Millä eri tavoilla erotetaan havainnon kohteen muuttuminen pelkästä havaintoinformaation muuttumisesta?
Millä eri tavoilla ne voivat sekoittua?
Mitkä ovat perustavimmat tavat?
Esimerkkejä niistä perustavimmista tavoista?
Millä eri tavoilla ne voivat sekoittua?
Mitkä ovat perustavimmat tavat?
Esimerkkejä niistä perustavimmista tavoista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Millä eri tavoilla erotetaan havainnon kohteen muuttuminen pelkästä havaintoinformaation muuttumisesta?"
Varmistamalla havainto toisella mittaus/havaitsemismenetelmällä, joka ei ole riippuvainen toisesta menetelmästä ja kontrolloimalla havaintokoetta myös tunnetuilla muuttujilla. Eli vertaamalla miten havaintomenetelmä soveltuu muuttumattoman tekijän mittaamiseen tai sellaisen ilmiön mittaamiseen, jonka muuttuminen tunnetaan hyvin. Mittausmenetelmä tulee myös kalibroida, jotta se voisi olla luotettava.
katso ulkolämpömittarin lukemaa, kyseessä on havaintoinformaatio. kun menet ulos, toteat havainnon kohteen, tässä tapauksessa sään, muuttumísen.
lämpömittarin lukema voi aiheuttaa kylmän tai kuuman aistimuksia menemättä ulos.
sekoittuminen johtuu, david humea lainatakseni, aikaisemmista kokemuksistamme. 30 celsius-asteen lukema on kokemuksemme mukaan kuuma ja -30 celsius astetta kylmä. mutta aistimuksemme voi olla väärä, jos esimerkiksi meillä on kuumetta, kylmän ja kuuman aistimukset vaihtelevat ilman lämpötilasta riippumatta...
miksei lämpömittari voisi olla rikki ja antaa väärää informaatiota? luotanko vain aistimukseeni? immanuel kant vastaisi, ettemme voi saada havainnon kohteesta itsestään (ding an sich) täyttä informaatiota, sillä meillä on vain subjektiivinen aistimuksemme kohteesta (ding an sich selbst betrachtet)...
Mutta nimenomaanhan kaikki ihmisen kokemat aistimukset ovat tätä "havaintoinformaation" mittaamista. Jos näet, että lämpömittarissa on elohopea laskenut, niin kysehän on valon mittaamisesta.
Aloituksen kymys sinällään on aivan mahdoton ja mieletön. Samanlainen kysymys voisi olla vaikkapa, että "mitä on maailmankaikkeuden ulkopuolle?".
"immanuel kant vastaisi, ettemme voi saada havainnon kohteesta itsestään (ding an sich) täyttä informaatiota, sillä meillä on vain subjektiivinen aistimuksemme kohteesta (ding an sich selbst betrachtet)..."
Ja hän oli oikeassa. Mutta lisäksi on otettava huomioon, että jokaisella on omanlaisensa kokemusmaailma, ja että tämän takia tarkoitamme eri asioilla samoja asioita ja samoilla asioilla eri asioita.