Miksi ihminen luo mielikuvituksellisia näkemyksiä, tunteita ym. toisista ihmisistä? Esimerkiksin kun ihminen tulkitsee jostakin syystä toisen ihmisen vaikkapa epäonnistuneen jossakin asiassa, niin hän tuntee itsensä silloin paremmaksi ihmiseksi tai olevansa jotain muuta kuin sen hetkisen elämänvaiheen aikana. Esimerkiksi ihmisryhmään kohdistuvaa mielikuvitusta, kun työttömiä sanotaan alkoholisoituneiksi. Näitä esimerkkejä löytyy loputtomasti. Olisiko ihminen ilman toisista ihmistä luotuja mielikuvia muuten kykenemätön innostumaan, voittamaan, kehittymään, jaksamaan, toimimaan, samaistumaan, tottelemaan...
Ilkutaan, haukutaan, syylistetään, juorutaan toisia ihmisiä vaikka ei tiedetä, että onko luoduilla mielikuvilla merkitystä kohteelle.
Ensisijainen merkitys on kohteista mielikuvan luonneen tunteissa, kuin itse kohteiden?
Ilkutaan, haukutaan, syylistetään, juorutaan toisia ihmisiä vaikka ei tiedetä, että onko luoduilla mielikuvilla merkitystä kohteelle.
Ensisijainen merkitys on kohteista mielikuvan luonneen tunteissa, kuin itse kohteiden?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Esim. ihmisen kiusaaminen ei ole se pointti asiassa, vaan pointti on siinä merkityksessä mitä kiusaaminen merkitsee kiusaajalle. Mutta ihmisten puheista olen saanut sellaisen käsityksen, että kiusattu olettaa olevansa kiusauksen tarkoituksena.
Esim. viihdetaiteilijat luovat ihmisille tietoisesti mielikuvia itsestään, tietäen ihmisten luovan itselleen merkityksellisiä asioita viihdetaiteilijasta. Esim. jotkut maailman luokan tähdet näyttelevät olevan sekoamassa tai alkoholisoitumassa tai velkaantumassa tai jotain muuta.
Antaa ihmisten luoda itselleen vertauskuvallisia merkityksiä ihmisistä. Oli se sitten kiusaaamista tai jotain muuta. Mutta turhaa niistä on itseään vaivata, koska kyseesä on loppujen lopuksi toinen ihminen, et sinä.
Ihmiset, jotka luovat itsestään merkityksellisyyksiä voidaan käsitellä jo monellakin tavalla.
ps.
Hyvä ihminen on ympärivuorokautinen näyttelijä.
Oli hyvää tai huonoa julkisuutta ei väliä - säälikin riittää äänisaaliin kasvattamiseen.
puutteesta? Ihminen tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä, jotka ymmärtävät häntä ja hänen tunnetilojaan. Mukavaa olisi, jos tämä rauhan ja rakkauden yhteiselo tietenkin olisi vastavuoroista. Jokainen ihminen tarvitsee päivittäin asioita ja vuorovaikutusta.
Jos lapsi ei saa tukea ja ymmärrystä tunteilleen, tuntemuksilleen, asioille, joita hän kohtaa elämässään, hän saattaa alkaa keksiä tukea ja ymmärrystä itse. Eli projisoi väärin. Ei siitä haittaa ole, jos se toimii rakentavasti. Jos se taas toimii väärin ja sekoittaa asioista liian paljon, paremminkin voisi mennä.
Antoisa elämä olisi mielestäni sitä, että ymmärretään, tuetaan, myötäeletään, ja pystyttäisiin ymmärtämään asioita myös oikein.
tän ja välittää.
Siis väärin projisointi johtuu ystävien puutteesta, ihmisten puutteesta. Suomessa tähän vaikuttaa vallitsevat fysikaaliset ja maantieteelliset olot, kulttuurinen tausta, sodat. Sotien traumaamia ihmisiä on vielä (ja heihin tulee suhtautua rakkaudella, ymmärryksellä ja myötätunnolla), heidän lapsiltaan saattaa jäädä jotain tärkeää uupumaan, ellei sitä saada korjatuksi. Tämä täytyy ottaa huomioon. Ei saa olla välinpitämätön. Tulee taistella oikeudenmukaisuuden puolesta.
Ihminenhän opetetaan jo viimeistään kouluun mennessä kilpailemaan aina ja kaikesta muiden kanssa.
Ja siihen kun pienenä oppii, se jää varmasti päälle loppuiäksi, ellei tietoisesti pysty kasvamaan siitä irti.
Tästä tiemmä johtuu se, että ihminen yrittää omissa ja muidenkin silmissä näyttää keskimääräistä paremmalta.