Mensan testistä sain siitä 2D kuvajutusta 123 ja siit'kin joutu maksaa sen viestin joka oli viis egee että saisi tuloksen.
minkä ikäiseksi aivot kehittyy älykkyyden osalta. voikohan tulokseni mahdollisesti olla myöhemmin parempi ja jos niin kuinka paljon?
minkä ikäiseksi aivot kehittyy älykkyyden osalta. voikohan tulokseni mahdollisesti olla myöhemmin parempi ja jos niin kuinka paljon?
Vastaukset 10
Vanhimmat
mensan testissä muistaakseni sai käydä vain 2 tai 3 kertaa. suosittelen kokeilemaan uudestaan 25 v. sitten, 40 v.
Looginen älykkyy kehittyy paljon, varsinkin jos opiskelet alaa (matemaattis-luonnontieteellinen).
Älykkyys on tietääkseni määritelmän mukaan selvitymiskykyä _uudessa_ tilanteessa, tilanteessa jota ei ole opiskeltu. Tämän mukaan se mikä kehittyy opiskeltaessa ei sitten voi olla älykkyyttä. Josta täytynee vetää se johtopäätös että älykkyystesti ei mittaa älykkyttää, vaan opiskelun määrää.
Älykkyys on ihmisen perusominaisuus joka ei sinänsä iän karttuessa muutu.
Älykkyysosamäärän määrittelyssä on myös merkittävänä osana tutkittavan henkilön ikä.
Leikki-ikäisiä verrataan leikki-ikäisiin
murrosikäisiä murrosikäisiin
nuoria nuoriin, vanhoja vanhoihin june.
Ai ku mä tykkään tuosta sun viimeisestä sanasta "june". Se varmaan tarkoittaa jne, mutta on jonkin sortin uusiokieltä, vai? On paljon helpompi lausua kuin "jiiänee" tai "ja niin edelleen".
" Älykkyys on ihmisen perusominaisuus joka ei sinänsä iän karttuessa muutu."
Jos näin olisi, niin älykkyyttä ei voisi mitata millään sellaisilla tehtävillä, joidenka suorittamista voi harjoitella ja parantaa selviytymiskykyään.
Ainoa oikea tapa olisi mitata kehityskykyä opittaessa uusia taitoja. Siis (suorituskyky harjoittelun jälkeen)/(suorituskyky ennen harjoittelua).
Kun aikanani opiskelin psykologiaa, väitettiin, että älykkyysosamäärä pysyy aikuisella aina jokseenkin samana ja aikuisen älykkyys on 16 vuoden iässä sama kuin 20-70 vuoden iässä, eli 16 vuoden iässä pystyy ratkaisemaan aikuisen tason tehtävät. Älykkyystestit ovat kuitenkin muuttuneet viime vuosina ja harjoittelun kautta voi saavuttaa muodollisesti korkeamman älykkyysosamäärän kuin mitä testit luonnostaan antaisivat. Etenkin nopeutta voi harjoitella ja huomiokykyä. myös sairaudet ja vireystila vaikuttavat. Huono lapsuus voi antaa lapsena lahaisempia pisteitä jne.
"Älykkyystestit ovat kuitenkin muuttuneet viime vuosina ja harjoittelun kautta voi saavuttaa muodollisesti korkeamman älykkyysosamäärän kuin mitä testit luonnostaan antaisivat."
Niin, ja miksi näin on? Siksi, että ihmisellä ei ole mitään geneettisesti periytyvää "älymoottoria" joka on sellainen, jollaisena se sattuu periytymään.
Sen sijaan ihmisen aivokuoren toiminnallisuus (jolla testejäkin ratkaistaan) perustuu yksinkertaisesti muistiin: opittuihin hahmosekvensseihin. Siksi kaikki, aivan kaikki älykkyys on opittua ja sitä voidaan harjoittelemalla kasvattaa.
Mutta psykologiahan ei alunperin ollut edes kiinnostunut älykkyyden ja ajattelun neurologisista periaatteista.
Miten voit huijata noin! Kaikkien koko maailman tiedemiesten käsityksen mukaan älykkyys on periytyvä ominaisuus, jopa henkisistä ominaisuuksista voimakkaimmin periytyvä ominaisuus , yli 50%. Jos molemmat vanehemmat ovat älykkäitä, lapsi ei ole silti vanhempiaan älykkäämpi, hän perii vaan varmemmin saman tasoisen älykkyyden.
Mitä kysyjään tulee ole onnellinen siitä 123 osamäärän älystäsi , se riittää hyvin maamme yliopistoihin ja on vähän ylikin. SEn osamäärän ylittäneillä on jo oppimisvaikeuksia etenkin mensa-tasoisilla. Opinnot on sulautettu 110-120 älykkyysosamäärän omaaville.
En minä huijaa. Sanoin vain, että "ihmisellä ei mitään erillistä sellaisenaa peritytyvää ""älymoottoria"", joka olisi erillinen muista aivotoiminnoista". Asia nyt vain on näin. En sanonut, että älykkyys ei periydy. Kyllä se periytyy, mutta ei mikään "diskreetti" kyky selviytyä näistä "älykkyystesteistä". Vielä selvemmin: se luku, jonka saavutat näissä testeissä, ei ole yksiselitteinen ilmaus periytyneestä älykkyydestä, vaan kokonaisuus, joka muodostuu periytyneistä henkisistä resursseista sekä myös lapsuudessa (ja todennäköisesti myös myöhemmin aikuisena) opituista (ja muistetuista) ajattelun malleista ja analogioista. Testiälykkyyttä ja myös käytännön älykkyyttä voi hyvin paljon harjoittaa. "Perityvä älykkyys" eli hyvin laaja kokoelma erilaisia neurologisia parametreja: neuronien kokonaismäärä ("harmaa aine", neuronien aluellinen jakauma, neuronien paikalliset kytkennä, neuronien alueelliset kytkennät ("valkoine aine"), aivokuoren pinta-ala, erilaiset välittäjaineiden säätelymekanismien laadukkuus (vaikuttavat esim. motivaation ja siten kykyyn kehittää älykkyyttään) ym. ym. Mutta ihmisellä eikä millään muillakaan lajilla ole mitään sellaisenaan periytyvää "älymoottoria", joka vain periytyy, mutta jota ei voi harjoittamalla parantaa. Älykkyys on pääosin neokorteksin päätoiminnallisuuden ilmentymä, joka perustuu sekvenssien oppimiseen ja tunnistamiseen, ja jota käytetään kaikkeen muuhunkin kuin ongelmien ratkaisuun.
Yritin vääntää rautalangasta, menikö perille?
Lopettakaa hössötys älykkyydestä ja tehkää oikeat valinnat elämässänne niin olette älykkäitä ja lisäksi viisaita.
Opetelkaa ajattelemaan syvällisesti ja laaja-alaisesti perimmäisiä asioita.
Älykäs ihminen tietää ettei älykkyyttä voi mitata,niin kaiken kattavia ja laaja-alaisia testejä ei ole olemassa.
Jos tiedän olevani nero niin mitä se muille kuuluu, kärsin jo tarpeeksi muutenkin tyhmyydestä. Ei ainakaan älykäs nero tarvitse testejä tietääkseen olevansa nero tai kysyäkseen kylän ämmiltä asiasta. Neroksi synnytään kylläkin mutta ei kuitenkaan tulla testeissä.
Ettekö yksinkertaiset millään opi tätä asiaa, teidän on parasta mennä testeihin. Näin on ikävä kyllä.-Aivot pyrkii kehittymään koko iän, paras ikä testeihin on 20-40 vuotta, riippuen testeistä
mitä aluetta testataan.