"Tuntematon sotilaan toinen puoliaika huono"

Tuntematon sotilaan toinen puoliaika huono
(Satakunnan Kansa 28.11 19:49)

Syksyn teatteritapaus on Kristian Medsin ohjaus Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta Kansallisteatterissa. Näytelmän ensi-ilta oli keskiviikkona. Satakunnan Kansan kriitikko Matti Linnavuori aloittaa arvionsa: "Kristian Smedsin ohjaaman Tuntemattoman sotilaan toinen puoliaika Kansallisteatterissa on niin huono, että se melkein samentaa muistikuvat erinomaisesta alkupuolesta, hyvästä hyökkäyssodasta."

Onko attribuuttien taivutussääntöä muutettu viime aikoina?
9339
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tarkoitti varmaan näytelmän puoliajan jälkeistä osaa, jälkimmäistä puoliskoa.

Kirjoituksen sisällöstä: kullakin mielipiteensä, mutta katsojana en yhdy kritiikkiin. Tottakai tappion häämötys ja tappio eivät ole mieltäylentävää, ei romaanissakaan. Niin siinä vain kävi!

Ohjaajan tulkinta on aika raju ja toteuttaminen vähän tavanomaisesta poikkeavaa. Tulipa mieleen: jos olette musiikkimiehiä/-naisia, niin kuunnelkaapa Jimi Hendrixin soittotulkinta USA:n kansallislaulusta. Siinä ylimaallisen taitava muusikko antaa kuulua sävelin, miltä paatos tuntuu.

Äänestä
  • Veikkaan kuitenkin ihan muuta, nimittäin tätä kohtaa:

    >Tuntematon sotilaan toinen...

    Arvaan että kyseliäs on pohtinut, pitäisikö lauseen kuulua "Tuntemattoman sotilaan toinen..." jne.

    Ehkä tuo on silkka lapsus, joka on syntynyt muokattaessa alkuperäistekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla.

    Äänestä

  • Sofia Stordrag kirjoitti:

    Veikkaan kuitenkin ihan muuta, nimittäin tätä kohtaa:

    >Tuntematon sotilaan toinen...

    Arvaan että kyseliäs on pohtinut, pitäisikö lauseen kuulua "Tuntemattoman sotilaan toinen..." jne.

    Ehkä tuo on silkka lapsus, joka on syntynyt muokattaessa alkuperäistekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla.

    Siitähän tuosta oli selvästikin kyse. Kysymykseen sisältyvän lainauksen virheellinen kohta näyttää tulleen vahingossa korjatuksi, jolloin kysymyken ”pointti” on hämärtynyt.

    Venäjän kielen vastaavat taivutukset pakkaavat kieleen pahemmin perehtymätöntä ihmetyttämään. Venäläinen vaikuttaa taivuttavan aina koko rimpsua: sen sijaan, että sanottaisiin esimerkiksi ”kirjoittaja Matti Meikäläiselle” sanotaankin suurin piirtein ”kirjoittajalle Matille Meikäläiselle”.

    Äänestä

  • minäkin  kirjoitti:

    Siitähän tuosta oli selvästikin kyse. Kysymykseen sisältyvän lainauksen virheellinen kohta näyttää tulleen vahingossa korjatuksi, jolloin kysymyken ”pointti” on hämärtynyt.

    Venäjän kielen vastaavat taivutukset pakkaavat kieleen pahemmin perehtymätöntä ihmetyttämään. Venäläinen vaikuttaa taivuttavan aina koko rimpsua: sen sijaan, että sanottaisiin esimerkiksi ”kirjoittaja Matti Meikäläiselle” sanotaankin suurin piirtein ”kirjoittajalle Matille Meikäläiselle”.

    Mikäli esimerkiksi ammattinimike on moniosainen: "Vantaan käräjäoikeuden tuomarille N. N.:lle".

    Eka vastaus alkuperäiseen kysymykseeni oli hauskahko, eipä tullut itselleni mieleen tuollainen vaihtoehto.

    Äänestä

  • Äimän korppi kirjoitti:

    Mikäli esimerkiksi ammattinimike on moniosainen: "Vantaan käräjäoikeuden tuomarille N. N.:lle".

    Eka vastaus alkuperäiseen kysymykseeni oli hauskahko, eipä tullut itselleni mieleen tuollainen vaihtoehto.

    Jos tuo tuomari N.N. on vaikkapa isänsä kaima Niilo Niilonen, osoitetaan jokin juttu

    suomeksi: ”Vantaan käräjäoikeuden tuomarille Niilo Niiloselle”

    venäjäksi: ”Vantaan käräjäoikeuden tuomarille Niilolle Niilonpojalle Niiloselle”

    (esimerkki kärjistetty, myönnettäköön).

    Moniosaisen nimen kaikki osat siis taipuvat, toisin kuin meillä.

    Äänestä

  • Sofia Stordrag kirjoitti:

    Veikkaan kuitenkin ihan muuta, nimittäin tätä kohtaa:

    >Tuntematon sotilaan toinen...

    Arvaan että kyseliäs on pohtinut, pitäisikö lauseen kuulua "Tuntemattoman sotilaan toinen..." jne.

    Ehkä tuo on silkka lapsus, joka on syntynyt muokattaessa alkuperäistekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla.

    Luinpa huonosti varsinaisen kysyjän ongelman, koska oma huomioni kiinnittyi mainitsenaani.
    Noin, totta totisesti,onkin.
    Omasta reaktiostani: kyllä "puoliaika" vakiintuneessa kielenkäytössä tarkoittaa taukoa kahden jakson välillä. Vai olenko ihan hakoteillä?
    Käsite "puoliajasta" taukoa merkitsevänä on jo niin vakiintunut, että urheiluselostajat puhuvat esim. kolmieräisen jääkiekko-ottelun toisesta pelitauosta "toisena puoliaikana".
    Eihän tuo loogista ole, mutta noin monesti käy kielen muuttumisessa. Turha potkia tutkainta vastaan, jarruttaa ihan älyttömimpiä voisi. Vaikeus vain on siinä, että jarruhenkilöt heräävät vasta, kun mitään ei ole enää tehtävissä.

    Äänestä

  • Tekevälle sattuu kirjoitti:

    Luinpa huonosti varsinaisen kysyjän ongelman, koska oma huomioni kiinnittyi mainitsenaani.
    Noin, totta totisesti,onkin.
    Omasta reaktiostani: kyllä "puoliaika" vakiintuneessa kielenkäytössä tarkoittaa taukoa kahden jakson välillä. Vai olenko ihan hakoteillä?
    Käsite "puoliajasta" taukoa merkitsevänä on jo niin vakiintunut, että urheiluselostajat puhuvat esim. kolmieräisen jääkiekko-ottelun toisesta pelitauosta "toisena puoliaikana".
    Eihän tuo loogista ole, mutta noin monesti käy kielen muuttumisessa. Turha potkia tutkainta vastaan, jarruttaa ihan älyttömimpiä voisi. Vaikeus vain on siinä, että jarruhenkilöt heräävät vasta, kun mitään ei ole enää tehtävissä.

    Potkupallossa on kyllä edelleenkin 1. ja 2. puoliaika. Kahdesta puolikkaasta tulee yksi peliaika, jossa on puoliajan kohdalla tauko.

    Äänestä

  • hyypipo kirjoitti:

    Potkupallossa on kyllä edelleenkin 1. ja 2. puoliaika. Kahdesta puolikkaasta tulee yksi peliaika, jossa on puoliajan kohdalla tauko.

    Nautinpa juuri tuossa puolisen. Einehdin tällä kertaa eineksiä: frikadelleja eli eräänlaisia lihapullan ja jauhelihapihvin välimuotoja sekä kasvislasagnea.

    Viime sunnuntaina nautitsin puolisoni kanssa kokoillan oopperan Räävelin kaupungissa, Rahvusooper Estoniassa. Kolminäytöksisen oopperan kuluessa pidettiin vain yksi väliaika. Ei ollut sekundaattoria mukana väliaikojen ottamista varten, mutta otin niiden asemesta väliajalla kupillisen kahvia Valges saalis.

    Tuo rakennus on suomalaisten Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin yhdessä suunnittelema (suunnittelukilpailun voitto 99 vuoden takaa) ja hiljattain restauroitu tip-top-kuntoon! Käykäähän katsomassa!

    Äänestä

  • Tekevälle sattuu kirjoitti:

    Luinpa huonosti varsinaisen kysyjän ongelman, koska oma huomioni kiinnittyi mainitsenaani.
    Noin, totta totisesti,onkin.
    Omasta reaktiostani: kyllä "puoliaika" vakiintuneessa kielenkäytössä tarkoittaa taukoa kahden jakson välillä. Vai olenko ihan hakoteillä?
    Käsite "puoliajasta" taukoa merkitsevänä on jo niin vakiintunut, että urheiluselostajat puhuvat esim. kolmieräisen jääkiekko-ottelun toisesta pelitauosta "toisena puoliaikana".
    Eihän tuo loogista ole, mutta noin monesti käy kielen muuttumisessa. Turha potkia tutkainta vastaan, jarruttaa ihan älyttömimpiä voisi. Vaikeus vain on siinä, että jarruhenkilöt heräävät vasta, kun mitään ei ole enää tehtävissä.

    on näytösten välissä väliaika.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Äimän korppi kirjoitti:

Tuntematon sotilaan toinen puoliaika huono
(Satakunnan Kansa 28.11 19:49)

Syksyn teatteritapaus on Kristian Medsin ohjaus Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta Kansallisteatterissa. Näytelmän ensi-ilta oli keskiviikkona. Satakunnan Kansan kriitikko Matti Linnavuori aloittaa arvionsa: "Kristian Smedsin ohjaaman Tuntemattoman sotilaan toinen puoliaika Kansallisteatterissa on niin huono, että se melkein samentaa muistikuvat erinomaisesta alkupuolesta, hyvästä hyökkäyssodasta."

Onko attribuuttien taivutussääntöä muutettu viime aikoina?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu