Mistä mahtaa johtua, että sanaa "gallup" on alettu käyttää kaikenlaisista jonninjoutavista kyselyistä?
Varsinainen Gallup-tutkimushan on kiintiöpoimintaotantaan perustuva haastattelututkimus, jossa tutkija valisee tutkittavat taustamuuttujista rakennetun otantakehikon avulla. Ei suinkaan esim. sitä, että viideltä vastaantulijalta kysytään, onko Vanhasella liikaa naisia.
[George Gallup on muuten saanut ansiotonta arvonnousua; menetelmän kehitti suomalaissyntyinen Emil Hurja, joka sovelsi tutkimuksiaan menestyksellisesti USA:n presidentinvaaleissa. "Gallupin" voisi siis hyvin korvata "hurjatutkimuksella" ;-).]
Varsinainen Gallup-tutkimushan on kiintiöpoimintaotantaan perustuva haastattelututkimus, jossa tutkija valisee tutkittavat taustamuuttujista rakennetun otantakehikon avulla. Ei suinkaan esim. sitä, että viideltä vastaantulijalta kysytään, onko Vanhasella liikaa naisia.
[George Gallup on muuten saanut ansiotonta arvonnousua; menetelmän kehitti suomalaissyntyinen Emil Hurja, joka sovelsi tutkimuksiaan menestyksellisesti USA:n presidentinvaaleissa. "Gallupin" voisi siis hyvin korvata "hurjatutkimuksella" ;-).]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Läpäiseekö se tiuhan seulasi?
Tämä on juuri sitä alkueperäisen termin väärinkäyttöä, harvaakin seulaa käytten.
Toisaalta sana on vääristyneenä jo niin juurtunut kieleen, että se ei katoa kulumallakaan.
Oikeiden galluptutkimukssten tekijät ovatkin siirtyneet käyttämään termejä kiintiöpoiminta- tai kehikkotutkimus, ettei maine menisi.
Huuhaa menee paremmin täydestä, kun se esitetään hienolla tai vain väärällä nimellä.
”Gallup” on mielipidetutkimusten tavaramerkki. Se ei siis oikein käytettynä tarkoita mitä tahansa otantaan perustuvaa mielipidetutkimusta, vaan vain tavaramerkin haltijan suorittamaa.
Tunnettuja tavaramerkkejä uhkaa muuttuminen yleisnimeksi. Osittain uhka on jo toteutunut. Harva tietää, että muun muassa Mono, Heteka ja Kännykkä ovat voimassaolevia rekisteröityjä tavaramerkkejä.
Tavaramerkin haltijan kannalta on tavallaan imartelevaa, että tunnettua tavaramerkkiä käytetään yleisnimenä. Mutta taloudellisesti se ei ole sille hyvä asia.
Gallup-sanalle on tapahtunut muutakin kuin luisuminen yleisnimeksi huolimattomassa kielenkäytössä. Sitä on todellakin ruvettu käyttämään myös kaikenkarvaisista mielivaltaisista kyselyistä, joiden tuloksilla ei ole mitään luotettavuutta – mutta jotka silti saatetaan ottaa ihan tosissaan.
Tämän taustalla on se, että valtaosa ihmisistä ei tunne tilastotieteen alkeita eikä ylipäänsä ymmärrä, milloin kyselyn tulokset ovat yleistettävissä ja milloin eivät. Sanomalehdet antavat yleensä oman pikku panoksensa tähän. Kun on tehty otantaan perustuva mielipidetutkimus (Suomen Gallupin tai jokin muu), lehdet innoissaan kertovat esimerkiksi puolueiden kannatuksen muutoksista ja uutisoivat tiedot prosentin kymmenesosan tarkkuudella. Joskus ne muistavat sanoa, että tuloksen virhemarginaali on esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä. Mutta harva lukija tajuaa, että tämä merkitsee, että tuloksista ei voida päätellä sitä, mitä uutisotsikot ja uutisten tekstitkin väittävät.