Kun nyt katsellaan asioita joka puolelta, niin otettakoon tämäkin puoli asiasta esille.
Mistä sinulle on syntynyt antipatia vanhoillislestadiolaisia kohtaan? Onko sinulla henkilökohtaisia kielteisiä kokemuksia, vai oletko vain yleisen mielipiteen mukana?
Itselläni on niitä kielteisiä kokemuksia, ei liene kenellekään jäänyt epäselväksi. Mutta on myönteisiäkin kokemuksia, siis ihmisistä.
Mutta väärää oppiahan en voi hyväksyä.
Pystyisitkö tuntemaan sympatiaa tai jopa empatiaa
(hienoja sanoja), heitä kohtaan?
Mistä sinun henk. koht. antipatia?
36
1651
Vastaukset
- heitä kohtaan
tulee heidän MATERIALISMISTANSA ja sen synnyttämästä öykkärimentaliteetista.
Muuten, ihmisinä ja yhteisönä, olen aina tuntenut sympatioita heitä kohtaan.
Empatiaa tunnen sellaisia veeälliä kohtaan, jotka yrittävät kantaa vastuuta omasta ja toisten uskosta, vaikka eivät millään osaisi ja jaksaisi. He sortuvat sitten helposti ylilyönteihin!Lähinnä itse tunnen antipatiaa liikkeessä olevaa
epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. ainakin ennen sitä oli..
- parempia kuin muut?
jota en voi sietää. Kyseessä siis antipatia. Ovat niin ollakseen, leuhkivat taloilla, autoilla ym:lla. Pennuilla omat säännöt koulussakin. Oikeastaan seuroissakäynti loppui osaltani osaksi siihen, että en jaksanut katsella7kuunnella heitä. Kyseessä ei siis ole puhtaasti perisuom. kateus, osaltaan voi olla sitäkin. Mun on ihan vaikea kuvailla, miten kuvottavaa käytöstä tuon yhdenkin perheen isä, yritysjohtaja voi esittää. Ei hän tajua, että muut ihmiset nauraa hänen tyhmyyttään, VL:t häntä palvoo, kun häntä on Jumala siunannut niin komealla Mersulla..eli siis yksi mätä kala voi pilata ison joukon syyttömiäkin. minulla on VL- tuttuja/ystäviäkin, jotka ovat aivan ihania enkä halua heitä menettää.
- sietämätöntä
En voi sietää tupakoivaa saarnamiestä ja kyllä ne oulun rauhanyhdistyksen edustalla sauhuttelevat röökiroopet ovat sitten ärsyttävän näköisiä
Tuo voisi olla omakin mielipiteeni.
Tekisi mieleni esittää vähän tuhma vitsi:
Mitä yhteistä on mersulla ja K*********a?
- opit
joita SRK ja vl-saarnamiehet opettavat, nostavat vanhoillislestadiolaiset jumalalliseen asemaan ja halveksivat muita uskovaisia.
Tämä langettaa kirouksen koko vl-herätysliikkeen ylle.- kun ei itselläsi ole
ainoaa oikeaa uskoa, jolla pääsisit jumalalliseen asemaan ja voisit halveksia muita uskovaisia.
- Kateellinen ja katkera
kun ei itselläsi ole kirjoitti:
ainoaa oikeaa uskoa, jolla pääsisit jumalalliseen asemaan ja voisit halveksia muita uskovaisia.
kateellinen ja katkera vanhoillislestadiolaisille. Miksei minulla ole 30 lasta!
Niin toivottavasti ei koko liikkeen ylle tule kirousta, sillä..
Sakarja:
10:3 Paimenia kohtaan syttyy minun vihani, ja johtomiehiä minä rankaisen; sillä Herra Sebaot pitää huolen laumastansa, Juudan heimosta, ja asettaa sen ikäänkuin kunniaratsuksensa sodassa.
en tunne antipatiaa vl-ihmisiä kohtaan, mutta olen oppinut varomaan joutumasta heidän kanssaan kovin läheisiin suhteisiin.
Mulla käy lähinnä sääliksi vl-naiset ja tytöt, koska vl-uskonnon sisällä heillä ei ole tasa-arvoa miehen kanssa, ja joskus tuntuu että jopa heidän ihmisoikeuksiaan poljetaan.
Olen myöskin pahoilla mielin katsonut näiden uusien isien ja äitien lasten kasvatusta. Lapsille opetetaan jo pienenä, että on olemassa ei-uskovaisia lapsia, joille he sitten huutelevat eu-lapsi- lorujaan.
Itse olen kasvanut tavallisessa luterilaisessa kodissa, mutta äitini hyväksyi kaiken näköisiä uskovia. Ystäviä hänellä oli jehovissa, helluntailaisissa ja adventisteissa samoin lestoissa. Emmekä me lapset pitäneet heitä ja heidän lapsiaan sen kummempina. Koulussa oltiin samalla luokalla ortodoksi-lapsien kanssa, eikä sekään aiheuttanut mitään kiusaamisia tai muuta konfliktia.
Yleensä, ainakin täällä meillä päin, lestat itse eivät viihdy esim. työporukan kanssa yhtaikaa kahvilla tai syömässä. Vaikeimpia tilanteita olen kokenut silloin kun olen ollut yökkönä lestaparin kanssa. Muutenkaan yötyö ei ollut herkkua, mutta silloin se oli kidutusta. Televisio ei saanut olla auki, radiosta soi vain virsikanava mutta talon puhelimella vain sai soittaa pitkin yötä. Minusta ulkokultaisuus on se pahin asia mikä tavallista lestaihmistä vaivaa. Ulospäin pitää näyttää ja näytellä uskovaista, mutta...- ämmä/lyyleri
ylilyönti!
Epäilemättä kokemuksesi on tosi. Oletan vl porukoissa olevan paljon ihmisiä vain tavan vuoksi, ilman minkäänkaista omakohtaista vakaumusta. Siis joka junaan, kuten meitä muitakin.
Itseäni ihmettelen, kun olen tullut tutuksi
mukavien vl-ihmisten kanssa, etteivät ne lukuisat, menneet negatiiviset kokemukset enää
paina. Ikään kuin olisin vapautunut "Kullervon kirouksesta".ämmä/lyyleri kirjoitti:
ylilyönti!
mutta sinä et ole oikea Lyyleri, joten pidä kuule kommenttisi ihan omassa pienessä päässäsi. Jos et kerta edes omaa nimimerkkiä keksi.
Devoit kirjoitti:
Epäilemättä kokemuksesi on tosi. Oletan vl porukoissa olevan paljon ihmisiä vain tavan vuoksi, ilman minkäänkaista omakohtaista vakaumusta. Siis joka junaan, kuten meitä muitakin.
Itseäni ihmettelen, kun olen tullut tutuksi
mukavien vl-ihmisten kanssa, etteivät ne lukuisat, menneet negatiiviset kokemukset enää
paina. Ikään kuin olisin vapautunut "Kullervon kirouksesta".heitä ihan omasta näkökulmasta eikä sinun tarvitse peilata itseäsi heihin.
Se, että voi olla itselleen rehellinen ja aidosti se ihminen, joka on, niin vapauttaa ihmisen.
Täytyy sanoa, että olen itse joutunut poimimaan paljon sellaisia kiviä joita olen heittänyt, joten tiedän mitä on nöyryys. Eihän se herkkua ole, mutta se vapauttaa.Wariska kirjoitti:
heitä ihan omasta näkökulmasta eikä sinun tarvitse peilata itseäsi heihin.
Se, että voi olla itselleen rehellinen ja aidosti se ihminen, joka on, niin vapauttaa ihmisen.
Täytyy sanoa, että olen itse joutunut poimimaan paljon sellaisia kiviä joita olen heittänyt, joten tiedän mitä on nöyryys. Eihän se herkkua ole, mutta se vapauttaa.Virheidensä tunnustaminen on viisauden alku.
- ,,..
,,..
- naisihminen....
Olin kerran sairaalassa potilaana ja siellä oli harjoittelijana nuori vl-tyttö.
Hän kertoi olevansa Oulusta kotoisin ja hänellä olikin vahva oulun murre, lisäksi värjäämättömät hiukset ja meikitön naama.
Mutta se sympaattisuus, mikä hänestä hehkui! Hän oli mielestäni aivan ihana! Tosi hiljainen oli, mutta aivan ihastuttava tyttö, en muuta voi sanoa. - Seppo - ei se rekisteröity ...
Omassa suvussa on sen verran pajon vanhoillislestadiolaisia, että nurja farisealaisuutta hipova tapausko, yksilön kontrolli ja opin harhat ovat tulleet tutuiksi.
Suvun ulkopuolelta tunnen aimo joukon vanhoillislestadiolaisia, ovat pohjimmiltaan oikein kelpo ihmisiä, kun yhteisön tavat riisutaan pois. Kelpaisivat loistavasti vaikka ystäviksi. - säälittää lestadiolaiset
lapset erityisesti. Kun heitä näkee ja katsoo, he ovat jotenkin paljon herkemmän oloisia ja näköisiä kuin yleensä normilapset.
Myös se on uskomatonta miten onnessaan he ottavat vastaan aikuisen ihmisen läsnäolon, sylissä pitämisen, heidän kanssaan leikkimisen ja sen kun heitä oikeasti kuuntelee ja heidän kanssaan juttelee.
Mutta tiedän mistä se johtuu, vanhemmilla ei ole aikaa lapsilleen ja he joutuvat pienestä pitäen kuuntelemaan sellaista mitä ei tuon ikäisten vielä tarvitsisi tietää.
Suloisia ovat, mutta niin paljon tarvitsisivat sitä syliä ja rakkautta sekä pelottavat asia heidän ympäriltään pois! - Hulluinhuonelainen
Olen kasvanut vanhoillislestadiolaisessa kodissa, suurperheessä, ja saanut kaiken tarvitsemani. Nyt olen ainakin omasta mielestäni kohtuullisen tasapainoinen nuori kaveri. Vl-piireissä on ollut helppo olla onnellinen, hyviä ystäviä löytyy runsaasti. Eroan aika tavalla suomi24:n keskimääräisimmästä kirjoittajakaartista, luulen... Sen suhteen miten suhtaudun vl-taustaani.
Mutta sitten se asia mistä minulla on antipatioita, on tämä. Vanhempani, perheeni, kaikki vanhoillislestadiolaiset, ovat menneet lauman mukana vuosikymmenten saatossa kun ensin seurakuntaan kuulumisesta on tehty autuuden ehto ja sen jälkeen seurakunnan jäsenyydelle ja sitä myöten autuudelle on kasailtu kaikenlaisia Raamattuun perustumattomia ehtoja. Ilmeisesti tämän seurakunnan jäsenyys, siitä huolimatta että se omalla toiminnallaan näyttää ettei ole se Jumalan seurakunta joka se vakuuttaa olevansa, on ollut heille niin kallis että he ovat antaneet periksi ja sopeutuneet siihen, että Raamattu ei olekaan uskon ylin ohje. Että Raamattua voidaan kyllä tulkita seurakunnan opin valossa mutta että seurakuntaa ei voi arvostella Raamatun perusteella.
Puhujia ja johtomiehiä voidaan tietysti syytellä, mutta jokainen vanhoillislestadiolainen tästä sotkusta on vastuussa. Sillä että antaa hyväksyntänsä vaikenemalla. Vaikkeivät seurakunnan ”rakkauden neuvot” kai useinkaan alun pitäen ole seurakunnan linjauksia olleet, vaan ylhäältä saneltuja, seurakunnan omia niistä on tullut kun seurakunta on niihin alistunut ja ne hiljaisesti hyväksynyt.
SIITÄ minä saatan vielä jonain päivänä tuntea taipumusta katkeruuteen, että minut on pakotettu valitsemaan. Joko hylkäämään seurakunta Kristuksen tähden tai Kristus seurakunnan tähden. Koska kahta herraa ei voi palvella. Pitäisi lähteä ”meitä” ja Herraa Jeesusta Kristusta seuraamaan. Mutta kun se seurakunta on niin arka – syystä – ettei sitäkään saa kysyä että seuraakohan tämä seurakunta varmasti Kristusta, tai ovatko seurakunta ja Kristus edes matkalla samaan suuntaan?
Niin, eihän seurakuntajumalan palvonnasta irti sanoutumisen periaatteessa tarvitse ihmissuhteita katkoa. Se vähän epäilyttää miten tuo käytännössä toimii..Sen että kaikki tämä sinun pitää anta aanteeksi siksi etät Jumalan valtakunta on kuin hakomaja yrtitarhassa vioilla ja virheillä peitetty.
Eli kun itse olen tästä puhunut serakunnan sisällä se on johtanut siihen että minun pitää tehdä parannusta siitä etten jaksa antaa anteeksi sitä että seurakunta koostuu erehtyvistä vikaan joutuvista ja inhimillisistä ihmisitä.
Ajatuksessa sinänsä ei ole mitään muuta vikaa kuin se että tuntuu mahdottomalta antaa anteeksi sitä ettei ihmistä kiinosta se seuraakon hän Kristusta vai palveleeko hän seurakuntajumalaa.
Jos minä annan anteeksi sen ettei seurakunta ehkä seuraakaan Kristusta tulee sellainen tuntuma niin kuin myösi oman uskonsa halvalla.
Olen samaa mieltä siitä että ei syy ole yksin puhujien eikä syy ole yksin SRK vaan syy on siinä ettei seurakunta hallitse puhujia vaan puhujat seurakuntaa. Ja näin ollen se on johtanut tilanteeseen että tekee puhuja oikein tai väärin seurakunnan on tyydyttävä siihen.
KUn meitä raamattu kuitenkin opetaa ettei me voida seurata muuta kuin Kristusta. Vain kristus vie meidät viheriäisille niityille syömään.- Hulluinhuonelainen
hyshys kirjoitti:
Sen että kaikki tämä sinun pitää anta aanteeksi siksi etät Jumalan valtakunta on kuin hakomaja yrtitarhassa vioilla ja virheillä peitetty.
Eli kun itse olen tästä puhunut serakunnan sisällä se on johtanut siihen että minun pitää tehdä parannusta siitä etten jaksa antaa anteeksi sitä että seurakunta koostuu erehtyvistä vikaan joutuvista ja inhimillisistä ihmisitä.
Ajatuksessa sinänsä ei ole mitään muuta vikaa kuin se että tuntuu mahdottomalta antaa anteeksi sitä ettei ihmistä kiinosta se seuraakon hän Kristusta vai palveleeko hän seurakuntajumalaa.
Jos minä annan anteeksi sen ettei seurakunta ehkä seuraakaan Kristusta tulee sellainen tuntuma niin kuin myösi oman uskonsa halvalla.
Olen samaa mieltä siitä että ei syy ole yksin puhujien eikä syy ole yksin SRK vaan syy on siinä ettei seurakunta hallitse puhujia vaan puhujat seurakuntaa. Ja näin ollen se on johtanut tilanteeseen että tekee puhuja oikein tai väärin seurakunnan on tyydyttävä siihen.
KUn meitä raamattu kuitenkin opetaa ettei me voida seurata muuta kuin Kristusta. Vain kristus vie meidät viheriäisille niityille syömään.Eihän se, mikä ei voi erehtyä, voi olla vioilla ja virheillä peitetty... vai? Kyllä minä tunnustan sen että seurakunta ei välttämättä ole yhtään sen parempi kuin ne syntiset ihmiset joista se muodostuu. Mutta tuntuu siltä että jos tämän ääneen sanon, seurakunta haluaa minulta siitä parannuksen tekoa.
Puhujat hallitsevat seurakuntaa vain niin kauan kuin seurakunta antaa hallita itseään. Puhujilla ei ole mitään muuta valtansa tueksi kuin se että seurakunta alistuu. Seurakunnalla on edelleen kaikki se valta mikä tarvitaan puhujien pistämiseen kuriin. Sen käyttö tietenkin saattaa olla vähän vaikeampaa, kun johtokunnan ulkopuoliset valtakeskittymät hoidetaan perinteisesti ulos aika äkkiä...
Samoin, jos yksittäinen seurakunta pistäisi puhujanssa Herran nuhteeseen, niin keskusjärjestön taholta luovutettaisiin helvettiin koko seurakunta. Eli se pitäisi tehdä yhtä aikaa koko maassa... Menee jo vähän haastavammaksi.
Mutta leikitelläänpäs ajatuksella. Parin viime vuosikymmenen aikanahan on vakiinnutettu (epävirallinen?) oppi, joka takaa demokratian seurakunnassa. Eli, elävän Jumalan seurakunta ja Kristuksen ruumis on yhtä kuin suurin Jeesuksen nimeen saarnaavien joukko. Tähän nyt se pieni varaus että kunhan on kyse lestadiolaisista, niin saadaan ne muutamat isommat eriseurat (kreikkalaiskatolisuus, roomalaiskatolisuus, luterilaisuus) suljettua pelistä pois. Eriseurat ovat pieniä ja kuihtuvat pian, mikä todistaa niiden olevan väärähenkisiä - lakihenkisiä tai lihan vapauden eriseuroja, kummalla niitä nyt sitten halutaankaan lyödä. Tämähän pätee vl-suhtautumisessa muihin lestadiolaisuuden suuntauksiin. Tämä oppi takaa Pyhän Hengen olevan huutokauppatavaraa, koko potti menee suurimmalle huutajalle.
Mitä viimeksi VL-foorumilla asiaa kyselin, niin Jumalan lasten joukon tunnistaa ei oikein mistään, käytännössä siitä fiiliksestä että tämä nyt on se oikea poppoo. Ainakaan kun viimeksi vastauksia katselin niin Raamattua ei ollut mainittu.
Näin ollen, jos saamme keikautettua SRK:n ulos pelistä, Pyhä Henki on meidän ja näin ollen voimme toimia miten lystäämme. Raamattuhan ei oppiamme sido, mikäli pitäydymme vl-tarkastelutavassa.
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen... Ainoa olennainen kysymys on siis, miten saamme luotua underground-liikkeen, lestadiolaisen internationaalin, joka pysyy niin hyvin piilossa että Lestapo ei siihen pääse käsiksi. Riittäisi että saisimme olla rauhassa siihen asti että meillä on enemmän kavereita kuin SRK:lla, ja sen jälkeenhän SRK-lestadiolaisuudella ei olisi enää mitään sanottavaa, koska sen oma oppi tuomitsisi sen vääräksi vanhurskaudeksi - se todistaisi pienuudellaan olevansa väärässä.
Tässä hiukan vl-autuudesta parodian keinoin. Tämä perustuu täysin siihen, miten tiedän vanhoillislestadiolaisuuden perustelevan olevansa Jumalan valtakunta. Kommentoikaa. - naisihminen....
Olipa hyvä kirjoitus. Minulla on melko täsmälleen samanlaiset ajatukset ja kokemukset.
Koin myöskin, että lapsuuteni oli melko onnellinen, monesta vl-lapsesta poiketen sain paljon huomiota koska olin ensimmäinen lapsi koko suvussa. Joiltakin osin minua jopa hemmoteltiin.
Sittemmin suhde sukulaisiin muuttui vaikeammaksi kun teini-ikäisenä otin irtioton. Sanottiin, että 16 vuotta ollaan sinusta yritetty kasvattaa kunnon ihmistä ja nyt sinä alat tuommoiseksi.
Tunsin tämän sanojaan kovasti hellyyttä, koska tajusin että minua oli rakastettu, mutta minun oli lähdettävä. Minun oli lähdettävä tallaamaan omia polkujani, enkä koskaan ole katunut. Hulluinhuonelainen kirjoitti:
Eihän se, mikä ei voi erehtyä, voi olla vioilla ja virheillä peitetty... vai? Kyllä minä tunnustan sen että seurakunta ei välttämättä ole yhtään sen parempi kuin ne syntiset ihmiset joista se muodostuu. Mutta tuntuu siltä että jos tämän ääneen sanon, seurakunta haluaa minulta siitä parannuksen tekoa.
Puhujat hallitsevat seurakuntaa vain niin kauan kuin seurakunta antaa hallita itseään. Puhujilla ei ole mitään muuta valtansa tueksi kuin se että seurakunta alistuu. Seurakunnalla on edelleen kaikki se valta mikä tarvitaan puhujien pistämiseen kuriin. Sen käyttö tietenkin saattaa olla vähän vaikeampaa, kun johtokunnan ulkopuoliset valtakeskittymät hoidetaan perinteisesti ulos aika äkkiä...
Samoin, jos yksittäinen seurakunta pistäisi puhujanssa Herran nuhteeseen, niin keskusjärjestön taholta luovutettaisiin helvettiin koko seurakunta. Eli se pitäisi tehdä yhtä aikaa koko maassa... Menee jo vähän haastavammaksi.
Mutta leikitelläänpäs ajatuksella. Parin viime vuosikymmenen aikanahan on vakiinnutettu (epävirallinen?) oppi, joka takaa demokratian seurakunnassa. Eli, elävän Jumalan seurakunta ja Kristuksen ruumis on yhtä kuin suurin Jeesuksen nimeen saarnaavien joukko. Tähän nyt se pieni varaus että kunhan on kyse lestadiolaisista, niin saadaan ne muutamat isommat eriseurat (kreikkalaiskatolisuus, roomalaiskatolisuus, luterilaisuus) suljettua pelistä pois. Eriseurat ovat pieniä ja kuihtuvat pian, mikä todistaa niiden olevan väärähenkisiä - lakihenkisiä tai lihan vapauden eriseuroja, kummalla niitä nyt sitten halutaankaan lyödä. Tämähän pätee vl-suhtautumisessa muihin lestadiolaisuuden suuntauksiin. Tämä oppi takaa Pyhän Hengen olevan huutokauppatavaraa, koko potti menee suurimmalle huutajalle.
Mitä viimeksi VL-foorumilla asiaa kyselin, niin Jumalan lasten joukon tunnistaa ei oikein mistään, käytännössä siitä fiiliksestä että tämä nyt on se oikea poppoo. Ainakaan kun viimeksi vastauksia katselin niin Raamattua ei ollut mainittu.
Näin ollen, jos saamme keikautettua SRK:n ulos pelistä, Pyhä Henki on meidän ja näin ollen voimme toimia miten lystäämme. Raamattuhan ei oppiamme sido, mikäli pitäydymme vl-tarkastelutavassa.
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen... Ainoa olennainen kysymys on siis, miten saamme luotua underground-liikkeen, lestadiolaisen internationaalin, joka pysyy niin hyvin piilossa että Lestapo ei siihen pääse käsiksi. Riittäisi että saisimme olla rauhassa siihen asti että meillä on enemmän kavereita kuin SRK:lla, ja sen jälkeenhän SRK-lestadiolaisuudella ei olisi enää mitään sanottavaa, koska sen oma oppi tuomitsisi sen vääräksi vanhurskaudeksi - se todistaisi pienuudellaan olevansa väärässä.
Tässä hiukan vl-autuudesta parodian keinoin. Tämä perustuu täysin siihen, miten tiedän vanhoillislestadiolaisuuden perustelevan olevansa Jumalan valtakunta. Kommentoikaa.Eihän se, mikä ei voi erehtyä, voi olla vioilla ja virheillä peitetty... vai?
Niin eihän vl opeta että ihminen on erehtymätön mutta se opetaa että Jumalan seurakunta ja Jumalan valtakunta on erehtymätön. Kylähän seurakunta on erehtymätön niin kauan kuin se pysyy Jumalan sanassa. Mutta nyt vain on niin että tuon kysymyksen - onko se? esittäminen on kiellettyä.
Eli ei ole seurakunnan vika jos yksitäinen puhuja opetaa väärin. Eikä jos yksitäinen ihinen syylistyy vikaan koko seurakunta mene harhaan?
Ajatellaan että vl yhdessä tietävät mikä on oikein ja mikä on väärin mikä on Jumalan tahto.
Eli Pyhä Henki ilmoitaa seurakunnalle mikä on Jumalan tahto. Eivät edes vl väitä että ajallinen seurakunta on erehtymätön mutta koska Jumalan seurakuntaa ei voi olla ulkopuolella koska vain vl on ainoa oikea ymmärrys. Se johtaa asetelmaan että vain vl sisällä on Jumalan valtakunta.
Erehtymättömyys seuraa siis hegellisen seurakunnan rajoja ja se on erehtymätön.
Ja varamankin näin voidaan ajatella. Hengellinen seurakunta ilmoitaa ajalisen seurakunnan kautta Jumalan tahtoa. Mutta tässä on yksi mutta.
SEN ON ilmoitettava ei omaa vaan Jumalan tahtoa.
Ja tässä on se suurin kupla vl liikeessä tällä hetkellä. Se ilmoita sitä mitä se pitää Jumalan tahtona ja sanana. Kritiikittä!
Muuten komentisi on mielenkiintoinen "parodia". Mutta oikeastaan tuossa toeutuksessa on suurin mutta miten ihmiset saadaan ajatelemaan elämään ja toimimaan niin että he kannatavat arvoja siltä pohjalta mitä he itse niistä ajatelevat ei siltä pohjalta mitä muuta ajalee jos ei kanna jotain.
Miten päivämiehen saisi valltatua? :)Hulluinhuonelainen kirjoitti:
Eihän se, mikä ei voi erehtyä, voi olla vioilla ja virheillä peitetty... vai? Kyllä minä tunnustan sen että seurakunta ei välttämättä ole yhtään sen parempi kuin ne syntiset ihmiset joista se muodostuu. Mutta tuntuu siltä että jos tämän ääneen sanon, seurakunta haluaa minulta siitä parannuksen tekoa.
Puhujat hallitsevat seurakuntaa vain niin kauan kuin seurakunta antaa hallita itseään. Puhujilla ei ole mitään muuta valtansa tueksi kuin se että seurakunta alistuu. Seurakunnalla on edelleen kaikki se valta mikä tarvitaan puhujien pistämiseen kuriin. Sen käyttö tietenkin saattaa olla vähän vaikeampaa, kun johtokunnan ulkopuoliset valtakeskittymät hoidetaan perinteisesti ulos aika äkkiä...
Samoin, jos yksittäinen seurakunta pistäisi puhujanssa Herran nuhteeseen, niin keskusjärjestön taholta luovutettaisiin helvettiin koko seurakunta. Eli se pitäisi tehdä yhtä aikaa koko maassa... Menee jo vähän haastavammaksi.
Mutta leikitelläänpäs ajatuksella. Parin viime vuosikymmenen aikanahan on vakiinnutettu (epävirallinen?) oppi, joka takaa demokratian seurakunnassa. Eli, elävän Jumalan seurakunta ja Kristuksen ruumis on yhtä kuin suurin Jeesuksen nimeen saarnaavien joukko. Tähän nyt se pieni varaus että kunhan on kyse lestadiolaisista, niin saadaan ne muutamat isommat eriseurat (kreikkalaiskatolisuus, roomalaiskatolisuus, luterilaisuus) suljettua pelistä pois. Eriseurat ovat pieniä ja kuihtuvat pian, mikä todistaa niiden olevan väärähenkisiä - lakihenkisiä tai lihan vapauden eriseuroja, kummalla niitä nyt sitten halutaankaan lyödä. Tämähän pätee vl-suhtautumisessa muihin lestadiolaisuuden suuntauksiin. Tämä oppi takaa Pyhän Hengen olevan huutokauppatavaraa, koko potti menee suurimmalle huutajalle.
Mitä viimeksi VL-foorumilla asiaa kyselin, niin Jumalan lasten joukon tunnistaa ei oikein mistään, käytännössä siitä fiiliksestä että tämä nyt on se oikea poppoo. Ainakaan kun viimeksi vastauksia katselin niin Raamattua ei ollut mainittu.
Näin ollen, jos saamme keikautettua SRK:n ulos pelistä, Pyhä Henki on meidän ja näin ollen voimme toimia miten lystäämme. Raamattuhan ei oppiamme sido, mikäli pitäydymme vl-tarkastelutavassa.
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen... Ainoa olennainen kysymys on siis, miten saamme luotua underground-liikkeen, lestadiolaisen internationaalin, joka pysyy niin hyvin piilossa että Lestapo ei siihen pääse käsiksi. Riittäisi että saisimme olla rauhassa siihen asti että meillä on enemmän kavereita kuin SRK:lla, ja sen jälkeenhän SRK-lestadiolaisuudella ei olisi enää mitään sanottavaa, koska sen oma oppi tuomitsisi sen vääräksi vanhurskaudeksi - se todistaisi pienuudellaan olevansa väärässä.
Tässä hiukan vl-autuudesta parodian keinoin. Tämä perustuu täysin siihen, miten tiedän vanhoillislestadiolaisuuden perustelevan olevansa Jumalan valtakunta. Kommentoikaa.http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000039007844
Päivämisestä 1975 mustaa valkoisella. SIinä se on nyt. Revi siitä.
- -----
----
että toisen kokema nollataan. Vähätellään ja väitetään ettei asia ole niin kuin sen olet kokenut.
Tuohon liityy tapa jolla totuus pyritään kieltämään. Se mitä on tapahtunut ei muuksi muutu.
Eli minusta tuo kieltämisen kultuuri on suurin antipatian syy. Onpa kyse mistä tahansa kritiikistä aina sen esitäjä on vikaan joutunut. Koska ihmisen pitää kilvoitella myös siinä että antaa tälle ajalliselle jumalan valtakunnalle kaikki sen virheet anteeksi. Ja se tulee taas osoitaa teoilla että on valmis teoilaan osoitamaan olevansa yhteisessä rakkaudessa.
Prhaimillaan yhteisö on rakastava ja huolehtiva yhteisö pahimillaan sen naristiset piirteet tekee siitä hyvin vahingollisen yhteisön joka riistää ihmiseltä oikeuden kokea ja tuntea asiat toisin.- näinpänäin.
Tätä olemmekin puolisoni kanssa ihmetelleet miten röyhkeästi vl-piireissä vähätellään toisen ihmisen kokemuksia ja sehän voi olla niin että ihmiset eivät yksinkertaisesti huomaa ja tajua tuota virhettä mitä he toistavat.
Muutenkin tuntuu että anteeksianto on heille tällainen rituaali.
Anteeksianto ja pyytäminen ovat paljon isompi asia!!
Siinä tulee ihmisen oikeasti tuntea että toinen on pahoillaan ja toisen oikeasti tajuta että on tehnyt väärin ja osoittaa se toiselle. Ja molempien tulisi kuunnella toista eikä TODELLAKAAN vähätellä miten joku on kokenut asiat. Tuolla kuuntelemisella päästään vähitellen siihen oikeaan anteeksipyyntöön/antamiseen kun oikeasti välitetään toisesta ihmisestä. Eikä näiden sanojen ole pakko olla se "Jeesuksen nimessä ja veressä", mutta voihan sitäkin toki käyttää jos siltä tuntuu.
Pääasia on kuitenkin se että tosissaan ollaan liikenteessä eikä sillä tavalla että pääsenpähän tuostakin asiasta nopeasti ohi, eikä tarvitse oikeasti miettiä tekemisiäni. Sait minut taas ajattelemaan viesteilläsi ... :D
Viittauksesi narsismiin sai minut ajattelemaan yhteisöllistä narsismia. Olen tutustunut siihen yksittäisen ihmisen ja perheen tasolla sekä teoriassa että käytännössä. Mutta tuo yhteisöllinen narsismi ei ole vielä hahmottunut päässäni siten kuin olen toivomassa. ;)
Kun vertaan mielessäsi narsisti-äitiäni vl-seurakunta-äitiin, näen tosi paljon yhteisiä piirteitä. Tosin seurakunta-äiti oli minulle julmempi!
Syy oli tietysti se, että minä en ollut sille samalla tavalla kuuliainen kuin olin oikealle äidilleni. Se oli pakko ja siihen olin sopeutunut vauvasta asti. Vaikka olin tietoinen siitä, niin silti pystyin elämään asian kanssa loppuun asti. Opin roolini ja se toimi.
Tulin vasta nuorena tyttönä vl:ksi ja siksi seurakunnan narsistiset piirteet aiheuttivat mielessäni sellaisen reaktion, että nousin vastarintaan. En toki tajunnut silloin sitä tuolta kannalta.
Mitä minulle olisi jäänyt, jos olisin vielä oman kalleimman sisimpäni (uskoni ja omantuntoni) antanut muiden käyttöön ja alistunut sellaiseen, mikä tuntui oudolta ja väärältä?
En tiedä, mistä olen katkera. Välillä katkeruuden aalto pyyhkäiseen mieleni yli ja välillä taas kiitollisuuden tunne siitä, että saan olla se mikä olen.
Katkeruus vaihtelee tilanteen mukaan. Silloin kun oma elämä ahdistaa ja seinät kaatuvat päälle, niin tuo kavala tunne pääsee läpi ja myrkyttää mieltä. Sen kyllä tunnistaa, jos haluaa. Turhautuneisuus ja pettymykset ruokkivat sitä tunnetta, eikä se lähde käskemällä eikä rankaisemalla. Kuten vl:t sitomisellaan yrittivät opettaa!!!!!!
Lääke siihen on Rakkaus ja sellaiset lähimmäiset, jotka auttavat, lohduttavat ja HYVÄKSYVÄT! Muutos mielessä eli parannus tuosta pahasta tunteesta lähtee pois vain sitä kautta. Näin olen uskomassa.- ja arvaapa,
x-vl kirjoitti:
Sait minut taas ajattelemaan viesteilläsi ... :D
Viittauksesi narsismiin sai minut ajattelemaan yhteisöllistä narsismia. Olen tutustunut siihen yksittäisen ihmisen ja perheen tasolla sekä teoriassa että käytännössä. Mutta tuo yhteisöllinen narsismi ei ole vielä hahmottunut päässäni siten kuin olen toivomassa. ;)
Kun vertaan mielessäsi narsisti-äitiäni vl-seurakunta-äitiin, näen tosi paljon yhteisiä piirteitä. Tosin seurakunta-äiti oli minulle julmempi!
Syy oli tietysti se, että minä en ollut sille samalla tavalla kuuliainen kuin olin oikealle äidilleni. Se oli pakko ja siihen olin sopeutunut vauvasta asti. Vaikka olin tietoinen siitä, niin silti pystyin elämään asian kanssa loppuun asti. Opin roolini ja se toimi.
Tulin vasta nuorena tyttönä vl:ksi ja siksi seurakunnan narsistiset piirteet aiheuttivat mielessäni sellaisen reaktion, että nousin vastarintaan. En toki tajunnut silloin sitä tuolta kannalta.
Mitä minulle olisi jäänyt, jos olisin vielä oman kalleimman sisimpäni (uskoni ja omantuntoni) antanut muiden käyttöön ja alistunut sellaiseen, mikä tuntui oudolta ja väärältä?
En tiedä, mistä olen katkera. Välillä katkeruuden aalto pyyhkäiseen mieleni yli ja välillä taas kiitollisuuden tunne siitä, että saan olla se mikä olen.
Katkeruus vaihtelee tilanteen mukaan. Silloin kun oma elämä ahdistaa ja seinät kaatuvat päälle, niin tuo kavala tunne pääsee läpi ja myrkyttää mieltä. Sen kyllä tunnistaa, jos haluaa. Turhautuneisuus ja pettymykset ruokkivat sitä tunnetta, eikä se lähde käskemällä eikä rankaisemalla. Kuten vl:t sitomisellaan yrittivät opettaa!!!!!!
Lääke siihen on Rakkaus ja sellaiset lähimmäiset, jotka auttavat, lohduttavat ja HYVÄKSYVÄT! Muutos mielessä eli parannus tuosta pahasta tunteesta lähtee pois vain sitä kautta. Näin olen uskomassa.mikä on se viimeinen parantava pisara. Se, että ymmärrät nuo narsistitkin heidän omasta vahingoittuneisuudestaan ja vinksahtaneisuudestaan käsin, ja sitä myötä voit ruveta jopa rakastamaan heitä.
nimim. "kokemusta on, joskin vielä vähän huteraa"
"Lääke siihen on Rakkaus ja sellaiset lähimmäiset, jotka auttavat, lohduttavat ja HYVÄKSYVÄT! Muutos mielessä eli parannus tuosta pahasta tunteesta lähtee pois vain sitä kautta. Näin olen uskomassa." ja arvaapa, kirjoitti:
mikä on se viimeinen parantava pisara. Se, että ymmärrät nuo narsistitkin heidän omasta vahingoittuneisuudestaan ja vinksahtaneisuudestaan käsin, ja sitä myötä voit ruveta jopa rakastamaan heitä.
nimim. "kokemusta on, joskin vielä vähän huteraa"
"Lääke siihen on Rakkaus ja sellaiset lähimmäiset, jotka auttavat, lohduttavat ja HYVÄKSYVÄT! Muutos mielessä eli parannus tuosta pahasta tunteesta lähtee pois vain sitä kautta. Näin olen uskomassa."Olet oikeassa.
Sillä Tiellä pyydän olla, vaikkakin olen ihan alussa ja ns. ekaluokalla, matkaa hitaasti tehden! ;)x-vl kirjoitti:
Sait minut taas ajattelemaan viesteilläsi ... :D
Viittauksesi narsismiin sai minut ajattelemaan yhteisöllistä narsismia. Olen tutustunut siihen yksittäisen ihmisen ja perheen tasolla sekä teoriassa että käytännössä. Mutta tuo yhteisöllinen narsismi ei ole vielä hahmottunut päässäni siten kuin olen toivomassa. ;)
Kun vertaan mielessäsi narsisti-äitiäni vl-seurakunta-äitiin, näen tosi paljon yhteisiä piirteitä. Tosin seurakunta-äiti oli minulle julmempi!
Syy oli tietysti se, että minä en ollut sille samalla tavalla kuuliainen kuin olin oikealle äidilleni. Se oli pakko ja siihen olin sopeutunut vauvasta asti. Vaikka olin tietoinen siitä, niin silti pystyin elämään asian kanssa loppuun asti. Opin roolini ja se toimi.
Tulin vasta nuorena tyttönä vl:ksi ja siksi seurakunnan narsistiset piirteet aiheuttivat mielessäni sellaisen reaktion, että nousin vastarintaan. En toki tajunnut silloin sitä tuolta kannalta.
Mitä minulle olisi jäänyt, jos olisin vielä oman kalleimman sisimpäni (uskoni ja omantuntoni) antanut muiden käyttöön ja alistunut sellaiseen, mikä tuntui oudolta ja väärältä?
En tiedä, mistä olen katkera. Välillä katkeruuden aalto pyyhkäiseen mieleni yli ja välillä taas kiitollisuuden tunne siitä, että saan olla se mikä olen.
Katkeruus vaihtelee tilanteen mukaan. Silloin kun oma elämä ahdistaa ja seinät kaatuvat päälle, niin tuo kavala tunne pääsee läpi ja myrkyttää mieltä. Sen kyllä tunnistaa, jos haluaa. Turhautuneisuus ja pettymykset ruokkivat sitä tunnetta, eikä se lähde käskemällä eikä rankaisemalla. Kuten vl:t sitomisellaan yrittivät opettaa!!!!!!
Lääke siihen on Rakkaus ja sellaiset lähimmäiset, jotka auttavat, lohduttavat ja HYVÄKSYVÄT! Muutos mielessä eli parannus tuosta pahasta tunteesta lähtee pois vain sitä kautta. Näin olen uskomassa.Pahimmillaan nuo yhteisön narsistiset piirteet ovat ilmeiset. Se pyrkii hyötymään seurauksita välittmttä. Miksi sen näkeminen on niin vaikeaa?
Olen verrannut sitä toiseenkin alkoholisti-äitiin. Ihan sama tilanne. Lapsi opii käyttätymään niin ettei joudu ädin vihan kohteeksi. Opii valehtelemaan tai kertomaan puolitotuukisa. Salaamaan ajatuksiaan ja tunteitaan. Oppii olemaan odotusten kalatinen.
Ymmärrän sen että tuo yhteisö parhaimillaan on juuri niin rakstettava viheättävä ja turvalilnen. Ja sitten kun se riisuu naamion se on julma ehdoton ja rakkaudeton.
Eikä sitä ehkä ymmärrä ennen kuin joutuu siihen tilanteeseen jossa tuo yhteisö riisuu naamoinsa. Ja paljastaa sen epätervyden mikä siellä on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1016183
- 2123416
Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!183335Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j663308Niin voimakkaat tunteet
Että ajattelin hänen olevan se elämän rakkaus. Silmien edessä vikitteli toista ja hyvästelemättä hylkäs niin tyhjyys jäi162525Nainen, sinä viisas ja ymmärtäväinen
sekä hyvällä huumorintajulla varustettu. Kun kaikki muut ovat kaikonneet, vain sinä olet jäljellä. Ellet kestä kirjoituk242494Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.282353- 2702091
Puhe on halpaa
Katso mitä hän tekee.Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Uskokaa punaisia lippuja.Hyvää yötä.441656- 251443