Kuin dominoiva alleeli?
Onko resessiivinen alleeli aina huonompi ominaisuus?
crocoodiile
5570
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei välttämättä. Haluamatta mitenkään saivarrella joudun kyseenalaistamaan myös 'hyvän' ja 'huonon' perimässä. ;)
On geenipohjaisia (perinnöllisiä ja muita) tauteja, jotka ovat selkeästi vahingollisia, mutta onkohan näitä geneettisiä poikkeamia tutkittu lainkaan yhtä tiiviisti, kun todettu 'poikkeavuus' on ollut ns. 'hyvä'? Mistä tulevat esim. valokuvamuisti, absoluuttinen sävelkorva ja aivan poikkeuksellinen nerous tieteessä ja taiteessa? Geenivirheitä, resessiivisten alleelien 'syytä', aivan kuten albinismi?
Eikös matemaattinen lahjakkuuskin ole resessiivinen alleeli?
Mahdollisesti, matematiikkahan on 'tieteiden kuningatar'. ;)
Hyvästä ja huonosta sen verran, että esimerkiksi mutaatio, joka aiheuttaa ylenmääräisen testosteronin tuotannon, on nykyoloissamme haitallinen, koska se vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa usein ennenaikaisen kuoleman. Luolakarhun kanssa painiva muinaisihminen olisi kuitenkin kiitollinen moisesta turboboostista, ennemmin kuin absoluuttisesta sävelkorvasta! :D
crocoodiile kirjoitti:
"Onko resessiivinen alleeli aina huonompi ominaisuus?"
Ei. Silmien sinisyys on resessiivisen geenialleelin tulos. Ruskeasilmäisyys on dominoiva alleeli.
Onko sitten siniset silmät huonompi ominaisuus kuin ruskeat silmät?
Ylipäätään ominaisuuden hyvyys/huonous määräytyy elinympäristön suhteen.
Tuli mieleen tästä treadista ja keskusteluistanne tälläinen tekstin lopussa oleva hypoteettinen ajatus.
Evoluution tiedetään toimineen yritys/erehdys periaatteella, joista luonnonvalinta on sitten valinnut "omansa".
Roska-dna:n ajateltiin olevan vielä jokin aika sitten sitä turhaa ylimääräistä töhnää, jota on kertynyt kaikkien lajien dna:han samanlaisena hamasta ensimmäisten elollisten ajasta asti, eli n. 2.5 miljardin kehityksen tuloksena.
Nykytietämyksen mukaan roska-dna pitää sisällään uusien muutoksien mahdollisuutta, olipa muutospaine mihin suuntaan hyvänsä. Tietenkin dna:han sisältyy myös käytöstä pois jääneet ominaisuudet.
Voisiko olla niin, että evoluution yritys/erehdys on tuottanut dna:han sellaisen ominaisuuden, että lajien muuntuminen joksikin muinaiseksi esim nisäkkäiden "prototyypeiksi" voisi olla mahdollista, jos ympäristö ja olosuhteet niin vaatisivat. Ts. mitään äkillistä nopeaa mutaatiota ei tarvittaisikaan, jos lajeja kohtaisi äkillinen suuri muutospaine sellaiseen ympäristöön, joka joskus on ollut todellisuutta. Tietenkään lajit eivät olisi entisiä, eikä ihminen olisi ihminen, mutta tuntuisi järkeenkäyvältä, ettei evoluution tarvitsisi aloittaa kaikkea ihan alusta, vaan että dna:ssa olisi tälläinen "ohjelma" joka minimoisi katastrofien aiheuttaman taantumisen.