400m juoksu

kuntoilija 83

minkälaista harjoittelua tulee tehdä jos tähtää 400 m juoksuun miten pitkiä lenkkejä täytyy juosta ja minkälaista tekniikka treeniä

19

6749

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kuntoilija2

      400m harkat on alle 1km. Eli lyhytä vetoja vetoja vetoja. Mutta määrä voi ola 10km silti päivässä.

      100m juoksijan juostessa 1km matkan tulostaso vain heikkenee. Eli ei kannata tehdä aerobista jos meinaa olla nopein.

      Jotain siltä väliltä se oikea on 400m juoksijalle.

    • juoksuvalmentaja

      400 m harjoittelu vaatii kovaa kuntoa. Vaikka itse kilpailusuoritus ei anaerobinen, ei kilpailuun valmistavan kauden harjoittelua pysty tekemään kunnolla ilman hyvää aerobista kuntoa. Peruskuntokaudella kannattaa ehdottomasti juosta yksi pitempi aerobinen lenkki (10-15 km, aloittelijalla riittää 8-10 km) ja pari määräintervallityyppistä aerobista harjoitusta viikossa. Määräintervallit esim. 2x10x200 m tai 2x6x300 m, vauhti sellainen, ettei mene missään vaiheessa hapoille ja palautukset vetojen välillä 1-2 min, sarjojen välillä 5-8 min. Kilpailuun valmistavalla kaudella aloitetaan anaerobiset vedot, aluksi pitkiä 500-600 m vetoja vauhdilla, joka juuri menee anaerobiselle puolelle, harjoituskauden edistyessä vedot lyhenevät, vauhti kiihtyy ja palautukset pitenevät.
      Kausijako voi olla esim. seuraava: peruskuntokausi loka-maaliskuu, kilpailuun valmistava kausi huhti-toukokuu ja kilpailukausi kesä-elokuu. Jos kilpaillaan myös hallissa, sitten PKK 1 loka-joulukuu, KVK 1 tammikuu, KK 1 helmikuu, PKK 2 maalis-huhtikuu, KVK 2 touko-kesäkuu ja KK2 heinä-elokuu.
      Tekniikkaharjoitteluksi juoksukoordinaatioharjoituksia ja paljon rentoja 60 m vetoja, joissa keskitytään oikeaoppiseen pikajuoksuaskeleeseen. Peruskuntokausi on hyvää aikaa tekniikan kehittämiseen.

      • Sporttiman

        Kannattaa jättää pitkät lenkit väliin kun se tuhoaa lihakset. Ainakaan yli viiden kilometrin lenkistä ei ole mitään hyötyä pikajuoksijalle. Nopeutta ja voimaa pitää kehittää nopeuskestävyyden ohella. Vanha sääntöhän on että nopeus on voimaa jota tekniikka ohjaa. Jos meinaa neljälläsadalla metrillä pärjätä niin kylä satasen pitää myös kulkea lujaa. Jos vaikka haluaa alle 50 sekunnin juosta ratakierroksen niin satasen pitää olla melko lähellä 11 sekuntia että revi siitä.


      • juoksuvalmentaja
        Sporttiman kirjoitti:

        Kannattaa jättää pitkät lenkit väliin kun se tuhoaa lihakset. Ainakaan yli viiden kilometrin lenkistä ei ole mitään hyötyä pikajuoksijalle. Nopeutta ja voimaa pitää kehittää nopeuskestävyyden ohella. Vanha sääntöhän on että nopeus on voimaa jota tekniikka ohjaa. Jos meinaa neljälläsadalla metrillä pärjätä niin kylä satasen pitää myös kulkea lujaa. Jos vaikka haluaa alle 50 sekunnin juosta ratakierroksen niin satasen pitää olla melko lähellä 11 sekuntia että revi siitä.

        Luulo, että aerobisten lenkkien juokseminen söisi lihaksia on täyttä puppua. Jos ei ole vankkaa aerobista kestävyyspohjaa, ei nopeuskestävyysharjoittelua joko pysty tekemään kunnolla tai sitten se ei kehitä, kuluttaa vain. Sama pätee voimaharjoitteluun, siitä ei ole hyötyä, jos elimiston huoltojärjestelmä ei ole hyvässä kunnossa.
        On totta, että päästäkseen nelosella 50 sekuntia täytyy pystyä juoksemaan 100 m 11 paikkeille, mutta myös 800 m alle 2 minuutin. Alle 5 km lenkit ovat peruskuntokaudella liian lyhyitä, niillä voi säilyttää kuntoa mutta ei kehittää. Lyhyet lenkit eivät juurikaan kehitä sydän- ja verenkiertoelimistöä.


      • totuudessa
        Sporttiman kirjoitti:

        Kannattaa jättää pitkät lenkit väliin kun se tuhoaa lihakset. Ainakaan yli viiden kilometrin lenkistä ei ole mitään hyötyä pikajuoksijalle. Nopeutta ja voimaa pitää kehittää nopeuskestävyyden ohella. Vanha sääntöhän on että nopeus on voimaa jota tekniikka ohjaa. Jos meinaa neljälläsadalla metrillä pärjätä niin kylä satasen pitää myös kulkea lujaa. Jos vaikka haluaa alle 50 sekunnin juosta ratakierroksen niin satasen pitää olla melko lähellä 11 sekuntia että revi siitä.

        On suotavaa tietää asiasta enempi ennen kuin alkaa antaan neuvoja niitä Kysyville. Ei millään pahalla, mutta kyllä Juoksu valmentaja tossa edellä kertoili asiallisesti miten juttu näiltäosin menee.


      • vastausta
        totuudessa kirjoitti:

        On suotavaa tietää asiasta enempi ennen kuin alkaa antaan neuvoja niitä Kysyville. Ei millään pahalla, mutta kyllä Juoksu valmentaja tossa edellä kertoili asiallisesti miten juttu näiltäosin menee.

        riippuu täysin siitä, mikä on 400m:llä tavoitteena. Jos olet tyttö ja tavoitteena Suomen 400m kärki, eli 55sek, voit alkaa harjoittelemaan niin kuin juoksuvalmentaja tuossa kertoilee. Nopeuden vaatimukset ovat niin mitättömät. Mikäli olet poika ja tavoitteena vaikkapa Kukkiksen SE, pitää ensin juosta 200m nopeammin kuin Hongisto. Ja se tarkoittaa ensimmäisten 5 vuoden ajan oikeanlaista pikajuoksuharjoittelua, jossa tietoisena tähtäimenä on vähitellen siirtyä varttimailille, eli et harjoittele itsestäsi 60m kiihdyttäjää, vaan niin, että maksiminopeusvaihe on vahvuutesi ja 200m menee alle 20,50. Eli ne lenkit v oi suhteuttaa tähän tarpeeseen, eli jättää kokonaan väliin ekojen vuosien aikana. Kyllä 1,5h alkuverryttely jota seuraa kunnollinen nopeusharjoitus 1h, päälle tunti salilla, ja sitten loppuverryttelyt, riittää päivittäiseksi kestävyysharjoitteluksikin, koska tuon nopeutta ja voimaa painottavan päivän treeniannokseksi kertyy yli 4h harjoittelua, eli sitä pikku pohjaa tulevaisuuden neloselle. Hölkkää ja kuole pikajuoksijana.


      • juoksuvalmentaja
        vastausta kirjoitti:

        riippuu täysin siitä, mikä on 400m:llä tavoitteena. Jos olet tyttö ja tavoitteena Suomen 400m kärki, eli 55sek, voit alkaa harjoittelemaan niin kuin juoksuvalmentaja tuossa kertoilee. Nopeuden vaatimukset ovat niin mitättömät. Mikäli olet poika ja tavoitteena vaikkapa Kukkiksen SE, pitää ensin juosta 200m nopeammin kuin Hongisto. Ja se tarkoittaa ensimmäisten 5 vuoden ajan oikeanlaista pikajuoksuharjoittelua, jossa tietoisena tähtäimenä on vähitellen siirtyä varttimailille, eli et harjoittele itsestäsi 60m kiihdyttäjää, vaan niin, että maksiminopeusvaihe on vahvuutesi ja 200m menee alle 20,50. Eli ne lenkit v oi suhteuttaa tähän tarpeeseen, eli jättää kokonaan väliin ekojen vuosien aikana. Kyllä 1,5h alkuverryttely jota seuraa kunnollinen nopeusharjoitus 1h, päälle tunti salilla, ja sitten loppuverryttelyt, riittää päivittäiseksi kestävyysharjoitteluksikin, koska tuon nopeutta ja voimaa painottavan päivän treeniannokseksi kertyy yli 4h harjoittelua, eli sitä pikku pohjaa tulevaisuuden neloselle. Hölkkää ja kuole pikajuoksijana.

        Ei se valitettavasti toimi noin päin. Ensin on luotava perusta, kun sen eteen on nuorena tehnyt riittävästi työtä niin myöhemmin riittää ylläpito ja voi keskittyä oikeaan, raakaan harjoitteluun. Päivastaisessa tapauksessa kestävyyspohjan luominen vie kohtuuttomasti aikaa varsinaiselta lajitreeniltä. Kovin harva on pystynyt siirtymään menestyksekkäästi lyhyemmiltä pikamatkoilta neloselle.


      • jestass
        juoksuvalmentaja kirjoitti:

        Ei se valitettavasti toimi noin päin. Ensin on luotava perusta, kun sen eteen on nuorena tehnyt riittävästi työtä niin myöhemmin riittää ylläpito ja voi keskittyä oikeaan, raakaan harjoitteluun. Päivastaisessa tapauksessa kestävyyspohjan luominen vie kohtuuttomasti aikaa varsinaiselta lajitreeniltä. Kovin harva on pystynyt siirtymään menestyksekkäästi lyhyemmiltä pikamatkoilta neloselle.

        herää pahvi. Älä vaan rupee valmentamaan ketään kunnianhimoista


      • juoksuvalmentaja
        jestass kirjoitti:

        herää pahvi. Älä vaan rupee valmentamaan ketään kunnianhimoista

        Tiedän kyllä mistä puhun, olen valmentanut lähes 40 vuotta ja neljässä eri seurassa, myös ammattivalmentajana. Olen kyllä huomannut ihan käytännössäkin kuinka vaikeaa on siirtyä parikymppisenä neloselle, kun on juniorina juossut vain satasta ja kahtasataa. Jopa siirtyminen 300 metriltä 400:lle on monelle 16-17 v. ylivoimaista, 400 m on aivan eri juttu kuin 300 ja vaatimukset ovat aivan eri luokkaa.
        Lopetan kirjoittamisen tässä ketjussa tähän ja suosittelen alkuperäiselle kysyjälle hakeutumista urheiluseuraan, jossa on asiantuntavaa valmennusta.


      • faktaa...
        juoksuvalmentaja kirjoitti:

        Tiedän kyllä mistä puhun, olen valmentanut lähes 40 vuotta ja neljässä eri seurassa, myös ammattivalmentajana. Olen kyllä huomannut ihan käytännössäkin kuinka vaikeaa on siirtyä parikymppisenä neloselle, kun on juniorina juossut vain satasta ja kahtasataa. Jopa siirtyminen 300 metriltä 400:lle on monelle 16-17 v. ylivoimaista, 400 m on aivan eri juttu kuin 300 ja vaatimukset ovat aivan eri luokkaa.
        Lopetan kirjoittamisen tässä ketjussa tähän ja suosittelen alkuperäiselle kysyjälle hakeutumista urheiluseuraan, jossa on asiantuntavaa valmennusta.

        jokainen asiasta enempi tietävät kuuntelevat sinua. Näin se menee "harjoittele hiljaa niin jaksat juosta lujaa" Jotenkin noin se meni?


      • alle 50sek
        faktaa... kirjoitti:

        jokainen asiasta enempi tietävät kuuntelevat sinua. Näin se menee "harjoittele hiljaa niin jaksat juosta lujaa" Jotenkin noin se meni?

        väitän, että nopeuden puute on suomalaisten 400m juoksijoiden suurin puute. He eivät ole pikajuoksijoita sanan varsinaisessa merkityksessä. he juoksevat pikamatkaa. Tässä on suuri ero näillä kahdella termillä. Ja sitä paitsi 4h treeniä nopeuden ja voiman eteen tehtynä on mitä parhainta ns. pohjien luomista, pohjista kun täällä niin puhutaan. Suomalainen 400m junnaa kaukana edes kelvollisesta kv tasosta, enkä ihmettele miksi.


      • mitä?
        alle 50sek kirjoitti:

        väitän, että nopeuden puute on suomalaisten 400m juoksijoiden suurin puute. He eivät ole pikajuoksijoita sanan varsinaisessa merkityksessä. he juoksevat pikamatkaa. Tässä on suuri ero näillä kahdella termillä. Ja sitä paitsi 4h treeniä nopeuden ja voiman eteen tehtynä on mitä parhainta ns. pohjien luomista, pohjista kun täällä niin puhutaan. Suomalainen 400m junnaa kaukana edes kelvollisesta kv tasosta, enkä ihmettele miksi.

        mitä uskot kehäänheiton valmentajan Heikki Kankaan vastanneen, kun häneltä kysyttiin, että mitä ihmeen hyötyä on keihäänheittäjälle (Pitkämäki Tero) harjoitella talvella, hiihtäen 30-40kilsan lenkkeja? Eikö keihäänheitto ole nopeutta vaativa laji jos mikä?


      • ex-varttimaileri
        alle 50sek kirjoitti:

        väitän, että nopeuden puute on suomalaisten 400m juoksijoiden suurin puute. He eivät ole pikajuoksijoita sanan varsinaisessa merkityksessä. he juoksevat pikamatkaa. Tässä on suuri ero näillä kahdella termillä. Ja sitä paitsi 4h treeniä nopeuden ja voiman eteen tehtynä on mitä parhainta ns. pohjien luomista, pohjista kun täällä niin puhutaan. Suomalainen 400m junnaa kaukana edes kelvollisesta kv tasosta, enkä ihmettele miksi.

        Mikähän on se ominaisuus jota 400 m juoksija treenissä eniten tarvii? Ja miten sitä kehitetään?


      • vielä tämäkin
        Sporttiman kirjoitti:

        Kannattaa jättää pitkät lenkit väliin kun se tuhoaa lihakset. Ainakaan yli viiden kilometrin lenkistä ei ole mitään hyötyä pikajuoksijalle. Nopeutta ja voimaa pitää kehittää nopeuskestävyyden ohella. Vanha sääntöhän on että nopeus on voimaa jota tekniikka ohjaa. Jos meinaa neljälläsadalla metrillä pärjätä niin kylä satasen pitää myös kulkea lujaa. Jos vaikka haluaa alle 50 sekunnin juosta ratakierroksen niin satasen pitää olla melko lähellä 11 sekuntia että revi siitä.

        että jos aikoo juosta Warinerin tapaisten menijöiden aikoja, niin 15-vuotiaana 100 m on kuljettava harjoittelematta 11,3 -11 sekuntia. Siitä voi sitten harjoittelulla helposti pinnistää noin sekunnin pois seuraavan kymmenen vuoden aikana.

        Taloudellista juoksutapaa, jossa energia ei hukkaannu sivuttaiseen liikehdintään, kannattaa kehittää.

        Asiaan sen kummempia perehtymättä pitäisin järkevänä, että kautta jaotellaan erillisiin periodeihin 3-4, jolloin vaihtelevuus säilytetään ja mielekkyys pysyy mukana. 400 metrin juoksijan on syytä totutella intervalliharjoitteluun (10-25 toistoa; sanotaan vaikka että vaihteluvälinä 60 m ja 600m) eri nopeuksilla ja palautuksilla. Tuntuman mukaan peruskuntokausilla voi juosta huoletta pidempiä lenkkejä rauhallisesti, mutta kohtuudella kerran tai pari kertaa viikossa.

        Pidempien lenkkien hyödyt ovat havaittavissa kehon kyvyssä kuljettaa happea ja siten 400 m:n juoksirajan kaurapuuroa.

        Urheilun ei ole pakko olla jäykkää puurtamista. Jokaiselle itsensä likoon pistävälle voi siis nostaa hattua. Valitettavan usein kapea-alaisuus ja kylmäkiskoisuus kytee myös yleisurheilupiieissä.


      • Clyde Hart
        vielä tämäkin kirjoitti:

        että jos aikoo juosta Warinerin tapaisten menijöiden aikoja, niin 15-vuotiaana 100 m on kuljettava harjoittelematta 11,3 -11 sekuntia. Siitä voi sitten harjoittelulla helposti pinnistää noin sekunnin pois seuraavan kymmenen vuoden aikana.

        Taloudellista juoksutapaa, jossa energia ei hukkaannu sivuttaiseen liikehdintään, kannattaa kehittää.

        Asiaan sen kummempia perehtymättä pitäisin järkevänä, että kautta jaotellaan erillisiin periodeihin 3-4, jolloin vaihtelevuus säilytetään ja mielekkyys pysyy mukana. 400 metrin juoksijan on syytä totutella intervalliharjoitteluun (10-25 toistoa; sanotaan vaikka että vaihteluvälinä 60 m ja 600m) eri nopeuksilla ja palautuksilla. Tuntuman mukaan peruskuntokausilla voi juosta huoletta pidempiä lenkkejä rauhallisesti, mutta kohtuudella kerran tai pari kertaa viikossa.

        Pidempien lenkkien hyödyt ovat havaittavissa kehon kyvyssä kuljettaa happea ja siten 400 m:n juoksirajan kaurapuuroa.

        Urheilun ei ole pakko olla jäykkää puurtamista. Jokaiselle itsensä likoon pistävälle voi siis nostaa hattua. Valitettavan usein kapea-alaisuus ja kylmäkiskoisuus kytee myös yleisurheilupiieissä.

        löytyy Warineria viime vuoteen valmentaneen ukkelin 400m treenirunko.


    • Anonyymi

      eihån suomalaiset pärjää edes maratonilla..hitaus, vauhti kestävyys liian alhaisella tasolla...tosin Afrikkalaisia kärynny eposta jo melko paljon lähimmän vuoden aikana..n.60...

      • Anonyymi

        Reenaajako täälläkin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Reenaajako täälläkin

        Onkohan reenaajakin ukun mielikuvitushahmoja, itsensä onnittelu sopii kuvaan.


    • Anonyymi

      Eihän neljääsataa metriä lihaksilla juosta, kyllä siinä tarvitaan jo erinomaista hapenottokykyä, ja sitähän saadaan pitkillä harjoituslenkeillä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      23
      2642
    2. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      65
      2586
    3. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      106
      2310
    4. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      34
      1599
    5. Hajoaako persut kuten 2017?

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen
      Maailman menoa
      239
      1553
    6. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      32
      1537
    7. Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle

      IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt
      Kankaanpää
      37
      1462
    8. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      28
      1260
    9. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      20
      1216
    10. Mitä uskot sinun

      Ja kaivattusi välillä tulevan tapahtumaan lähiaikoina
      Ikävä
      95
      1181
    Aihe