Äly on alkujaan syntynyt sangen luonnonmukaisesti vain palveleman tahtoa vaikuttimien ja motiivien vastaanottajana, tajutessaan olioissa ainoastaan niiden välittömät, välilliset ja mahdollliset suhteet tahtoon, kykenemättä käsittämään maailmaa tarkoituksetta puhtaasti objektivisesti, ennen kuin se on edes hetkeksi irtaantunut juurestaan tahdosta, joka asettuu vastustamaan jokaista muuta kuin sen tarkoitusperiin tähdättyä toimintaa tehden älyn omine tarkoitusperineen samalla niin yhsipuoliseksi, subjektiviseksi ja immanentiksi, että se ei näe muuta kuin tahtoa koskevan sen ohjatessa ja sanellessa älym teeman kaikkea tarkoituksellista ajattelua johtaessaan tahdon vartijana kaiken muun osaksi hämärtyessä, kadotessa taikka astuessa tajuntaan väärentyneenä, sillä vähäistäkin tahdon kiihotusta seuraa aina sitä vastaava tiedon väärennös suuria aikaansaavilla, käytännösä kunnostautuvilla tekojen miehilläkin, joiden äly on lujasti juurtunut palvelemaan tahtoa jota objektit vilkkaasti kiihoittavat kannustaen herkeämättä tutkimaan suhteitaan ja yhteyksiän tiedoitessaan tahdon harrastuksen mukaan olioiden suhteita, osaksi toisiinsa, osaksi tiedoitsevan yksilön tahtoon älyn pysähtyessä moraalisilla olennoilla aina suhteisiin, joiden summa muodostaa hänellä hyödyllisten tietojen pääsisällyksen, jolloin tarkoitusperiensä täyttämän ihmisen päässä maailma saattaa mäyttää äärimmäisyystapauksessa kuin kaunis seutu sotakartalla, persoonallisen älyn antautuessa yksilön kun nron äly taasen koko ihmiskunnan palvelukseen, älyn ollessa näin kuin kahden herran palvelja kun se kutsumukselleen usottomaksi tullessaan sopivan tilaisuuden tullen nerolla irtantuu tästä palveluksesta seuratakseen omia päämääriään jättäessään tahdon pulaan sopimattomaan aikaan.
Nero vai lahjakkuus?
"Lahjakkuden avut ovat enemän diskursiivien kuin intuitiivisen tiedon suuremmassa tottumuksessa ja terävyydessä. Lahjakas ajattelee nopeammin kuin muut, nero sen sijaan näkee kokonaan toiseen mailmaan kuin muut mutta vain sikäli että hänen katseensa tunkeutuu syvemmälle toisillekin ilmenevään."
"korkeamman tietokkynsä nojalla nero näkee olioissa enemän yleistä kuin erityistä, kun taas tahdon palveleminen vaaii etupäässä tietoa erityisestä.
Vaikka neron tietotapa on ennen muta havaitseva ei e esinettä muodosta erityisolioita van niisä itsensä ilmaisevt platonin ideat. Nähdä rityisessä aina yleinen on neron erityispiirre. Persoonallinen äly näkee erityisessä aina vai erityisen sellaienaan, jossa se siinä kuuluu todellisuuteen, hokka yksin on hänelle mielnkiintoa, ts. suhteita tahtoon. Neroutta lähestymisenmitapuuna onkin aste, jossa ei suorastaan ajatele vaan nähdään enemmän tai vähemmän olioien yleinen puoli suvunyleisimpään lemuksee asti. neron kohteena onkin näin kokonaisuus, olioiden yleinen puoli, niiden olemus yleensä, eriyistieteet ovat lahjakkuuden työmaata, jolloin kohteena oikeastaan voivat olla vain olioiden väliset suhteet tutkittaesa vain haettuja ja harvinaisia ilmiöitä probleemina johtaa ne yleisemmistä ilmiöistä, kun filosofi asettaa probleemikseen ilmiön yleisen puolen."
"Epäsuotuisissa persoonallisisa olosuhteissa äly pääse helpomin pakenemaan tahtoa, etsiessään viihdykettä muualta, kohdistuessaan suuremmalla enrgialla vieraaseen ulkomailmaan, tullen siis helpommin puhtaasti objektiviseksi. Varsinaisesti neron melankolia perustuu kuitenkin siihen, että elämäntahto huomaa tilansa kurjuuden sitä selvempänä mitä kirkkampi äly sitä valaisee", älyn ollesa nerolle kuin aurinko joka ilmaisee mailman ja olioiden olemuksen, normaali älyiselle lyhty, joka valaisee hänen tietään.
Nero vai lahjakkuus?
"Lahjakkuden avut ovat enemän diskursiivien kuin intuitiivisen tiedon suuremmassa tottumuksessa ja terävyydessä. Lahjakas ajattelee nopeammin kuin muut, nero sen sijaan näkee kokonaan toiseen mailmaan kuin muut mutta vain sikäli että hänen katseensa tunkeutuu syvemmälle toisillekin ilmenevään."
"korkeamman tietokkynsä nojalla nero näkee olioissa enemän yleistä kuin erityistä, kun taas tahdon palveleminen vaaii etupäässä tietoa erityisestä.
Vaikka neron tietotapa on ennen muta havaitseva ei e esinettä muodosta erityisolioita van niisä itsensä ilmaisevt platonin ideat. Nähdä rityisessä aina yleinen on neron erityispiirre. Persoonallinen äly näkee erityisessä aina vai erityisen sellaienaan, jossa se siinä kuuluu todellisuuteen, hokka yksin on hänelle mielnkiintoa, ts. suhteita tahtoon. Neroutta lähestymisenmitapuuna onkin aste, jossa ei suorastaan ajatele vaan nähdään enemmän tai vähemmän olioien yleinen puoli suvunyleisimpään lemuksee asti. neron kohteena onkin näin kokonaisuus, olioiden yleinen puoli, niiden olemus yleensä, eriyistieteet ovat lahjakkuuden työmaata, jolloin kohteena oikeastaan voivat olla vain olioiden väliset suhteet tutkittaesa vain haettuja ja harvinaisia ilmiöitä probleemina johtaa ne yleisemmistä ilmiöistä, kun filosofi asettaa probleemikseen ilmiön yleisen puolen."
"Epäsuotuisissa persoonallisisa olosuhteissa äly pääse helpomin pakenemaan tahtoa, etsiessään viihdykettä muualta, kohdistuessaan suuremmalla enrgialla vieraaseen ulkomailmaan, tullen siis helpommin puhtaasti objektiviseksi. Varsinaisesti neron melankolia perustuu kuitenkin siihen, että elämäntahto huomaa tilansa kurjuuden sitä selvempänä mitä kirkkampi äly sitä valaisee", älyn ollesa nerolle kuin aurinko joka ilmaisee mailman ja olioiden olemuksen, normaali älyiselle lyhty, joka valaisee hänen tietään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Enpä ole tommostakkaa prohvessoria usein tavamnnunna, kylä se nii o