Öljyn tuotantohuippu on saavutettu mutta sen kysyntä vain kasvaa suorastaan räjähdysmäisesti. Kysynnän kasvu johtaa kestämättömään hintojen nousuun. Öljyn hinta ylitti ensi kerran 100 $ barrelilta muutama viikko sitten. Hinta ei tule enää ikinä laskemaan ”kestävälle” tasolle. Öljyn tai muiden hiilidioksideja ilmakehään tuottavien energiamuotojen tai polttoaineiden käyttöä ei voida jatkaa muutenkaan niiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksen vuoksi. Maailmantalous on öljypohjainen. Tämä palstatila ei riitä kertomaan miten monilla eri tavoilla maailmantalouden vakaus on sidoksissa öljyyn. Koska riittäviin toimiin öljystä riippumisen vähentämiseksi ei ole ryhdytty tarpeeksi ajoissa, maailmantalouden järiseminen on edessä aivan lähitulevaisuudessa. Mitä nämä toimet sitten ovat, mitkä pitäisi viipymättä aloittaa?
Nykyisin käytössä olevassa keskitetyssä energiatuotannossa elektronit virtaavat sähköverkossa vain yhteen suuntaan: jättikokoisista voimaloista loppukäyttäjille kotiin, toimistoon tehtaaseen jne. Tämä edellyttää korkeaa jännitettä, pitkiä voimansiirtojohtoja ja muuntamoita, joissa jännite lasketaan sopivaksi linjan loppupäässä olevissa rakennuksissa tapahtuvaa käyttöä varten.
Hajautetussa energiatuotannossa elektronien kulkema matka jää lyhyemmäksi, jolloin pienempikin jännite riittää. Suuri osa elektroneista käytetään samassa rakennuksessa, missä ne on tuotettukin. Pärjätään pienemmillä verkoilla. Infrastruktuuri muistuttaa internettiä, jossa käytetään monia ”hajautettuja” tietokoneita aiempien jättimäisten keskustietokoneiden sijaan. Tässä yhteydessä voidaan käyttää ilmaisua ”energia-internet”. Pienet verkot voivat toimia myös kokonaan valtakunnanverkosta erillään. Pieni kaupunki, kylä tai muu yhteisö voi ylläpitää omaa yksityistä verkkoaan. Tällaisia esimerkkejä on jo olemassa. Kannattaa tutustua esim. Lontoon eteläpuolella sijaitsevan 80 000 tuhannen asukkaan pikkukaupungin Woking’in malliin:
Wokingin kaupungissa onnistuttiin vähentämään hiilidioksidipäästöjä 77% vuodesta 1990 lähtien. Tähän on päästy monipuolisella energiajärjestelmällä, johon kuuluvat yksityiset verkot, sähkön ja lämmön yhteistuotanto (polttoaineena lähinnä maakaasu biomassalla täydennettynä), aurinkokennot ja energiatehokkuuden parantaminen. Lisänä on ollut vielä jokunen polttokenno ja absorptiojäähdytin. Woking on oma pieni energiamaailmansa. Valtakunnanverkko voisi mennä nurin miten pitkäksi aikaa tahansa ja kaupunkilaisilla riittäisi sähköä ja lämpöä vuoden jokaiselle päivälle.
Suur-Lontoon johto on pestannut Wokingin energia-asioista vastaavan Allen Jonesin luomaan vastaavanlaisen järjestelmän Lontooseen. Hänen siis odotetaan tekevän 8 miljoonan asukkaan suurkaupungille saman kuin 80 000 asukkaan pikkukaupungille aiemmin.
Woking
http://en.wikipedia.org/wiki/Woking
Woking council is one of country's leaders in adopting greener energy technologies. Several combined heat and power stations provide district heating and electricity, and electricity is also provided by a combination of hydrogen fuel cells and solar cells dispersed throughout the borough. These are linked via an innovative private electricity distribution system operating completely off the public power grid.
In order to do this the local government laid new power lines to all locations on the Woking sustainable community energy system (due to Department of Trade and Industry regulations). Should the public power grid fail, central Woking would continue to have an energy supply.
The cost for providing this is approximately UK£0.01/kWh less than for public electricity. It has been reported that the borough saves UK£974,000 a year in energy costs if the installation costs are ignored. By March 2004 the initiatives had also cut the borough's carbon emissions by 17.24%, and those of the council by 77.4%.
Allen Jones: Wake-up call from Woking
http://www.guardian.co.uk/society/2005/jun/29/environment.interviews
Nykyisin käytössä olevassa keskitetyssä energiatuotannossa elektronit virtaavat sähköverkossa vain yhteen suuntaan: jättikokoisista voimaloista loppukäyttäjille kotiin, toimistoon tehtaaseen jne. Tämä edellyttää korkeaa jännitettä, pitkiä voimansiirtojohtoja ja muuntamoita, joissa jännite lasketaan sopivaksi linjan loppupäässä olevissa rakennuksissa tapahtuvaa käyttöä varten.
Hajautetussa energiatuotannossa elektronien kulkema matka jää lyhyemmäksi, jolloin pienempikin jännite riittää. Suuri osa elektroneista käytetään samassa rakennuksessa, missä ne on tuotettukin. Pärjätään pienemmillä verkoilla. Infrastruktuuri muistuttaa internettiä, jossa käytetään monia ”hajautettuja” tietokoneita aiempien jättimäisten keskustietokoneiden sijaan. Tässä yhteydessä voidaan käyttää ilmaisua ”energia-internet”. Pienet verkot voivat toimia myös kokonaan valtakunnanverkosta erillään. Pieni kaupunki, kylä tai muu yhteisö voi ylläpitää omaa yksityistä verkkoaan. Tällaisia esimerkkejä on jo olemassa. Kannattaa tutustua esim. Lontoon eteläpuolella sijaitsevan 80 000 tuhannen asukkaan pikkukaupungin Woking’in malliin:
Wokingin kaupungissa onnistuttiin vähentämään hiilidioksidipäästöjä 77% vuodesta 1990 lähtien. Tähän on päästy monipuolisella energiajärjestelmällä, johon kuuluvat yksityiset verkot, sähkön ja lämmön yhteistuotanto (polttoaineena lähinnä maakaasu biomassalla täydennettynä), aurinkokennot ja energiatehokkuuden parantaminen. Lisänä on ollut vielä jokunen polttokenno ja absorptiojäähdytin. Woking on oma pieni energiamaailmansa. Valtakunnanverkko voisi mennä nurin miten pitkäksi aikaa tahansa ja kaupunkilaisilla riittäisi sähköä ja lämpöä vuoden jokaiselle päivälle.
Suur-Lontoon johto on pestannut Wokingin energia-asioista vastaavan Allen Jonesin luomaan vastaavanlaisen järjestelmän Lontooseen. Hänen siis odotetaan tekevän 8 miljoonan asukkaan suurkaupungille saman kuin 80 000 asukkaan pikkukaupungille aiemmin.
Woking
http://en.wikipedia.org/wiki/Woking
Woking council is one of country's leaders in adopting greener energy technologies. Several combined heat and power stations provide district heating and electricity, and electricity is also provided by a combination of hydrogen fuel cells and solar cells dispersed throughout the borough. These are linked via an innovative private electricity distribution system operating completely off the public power grid.
In order to do this the local government laid new power lines to all locations on the Woking sustainable community energy system (due to Department of Trade and Industry regulations). Should the public power grid fail, central Woking would continue to have an energy supply.
The cost for providing this is approximately UK£0.01/kWh less than for public electricity. It has been reported that the borough saves UK£974,000 a year in energy costs if the installation costs are ignored. By March 2004 the initiatives had also cut the borough's carbon emissions by 17.24%, and those of the council by 77.4%.
Allen Jones: Wake-up call from Woking
http://www.guardian.co.uk/society/2005/jun/29/environment.interviews
Vastaukset 15
Vanhimmat
" Öljyn hinta ylitti ensi kerran 100 $ barrelilta muutama viikko sitten. Hinta ei tule enää ikinä laskemaan ”kestävälle” tasolle."
Öljyn hinta laskee jo..
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1478687
...on korkeintaan 35-40$ barrelilta. Tämä taso tulisi säilyttää hamaan ajan lopun piikkiin asti jottei maailmantalous romahtaisi. Se on mahdotonta koska öljyä ei enää koskaan pystytä pumppaamaan kysyntää vastaavasti.
Öljyn tuotantohuippu on saavutettu. Se tarkoittaa, että öljyn tuotanto lähtee muutaman vuoden kuluessa laskuun. Lasku tulee olemaan sitä jyrkempi mitä suurempi kysyntä on. Sen voi olettaa olevan suuri, sillä Kiinan ja Intian kasvavat taloudet nielevät öljyä valtavat määrät.
Jää jäljelle vielä muut fossiiliset ja ydinvoima. Tietenkin myös vesivoima. Mitkään muut energianlähteet eivät ole tällähetkellä mitenkään varteenotettavia eikä toimivia.
Eli vaihtoehdot ovat melko vähissä.
Aurinkoenergiaa on tutkittu ja se ei riitä lämmittämiseen ainakaan nykyisessä suomalaisessa ilmastossa.
Tuulivoima on yhtä epävarma kuin aurinkoenergia. Tyynellä ei paljon tuule eikä energiaa tule.
jne. jne.
Lisäksi kun vielä "energianvarastointi" on lähes kivikaudella.
Melkeinpä pitää toivoa, että olette oikeassa ilmastonmuutospuheissanne. Lämpenemistä tässä juuri tarvitaankin.
...fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä ei voi käyttää sen ilmastovaikutusten vuoksi. Hiilidioksidin erottaminen ja pumppaaminen maanalaisiin säilytysluoliin on käytännössä ylipääsemättömän vaikeaa ja tulee sikakalliiksi. Kaiken mahdollisen öljynkin käyttäminen viimeiseen tippaan asti täräyttää ilmakehään niin paljon kasvihuonekaasuja että tuhovaikutus ihmiskunnalle on täysmittaisen ydinsodan luokkaa.
Jäljellä olevan öljyn polttaminen autojen moottoreissa on hullun hommaa. Pian se on joka tapauksessa liian kallista siihen tarkoitukseen.
Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa lusikka kauniisti käteen ja ruvettava suunnittelemaan aurinkoenergian haltuunotto- käyttötekniikoita. Auringossa riittää yllinkyllin puhdasta energiaa ihmiskunnan tarpeiksi ainakin seuraavaksi miljardiksi vuodeksi.
Fossiilisten energialähteiden korvaaminen ydinenergialla on fyysisesti mahdotonta. Tarvittavaa määrää ydinvoimaloita ei kerittäisi rakentaa ja jos kerittäisiin, maapallon uraanivarat tulisivat loppuunkäytetyksi 15:ssä vuodessa.
Kyllä tuo Suur-Lontoonkin energiastrategiaksi valittu "Wokingin malli" saattaisi olla tutkimisen arvoinen Suomessakin. Se vapauttaisi kylät ja kaupungit fortumien ja vattefallien herruudesta, joten sitä tullaan vastustamaan ankarasti.
Jos nyt jätän osittain osan provoilustani sivuun.
Niin minua ihmetyttää se, että kuinka "tehotonta" aurinkoenergian hyödyntäminen on. Mökille meillä on hankittu aurinkopaneelit ym. vermeet. Ei niillä pysty tuottamaan silti sähköä kunnolla edes tilapäiseen lomakäyttöön. Ei vaan tehot riitä tai sitten pitäisi ostaa julmetusti akkuja & paneeleita. Sittenkin on epävarmaa.
Eli aurinkoenergiassa on "potentiaalia", mutta tekniikkaa sen hyödyntämiseen ja varastoimiseen ei ole.
Olkoon kuinka hullua tahansa, niin on pakko käyttää fossiilisia polttoaineita niin kauan kuin ei ole kunnollista vaihtoehtoa tarjolla. Ydinvoima on yksi varteenotettava vaihtoehto ja "puhdas". Riittää sitten minne riittää..
Siitä olen 100 % varma, että kukaan ei halua näiden suurten energiayhtiöiden talutusnuorassa ja lypsettävänä olla. Heti kun on kunnollinen "voimala" tarjota asumiskäyttöön ja/tai autoiluun. Ihmiset ilomielin katkaisevat napanuoransa energiayhtiöihin. Niin kauan kuin sitä ei ole, niin ei ole vaihtoehtoja kuin ainoastaan teoriassa.
Onnistumisen edellytyksenä on tietenkin se, että järjestelmä toimii käytännössä. Wokingissa on onnistuttu rakentamaan toimiva suurista energiayhtiöistä riippumaton energiajärjestelmä jossa haitallisia päästöjä on lähtötilaan verrattuna n. 80% vähemmän ja kustannussäästöt kymmeniä prosentteja. Kyseisen mallin soveltamista Suomen oloihin varmasti jarruttaa Fortumin ja muiden suurten energiayhtiöiden aseman heikentyminen. Nythän tilanne on sellainen, että teollisuus saa ostaa energiansa omakustannushintaan, ja tavalliset kuluttajat sen hinnan mikä määrätään.
Mielenkiintoisia lukuja Wokingin mallin käyttökokemuksista vv. 1991-2004:
SUMMARY OF ENERGY, ENVIRONMENTAL AND FINANCIAL SAVINGS
1 April 1991 to 31 March 2004
- Energy consumption savings: 244,408,155 kWh / 48.6% saving
- Carbon dioxide CO2 emission savings: 142,013 Tonnes / 77.4% saving
- Nitrogen oxides NOX emission savings: 439.0 Tonnes / 76.6% saving
- Sulphur Dioxide SO2 Emission Savings: 1,480.84 Tonnes / 90.9% saving
- Water Consumption Savings: 412,855,000 Litres / 43.8% saving
- Savings in energy and water budgets: £5,388,721 / 31.36% saving
NOTES:
1. The Council’s target was to reduce energy consumption by 40% within 10 years from 1991/92 to 2000/01.
2. The above savings are for corporate property and housing stock, where the Council pays the energy and water bills, and exclude Council tenant and private sector savings achieved by the Housing Energy Efficiency and Sustainable Energy Programmes.
CLIMATE CHANGE STRATEGY FOR WOKING
1 April 1991 to 31 March 2004
- Reduction of CO2 Equivalent Emissions: 17.23% saving
- Electrical and Thermal Energy from Sustainable Sources: 97.7%
NOTES:
1. Woking’s Environmental Footprint - 1,060,000 tonnes of CO2 equivalent emissions at 1990 levels.
2. Target to reduce CO2 equivalent emissions by 80% from 1990 levels by 2090 RCEP target.
3. Council targets to purchase 100% of its own electrical and thermal energy from local sustainable sources and 20% of its own electrical energy from local renewable sources
by 2010.
Wokingin malli (Luvut poikkeavat hieman ylemmistä koska ovat laskettu vv. 1991-2002):
http://www.climatespace.org/wp-content/uploads/2007/10/case_study_2-woking.pdf
Jeremy Leggett: "Viimeiset pisarat, hupeneva öljy, lämpenevä ilmasto".
Leggett sanoo:
"Nykyisin meneillään olevan ilmastonmuutoksen kohtalokkaita vaikutuksia ihmiskunnalle voi verrata vain täysmittaiseen ydinsotaan tai muutamaan aikaisempaan lajien sukupuuttoon johtaneeseen luonnonkatastrofiin".
tue sitä että olisi meneillään joku ihmiskuntaa uhkaava ilmastonmuutos.
Keskiajalla oli niin lämmintä että Grönlanti oli vihreä.Tällä hetkellä maapallon on lämpenemässä pikku jääkauden jäljiltä.
Lue lisää:
http://www.oism.org/pproject/s33p36.htm
...suurilla summilla...niissä olisi ehkä tarkoitushakuisuutensa vuoksi käytettävä sanan "tutkimus" ympärillä lainausmerkkejä.
Ilmaston lämpenemistä ei voi pysäyttää ainakaan syytämällä kaikki maaperään sitoutuneet kasvihuonekaasut ilmakehään.
Tähän voi yhtyä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000032205566
Maailmaa ja suomea siinä sivussa on hivutettu jo pitkään täysin mielipuoliseen, globaalitalouden suuntaan. Globaali talous on yksinkertaisesti Isonrahan tapa orjuuttaa koko planeetta pienen piirin hyödynnettäväksi.
Globaalitalouteen kuuluu suuret yksiköt kaikilla elämän aloilla. Pienet, jossain määrin itsenäiset yksiköt ovat sille kauhistus. Jopa valtioiden rajoja yritetään häivyttää rahtaamalla tehtaita ja halpatyövoimaa ristiin rastiin.
Hajautettu energiantuotanto ei tähän ideologiaan sovi. Senpä takia Pekkarinen ja kumppanit hääräävät öljypalmujen, ydinvoiman ja tekoaltaiden kanssa, vaikka esim. maatilat voisivat tuottaa kaiken tarvitsemansa energian biokaasulla. Säästö olisi valtava, mutta se on pois optioista joten…
Jonkun kymmenen vuoden päästä totuus kuitenkin on edessä, ja se yllättää meidät ”housut kintuissa” joidenkin lyhytnäköisen omanedun tavoittelun takia. Silloin meillä on riesanamme ydinjätteet ja tuhottu vesistö.
Aurinko-, tuuli- ja biokaasuenergian riittävyyttä lasketaan nykyisen kulutuksen ja kulutuksen kasvun mukaan. Laskutapa on väärä. Kulutus ei voi jatkua nykyisellään, kasvusta puhumattakaan, sen on pudottava rajusti. Kulutus romahtaa joka tapauksessa, mutta se voidaan tehdä hallitusti, kenenkään kärsimättä, tai jatketaan antaa-mennä tyyliin ja ajaudutaan sekasortoon.
Sen verran tunnen ihmisötököitä, että veikkaan viimeksi mainittua.
Niin kuin olen moneen kertaan esittänyt, rakentamalla kaupunkislummien sijaan puutarhakyliä teollisuushalleineen, työmatkaliikenne loppuu heti. Kun ruoka tuotetaan osaksi kotipihassa ja säilytetään kellarissa, tolkuton pakkausten ja muovin käyttö jää pois, samoin ruoan rahtaus maan ja maailman äärestä toiseen.
Kun kylät ja talot suunnitellaan huolella, ne ovat energian suhteen omavaraisia, alkuvaiheessa teollisuuspuoli voi tarvita ulkopuolista energiaa.
Energiaoptiosankariemme pitäisi todellakin tutustua Woking’in malliin.
Vastauksessani ”gold oil”ille tuolla ylempänänä (Käytännössä toimiva vaihtoehto) on kerättynä lukuja (varsin hämmästyttäviä) Wokingin mallin käyttökokemuksista, joten en toista niitä tässä.
Wokingissa käytetty maakaasu pitäisi saada korvattua suuressa osassa Suomessa jollain muulla energialähteellä. Jos turve hyväksytään uusiutuvaksi energialähteeksi – sen laskettu vuosikasvuhan on riittävä 1 mm / vuosi – ylittää kulutustarpeen, eli siinä Suomella olisi maakaasun korvaava oma energialähde. Turpeen käytön tarve vähenesi tietenkin sitä mukaa, kunhan aurinko- ja tuulivoimaa ym. puhtaita energialähteitä saadaan kehitettyä, rakennettua ja käyttöön. Niitä olisi pidettävä ylivoimaisen saasteettomuutensa vuoksi aina etusijalla.
Kysymys on siitä, sitooko turpeen vuotuinen kasvu sen määrän hiilidioksidia, jolla turpeen käyttö polttolaitoksissa ilmakehää kuormittaa. Maalaisjärjellä ajatellen turve joka todistetusti kasvaa koko ajan ja sitoo kasvaessaan samalla tavalla hiilidioksidia kuin puukin, pitäisi hyväksyä uusiutuvaksi energialähteeksi. Turvetta ei siis pidä sotkea samaan sarjaan kivihiilen kanssa, joka on syntynyt miljoonia vuosia sitten, ei enää kasva, eikä toimi hiilidioksidinieluna.
Pohdintaa turpeesta MOT:ssa
http://yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
Hajautettu energiatalous, sähkön internet, olisi paha isku Fortumin ja muiden suurten sähköyhtiöiden mielivallalle tavallista kuluttajaa kohtaan. Valtio on suurena osakkaana Fortumissa. Onko sama mahdollista keskitetyn hallinnon Suomessa kuin hajautettuun hallintoon nojaavassa demokratiassa, Iso-Britanniassa? Salliiko Suomen valtio pikkukaupunkien, kylien ja muiden yhteisöjen omaehtoisen puuhastelun energia-asioiden parissa ja jopa tulevan riippumattomaksi valtakunnanverkosta?
on tavallaan harhaa, pitäähän se "paperilla" paikkansa mutta ei se silti oikein mielestäni vastaa ainakaan sitä kuvaa, mikä minulle tulee mieleen uusiutuvasta.
Jos kuvitellaan sen riittävän, että turve kasvaa esim. Länsi-Suomen turvesoilla sen millin mitä Itä-Suomen soista kaivetaan niin silloin. Siitä suosta mistä se turve kaivettiin ei kuitenkaan enää koskaan kaiveta lisää. Metsä taas kasvaa aina samalle paikalle uudestaan ja jopa samaan kantoon eräät puulajit.
On vaikea
päästä perille
...mikä on "harhaa" ja mikä ei. Siinä ei mielestäni ole ongelmaa, etteikö turve ole uusiutuva luonnonvara. Turve muodostuu kuolleesta kasvisolukosta. Tätä muodostumista tapahtuu koko ajan – turve siis "kasvaa".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turve
Jos turvetta ryhdytään Suomessa yleisemmin käyttämään, se pitäisi tehdä niin, että ilmakehään turvevoimaloista joutuvan hiilidioksidin määrä minimoitaisiin. Kannattaisiko esim. paljon lämpöä ja energiaa kuluttava kasvihuoneviljely sijoittaa turvevoimaloiden naapuruuteen? Voisiko voimalasta vapautuvan hiilidioksidia käyttää kasvihuoneissa? Tunnettuahan on, että kasvu tehostuu kun ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Näin menetellen hiilidioksidi sitoutuisi kasvatettaviin tomaatteihin, kurkkuihin, tulppaaneihin, ruusuihin – niihin kasveihin mitä kasvihuoneissa satutaan kasvattamaan.
Hajautetussa energiatuotannossa olisi mahdollisuus lukemattomiin paikallisiin innovaatioihin. Keskitetyssä sitä mahdollisuutta ei paljon ole.
mutta ei korjata samalta "pellolta" kuin kerran ja näin sitä voidaan verrata öljyyn ja kivihiileen.
Minulla on kuitenkin tavallaan "oma lehmä ojassa"-syy miksi vastustan turvetta tai oikeastaan kaksikin.
Suolle löytyy kyllä paljon parempaakin käyttöä kuin kuivata se turvetuotantoa varten. Yksi ainakin on luontoarvot.
Toinen syy miksi karsastan koko turve sanaa ei ole ekoistinen vaan paremminkin egoistinen. Lämmitin kaksi vuotta taloani palaturpeella ja sottasempaa työtä en tähän hätään keksi. Eikä tässä kaikki, turpeesta tuli tuhkaa enemmän kuin sitä pesään stokeri ajoi. Entä sitten se savun haju, no voi melkein sanoa ..skankin paremmalta tuoksuvan.
Jotta viesti edes ohkaisesti liittyisi ilmastonmuutokseen ja sen torjumiseen, jos se nyt on enää torjuttavissa, ei valitettavasti ole kuin yksi keino ja se on energian säästö. Toinen mikä liittyy hyvin läheisesti tuohon on jatkuvan taloudellisen kasvun unohtaminen.
Tuhkavuoret ovat myös kivihiilenpolton ongelma. Sitä tuskin voi käyttää lannoitteena kuten puun- tai turpeenpoltosta syntyvää tuhkaa.
Tässä melko kattava esitys eri energialähteistä. Turveosuus alkaa sivulta 31.
http://www.tut.fi/units/ymp/kem/opintojaksot/KEM-4150/moniste.pdf
sivu 29:
”…Puun palamisjätteenä syntyy tuhkaa, jonka voi palauttaa metsään lannoitteena, koska se sisältää arvokkaita ravinteita - kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja fosforia…”