Liiaksi haaksirikkoutumisia
majakattomilla merillä
suolaisten pärskeiden armoille ajautumista
joista jokainen
päätyi kuitenkin lopulta kotiin.
Pelokkain
vapisevin sormin kirjoitin
hiertymät ihollani
sieluni särkevät haavat.
Se oli eilen.
Tänään
haluaisin vaatetuksen hellyydestä
iholleni
etsivien käsien kaipuun
ja hiljaisuuden mittaamattomaan korvaan
säästeltyjä kuiskauksia
tuhansia sanoja rakkaudesta.
Kipu ja rakkaus paperilla
22
559
Vastaukset
- kommentoida
että kaikki nämä palstan runot toistavat itseään ja ovat useimmiten todella imeliä. Taidan lopettaa näiden runojen lukemisen kolmen pitkän vuoden jälkeen... Hellurei.
- lindalinda1
no eihän näitä silloin kannata avata, jos olet
tuota mieltä hyvänen aika.
Omasta mielestäni runoni EI ole imelä, enkä
ole varmaan koskaan sellaista kirjoittanut. Mutta
mielipiteensä kullakin - Sinullakin.
Kiitos kuitenkin, että vaivauduit sanomaan mieli-
piteesi. Onnea ja menestystä muille saiteille.
Heipparallat.
- iivee
ottaa sinut vastaan, kun lankeat", tuo on ainakin minulle ollut hyvin tärkeä lause, lohduttava
tätä runoa ja sen merkityksiä minun piti ajatella kauan ja sehän tarkoittaa ;-), että tämä runo on minusta hyvä, koska se synnyttää tärkeitä ajatuksia- lindalinda1
koti on rauhan tyyssija, tai ainakin pitäisi
olla. Nykyään vaan tuntuu, että se on monelle
kaiken pahan alku ja juuri kun kuuntelee ja lukee
viestimiä. Kuinka järkyttävä oli tämä Oulunkin
tapahtuma, ei voi ymmärtää että isä riistää omil-
ta lapsiltaan hengen !
Kiitos ajatuksistasi/palautteestasi. Hyvän mielen
toit käynnilläsi.
Toisinaan tuntuu jopa kurjalta
sanoa samoja sanoja runojesi
tiimoilta...mutta menkööt taas.
Tässä on elämän karua kieltä
kuin myös toiveiden kultaista
kosketusta arkeen.
Koruttomasti ja niin
tehoavan kauniisti
teet siirtosi näppäimissä,
jossa Sinä olet pomo.