulo- ja lähtöjännitteiden perusteella Transient analyysiä käyttäen.
Tehtävä 2.
Määritä vahvistus desibeleinä (dB) tulo- ja lähtöjännitteiden perusteella Transient analyysiä käyttäen.
Tehtävä 3.
Määritä vahvistus desibeleinä (dB) AC analyysiä käyttäen. Vertaa tulosta tehtävän 2 tulokseen.
Tehtävä 4.
Määritä vaihesiirron suuruusluokka tulo- ja lähtöjännitteiden välillä.
Ohje: käytä Transient analyysiä. Selvitä vaihesiirto a) 1 kHz b) 20 Hz ja c) 20 kHz taajuuksilla.
Tehtävä 5.
Määritä vaihesiirto AC analyysin avulla. Selvitä vaihesiirto a) 1 kHz b) 20 Hz ja c) 20 kHz taajuuksilla.
Vertaa tuloksia tehtävän 4 tuloksiin.
Ohje: Aktivoi'Transient Analysis Limits' -keskusteluikkunassa oleva vaihesiirron mittausmäärite,
ph(v(out1)/(v(in1))), kirjoittamalla kyseisen rivin alkuun , kohtaan P (Plot) '3', jolloin analyysi tulostaa
kuvat 1, 2 ja 3.
Transient analyysi antaa kaksi kuvaa, joista ensimmäinen esittää tuloa, jossa on siniaalto 1kHz ja amplitudi noin 20mV ja toinen kuva on samanlainen siniaalto 1kHz, amplitudi noin 200mV ja käänteinen aalto (positiivinen puolijakso tulossa=negatiivinen puolijakso lähdössä.
ac analyysi antaa kaksi kuvaa, joista ensimmäinen esittää vahvistusta, jossa n. 2Hz kohdalta alkaa vahvistus nousta ja n. 100Hz kohdalta vahvistus saavuttaa maksiminsa n. 12. Toinen kuva esittää vahvistusta db ja 5hz kohdalta alkaa db lukema kasvaa ja n. 100Hz kohdalta saavutta maksiminsa n 22db.
ekat kolme sain tehtyä, mutta 4 ja 5 en saa tehtyä, sillä mikä on vaihesiirto jne