Miksi tuota suodatinkangasta yleensä käytetään perustuksessa?
Naapuri aloitti rakentamisen suodatinkankaan asentamisella, sen jälkeen laitettiin muu maa-aines.
Itsellänihän tuota kangasta ei ole, joten mietityttää josko jotain "tärkeää" on unohtunut....
Naapuri aloitti rakentamisen suodatinkankaan asentamisella, sen jälkeen laitettiin muu maa-aines.
Itsellänihän tuota kangasta ei ole, joten mietityttää josko jotain "tärkeää" on unohtunut....
Vastaukset 28
Vanhimmat
Talon alle ei saa laittaa hiekkaa, kapillaari-ilmiön takia !!!
Vaan karkeata sepeliä, mikä toimii samalla salaojituksena. Sepelin koko 6- 12 mm. tai 8 - 16 mm. Hienoa ei saa olla mukana.
Suodatinkankaan voi laittaa, ei siitä mitään haittaa ole.
Jos tekee reunavahvistetun laatan, niin eikös sen alle nimenomaan tule hiekkaa, ja hiekan alle tulee karkeampaa tavaraa joka estää kosteuden nousun?
ei kannatta laittaa hiekkaa, pelkästään sepeliä esim 8- 16 mm. se tasoittuu helposti eikä sitä tarvitse täryyttää. Näin saa todella hyvän ja kantavan pohjan, kuten tein itsekkin kun rakensin talon. talon pohja on täysin kuiva
Sepelipatjan koko on noin 300 - 400 mm ja sen alla on vielä kallio.
Valitettavasti meille on annettu väärää tietoa hiekan käytöstä jo vuosikymmeniä...
Onneksi jo nyt monet valveutuneet ammattilaiset = rakennustarkastajat kieltävät hiekan käytön talon alla.
Hiekka sopii hiekkarannalle, ei koskaan talon alle !!!!
Älä tee taloa pohjaa hiekasta, koska pohja on muuten koko ajan märkä !
Tämä on yksi syy miksi meillä on niin paljon hometaloja
Toista oli silloin, kun asbesti ei ollut vaarallista, tupakka myrkyllistä ja läski epäterveellistä..
1. Sepeli kuten kaikki muukin kantavaksi aiottu maa-aines on lätkättävä (=tiivistettävä).
Tiiviysasteen määrää perustuksista tuleva kuormitus.
2. Rakennustarkastajat eivät kiellä hiekkaa mikäli välissä on kapillaarikatkon tekevä kerros. Myös murskatuissa kiviaineksissa esiintyy kapillaarisuutta. Tärkeintä on oikea raekoko. Myös soraa voidaan käyttää, ja onkin alueilla missä soraa on saatavilla, edullisempaa.
kts RIL:n ohjeet.
oletko koskaan käytännössä tiivistänyt 8 - 16 mm:n sepeliä, esim. täryttimellä ?
Ei onnistu. Taitaa vaatia raekoon 0 - nn.
Miksi sepeliä ei voisi/pitäisi täryttää? Täryttämättömänä se menee "kasaan"=antaa periksi siinä missä muutkin kivilajit. Vaikka tuon sepelin koko olisi >16mm niin kannattaa täryttää, sillä kivet "hakevat" paikkansa.
Onhan se vähän kuin yrittäisi kuulalaakereita täryttää. Siitä huolimatta se kyllä tiivistyy ja eihän kukaan ole talon alle (maanvarainen)jättänyt sepeliä tiivistämättä? Eihän????
Jep, tiivistimme sepelin 8 - 16 mm. ensin kaivinkoneen kauhalla ja lopuksi n. 60 kg:n täryttimellä ja päälle antura harkot jne.
Talo on nyt valmis eikä ole painunut/liikkunut yhtään.
Sepelipatjan n. 300 mm alla on kallio.
Sepeli toimii nyt hyvänä "salaojituksena" talon alla, eikä ole pelkoa kapillaarisuudesta, ainakaan verrattuna hienoon hiekkaa....
joudut kaivamaan, sellaisen, 2-3 metriä syvän montun, niin pohjalle mouskottia, 0-150mm ja senjälkeen voit huoletta laittaa hiekkaa. Se kapillaarisen vedennousun katkaisevaa ainesta riittää, noin 300-400 mm, anturan alle.
Sanko saman suomennettuna. Minulla ei kyllä nyt ymmärryskyky riittänyt.
sinulle täytyy suomentaa ? Tässä sinulle suomennos : Jos sinun täytyy kaivaa talon kohdalle, monttu, jonka syvyys on 2-3 metriä, niin kun alat täyttämään, kuoppaa niin pohjalle olisi hyvä laittaa kerros tuotetta, joka on kerran mennyt murskaimen läpi ja suuruus on noin 150mm. Sekaan hieman piemenpää mursketta, sidosaineeksi.
Seuraavaan kerrokseen voit huoletta laittaa, soraa, kunhan se ei ole fillerin tyylistä tavaraa. Pohjalle laitettu tavara estää, veden kapillarisen nousun ja ennen anturaa, sitten 300-400 milliä, salaojasoran tylilstä tavaraa.
Tällä keskustelupalstalla on tastakin asiasta, kerrottu, ettei esim. sepeliä tarvi täryttää tiukaksi ja se lienee aikamoista potaskaa. Minulla on juuri tullut pohjatyöt valmiiksi ja jokainen maakerros on kunnolla jyrätty tiiviiksi, 13tn:n täryjyrällä ja sitä vaihetta en suosittele kenenkään jättävän väliin, vaikka kaveri olisi, nähnyt ja kuullut mitä.
kerro, jos täytyy vielä suomentaa .
Ei se minun ymmärrykseni mukaan ihan fysiikan lakien kanssa stemmannut, tai paremminkin vaivannäköä oli liiaksikin, mutta enhän minä ole rakentamassakaan. Kunhan kyselen, kuten Tuntemattomassa sanotaan.
maa-ainesten sekoittuminen.
Meidän talo on tehty nk. "kantavan kerroksen päälle (kova savi)", jonka paksuus oli 1.5m. Talon perustus anturoineen tehtiin _pohjapaineen_ luvun mukaan.
Kunnan arkkitehti, samoin kuin vastaava työnjohtaja eivät sanoneet juuta eikä jaata, kun kysyin suodatinkankaan tarpeellisuudesta. Toisaalta pohjatutkimus ehdottaa suodatinkankaan laittoa hiekan ja salaojasoran väliin.
Kantavan savikerroksen päälle laitoin hiekkaa 0,5m ja sen päälle salaojasoraa n.30 cm.
Toivottavasti hiekka ei katoa kokonaan saveen....
Mikä lie totuus tässäkin?
Minulla eivät salaojatkaan pelaa. Sorat, mullat ja savet ovat monien kaivausten jäljiltä sekaisin.
Hyvin menee, kun on sadevesiviemäröinti ja riittävän leveät räystäät.
Minusta todella välillä tuntuu, ettei kukaan oikein tiedä, kuinka talo pitäisi rakentaa. Tähän ajatukseen olen omaa taloa rakentaessa tullut monen monta kertaa kun olen "asiantuntijoilta" neuvoa kysynyt. Kysyit suodatinkankaan käytöstä. Oikea vastaushan on että sitä käytetään estämään eri maa-ainesten sekoittuminen keskenään. Perustusten alle ei kannata laittaa hiekkaa, koska se ei kovetu edes täryttimellä. Tuolla jossakin kirjoituksessa puhuttiin sepelin käytöstä ihan oikein. Sepeli on hyvä aine anturan alla 20-30cm TÄRYTETTYNÄ siihen voi huoletta tehdä perustukset. Sisätäytön viimeiset 20-30cm on myös hyvä laittaa sepelistä, juuri tuon jonkun mainitseman kapilaarisen veden nousun estämiseksi, mutta... sepeli ei saa olla kuin tuo 8-12mm koska pintaa on vaikea isommalla kivellä tasoittaa styrox levyjä varten, sillä hienoa hiekkaa pintaan ei voi laittaa, sillä sehän menee sepelin rakoihin ja koko kapilaarikatko on pilalla. Eli jos haluaa laittaa hienoa hiekkaa sepelin päälle levyjen alle pitää siihenkin väliin laittaa tuo suodatinkangas.
Pohjatutkimuksen perustamistapaesityksessä esitettiin ensimmäiseksi kerrokseksi routimatonta hiekkaa (-0,200m anturasta) ja salaojasoraa. Lisäksi tutkimus esittää suodatinkankaan laittamista hiekan ja salaojasoran väliin.
Hmm... Kas kummaa - tuotapa en ole hoksannutkaan! (Argh, en ymmärtänyt näistä asioista silloin, kun olisi pitänyt)
Jotkut "asiantuntijat" taas sanoivat, että suodatinkangas olisi pitänyt laittaa ihan ensimmäiseksi ennen täyttöä. Ihmettelen suuresti, ettei vastaava työnjohtajani (rakentaja) osannut kertoa selvää parustamistapaa, vaikka sitä häneltä selvästi kysyin. Tein niin kuin käskettiin.
No, suodatinkankaitahan en enää voi asentaa vaikka haluaisin. Toivottavasti perustukseni kestää - vaikka se monesti mietityttääkin.
tällä palstalla, todella asiallinen artikkeli.
Kiitos !!!
Kuulemma kalliosta louhittu tavara säteilee. Pitää muistaa asentaa radonputkitukset jos käyttää kalliosta murskattua tavaraa. Eli savimaillakin on radon otettava nykyään huomioon.
Radon-alueilla irtoaa radonia kaikesta kiviaineksesta. Eli sortteeraaminen ei siinä asiassa auta.
Minun taloni alla ei ole mitään kaliosta louhittua, mutta radonia on pirtissä omiksi tarpeiksi.
Tää on sitten atomivoimalahenkilön juttua, eikä kuulopuheita..
En minä tuota keksinyt. Tiivis kallio ja savi laskevat vähän radonia läpi. Kalliomurskeessa itsessään on uraania, joka radon välituotteena hajoaa lyijyksi. Sitä en tiedä, onko harjusorassa uraania samassa suhteessa kuin kalliossa. Epäilen, koska rapautuminen on sorassa pitemmällä kuin umpikalliossa ja jäljellä on paljolti puhdasta kvartsia. Harjualueilla kaasun nopea kulkeutuminen syvältä ja laajalta alueelta on ongelma.
Kun joku esittää jotain varmaa asiasta, muutan kantaa heti. Siihen asti uskon edelliseen ja tähän mennessä ainoaan tietoon asiasta, jotta kalliomurskeella tuodaan radonongelma taloon kuorma-autolla.
Muuten isolla murskeella tehdään talon alle toinenkin ongelma. Jos ilma kulkee vapaasti murskeen seassa on tilanne maanvaraisessa laatassa kuten rossipohjan ilmatilassa. Isoissa huokosissa on vapaasti kulkevaa huokoskosteutta. Eli kantavaan laattaan on saatu rossipohjan ongelmat.
Mikä ihmeen ongelma, ilma liikkuu talon alla ??
Onks se sitten parempi jos talon alla on koko ajan märkää hiekkaa ???
Uraanilla on oma puoliintumisaikansa, ja se on vakio, olipa uraani kallion sisällä tai hiekkajyvässä.
Sinähän saat olla asiasta mitä mieltä haluat, mutta luonnonlakeja se ei muuta. Aattelit kai, että kallio 'paineistuu' radonin vaikutuksesta. Ei se ihan niin ole.
Kyllä se radon tulee ylös hiekastakin. Laatan tiiveys ja tuuletus/alipaine ovat ainoat lääkkeet.
Googlesin tuon lausahduksen, jotta ehjä kallio ja savi pidättävät radonin eikä säteilyä juuri tule. Mikä lienee radonin puoliintumisaika? Jos se on päiviä...vuosia, niin ei tule kalliosta läpi. Ehjä savimaa ei laske läpi kuten karkea sora. Sen uskon toistaiseksi. Mutta jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että harjusorassa on puhdasta kvartsia valtaosa. Eli itse sora ei enää paljon säteile, mutta helppo kulkeutuminen ja iso määrä tekevät tempun. Varsinkin talvella voi ainoa sula alue olla joku talon perustus. Ja neliökilometri ympärillä on jääkuoren tiivistämä. Tiedä sitten. On tämä mutua, mutta eivät nuo googlella löytyvät jutut aivan potaskaa voi olla.
Turha meidän on näistä asioista kättä vääntää. STUK on tutkinut asiaa perusteellisesti, ja sen sivuilta löytyy tiedon lisäksi myös neuvoja radon-pitoisuuksien alentamiseksi.
Yhtä kaikki, radon-alueilla on sisäilmaongelmia sen takia - riippumatta rakennuspaikasta. Kyllä betonissa ja täytesorassa uraania riittää.
Ei siitä sentään vielä kannata ruveta ydinpolttoainetta tekemään.
laitettiin suodatinkangas koska maa-aines oli saven sekaista silttiä.
Radonputket laitettiin koska asuinkuntamme vaatii ne uusiin taloihin, on maaperä mikä vaan.