Olenko tyhmä

sen paremmin kuin raamattuakaan.

Olisiko selkokielinen Kalevala enää runoutta?

Olet vain jättänyt lahjakkuutesi verbaalipuolen kehittämisen vähemmälle.

Toisiin runous kolahtaa, toisiin ei.

Kalevala-friikeillä saattaa puolestaan sormi mennä suuhun jossakin toisessa jutskassa.

Tuskinpa aikalaisistamme ketään sellaista löytyykään, joka Kalevalan juurta jaksain ymmärtäisi – eikä runoutta liene alun alkaenkaan tarkoitettu viimeistä pilkkua myöten ymmärrettäväksi!

Tietenkään nykynuori tai tavallinen länsisuomalainen ei ymmärrä kaikkea Kalevalan kielestä, ei myöskään itäsuomalainen täysin.

Matti Lehmonen on "kääntänyt" osia Kalevalasta savoksi. Saattaa olla, että käännöksen kieli on nykytallaajalle avautuvampaa, sanasto hieman tuoreempaa.
(Matti Lehmonen: Kalevala savon kielellä, Gummerus 1999)

Kuka muuten ymmärtää Aleksis Kiveäkään aivan vaivattomasti? Kalevala on sentään vielä vanhempaa kieltä.

Lasse Lehtinen muuten irvaili (?) kirjassaan "Valkoinen ihmissyöjä" mainosti, mitä Kalevala-käännöksista saattaa tulla toiseen kulttuurinpiiriin mukautettuna.

"Vaka vanha Väinämöinen
teetti kirvehen terävän.
Sillä kaatoi kasken suuren
mahottoman maan alisti ..."

Käännös swahiliksi:

"Mzee manu mzungu
akili hodari rungu.
Waranu pesi zemba
hoidu wiiwi remba ..."

Ja takaisin suomeksi:

"Viisas valkoinen kylänvanhin
tappoi keihäällä enemmän miehiä
kuin savannilla
oli ruohoa ...".

Makeat naurut sain suomalaisesta sarjakuva-albumista "Väinämöisen paluu", tekijää en nyt muista ja lainassa nyt. (Hyvä, että muistin, täytyy huomauttaa palautuksesta). Suosittelen!

Tämän viestini lopussa on Kalevala lyhennettynä kiireiselle nykysuomalaiselle sopivaksi. Älä siis lue loppuun, jos et haluat spoilaantua vaan harkitset vielä, haluaisitko kuitenkin lukea kirjan.

Mitä kysymykseesi tulee, se vastaa itse itseensä. Tai no tarkemmin sanoen se kertoo, että sen kirjoittaessasi toimit tyhmästi. Hiukan ilkeillen on sanottu, ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä tai tyhmiä otsikoita, on vain tyhmiä ihmisiä. Tämä on tietysti ymmärrettävä käänteisenä mutta kuitenkin niin, että kirjoittamalla kysymyksen sekavasti tai väärään paikkaan, sisällöttömän tai muuten tolkuttoman otsikon tms. onnistuu kyllä näyttämään aika tyhmältä.

No niin, tuon spoilerivaroitustäytteen jälkeen pääsemme asiaan. Sivusto ”Sinne ja Takaisin” eli ”Niksun Kootut Kirjavaliot Kiireisille Ihmisille” eli http://www.cs.helsinki.fi/u/nikander/kirjavaliot/ sisältää myös Kalevalasta tiivistelmän, jossa on kaikki, mitä kirjasta tarvitsee tietää:

”Suomalaisia miehiä ahistaa, naiset on kylmiä ja projektit mättää.”

Muistaakseni sitä on julkaistu selityksineen.

Eli siinä on kuolleita sanoja, murresanoja, Lönnrotin sepitteitä, vierasta kieltä (karjalaa) sekä sellaista suomea, joka vaan tapettiin: ainakin verbimuotoja.

Minusta siitä ei ole muuhun kuin kielen opiskeluun.

Lönnrot siis keräsi runoja ja runttasi niistä kirjan mm. vaihtamalla runojen kirjoitusasua. Lönnrot ei siis taltioinut runoja vaan käytti niitä lähdemateriaalina, eli emme ihan tarkkaan tiedä, mikä oli runojen alkuperäinen asu.

1800-luvulla alkoi suomalaisen porvariston kapinaliike, mitä varten suomen kieli tekaistiin sellaisena kuin me sen tunnemme. Sitä ennen suomen kieli oli alistamisen väline Ruotsin valtiolle. Nykyään se taitaa olla äidinkielenopettajiksi kutsuttujen virkamiesten alistamisen väline :)

1800-luvun alussa kiinnostus suomen kieleen oli vähäistä, koska hallintokoneisto pyöri vihdoinkin mainiosti ilman sitäkin - maassa oli niin paljon ruotsin- ja venäjänkielistä väestöä.

Kalevala on "suomennettu".
Aulis Rintla: Kalevala nykysuomeksi (2006)

kyl oot