Koska en aina ymmärrä suomen kielen viittauksia, täytyy kysyä, josko joku viisaampi osaisi auttaa tyhmää. Uusimman Harry Potter -kirjan käännöksessä yhdessä lauseessa on kaksi hän-pronominia peräkkäin.
Kohta kuluu näin: "Hyvin hän pärjää, Ginny mumisi. Kun Harry katsoi häntä, hän laski kätensä poissaolevasti alas ja kosketti otsansa salama-arpea."
Kumpi siis jälkimmäisessä virkkeessä laskee kättään poissaolevasti, Harry vai Ginny? (Jos lukija siis ei tietäisi, kummalla salama-arpi on otsassa.)
Kiitos asiallisista vastauksista.
Kohta kuluu näin: "Hyvin hän pärjää, Ginny mumisi. Kun Harry katsoi häntä, hän laski kätensä poissaolevasti alas ja kosketti otsansa salama-arpea."
Kumpi siis jälkimmäisessä virkkeessä laskee kättään poissaolevasti, Harry vai Ginny? (Jos lukija siis ei tietäisi, kummalla salama-arpi on otsassa.)
Kiitos asiallisista vastauksista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minä en muistanut koko arpea ollenkaan, joten en osannut "ymmärtää oikein" tuota virkettä. Ensimmäinen mielleyhtymäni oli se, että Ginnyllä on arpi otsassa. Kun yritin ymmärtää asian niin, että Harrylla se arpi olisi, kielitajuni meni solmuun.
Äkkiä käännetty, sanoisin, mutta eikös sillä kirjalla ollut kova kiire markkinoille?
Tarinaa tuntematta olettaisin, että Ginny on naispuolinen, jolloin englannissa pronomini ilman muuta kertoo, kumpi on kyseessä. Kääntäjä ei ole huomannut, että suomessa täytyy pronominin sijaan toistaa nimi.
Eli lauseessa siis on selvä kieliopillinen virhe?
Miten se pitäisi kääntää, jotta se olisi oikein? Englanniksi: "As Harry looked at her, he lowered his hand...
Kun Harry katsoi häntä, Harry laski kätensä jne., ei kuulosta kyllä paljonkaan paremmalta. Täytyisi varmaan muokata lausetta enemmänkin.
Kuten sanoin, en tunne tarinaa enkä koko Potteria, ja siksi oletin, että käden laskija olisi ollut Ginny.
Virhe ei ole kieliopillinen, vaan ongelma on sananvalinnassa.
Itse olisin kääntänyt vaikkapa näin: "Hyvin hän pärjää, Ginny mumisi. Katsoessaan häntä Harry laski kätensä poissaolevasti alas ja kosketti otsansa salama-arpea."
Jos taas olisi ollut niin, että alkuteksti olisi ollut "As Harry looked at her, she lowered her hand...", olisi Ginnyn nimi pitänyt toistaa: "Hyvin hän pärjää, Ginny mumisi. Kun Harry katsoi Ginnyä, tämä laski kätensä..."
Oli sitten kieliopillinen virhe tai ei mutta väärin siinä sitten ymmärtääkseni viitataan, koska Harryllä se salama-arpi on.
Tuo tarjoamasi lauseenvastike kuulostaa hyvältä! Vaikuttaa tosiaan siltä, että kirja on pitänyt saada myyntiin mahdollisimman pian, koska on tuollainen lapsus päässyt. Muutenkin suomennos kuulosti vähän kömpelöltä. Selviä käännösvirheitäkin kirjasta löytyy. Yhdessä kohtaa pitäisi lukea sauva (taikasauva) mutta siinä lukeekin miekka. Muutenkaan en tykännyt mahdottomasti suomenkielisestä versiosta. Alkuperäinen on parempi.
Kiitos tästä antoisasta sananvaihdosta! Melkein tekisi mieli moisesta virheestä huomauttaa Tammeen.
Suomentaja Jaana Kapari-Jatta on saanut käsittääkseni paljon kiitosta ja kuuluisuutta ainakin Harry Potter -kirjasarjan aikaisemmista suomennoksista. Työ on kuulemma vaatinut melkoisen paljon mm. uudissanojen sepittämistä.
On toki hyvinkin mahdollista, että päteväkin suomentaja haksahtaa aikataulupaineissa pikku virheisiin.
Itse en kykene tekstiä arvostelemaan, koska en ole lukenut yhtään Harry Potteria – en alkukielellä enkä suomeksi.
Tuskinpa luenkaan. Sellainen mahdollisuus on jokseenkin yhtä epätodennäköinen kuin se, että ottaisin joskus jonkin J. R. R. Tolkienin teoksen käteeni ryhtyäkseni lukemaan sitä.
Kaikki maailmankirjallisuus ei ole kaikkia varten.
Ainahan joku voi väittää, että olisi osannut työn paremmin, vähiten ehkä minä. Kokonaisuudessaan Kapari-Jatta on tehnyt hyvää työtä. Tuo lause vain sattui häiritsemään minua paljon, koska se ei kuulosta hyvältä. Lisäksi se on, jos oikein laskin, neljänneksi viimeisin virke koko kirjassa, joten siitä jäi vähän huono maku suuhun.
Jotta tästä koko viestiketjusta jäisi hyvä mieli, kirjoitan tähän yhden mahdottoman hyvän käännöksen samaisesta kirjasta. Mielestäni suomenkielinen lause on onnistuneempi ja kauniimpi kuin alkuperäinen.
Original: "The last enemy that shall be destroyed is death." Suomeksi: "Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema."
Ihan totta, suomelle tyypillistä alkusointua hyödynnetty loistavasti.
Ihan vain tämän vuoksi voi hyvin antaa anteeksi edellä käsitellyn lipsahduksen. Ihmisiä kääntäjätkin ovat.
(Viimeksi sanottu ei koske kiinalaisten tavaroiden käyttöohjeiden kääntäjiä. Eivät ole ihmisiä vaan koneita.)
Ihailemasi lause ”Vihollisista viimeisenä – –” on suoraan Raamatusta, Ilmestyskirjasta.
Kääntäjän valinta, raamatunsuomennoksen käyttö, on tietysti aivan oikea. On kuitenkin ”vain” normaalia ammattitaitoa, että kääntäjä tunnistaa raamatunlauseen ja käyttää virallista suomennosta; luovuutta siihen ei tarvita, harkintaa kyllä usein. Tässä tapauksessa tehtävä on ollut sikäli helppo, että uusimmassa suomennoksessa tämä jae (1. Kor. 15:26) on täysin sama kuin edellisessä, joka on monille tutumpi kuin uusi.
Kun nyt innostuin vertailemaan eri versioita ( http://raamattu.uskonkirjat.net ), huomasin, että vuoden 1776 Bibliassa jae on kömpelö ja sisältää relatiivilauseen: ”Viimeinen vihollinen, joka pannaan pois, on kuolema.” Se lienee muodostettu lähinnä Lutherin saksannoksen pohjalta: ”Der letzte Feind, der aufgehoben wird, ist der Tod.”
Myöhemmät raamatunsuomentajat ovat todennäköisesti menneet vanhemmille lähteille, Vulgataan tai kreikankieliseen alkutekstiin, jossa rakenne on iskevä ja sellainen, että varsin ”suora” suomennos tuottaa hyvän tuloksen: εσχατος εχθρος καταργειται ο θανατος (eskhaton ekhthros katargeitai ho thanatos). Suomennos vastaa rakenteeltaan sitä hyvin tarkasti, paitsi että määräävä artikkeli tietysti puuttuu.
Kiitos lisävalaistuksesta, Yucca.
Silti olen sitä mieltä, että käännös on upea. Kontekstia tuntematta en osaa sanoa, kuinka helppo oli johtaa teksti raamatunlauseeseen.
Ja jos Raamatussa on tällainen lause, sen käännös on upea!
Vau! Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta. Luultavasti J.K. Rowlingkin on sitten ottanut lauseen Raamatusta. Jos näin on, hyvä että kääntäjä on huomannut kääntää sen niin kuin se on Raamattuunkin käännetty, eikä yrittänyt tehdä siitä mitään tökeröä sanatarkkaa käännöstä. Harry Potter kirjassa tuo lause lukee muuten eräiden henkilöiden hautakivessä.
Nyt tietty meni kääntäjältä kreditti hienoon "itsekeksittyyn" käännökseen, mutta kiitos siitä, että tajusi lauseen olevan jo aiemmin käännetty ja käytti sitä!
Jos pidät Potterien käännöksistä, kannattaa lukea myös Kapari-Jatan kääntämä kokoelma Poen kertomuksia.
Sen käännös vasta hieno onkin.
Eino E. Suolahti oli professori ja aikanaan WSOY:n kirjallinen johtaja. Hänen kynästään on seuraava katkelma, jossa itsekukin joutuu arvailemaan kuka kulloinkin on tekstissä mainittu "hän". Normaalista logiikasta ei ole apua.
"Markiisitar de Sévigné syntyi Pariisissa helmikuun 5. päivänä 1626, Kaksi vuotta aikaisemmin nuori kardinaali Richelieu oli noussut Ludvig XIII:n kaikkivaltiaaksi ministeriksi. Hänen isänsä Celse-Bénigne de Rabutin, paroni de Chantal, oli tuon levottoman aikakauden tunnettuja miekkamiehiä, joka sai surmansa taistelleessaan Ranskan joukoissa englantilaisia vastaan. Hänen tyttärensä Marie Rabutin Chantal ei milloinkaan joutunut isäänsä tuntemaan. Tytön ollessa kuuden vuoiden ikäinen kuoli äiti. Kasvatuksesta huolehtivat hänen äitinsä vanhemmat ja ennen kaikkea enot, jotka kaikki kolme olivat hengellisen säädyn jäseniä."
Vain kustannusliikkeen johtaja voi saada julkisuuteen noin sekavaa tekstiä.
Eino E. lähti tietysti sivistyneenä miehenä siitä, että kaikki ovat Euroopan ja etenkin Ranskan historiansa lukeneet, sekä tuntevat Ranskan ylimystön henkilöhistoriat jo ennalta.
Kirjoittajana hän ei tietenkään voinut ajatellakaan, että joku historiaa tuntematon moukka ottaisi hänen kirjansa luettavakseen.