TV1, MOT 30.10.2006
toim. Matti Virtanen
Al Goren epämiellyttävä puolitotuus
Lea Saukkonen: ”Montesquieu sanoi aikoinaan, että ilmasto on ensimmäinen maailmanmahti, ja meteorologistahan tää kuulostaa tosi nastalta asialta.”
Goren trailerista: ”Vaakalaudalla on kykymme elää tällä planeetalla…”
Matti Saarnisto: ”En minä usko, että me geologit kykenemme tähän keskusteluun paljonkaan vaikuttamaan. Mopo on jo karannut käsistä.”
MOT-alkutunnus
Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore kävi syyskuussa Helsingissä mainostamassa elokuvaansa Epämiellyttävä totuus, jossa kerrotaan ilmaston lämpenemisen vaaroista.
Goren mukaan ilmastokriisi on jo alkanut, ja ihmiskunnan olemassaolo on vaakalaudalla. Lehdistötilaisuuden lopussa Gore tiivistää sanomansa: politiikan on muututtava.
Gore: ”Katsotte elokuvan tai ette, todellisuus on nähtävissä. Suomessa oli kuumin kesä 160 vuoteen, mittausten aloittamisesta lähtien. Yhdysvalloissa on ollut kuumimmat 12 kuukautta mittausten aloittamisesta. Maailmassa vuosi 2005 oli historian kuumin. Jäätiköt sulavat kaikkialla maailmassa. - - Tiedemiehet ovat jo kauan ennustaneet näitä muutoksia, jotka ovat suoraa seurausta jatkuvasta maailmanlaajuisesta ilmastoa lämmittävästä saastumisesta, joka nostaa maan keskilämpötilaa yli niiden rajojen, joissa sivilisaatiomme kehittyi.”
Goren faktat ovat ehkä puoliksi kohdallaan. Etelä-Suomessa oli kyllä ennätyksellisen aurinkoista, mutta lämpöennätyksiä ei rikottu.
Koko maapallolla vuosi 2005 oli maan pinnalta mitattuna suunnilleen yhtä lämmin kuin 1998, mutta satelliittimittausten mukaan ennätys jäi tekemättä.
Kaikki jäätiköt eivät sula – tärkein eli Antarktiksen mannerjäätikkö päinvastoin kasvaa. Ihmiskunnan historiassa on ollut useita nykyistä lämpimämpiä kausia.
Carter: ”Se on älykkäimpiä, parhaiten tehtyjä propagandaelokuvia, minkä olen koskaan nähnyt.”
Al Gore ei ole profeetta omalla maallaan, mutta vanhalla mantereella häntä kuunnellaan. Euroopan Unioni noudattaa ilmastopolitiikkaa, johon kuuluvat päästörajoitukset ja kansalaisten opastaminen kestävän kehityksen tielle.
Taru Valkeapää: ”Mun nimi on Taru Valkeapää ja toimin täällä juontajana ja myös haastattelen erilaisia henkilöitä ketkä sitten tulevat tähän tämmöisiksi lähettiläiksi ja lupautuvat tekemään jotain ilmaston hyväksi…”
EU käynnisti kesäkuussa kampanjan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomessa kampanjaan on varattu yli miljoona euroa. Avajaiset pidettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.
Valkeapää: ”Ja kuka muu ois parempi kertomaan tästä aiheesta kuin meteorologi Lea Saukkonen – annetaan raikuvat aplodit, tervetuloa. – Hei Lea.”
Lea Saukkonen: ”Hei ja kiitoksia että saan olla täällä mukana.”
Meteorologien enemmistö on sitä mieltä, että viime aikoina tapahtunut lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasujen, ennen muuta hiilidioksidin päästöistä.
Saukkonen: ”Mitä tää Suomen kohdalla tarkoittaa? Suomen kohdalla tarkoittaa sitä, että tää vuoden keskilämpötila voi nousta pahimmillaan, jos me ei mitään tehdä, kuudesta seitsemään astetta.”
YK:n ilmastopaneeli IPCC julkistaa tammikuussa neljännen arviointiraporttinsa, joka sisältää tutun viestin: lämpeneminen on huolestuttavaa ja ihmisen syytä.
Myös ilmastonmuutoksen ehkäisykampanja lähtee tästä oletuksesta. Kun muutos on ihmisen aiheuttama, niin ihminen voi sen myös pysäyttää. Maapallon kyljessä on ikään kuin suuri termostaatti, josta lämpötilaa voidaan säätää.
Heikki Järvinen: ”Nyt jos suljetaan näissä ilmasto malleissa kokonaan ihmisen toiminnan vaikutukset pois, niin tätä viimeaikaista, muutaman viime vuosikymmenen aikana havaittua lämpenemistä ei voida selittää pelkästään tällä luonnollisella vaihtelulla.”
Professori Heikki Järvinen johtaa Ilmatieteen laitoksella 40 hengen suuruista ilmaston ja globaalimuutoksen tutkimusyksikköä. Laitos hankki viime vuonna uuden supertietokoneen mallien kehittämistä varten.
Järvinen: ”Nyt kun näitä ilmastojärjestelmä malleja kehitetään niin on aivan ensiarvoisen tärkeätä että voidaan tuottaa se nykypäivän havaittu ilmasto nykypäivän pakotteilla luotettavasti ja tähän mallit kykenee, jotenka luottamus siihen että kun siellä hieman näitä pakotteita annetaan ihmistoiminnan vaikutuksesta arvioida et millä tavalla ne muuttuu niin meil on luottamus siihen että myös nää ilmasto ennusteet tai ilmasto simulaatiot on luotettavia.”
Meteorologien luottamus ilmastomalleihin on niin vahva, että he uskaltavat jo ennustaa lämpötiloja yli 50 vuoden päähän. Eteläiseen Suomeen on tulossa Välimeren ilmasto.
Saukkonen: ”Lämpimät ja äärimmäisen lämpimät jaksot lisääntyvät, ja tossa äsken oli ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoi siitä, että esimerkiksi 2060 on aivan tavanomaista tai itse asiassa suorastaan viileä kesä, kun se olis samanlainen kuin mitä oli silloin 2003 kun Ranskassa ihmisiä kuoli se 20 000. - - Tänään kuultiin semmonen, että IPP eli tää kansainvälinen ilmastopaneeli niin he ovat laskeneet aikasemmin, että merenpinta nousisi jäätiköiden sulamisen vaikutuksesta tällä vuosisadalla metrin verran, mut itse asiassa se voi nyt viimeisten tietojen mukaan pahimmillaan nousta kuutta metriä.”
Ja kaikki nämä ennusteet perustuvat siis malleihin, jotka eivät voi selittää lämpenemistä muuten kuin ihmisen vaikutuksesta. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos…
Järvinen: ”Etenee kiihtyen ja nää tulevat ilmastonmuutokset tulee olemaan niin suuria, että ihmiskunta on todella pulassa mikäli ei ryhdytä toimiin.”
Ilmastonmuutoskampanja kerää kansalaisilta lupauksia, jotta lämpeneminen saataisiin pysähtymään.
Saukkonen: ”Mä lupaan nyt tässä, että mä käytän tosiaankin jalkoja ainakin hyvän sään aikaan, eli kuljen työmatkat kävellen…”
MOT päätti etsiä ilmastonmuutoksen merkkejä luonnosta. Pari vuotta sitten julkaistun kansainvälisen selvityksen mukaan muutos on nopeinta arktisilla alueilla. IPCC ja YK:n ympäristöjärjestö Unep ovat varoittaneet ikiroudan sulamisesta.
Suomen vähäiset ikirouta-alueet sijaitsevat Pohjois-Lapissa, joten suuntaamme Utsjoelle. Kevon tutkimusaseman kenttämestari Esa Karpoff vie meidät Vaisjeäggin palsasuolle, Kaldoaivin erämaa-alueelle.
Palsat ovat ikiroudan muodostamia turvekumpuja.
Esa Karpoff: ”Lumisuus vaikuttaa siten, että jos lunta on paljon, niin palsaa ei itte asiassa muodostu. Ja tuota missä siten tämmönen palsa kun lähtee nousemaan, niin se taas saa aikaan sen, että tuuli pitää sen puhtaana ja se muodostaa sen palsan.”
Vanha palsa on romahtanut reunoiltaan. Tätä voisi käyttää todisteena ilmaston lämpenemisestä. Mutta aivan vieressä on myös uusia palsan aihioita, eli todisteita ikiroudan kasvusta, ilmaston viilenemisestä.
Palsan laki sulaa kesäisin ikiroutaan asti. Vanhan palsan laella tämä sulava aktiivikerros on reilut puoli metriä, nuoremman palsan päällä vain kolmisenkymmentä senttiä.
Karpoff: ”No se tarkottaa sitä, että kun tämä on uus palsa ja tämä ei oo vielä niin korkea, tämä ei saa sitä auringon valoa samalla tavalla kuin korkeat ja tummat palsat, että tässä tuota tää pintakin on vaalea ja tässä tää rahkasammal on vasta noussu, sinne muodostuu nyt uus palsa ja se tuota tulee kasvamaan ja luultavasti siitä tulee tommonen jättiläinen sitten myöhemmin.”
Palsasuolta ei siis löydy todisteita ilmastonmuutoksesta – tai löytyy todisteita sekä lämpenemisestä että kylmenemisestä.
Kevon tutkimusasema ja sääasema sijaitsevat Utsjoen pullistuman Kevojärven rannalla. Ilmasto tässä laaksossa on leveyspiiri huomioon ottaen lauha, joten tämä asema antaa harhaanjohtavan kuvan koko Lapin ilmastosta. 1960-luvulta lähtien Kevon lämpötila on ollut lievässä nousussa, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimusaseman yläpuolisessa rinteessä on Japanin valtion luonnonkatastrofien ehkäisyviraston havaintotorni, joka pystytettiin kymmenen vuotta sitten. Tohtori Atsushi Sato on tekemässä vuositarkastusta yhdessä teknikko Yutaka Saton kanssa. Ilmastonmuutos on tämänkin toiminnan taustalla.
Atsushi Sato: ”Pitkällä tulevaisuudessa meitä odottaa seuraava jääkausi, kuten tiedätte. Viime aikoina hiilidioksidin pitoisuus on kuitenkin kasvanut ja lämpötila maan pinnalla on noussut, tosiasioita nämäkin, joten tämän on eräänlainen arvoitus. - - Ehkä meidän pitäisi keksiä parempia keinoja selvitellä näin eripituisia aikajaksoja ja ilmastonvaihteluja. Itse haluaisin jatkaa tutkimuksia. – Vaikuttaa siltä, että olette pikemminkin utelias kuin huolestunut? – Hmmm, kyllä. Ilmastojärjestelmän kokonaisuutta on hyvin hyvin vaikea ymmärtää.”
Ilmastokriisi ei siis ainakaan vielä ole alkanut Lapissa. Palaamme kesäiselle Espalle kuuntelemaan mitä sinä ja minä voimme tehdä ilmaston hyväksi.
Valkeapää: ”Nanna Mikkonen on tässä mun vieressä. Terve Nanna.”
Mikkonen: ”Terve terve.”
Valkeapää: ”Miten sä huolehdit ilmastonmuutoksesta, jotta se ei lähtis menemään huonoon suuntan?”
Mikkonen: ”No mä oon itse asiassa jo vähän pitemmän aikaa miettiny ja ollut huolissani tästä tilanteesta, että mä lajittelen näitä jätteitä - - Ja nyt mä aattelin vielä sen lisäks ottaa tota laskee tätä lämpötilaa kodissa.”
Lehdistötilaisuudessaan Helsingissä Al Gore sai vastata kysymykseen siitä, mitä mieltä hän on ilmastonmuutokseen varautumisesta.
Gore: ”On olemassa ihmisiä, jotka kannattavat sopeutumista päästöjen vähentämisen sijasta, ja heidän puheensa on torjuttava. - - Sopeutuminen tulee osoittautumaan mahdottomaksi, koska tämän saastumisen jatkuva kiihtyminen tuhoaisi ihmiskunnan tulevaisuuden.”
Yksi Goren hokemista on, että tiede on saavuttanut täydellisen yksimielisyyden, konsensuksen. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa?
Järvinen: ”Aina kun tiede ottaa uusia askeleita ilmastojärjestelmän ymmärryksessä niin ne tukee aikaisemmin saatuja tuloksia sillä tavalla, että ennusteet tarkkenee, epävarmuudet vähenee, mutta ei tuu mitään radikaalia muutosta. Se tulee olemaan tän IPCC:n neljännen arviointiraportin viesti myös, eli kuva tarkentuu, mutta mitään radikaalia muutosta aikasempaan tietoon ei tule.”
Valkeapää: ”Ja mä tuun tähän Hjalliksen viereen sitten. Terve Hjallis. (– Terve.) Mitäs sä itse oot tässä vuosien varrella tehnyt asian hyväksi?”
Harkimo: ”No en yhtään mitään.”
Valkeapää: ”Meinaatsä nyt tehdä jotain?”
Harkimo: ”No joo, nyt on pakko tehdä, et se mua hävettääkin, et en oo mitään tehny. - - Mutta tota Hartwall-areenalla kun laskee asteella lämpöä niin meidän toimitusjohtaja hyppää riemusta kun se säästää myös rahaa siinä.”
MOT päätti tehdä aikamatkan ilmaston historiaan. Siihen tarvitaan oppaaksi geologeja ja metsäntutkijoita.
Carter: ”Ilmasto muuttuu satojen, tuhansien, miljoonien, kymmenien miljoonien vuosien jaksoissa. Ja tämä perspektiivi puuttuu suuresta osasta nykyistä julkista ilmastokeskustelua.”
Australialaisen James Cook –yliopiston merigeologian professori Bob Carter on tutkinut miljoonien vuosien ilmastohistoriaa Tyynenmeren pohjasta kairatuista näytteistä.
Carter: ”Geologi suhtautuu 150:een vuoteen aikajaksona, jonka säästä voi sanoa pikkuisen, mutta ilmastosta ei yhtään mitään.”
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kuitenkin korkeimmillaan yli 600 000 vuoteen. Jääkausien välisenä aikana se nousee yleensä 180 miljoonasosasta 280 miljoonasosaan. Nyt se on noussut jo 380 miljoonasosaan; pitäisikö tästä olla huolissaan?
Carter: ”Se onkin suuri lisäys, lähes kolmannes, joten kysymys on perusteltu: vaikuttaako tämä ilmastoon, tuleeko se aiheuttamaan vaarallista lämpenemistä?” - - Siihen vastaamiseksi on tutkittava mittaustuloksia eikä tietokonemalleja; mittaustulokset on käytävä läpi. Ja tulokset kertovat meille, ettei tätä ylimääräistä teollisuuden aiheuttamaa lämpenemistä voi erottaa luonnolliseen vaihteluun liittyvästä kohinasta. En väitä, etteikö sillä olisi vaikutusta; sanon vain, ettei sen vaarallisuudesta ole mitään todisteita.”
Professori Carterin asenne on itse asiassa varsin yleinen geotieteilijöiden keskuudessa, vaikka harva uskaltaa julkisesti haastaa ilmastonmuutoksen konsensusta. Geologian professori Matti Saarnisto on eläkkeellä, mutta seuraa aktiivisesti alan tutkimusta.
Saarnisto: ”Geologin näkökulmasta tämä on tavanomaista vaihtelua viimeisen 10 000 vuoden aikana. Ilmasto on vuoroin ollut kylmempää, vuoroin lämpimämpää. Nykyisen kaltainen lämmin kausi oli keskiajalla noin tuhat vuotta sitten. - - Minun käsitykseni mukaan ihmisen rooli ilmaston säätelijänä on marginaalinen. Me emme pysty estämään tulevan jääkauden tuloa, emmekä liioin pysty aiheuttamaan tulevaa jääkautta.”
Saarnisto: ”Meteorologit tulivat näine matemaattisine malleineen hyvin vahvasti esiin parikymmentä vuotta sitten ja siitä tämä kaikki alkoi osaltaan, ja vasta nyt myönnetään että mallit olivat puutteellisia ja ovat edelleenkin puutteellisia, me tarvitsemme enemmän empiirisiä, me tarvitsemme oikeita havaintoja. Geologin viesti on se, että meteorologienkin on syytä tuntea mennyt luontainen ilmastonvaihtelu ja nämä tiedot pitäis jotenkin saada sijoitettua näihin malleihin, että me voisimme paremmin ymmärtää tulevaa ilmastoa. En minä usko että me geologit kykenemme tähän keskusteluun paljonkaan vaikuttamaan – mopo on jo karannut käsistä.”
Metsäntutkimuslaitos Vantaalla. Puuntuotoksen professori Kari Mielikäinen ja tutkija Mauri Timonen ovat osallistuneet ilmastohistorian kartoitukseen puiden vuosirenkaita eli lustoja tutkimalla. Tutkimusaineistonsa he saavat tunturijärvien pohjassa olevista uppotukeista.
Mielikäinen: ”Näistä vuosilustoista tehtävät mallit ovat paitsi sellaisia, että niillä voidaan ennustaa lämpötiloja taaksepäin ajalta jolloin lämpömittaria ei ollu keksitty, niillä voidaan ennustaa myös eteenpäin kasvua, miten metsien kasvu tulee kehittymään.”
Kuolleiden mäntyjen vuosirenkaista on koottu Suomessa jo yli 7 600 vuoden mittainen aikasarja. Puut kertovat samaa tarinaa kuin geologiset kerrostumat: Muun muassa 5 000 vuotta sitten pohjoisella pallonpuoliskolla vallitsi huomattavasti nykyistä lämpimämpi ilmasto.
Timonen: ”Niin, silloin puut kasvoivat jopa viiden ja puolen sadan metrin korkeudella, männyt. Tänä päivänä sitten vastaavilla alueilla ei ole mäntyjä lainkaan, ja myös metsäraja on tullut huomattavasti alemmaksi, se on alle viidensadan metrin reilusti.”
Lustoista näkee, että ilmasto on aina vaihdellut; sekä lämpiminä että kylminä aikoina on ollut hyvin poikkeuksellisia vuosia. Miten harvinaiselta nykyinen lämpeneminen näyttää lähes 8 000 vuoden kokemuksella?
Timonen: ”Minä suhtaudun aika varauksellisesti asiaan, koska ilmastodynamiikka on tavattoman monimutkainen asia, ja se että kun katsotaan noin lyhyitä aikajänteitä, aikaperspektiivejä niin ei pitäisi tehdä kovin käänteentekeviä johtopäätöksiä sen perusteella.”
Mielikäinen: ”Jos siellä jotain nousua on 90-luvun lopulla, 2000 alussa ollut niin tää nousu on hyvin lyhytaikaista, että siitä ei ole paljon sanottavissa. Jos ajatellaan että meidän Suomen keskilämpötila on 1850-luvulta noussut vaikka asteen niinkun on puhuttu tai 0,7 astetta, niin siinäkin luonnollinen selitys voi olla jälleen se, että pikkujääkausi päättyi noin 1850 tai siinä main ja sen jälkeen tää on palautumista sanoisko normaalitilaan. Elikkä näitä lämpötilamuutoksia vuosien ja vuosikymmenten välisiä muutoksia ylös ja alaspäin löytyy, elikkä aika paljon nämä trendit ovat katsojan silmässä.”
Eikä Suomi muodosta tässä mitään poikkeusta. Nykyistä lämpimämpiä jaksoja on ollut jääkauden jälkeen muuallakin.
Timonen: ”Mielenkiintoista on myös se, että Alpeilta, jäätiköitten alta on löydetty puukappaleita joita on kuljettanut virtaava vesi. No se tarkoittaa sitä, että joskus aiemmin, muutamia tuhansia vuosia sitten Alpeilla on ollut paljon lämpimämpää kuin nyt. - - Eräiden tietojen mukaan niin Alpeilla oli tuolloin vain 20% siitä jäämäärästä mitä siellä tänä päivänä on.”
Valkeapää: ”Sami, terve.”
Sami Sykkö: ”Terve terve.”
Valkeapää: ”Mitä sä meinaat nyt tästä päivästä eteenpäin muuttaa sun arkielämässä?”
Sykkö: ”Mä aattelin et mä rupeen kierrättään hillopurkkeja sillä tavalla että mä oon tollanen niiku hillomies, mä syön aamulla jotain hilloja, ja mä oon heittäny tähän mennessä vaan kylmästi roskikseen, mut tästä lähin mä vien ne kierrätykseen ja sit mä alan noit jäte, tai biojätteitä myös kierrättään.”
Ilmastonmuutoksen selittäminen luonnollisilla syillä ei ole saanut laajaa hyväksyntää meteorologien ja IPCC:n piirissä. Epäluuloille on ollut hyvä syy: auringon lämpösäteily vaihtelee niin vähän, ettei sillä voi selittää suuria muutoksia.
Auringonpilkkujen ja maapallon ilmaston välillä on kuitenkin selvä yhteys, joka on tunnettu jo satoja vuosia. Pilkut liittyvät kuitenkin auringon magneettikentän aktiivisuuteen. Miten se voi vaikuttaa maapallon ilmastoon?
Tähän kysymykseen on haettava vastausta Tanskasta. Maan avaruustutkimuskeskus sijaitsee Kööpenhaminan keskustassa. Vanhempi tutkija Henrik Svensmark on tehnyt alalla sekä teoreettista että kokeellista työtä. Auringon lämpösäteily ei hänenkään mielestään riitä selittämään ilmastonmuutoksia.
Svensmark: ”Meillä on oltava toinen mekanismi, joka perustuu vuorovaikutukseen, ja me puhumme kosmisen säteilyn vaikutuksesta pilviin – se on epäsuora mekanismi.”
Svensmark ja hänen kollegansa julkaisivat teorian kosmisen säteilyn ja ilmaston välisestä yhteydestä jo kymmenen vuotta sitten. Sen mukaan kosminen säteily muodostaa ioneja, jotka kiihdyttävät pilvien kehittymiselle välttämättömien aerosolien muodostumista.
Auringon magneettikentän aktiivisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon kosmista säteilyä pääsee maapallolle. Aktiivinen aurinko vähentää säteilyä, jolloin pilviä muodostuu vähemmän ja lämpösäteilyä pääsee maan pinnalle enemmän kuin auringon ollessa rauhallinen.
Svensmark: ”Aurinko vaikuttaa maan ilmakehään tulevaan kosmiseen säteilyyn siksi, että säteilyn on ensin läpäistävä niin sanottu heliosfääri. Sillä tarkoitetaan Auringon magneettikenttää. Ja tämä magneettikenttä toimii ikään kuin kilpenä kosmista säteilyä vastaan. Jos auringon aktiivisuus on suuri, voimme sanoa, että kilpi on vahvempi ja vähemmän kosmisia säteitä pääsee läpi, ja kun aurinko on hiljaisempi kosmisia säteitä tulee enemmän. Ja jos katsomme viimeksi kulunutta vuosituhatta, niin näemme että aktiivisen Auringon aikana oli keskiajan lämpökausi.”
Svensmark-efektiksi kutsuttu kosmisen säteilyn, auringon ja ilmaston vuorovaikutusteoria ei ole saanut laajaa kannatusta ilmatieteilijöiden keskuudessa.
Järvinen: ”Nää mekanismit tunnetaan huonosti, niillä ei oo varsinaisesti hyvää teoreettista pohjaa et mikä on se mekanismi millä kosmisen säteilyn, kosminen säteily vaikuttais ilmastoon. Eli siel on esitetty ajatus, että tää kosminen säteily ionisoi ilmapartikkeleita ja siellä syntyis pienhiukkasia, mutta tää mekanismi, ei tunneta kovin hyvin että mikä se on, eli suuri epävarmuus liittyy tähän koko asiaan, mutta arvioin, että se vaikutus on pieni.”
Tänä syksynä Svensmarkin tutkijaryhmä sai vihdoin kokeellista näyttöä teorialleen. Tässä pilvikammiossa simuloitiin kosmisten säteiden vaikutusta pilvien muodostumiseen puhtaassa ilmakehässä. Tulokset julkaistiin lokakuussa Britannian tiedeakatemian julkaisusarjassa.
Svensmark: ”Luulen, että tekemämme koe osoittaa fysikaalisen mekanismin, jossa sähkövaraukset ovat todella tärkeitä uusien aerosolien muodostumiselle, ja luulen myös, että tämä mekanismi toimii myös oikeassa ilmakehässä. Se selittää myös, miksi aerosolien muodostumista on havaittu olosuhteissa, joissa sen ei perinteisten teorioiden mukaan olisi pitänyt olla mahdollista. Yhdessä muiden tutkimustulosten kanssa, jotka viittaavat samaan – Luulen, että tämä on vahva todiste kosmisten säteiden ja pilvien väliselle yhteydelle.”
Suomessakin on toki tutkijoita, jotka pitävät Svensmarkin teorioita merkittävinä.
Saarnisto: ”Tämä on minusta semmonen kuuma aihe tänä päivänä ja olen ihan varmasti sitä mieltä, että auringosta löytyy pitkälle selittäjä näihin nopeisiin muutoksiin.”
Pietarilaissyntyinen Ilya Usoskin tutkii kosmista säteilyä Oulun yliopistossa. Hän on seurannut tanskalaisten työtä jo kymmenen vuoden ajan.
Usoskin: ”He olivat ensimmäisiä, jotka toivat julki vieläpä hyvin äänekkäästi sen mahdollisuuden, että kosmiset säteet voisivat vaikuttaa ilmastoon. Silloin kymmenen vuotta sitten heidän teoriaansa ei otettu kovin hyvin vastaan tiedeyhteisössä eikä maailmalla muutenkaan. Täytyy sanoa, etteivät heidän perustelunsa vielä silloin olleet kovin vahvoja. Mutta pikku hiljaa nämä ideat saivat kannatusta ja vakavasti otettavat tutkimustulokset osoittavat nyt, että heidän hahmottamansa mekanismi voi hyvinkin toimia.”
Luonnontieteissä yksi tutkimustulos ei vielä tee kesää, vaan kokeet on pystyttävä toistamaan. Svensmarkin työtä koetetaan nyt toistaa Euroopan ydintutkimuskeskuksessa CERNissä, jossa on käytössä tarkempi laitteisto kuin tanskalaisilla.
Svensmark: ”Saimme juuri pilvikokeemme hyväksyttyä CERNissä Genevessä. Siihen tulee osallistumaan noin 60 tutkijaa kymmenestä maasta, myös Suomesta. Kaikki tämä osoittaa, että tiedeyhteisössä on ihmisiä, jotka ovat alkaneet suhtautua tähän asiaan vakavasti. He ovat tajunneet että se on todellinen tieteellinen kysymys, joka vaatii huomiota.”
Tuloksia CERNin kokeista on luvassa ensi vuonna. Voiko niiden perusteella sanoa mikä osuus lämpenemisestä johtuu ihmisestä ja mikä kosmisista tekijöistä?
Svensmark: ”Kysymys kuuluu, miten suuri osa viimeksi kuluneiden 30 vuoden muutoksesta on aiheutunut ihmisen toiminnasta ja miten suuri on esimerkiksi Auringon vaikutus. Tämä kysymys on edelleen auki, eikä siihen mielestäni ole selvää vastausta. Mutta Auringolla tulee epäilemättä olemaan vaikutusta tulevaisuudessakin.”
Viime vuosisadan ilmastonmuutoksen ymmärtämistä vaikeuttaa se, että Aurinko oli aktiivinen samaan aikaan kun kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyivät.
Usoskin: ”Juuri tästä syystä on erittäin vaikeaa erottaa mikä oli lämpenemisen todellinen syy, mikä oli ihmisen aiheuttama ja mikä luonnollisten tekijöiden osuus. - - Joidenkin arvioiden mukaan aurinkokunnan ulkopuoliset tekijät, avaruuden tapahtumat voivat selittää 50-70 prosenttia ilmaston lämpenemisestä 1900-luvun alusta vuosisadan puoliväliin. Tämä on siis kosmisen säteilyn mahdollinen osuus. Auringon oman säteilyn vaikutus ei ylitä 15-20:tä prosenttia lämpenemisestä, joten loppuosa voitaisiin laskea ihmisen aiheuttamaksi. Mutta tilanne muuttui viime vuosikymmeninä, ehkä 1970-luvun jälkeen, kun Auringon aktiivisuus lakkasi kasvamasta. Aurinko on pysynyt samalla tasolla tai hieman hiljentynyt, mutta kuten tiedämme monista julkaisuista, jotkut maapallon mittaustulokset osoittavat edelleen kasvua, mikä voisi osoittaa ihmistoiminnan merkityksen lisääntymiseen. Mutta suurimmassa osassa 1900-lukua luonnolliset syyt ovat todennäköisesti merkittäviä.”
Lopullista selitystä ilmastonmuutoksiin tuskin saadaan koskaan, mutta tieto tarkentuu lähimpien vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana. Jos maapallon keskilämpö alkaa laskea Auringon rauhoittuessa, kosminen säteily lienee oletettua suurempi syyllinen. Jos taas lämpötila nousee, pääsyyllinen lienee ihmiskunta. Toistaiseksi tilanne on ratkaisematon; maapallon keskilämpötila ei ole noussut kahdeksan viime vuoden aikana.
Yhdysvallat on edelleen maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. EU ja Kiina jakavat toisen sijan, mutta Kiinan päästöt kasvavat ja EU:n pienenevät. Vielä on vara parantaa.
Valkeapää: ”Mä katselen sun ihania hiuksia, koska moni on varmaan teeveessäkin ihaillu sun hiuksia, niin millasia hiusspreitä sä käytät?
Mikkonen: ”No mä en itse asias käytä. Mul on tällanen luonnonkihara pehko, ja se elää omaa elämää niin mun ei onneks tarvitse, se on yks asia missä mä vaikutan tähän ympäristöasiaan.”
LOPPU
toim. Matti Virtanen
Al Goren epämiellyttävä puolitotuus
Lea Saukkonen: ”Montesquieu sanoi aikoinaan, että ilmasto on ensimmäinen maailmanmahti, ja meteorologistahan tää kuulostaa tosi nastalta asialta.”
Goren trailerista: ”Vaakalaudalla on kykymme elää tällä planeetalla…”
Matti Saarnisto: ”En minä usko, että me geologit kykenemme tähän keskusteluun paljonkaan vaikuttamaan. Mopo on jo karannut käsistä.”
MOT-alkutunnus
Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore kävi syyskuussa Helsingissä mainostamassa elokuvaansa Epämiellyttävä totuus, jossa kerrotaan ilmaston lämpenemisen vaaroista.
Goren mukaan ilmastokriisi on jo alkanut, ja ihmiskunnan olemassaolo on vaakalaudalla. Lehdistötilaisuuden lopussa Gore tiivistää sanomansa: politiikan on muututtava.
Gore: ”Katsotte elokuvan tai ette, todellisuus on nähtävissä. Suomessa oli kuumin kesä 160 vuoteen, mittausten aloittamisesta lähtien. Yhdysvalloissa on ollut kuumimmat 12 kuukautta mittausten aloittamisesta. Maailmassa vuosi 2005 oli historian kuumin. Jäätiköt sulavat kaikkialla maailmassa. - - Tiedemiehet ovat jo kauan ennustaneet näitä muutoksia, jotka ovat suoraa seurausta jatkuvasta maailmanlaajuisesta ilmastoa lämmittävästä saastumisesta, joka nostaa maan keskilämpötilaa yli niiden rajojen, joissa sivilisaatiomme kehittyi.”
Goren faktat ovat ehkä puoliksi kohdallaan. Etelä-Suomessa oli kyllä ennätyksellisen aurinkoista, mutta lämpöennätyksiä ei rikottu.
Koko maapallolla vuosi 2005 oli maan pinnalta mitattuna suunnilleen yhtä lämmin kuin 1998, mutta satelliittimittausten mukaan ennätys jäi tekemättä.
Kaikki jäätiköt eivät sula – tärkein eli Antarktiksen mannerjäätikkö päinvastoin kasvaa. Ihmiskunnan historiassa on ollut useita nykyistä lämpimämpiä kausia.
Carter: ”Se on älykkäimpiä, parhaiten tehtyjä propagandaelokuvia, minkä olen koskaan nähnyt.”
Al Gore ei ole profeetta omalla maallaan, mutta vanhalla mantereella häntä kuunnellaan. Euroopan Unioni noudattaa ilmastopolitiikkaa, johon kuuluvat päästörajoitukset ja kansalaisten opastaminen kestävän kehityksen tielle.
Taru Valkeapää: ”Mun nimi on Taru Valkeapää ja toimin täällä juontajana ja myös haastattelen erilaisia henkilöitä ketkä sitten tulevat tähän tämmöisiksi lähettiläiksi ja lupautuvat tekemään jotain ilmaston hyväksi…”
EU käynnisti kesäkuussa kampanjan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomessa kampanjaan on varattu yli miljoona euroa. Avajaiset pidettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.
Valkeapää: ”Ja kuka muu ois parempi kertomaan tästä aiheesta kuin meteorologi Lea Saukkonen – annetaan raikuvat aplodit, tervetuloa. – Hei Lea.”
Lea Saukkonen: ”Hei ja kiitoksia että saan olla täällä mukana.”
Meteorologien enemmistö on sitä mieltä, että viime aikoina tapahtunut lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasujen, ennen muuta hiilidioksidin päästöistä.
Saukkonen: ”Mitä tää Suomen kohdalla tarkoittaa? Suomen kohdalla tarkoittaa sitä, että tää vuoden keskilämpötila voi nousta pahimmillaan, jos me ei mitään tehdä, kuudesta seitsemään astetta.”
YK:n ilmastopaneeli IPCC julkistaa tammikuussa neljännen arviointiraporttinsa, joka sisältää tutun viestin: lämpeneminen on huolestuttavaa ja ihmisen syytä.
Myös ilmastonmuutoksen ehkäisykampanja lähtee tästä oletuksesta. Kun muutos on ihmisen aiheuttama, niin ihminen voi sen myös pysäyttää. Maapallon kyljessä on ikään kuin suuri termostaatti, josta lämpötilaa voidaan säätää.
Heikki Järvinen: ”Nyt jos suljetaan näissä ilmasto malleissa kokonaan ihmisen toiminnan vaikutukset pois, niin tätä viimeaikaista, muutaman viime vuosikymmenen aikana havaittua lämpenemistä ei voida selittää pelkästään tällä luonnollisella vaihtelulla.”
Professori Heikki Järvinen johtaa Ilmatieteen laitoksella 40 hengen suuruista ilmaston ja globaalimuutoksen tutkimusyksikköä. Laitos hankki viime vuonna uuden supertietokoneen mallien kehittämistä varten.
Järvinen: ”Nyt kun näitä ilmastojärjestelmä malleja kehitetään niin on aivan ensiarvoisen tärkeätä että voidaan tuottaa se nykypäivän havaittu ilmasto nykypäivän pakotteilla luotettavasti ja tähän mallit kykenee, jotenka luottamus siihen että kun siellä hieman näitä pakotteita annetaan ihmistoiminnan vaikutuksesta arvioida et millä tavalla ne muuttuu niin meil on luottamus siihen että myös nää ilmasto ennusteet tai ilmasto simulaatiot on luotettavia.”
Meteorologien luottamus ilmastomalleihin on niin vahva, että he uskaltavat jo ennustaa lämpötiloja yli 50 vuoden päähän. Eteläiseen Suomeen on tulossa Välimeren ilmasto.
Saukkonen: ”Lämpimät ja äärimmäisen lämpimät jaksot lisääntyvät, ja tossa äsken oli ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoi siitä, että esimerkiksi 2060 on aivan tavanomaista tai itse asiassa suorastaan viileä kesä, kun se olis samanlainen kuin mitä oli silloin 2003 kun Ranskassa ihmisiä kuoli se 20 000. - - Tänään kuultiin semmonen, että IPP eli tää kansainvälinen ilmastopaneeli niin he ovat laskeneet aikasemmin, että merenpinta nousisi jäätiköiden sulamisen vaikutuksesta tällä vuosisadalla metrin verran, mut itse asiassa se voi nyt viimeisten tietojen mukaan pahimmillaan nousta kuutta metriä.”
Ja kaikki nämä ennusteet perustuvat siis malleihin, jotka eivät voi selittää lämpenemistä muuten kuin ihmisen vaikutuksesta. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos…
Järvinen: ”Etenee kiihtyen ja nää tulevat ilmastonmuutokset tulee olemaan niin suuria, että ihmiskunta on todella pulassa mikäli ei ryhdytä toimiin.”
Ilmastonmuutoskampanja kerää kansalaisilta lupauksia, jotta lämpeneminen saataisiin pysähtymään.
Saukkonen: ”Mä lupaan nyt tässä, että mä käytän tosiaankin jalkoja ainakin hyvän sään aikaan, eli kuljen työmatkat kävellen…”
MOT päätti etsiä ilmastonmuutoksen merkkejä luonnosta. Pari vuotta sitten julkaistun kansainvälisen selvityksen mukaan muutos on nopeinta arktisilla alueilla. IPCC ja YK:n ympäristöjärjestö Unep ovat varoittaneet ikiroudan sulamisesta.
Suomen vähäiset ikirouta-alueet sijaitsevat Pohjois-Lapissa, joten suuntaamme Utsjoelle. Kevon tutkimusaseman kenttämestari Esa Karpoff vie meidät Vaisjeäggin palsasuolle, Kaldoaivin erämaa-alueelle.
Palsat ovat ikiroudan muodostamia turvekumpuja.
Esa Karpoff: ”Lumisuus vaikuttaa siten, että jos lunta on paljon, niin palsaa ei itte asiassa muodostu. Ja tuota missä siten tämmönen palsa kun lähtee nousemaan, niin se taas saa aikaan sen, että tuuli pitää sen puhtaana ja se muodostaa sen palsan.”
Vanha palsa on romahtanut reunoiltaan. Tätä voisi käyttää todisteena ilmaston lämpenemisestä. Mutta aivan vieressä on myös uusia palsan aihioita, eli todisteita ikiroudan kasvusta, ilmaston viilenemisestä.
Palsan laki sulaa kesäisin ikiroutaan asti. Vanhan palsan laella tämä sulava aktiivikerros on reilut puoli metriä, nuoremman palsan päällä vain kolmisenkymmentä senttiä.
Karpoff: ”No se tarkottaa sitä, että kun tämä on uus palsa ja tämä ei oo vielä niin korkea, tämä ei saa sitä auringon valoa samalla tavalla kuin korkeat ja tummat palsat, että tässä tuota tää pintakin on vaalea ja tässä tää rahkasammal on vasta noussu, sinne muodostuu nyt uus palsa ja se tuota tulee kasvamaan ja luultavasti siitä tulee tommonen jättiläinen sitten myöhemmin.”
Palsasuolta ei siis löydy todisteita ilmastonmuutoksesta – tai löytyy todisteita sekä lämpenemisestä että kylmenemisestä.
Kevon tutkimusasema ja sääasema sijaitsevat Utsjoen pullistuman Kevojärven rannalla. Ilmasto tässä laaksossa on leveyspiiri huomioon ottaen lauha, joten tämä asema antaa harhaanjohtavan kuvan koko Lapin ilmastosta. 1960-luvulta lähtien Kevon lämpötila on ollut lievässä nousussa, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimusaseman yläpuolisessa rinteessä on Japanin valtion luonnonkatastrofien ehkäisyviraston havaintotorni, joka pystytettiin kymmenen vuotta sitten. Tohtori Atsushi Sato on tekemässä vuositarkastusta yhdessä teknikko Yutaka Saton kanssa. Ilmastonmuutos on tämänkin toiminnan taustalla.
Atsushi Sato: ”Pitkällä tulevaisuudessa meitä odottaa seuraava jääkausi, kuten tiedätte. Viime aikoina hiilidioksidin pitoisuus on kuitenkin kasvanut ja lämpötila maan pinnalla on noussut, tosiasioita nämäkin, joten tämän on eräänlainen arvoitus. - - Ehkä meidän pitäisi keksiä parempia keinoja selvitellä näin eripituisia aikajaksoja ja ilmastonvaihteluja. Itse haluaisin jatkaa tutkimuksia. – Vaikuttaa siltä, että olette pikemminkin utelias kuin huolestunut? – Hmmm, kyllä. Ilmastojärjestelmän kokonaisuutta on hyvin hyvin vaikea ymmärtää.”
Ilmastokriisi ei siis ainakaan vielä ole alkanut Lapissa. Palaamme kesäiselle Espalle kuuntelemaan mitä sinä ja minä voimme tehdä ilmaston hyväksi.
Valkeapää: ”Nanna Mikkonen on tässä mun vieressä. Terve Nanna.”
Mikkonen: ”Terve terve.”
Valkeapää: ”Miten sä huolehdit ilmastonmuutoksesta, jotta se ei lähtis menemään huonoon suuntan?”
Mikkonen: ”No mä oon itse asiassa jo vähän pitemmän aikaa miettiny ja ollut huolissani tästä tilanteesta, että mä lajittelen näitä jätteitä - - Ja nyt mä aattelin vielä sen lisäks ottaa tota laskee tätä lämpötilaa kodissa.”
Lehdistötilaisuudessaan Helsingissä Al Gore sai vastata kysymykseen siitä, mitä mieltä hän on ilmastonmuutokseen varautumisesta.
Gore: ”On olemassa ihmisiä, jotka kannattavat sopeutumista päästöjen vähentämisen sijasta, ja heidän puheensa on torjuttava. - - Sopeutuminen tulee osoittautumaan mahdottomaksi, koska tämän saastumisen jatkuva kiihtyminen tuhoaisi ihmiskunnan tulevaisuuden.”
Yksi Goren hokemista on, että tiede on saavuttanut täydellisen yksimielisyyden, konsensuksen. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa?
Järvinen: ”Aina kun tiede ottaa uusia askeleita ilmastojärjestelmän ymmärryksessä niin ne tukee aikaisemmin saatuja tuloksia sillä tavalla, että ennusteet tarkkenee, epävarmuudet vähenee, mutta ei tuu mitään radikaalia muutosta. Se tulee olemaan tän IPCC:n neljännen arviointiraportin viesti myös, eli kuva tarkentuu, mutta mitään radikaalia muutosta aikasempaan tietoon ei tule.”
Valkeapää: ”Ja mä tuun tähän Hjalliksen viereen sitten. Terve Hjallis. (– Terve.) Mitäs sä itse oot tässä vuosien varrella tehnyt asian hyväksi?”
Harkimo: ”No en yhtään mitään.”
Valkeapää: ”Meinaatsä nyt tehdä jotain?”
Harkimo: ”No joo, nyt on pakko tehdä, et se mua hävettääkin, et en oo mitään tehny. - - Mutta tota Hartwall-areenalla kun laskee asteella lämpöä niin meidän toimitusjohtaja hyppää riemusta kun se säästää myös rahaa siinä.”
MOT päätti tehdä aikamatkan ilmaston historiaan. Siihen tarvitaan oppaaksi geologeja ja metsäntutkijoita.
Carter: ”Ilmasto muuttuu satojen, tuhansien, miljoonien, kymmenien miljoonien vuosien jaksoissa. Ja tämä perspektiivi puuttuu suuresta osasta nykyistä julkista ilmastokeskustelua.”
Australialaisen James Cook –yliopiston merigeologian professori Bob Carter on tutkinut miljoonien vuosien ilmastohistoriaa Tyynenmeren pohjasta kairatuista näytteistä.
Carter: ”Geologi suhtautuu 150:een vuoteen aikajaksona, jonka säästä voi sanoa pikkuisen, mutta ilmastosta ei yhtään mitään.”
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kuitenkin korkeimmillaan yli 600 000 vuoteen. Jääkausien välisenä aikana se nousee yleensä 180 miljoonasosasta 280 miljoonasosaan. Nyt se on noussut jo 380 miljoonasosaan; pitäisikö tästä olla huolissaan?
Carter: ”Se onkin suuri lisäys, lähes kolmannes, joten kysymys on perusteltu: vaikuttaako tämä ilmastoon, tuleeko se aiheuttamaan vaarallista lämpenemistä?” - - Siihen vastaamiseksi on tutkittava mittaustuloksia eikä tietokonemalleja; mittaustulokset on käytävä läpi. Ja tulokset kertovat meille, ettei tätä ylimääräistä teollisuuden aiheuttamaa lämpenemistä voi erottaa luonnolliseen vaihteluun liittyvästä kohinasta. En väitä, etteikö sillä olisi vaikutusta; sanon vain, ettei sen vaarallisuudesta ole mitään todisteita.”
Professori Carterin asenne on itse asiassa varsin yleinen geotieteilijöiden keskuudessa, vaikka harva uskaltaa julkisesti haastaa ilmastonmuutoksen konsensusta. Geologian professori Matti Saarnisto on eläkkeellä, mutta seuraa aktiivisesti alan tutkimusta.
Saarnisto: ”Geologin näkökulmasta tämä on tavanomaista vaihtelua viimeisen 10 000 vuoden aikana. Ilmasto on vuoroin ollut kylmempää, vuoroin lämpimämpää. Nykyisen kaltainen lämmin kausi oli keskiajalla noin tuhat vuotta sitten. - - Minun käsitykseni mukaan ihmisen rooli ilmaston säätelijänä on marginaalinen. Me emme pysty estämään tulevan jääkauden tuloa, emmekä liioin pysty aiheuttamaan tulevaa jääkautta.”
Saarnisto: ”Meteorologit tulivat näine matemaattisine malleineen hyvin vahvasti esiin parikymmentä vuotta sitten ja siitä tämä kaikki alkoi osaltaan, ja vasta nyt myönnetään että mallit olivat puutteellisia ja ovat edelleenkin puutteellisia, me tarvitsemme enemmän empiirisiä, me tarvitsemme oikeita havaintoja. Geologin viesti on se, että meteorologienkin on syytä tuntea mennyt luontainen ilmastonvaihtelu ja nämä tiedot pitäis jotenkin saada sijoitettua näihin malleihin, että me voisimme paremmin ymmärtää tulevaa ilmastoa. En minä usko että me geologit kykenemme tähän keskusteluun paljonkaan vaikuttamaan – mopo on jo karannut käsistä.”
Metsäntutkimuslaitos Vantaalla. Puuntuotoksen professori Kari Mielikäinen ja tutkija Mauri Timonen ovat osallistuneet ilmastohistorian kartoitukseen puiden vuosirenkaita eli lustoja tutkimalla. Tutkimusaineistonsa he saavat tunturijärvien pohjassa olevista uppotukeista.
Mielikäinen: ”Näistä vuosilustoista tehtävät mallit ovat paitsi sellaisia, että niillä voidaan ennustaa lämpötiloja taaksepäin ajalta jolloin lämpömittaria ei ollu keksitty, niillä voidaan ennustaa myös eteenpäin kasvua, miten metsien kasvu tulee kehittymään.”
Kuolleiden mäntyjen vuosirenkaista on koottu Suomessa jo yli 7 600 vuoden mittainen aikasarja. Puut kertovat samaa tarinaa kuin geologiset kerrostumat: Muun muassa 5 000 vuotta sitten pohjoisella pallonpuoliskolla vallitsi huomattavasti nykyistä lämpimämpi ilmasto.
Timonen: ”Niin, silloin puut kasvoivat jopa viiden ja puolen sadan metrin korkeudella, männyt. Tänä päivänä sitten vastaavilla alueilla ei ole mäntyjä lainkaan, ja myös metsäraja on tullut huomattavasti alemmaksi, se on alle viidensadan metrin reilusti.”
Lustoista näkee, että ilmasto on aina vaihdellut; sekä lämpiminä että kylminä aikoina on ollut hyvin poikkeuksellisia vuosia. Miten harvinaiselta nykyinen lämpeneminen näyttää lähes 8 000 vuoden kokemuksella?
Timonen: ”Minä suhtaudun aika varauksellisesti asiaan, koska ilmastodynamiikka on tavattoman monimutkainen asia, ja se että kun katsotaan noin lyhyitä aikajänteitä, aikaperspektiivejä niin ei pitäisi tehdä kovin käänteentekeviä johtopäätöksiä sen perusteella.”
Mielikäinen: ”Jos siellä jotain nousua on 90-luvun lopulla, 2000 alussa ollut niin tää nousu on hyvin lyhytaikaista, että siitä ei ole paljon sanottavissa. Jos ajatellaan että meidän Suomen keskilämpötila on 1850-luvulta noussut vaikka asteen niinkun on puhuttu tai 0,7 astetta, niin siinäkin luonnollinen selitys voi olla jälleen se, että pikkujääkausi päättyi noin 1850 tai siinä main ja sen jälkeen tää on palautumista sanoisko normaalitilaan. Elikkä näitä lämpötilamuutoksia vuosien ja vuosikymmenten välisiä muutoksia ylös ja alaspäin löytyy, elikkä aika paljon nämä trendit ovat katsojan silmässä.”
Eikä Suomi muodosta tässä mitään poikkeusta. Nykyistä lämpimämpiä jaksoja on ollut jääkauden jälkeen muuallakin.
Timonen: ”Mielenkiintoista on myös se, että Alpeilta, jäätiköitten alta on löydetty puukappaleita joita on kuljettanut virtaava vesi. No se tarkoittaa sitä, että joskus aiemmin, muutamia tuhansia vuosia sitten Alpeilla on ollut paljon lämpimämpää kuin nyt. - - Eräiden tietojen mukaan niin Alpeilla oli tuolloin vain 20% siitä jäämäärästä mitä siellä tänä päivänä on.”
Valkeapää: ”Sami, terve.”
Sami Sykkö: ”Terve terve.”
Valkeapää: ”Mitä sä meinaat nyt tästä päivästä eteenpäin muuttaa sun arkielämässä?”
Sykkö: ”Mä aattelin et mä rupeen kierrättään hillopurkkeja sillä tavalla että mä oon tollanen niiku hillomies, mä syön aamulla jotain hilloja, ja mä oon heittäny tähän mennessä vaan kylmästi roskikseen, mut tästä lähin mä vien ne kierrätykseen ja sit mä alan noit jäte, tai biojätteitä myös kierrättään.”
Ilmastonmuutoksen selittäminen luonnollisilla syillä ei ole saanut laajaa hyväksyntää meteorologien ja IPCC:n piirissä. Epäluuloille on ollut hyvä syy: auringon lämpösäteily vaihtelee niin vähän, ettei sillä voi selittää suuria muutoksia.
Auringonpilkkujen ja maapallon ilmaston välillä on kuitenkin selvä yhteys, joka on tunnettu jo satoja vuosia. Pilkut liittyvät kuitenkin auringon magneettikentän aktiivisuuteen. Miten se voi vaikuttaa maapallon ilmastoon?
Tähän kysymykseen on haettava vastausta Tanskasta. Maan avaruustutkimuskeskus sijaitsee Kööpenhaminan keskustassa. Vanhempi tutkija Henrik Svensmark on tehnyt alalla sekä teoreettista että kokeellista työtä. Auringon lämpösäteily ei hänenkään mielestään riitä selittämään ilmastonmuutoksia.
Svensmark: ”Meillä on oltava toinen mekanismi, joka perustuu vuorovaikutukseen, ja me puhumme kosmisen säteilyn vaikutuksesta pilviin – se on epäsuora mekanismi.”
Svensmark ja hänen kollegansa julkaisivat teorian kosmisen säteilyn ja ilmaston välisestä yhteydestä jo kymmenen vuotta sitten. Sen mukaan kosminen säteily muodostaa ioneja, jotka kiihdyttävät pilvien kehittymiselle välttämättömien aerosolien muodostumista.
Auringon magneettikentän aktiivisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon kosmista säteilyä pääsee maapallolle. Aktiivinen aurinko vähentää säteilyä, jolloin pilviä muodostuu vähemmän ja lämpösäteilyä pääsee maan pinnalle enemmän kuin auringon ollessa rauhallinen.
Svensmark: ”Aurinko vaikuttaa maan ilmakehään tulevaan kosmiseen säteilyyn siksi, että säteilyn on ensin läpäistävä niin sanottu heliosfääri. Sillä tarkoitetaan Auringon magneettikenttää. Ja tämä magneettikenttä toimii ikään kuin kilpenä kosmista säteilyä vastaan. Jos auringon aktiivisuus on suuri, voimme sanoa, että kilpi on vahvempi ja vähemmän kosmisia säteitä pääsee läpi, ja kun aurinko on hiljaisempi kosmisia säteitä tulee enemmän. Ja jos katsomme viimeksi kulunutta vuosituhatta, niin näemme että aktiivisen Auringon aikana oli keskiajan lämpökausi.”
Svensmark-efektiksi kutsuttu kosmisen säteilyn, auringon ja ilmaston vuorovaikutusteoria ei ole saanut laajaa kannatusta ilmatieteilijöiden keskuudessa.
Järvinen: ”Nää mekanismit tunnetaan huonosti, niillä ei oo varsinaisesti hyvää teoreettista pohjaa et mikä on se mekanismi millä kosmisen säteilyn, kosminen säteily vaikuttais ilmastoon. Eli siel on esitetty ajatus, että tää kosminen säteily ionisoi ilmapartikkeleita ja siellä syntyis pienhiukkasia, mutta tää mekanismi, ei tunneta kovin hyvin että mikä se on, eli suuri epävarmuus liittyy tähän koko asiaan, mutta arvioin, että se vaikutus on pieni.”
Tänä syksynä Svensmarkin tutkijaryhmä sai vihdoin kokeellista näyttöä teorialleen. Tässä pilvikammiossa simuloitiin kosmisten säteiden vaikutusta pilvien muodostumiseen puhtaassa ilmakehässä. Tulokset julkaistiin lokakuussa Britannian tiedeakatemian julkaisusarjassa.
Svensmark: ”Luulen, että tekemämme koe osoittaa fysikaalisen mekanismin, jossa sähkövaraukset ovat todella tärkeitä uusien aerosolien muodostumiselle, ja luulen myös, että tämä mekanismi toimii myös oikeassa ilmakehässä. Se selittää myös, miksi aerosolien muodostumista on havaittu olosuhteissa, joissa sen ei perinteisten teorioiden mukaan olisi pitänyt olla mahdollista. Yhdessä muiden tutkimustulosten kanssa, jotka viittaavat samaan – Luulen, että tämä on vahva todiste kosmisten säteiden ja pilvien väliselle yhteydelle.”
Suomessakin on toki tutkijoita, jotka pitävät Svensmarkin teorioita merkittävinä.
Saarnisto: ”Tämä on minusta semmonen kuuma aihe tänä päivänä ja olen ihan varmasti sitä mieltä, että auringosta löytyy pitkälle selittäjä näihin nopeisiin muutoksiin.”
Pietarilaissyntyinen Ilya Usoskin tutkii kosmista säteilyä Oulun yliopistossa. Hän on seurannut tanskalaisten työtä jo kymmenen vuoden ajan.
Usoskin: ”He olivat ensimmäisiä, jotka toivat julki vieläpä hyvin äänekkäästi sen mahdollisuuden, että kosmiset säteet voisivat vaikuttaa ilmastoon. Silloin kymmenen vuotta sitten heidän teoriaansa ei otettu kovin hyvin vastaan tiedeyhteisössä eikä maailmalla muutenkaan. Täytyy sanoa, etteivät heidän perustelunsa vielä silloin olleet kovin vahvoja. Mutta pikku hiljaa nämä ideat saivat kannatusta ja vakavasti otettavat tutkimustulokset osoittavat nyt, että heidän hahmottamansa mekanismi voi hyvinkin toimia.”
Luonnontieteissä yksi tutkimustulos ei vielä tee kesää, vaan kokeet on pystyttävä toistamaan. Svensmarkin työtä koetetaan nyt toistaa Euroopan ydintutkimuskeskuksessa CERNissä, jossa on käytössä tarkempi laitteisto kuin tanskalaisilla.
Svensmark: ”Saimme juuri pilvikokeemme hyväksyttyä CERNissä Genevessä. Siihen tulee osallistumaan noin 60 tutkijaa kymmenestä maasta, myös Suomesta. Kaikki tämä osoittaa, että tiedeyhteisössä on ihmisiä, jotka ovat alkaneet suhtautua tähän asiaan vakavasti. He ovat tajunneet että se on todellinen tieteellinen kysymys, joka vaatii huomiota.”
Tuloksia CERNin kokeista on luvassa ensi vuonna. Voiko niiden perusteella sanoa mikä osuus lämpenemisestä johtuu ihmisestä ja mikä kosmisista tekijöistä?
Svensmark: ”Kysymys kuuluu, miten suuri osa viimeksi kuluneiden 30 vuoden muutoksesta on aiheutunut ihmisen toiminnasta ja miten suuri on esimerkiksi Auringon vaikutus. Tämä kysymys on edelleen auki, eikä siihen mielestäni ole selvää vastausta. Mutta Auringolla tulee epäilemättä olemaan vaikutusta tulevaisuudessakin.”
Viime vuosisadan ilmastonmuutoksen ymmärtämistä vaikeuttaa se, että Aurinko oli aktiivinen samaan aikaan kun kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyivät.
Usoskin: ”Juuri tästä syystä on erittäin vaikeaa erottaa mikä oli lämpenemisen todellinen syy, mikä oli ihmisen aiheuttama ja mikä luonnollisten tekijöiden osuus. - - Joidenkin arvioiden mukaan aurinkokunnan ulkopuoliset tekijät, avaruuden tapahtumat voivat selittää 50-70 prosenttia ilmaston lämpenemisestä 1900-luvun alusta vuosisadan puoliväliin. Tämä on siis kosmisen säteilyn mahdollinen osuus. Auringon oman säteilyn vaikutus ei ylitä 15-20:tä prosenttia lämpenemisestä, joten loppuosa voitaisiin laskea ihmisen aiheuttamaksi. Mutta tilanne muuttui viime vuosikymmeninä, ehkä 1970-luvun jälkeen, kun Auringon aktiivisuus lakkasi kasvamasta. Aurinko on pysynyt samalla tasolla tai hieman hiljentynyt, mutta kuten tiedämme monista julkaisuista, jotkut maapallon mittaustulokset osoittavat edelleen kasvua, mikä voisi osoittaa ihmistoiminnan merkityksen lisääntymiseen. Mutta suurimmassa osassa 1900-lukua luonnolliset syyt ovat todennäköisesti merkittäviä.”
Lopullista selitystä ilmastonmuutoksiin tuskin saadaan koskaan, mutta tieto tarkentuu lähimpien vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana. Jos maapallon keskilämpö alkaa laskea Auringon rauhoittuessa, kosminen säteily lienee oletettua suurempi syyllinen. Jos taas lämpötila nousee, pääsyyllinen lienee ihmiskunta. Toistaiseksi tilanne on ratkaisematon; maapallon keskilämpötila ei ole noussut kahdeksan viime vuoden aikana.
Yhdysvallat on edelleen maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. EU ja Kiina jakavat toisen sijan, mutta Kiinan päästöt kasvavat ja EU:n pienenevät. Vielä on vara parantaa.
Valkeapää: ”Mä katselen sun ihania hiuksia, koska moni on varmaan teeveessäkin ihaillu sun hiuksia, niin millasia hiusspreitä sä käytät?
Mikkonen: ”No mä en itse asias käytä. Mul on tällanen luonnonkihara pehko, ja se elää omaa elämää niin mun ei onneks tarvitse, se on yks asia missä mä vaikutan tähän ympäristöasiaan.”
LOPPU
Vastaukset 3
Vanhimmat
...jatkaa "voittokulkuaan".
Pään perseestään ottavat näkevät ja tuntevat sen mitä "aikuisten oikeasti" tapahtuu.
Aivan sama kuin hieman erilaisessa aikakaavassa puhuttaisiin siitä, kuinka kauniin kulhon luominen voidaankaan yhdellä taltan huitaisulla muuttaa rosoiseksi paskaksi täysin tasapainossa olevassa sorvissa.
Erittäin korkeaa lämpöä kuitenkin toiveellesi.
P.S Jos meni hieman ohi, niin kysy pois :-)
Ja selvitä "Perseet" ja "paskat", valopää. Ja helli toki sitä lämpeämis-ajatustasi mutta mieti uudelleen notta kenen kuuppa se onkaan taas missä.
Menköön samalla kaavalla kuin sulla, eli paljastit urpåutesi heti. Passelimpi nimmi teikäläiselle saattaisi olla vaikka EyesShut.
Asiallisesti ensi kerralla jookosta joo. Urpåt iskee aina vyön alle kuten WB.
Minäpä selvitän perseeni ja paskani :-)
Olipas ärreet kinkerit vastassa :-D
Kyllä sinulla oli hieno ja kattava kirjoitus, sitä en kiellä.
Kannattaisi edes kokeilla urpÅutta sinunkin välillä. Sulaisi se rautatanko sieltä selkäytimestä hieman joutstavammaksi ;-)
Goodspeed :-)
Elämä ei ole vakavaa niin kauan kuin sitä on.
P.S Itse kun en ole näiden nettikeskustelujen pohjalta kovinkaan taipuvainen/kiinnostunut "arvuuttelemaan" sanojan arvomaailmaa, niin sopiiko että arvuuttelet minua sen jälkeen kun et enää arvoittele vain tekstien perusteella?