Raumlaisse tekevä lapskoussia joka on sotku lihaa ja perunasosetta.
Merenkulkukaupungista kun on kyse niin arvaamme koussin olevan vaijerin tai köyden päätteeseen kuuluva tukirengas,mutta miten laps (lapsi ?)liittyy koussiin sekä ruokalajiin ?
Olisiko ollut jotenkin lapsille ja hampaattomille helposti syötävää pupellusta,mutta miten koussi vielä siihen ?
Savolainen sanoo kauhasta koussikka,eli kauhottavaa mössöä ?
Kauha ja koussi ovat muodoltaan pyöreähköt.
Merenkulkukaupungista kun on kyse niin arvaamme koussin olevan vaijerin tai köyden päätteeseen kuuluva tukirengas,mutta miten laps (lapsi ?)liittyy koussiin sekä ruokalajiin ?
Olisiko ollut jotenkin lapsille ja hampaattomille helposti syötävää pupellusta,mutta miten koussi vielä siihen ?
Savolainen sanoo kauhasta koussikka,eli kauhottavaa mössöä ?
Kauha ja koussi ovat muodoltaan pyöreähköt.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Englannin kielessä sama ruokalaji on lobscouse (sekamuhennos). Lob on kaiketi jonkinlainen möhkäle tai möykky?
Googlella löytyi aika nopeasti Raholan ”Syötävien sanojen” sivu, jossa käsitellään myös sanan alkuperää. Siellä oikeastaan ainoa varsinainen selitys on tämä:
”Otto v. Friesen pohtii myös sanan juuria ja esittää omana teorianaan, että kyseessä on kevyttä tai helppoa merkitsevän meritermin labber ja saksan pureskelua tarkoittavan sanan kauen yhdistelmä, siis ’helposti pureskeltavaa’.”
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/l.html#laps
Ruotsin akatemian sanakirja esittää kyllä vähän muuta:
”[jfr d. labskovs, lobskovs, nor. lapskaus; av nt. labskaus, labskausch, av eng. lobscouse, av ovisst urspr. Formen -skoj torde bero på anslutning till SKOJ.”
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
s.v. lapskojs
Sen mukaan sana on siis peräisin englannista, mutta englannin sanan alkuperä on tuntematon.
... tämä on myös Lapskaus, samoin friisiksi.
Labskaus on joka tapauksessa saksan kielessä yleisempi kuin Lapskaus.
Myös suhahtavampi muoto Labschkausch tunnetaan:
http://www.reipet.de/koch59.htm
Ennesvanhaisilla purjelaivoilla oli tuo ruokapuoli vähän mitä oli. Pakastinten puutteessa säilöttiin ruokatarpeita suolaamalla, hapattamalla ja ties millä konstilla.
Eläviä eläimiäkin laivoilla pidettiin eväänä, pistettiin sitten teuraaksi kun se aika tuli. Tuossakin linkin jutussa kaveri mainitsee, että munia saattoi laivakokilla olla käytettävissään jos oli sattunut kanoja kyytiin.
Kuulemani mukaan yksi suosituimpia laivakotieläimiä oli keripukki. Kukaan palstalainen syönyt keripukkia? Miten oli laitettu?
Syötiihä myö Kermäen pukkii eikä siinä muuta vikkoo ku hampaat vuan läks.
lapskoussi-nimi ole peräisin suomen kielestä.
Törmäsin Labskaus-sanaan (nimeen) ensimmäistä kertaa Pohjois-Saksan Bremenissä 1968. Sen kerrottiin olevan tyypillistä merimiesruokaa, jota harrastettiin laivakeittiöiden ohella satamakaupungeissakin.
Google löytää reseptejä mm. hakusanoilla ”Bremer Labskaus” ja ”Hamburger Labskaus”.
Merimiespihvi tunnetaan Suomessa yleisemmin kuin lapskoussi. Siinä on käsittääkseni pitkälle samat tykötarpeet ja olemus.
Ei ole sama olemus merimiespihvissä ja lapskoussissa. Edellisessä on perunasiivuja ja lihansiivuja, jälkimmäisessä perunamuussia ja "revittyjä" lihansuikaleita ("kypsempiä" kuin merimiespihvissä).
On niissä muitakin eroja, ja variaatioitakin löytyy runsaasti, joten kannattaa googlata tarpeeksi monta lapskoussireseptiä vertailtaviksi.