.
s y y l l i s y y d e n t u n t o,
*psykoanalyysissä *yliminän funktio. Psykoanalyysi ei ole kiinnostunut *syyllisyydestä, per se, vaan nimen omaan syyllisyyden tunnosta, ja varsinkin *neuroottisesta syyllisyydestä, jolloin *yliminä on *aggressiivisesti latautunut (kuten mm. *pakkoneuroosissa ja usein *depressiossa). Syyllisyyttä voi edelleen *projisioida (*paranoia). Mm. *psykopatiassa syyllisyydentunnot ovat niukkoja tai *eristettyjä.
Syyllisyydentunnot mobilisoituvat yliminän sekä *infantiilin *seksuaalisuuden ja/tai *aggressioiden välisestä ristiriidasta, ja ne koetaan *ahdistuksen luontoisina. "Puhtaassa" ahdistuksessa fokus on kuitenkin enemmän tulevaisuudessa (angst "varoittaa" seurauksista), kun se syyllisyydessä on jo tehdyssä (kuvitellussa) "pahassa". Jollain (*sosiaalisesti) *masokistisilla on valmiina ikään kuin syyllisyysvarasto, josta ammentaa "tarvittaessa". Yhdessä *häpeän kanssa syyllisyydentunnot ovat *psykopatologiassa olennaisia *etiologisia tekijöitä.
.
s y y l l i s y y d e n t u n t o,
*psykoanalyysissä *yliminän funktio. Psykoanalyysi ei ole kiinnostunut *syyllisyydestä, per se, vaan nimen omaan syyllisyyden tunnosta, ja varsinkin *neuroottisesta syyllisyydestä, jolloin *yliminä on *aggressiivisesti latautunut (kuten mm. *pakkoneuroosissa ja usein *depressiossa). Syyllisyyttä voi edelleen *projisioida (*paranoia). Mm. *psykopatiassa syyllisyydentunnot ovat niukkoja tai *eristettyjä.
Syyllisyydentunnot mobilisoituvat yliminän sekä *infantiilin *seksuaalisuuden ja/tai *aggressioiden välisestä ristiriidasta, ja ne koetaan *ahdistuksen luontoisina. "Puhtaassa" ahdistuksessa fokus on kuitenkin enemmän tulevaisuudessa (angst "varoittaa" seurauksista), kun se syyllisyydessä on jo tehdyssä (kuvitellussa) "pahassa". Jollain (*sosiaalisesti) *masokistisilla on valmiina ikään kuin syyllisyysvarasto, josta ammentaa "tarvittaessa". Yhdessä *häpeän kanssa syyllisyydentunnot ovat *psykopatologiassa olennaisia *etiologisia tekijöitä.
.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minut on diagnostisoitu narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi ja pariksi muuksi. Pahinta minusta on tulla julkisesti nolatuksi. Silloin syy on nolaajan ja en mene takuuseen seurauksista. Ainakin verbaalinen täyslaidallinen.
Kysymys kuuluu: onko tämä oire joka kuuluu diagnoosiin?
.
Ei kuulu "puhtaaseen" muotoon tyypillisesti. Mutta se voi kuulua niihin muihin.
Täyslaidallinen:
http://www.youtube.com/watch?v=nsNlmiLJGIw
.
"Syyllisyyttä voi edelleen *projisioida...
...kun se syyllisyydessä on jo tehdyssä (kuvitellussa) "pahassa". Jollain (*sosiaalisesti) *masokistisilla on valmiina ikään kuin syyllisyysvarasto, josta ammentaa "tarvittaessa"."
Onko näillä jotain yhteensopivuutta? Eikö tuo ehkä vaikutakin siltä, että se "syyllisyysvarasto" on ulkopuolelta lähtevä projektio, jonka neurootikko ottaa itseensä?
Itselläni ainakin tuo syyllisyysvarasto on ulkopuolella ja muutamien projektiivista identifikaatiota käyttävien ihmisten ylläpidettävänä.
Uskoisinkin, että syyllisyyden suhteen toimiessa, neurootikolla ja projisoialla on eräänlainen yhteistyö, mistä tuleekin mieleeni, että onko vaikkapa lapsen neuroosi kehittynyt, jotta lapsi voisi kantaa äidin syyllisyyttä.
Käytännössä esim. narsistisen persoonallisuushäiriön omaava ilmeisesti haistaa neurootikon ja hakeutuu kantamaan syyllisyyttä tämän niskaan.
Tässä on huomattava, kuinka neuroosin syntyvaihetta vastaava tila on havaittavissa akuutisti.
Neuroosin mieletön syyllisyydentunto selittyisi aika hyvin sillä, että neurootikko joutuu lapsena vanhemman mielivaltaiseen jumalfantasiaan, missä vanhempi syyllistää lasta mielivaltaisesti, koska asettaa lapsensa asemaan, jossa on kuvitellut itse olevansa, missä on kokenut syyllistäjän armottamaksi.
Ollessaan armoton lapselleen, äiti on armoton itselleen.
Näin ollen lapsi ottaa äidin tunteet käsiteltäväkseen ja syyllistää itseään sellaisesta, mikä ei kuulu lapseen itseensä. Näin lapsi ei voi ratkaista syyllisyyden tunnetta, vaan se menee persoonaan.
Siten neurootikko myös osaltaan ylläpitää syyllisyyttään myös muiden narsistien, kuin neuroosin aloittajan avulla.
On mielenkiintoista, että puhut neuroosissa olevasta masokismista. Aijoin kirjoittaa sinulle juttua, mikä koskisi neuroosin ja masokismin eroja. :)
Mielestäni masokismi eroaa neuroosin tilasta siinä mielessä, että neurootikko ei nauti, vaan hän vain ei koe olevansa oikeutettu mihinkään hyvään, mistä näkyy lapsuuden mielivaltainen suhde vanhempaan.
Neurootikko pyrkii ratkaisemaan siis hänen ulkopuolista syyllisyyttä, eikä koe olevansa oikeutettu mihinkään hyvään, ennen kuin hän on sen ratkaissut. Ratkaiseminen on kuitenkin mahdotonta, sillä se muodostuu unien ja ajatusten symbolismissa äärettömäksi.
>>Mm. *psykopatiassa syyllisyydentunnot ovat niukkoja tai *eristettyjä.>>
Mitä tuo eristetty tarkoittaa?
.
Jos joku asia persoonallisuudessa on "eristetty", se tarkoittaa sitä, että se ei ole kiinteästi muun persoonallisuuden yhteydessä (integroitunut) vaan erillään (dis-integroitunut). Henkilö "tietää" ao. piirteestä, mutta hän ei välitä siitä eikä se näytä vaikuttavan (ainakaan suoraan) hänen olemiseensa. Tällöin henkilö voi ainakin näennäisesti olla esim. syyllisyydentunnoton.
.