Söin herättyäni aamupalaa, johon kuului muun muassa aamuklassista, aamukahvi, leipää ja - se joka minut tähän aiheeseen herätti - jogurtti. Tuon jogurtin kannessa nimittäin mainostettiin kovasti jogurtin olevan SÄILÖNTÄAINEETON. En ollut huomannut tuota huomautusta kaupassa, jos olisin, olisin todennäköisesti jättänyt tuotteen mädäntymään säilöntäaineettomuudessaan kylmiöön.
On suorastaan pöyristyttävää, että markkinamiehet voivat käyttää yhtiön kitsastelua säilöntäaineissa myyntivalttina. Voin vain kuvitella kuinka ekologisesta elämäntavasta, mitä se sitten tarkoittaakaan, innostuneet kaupassa tutkivat jogurttipurkkien kansista, että mikä se olikaan se säilöntäaineeton.
Totuus on kuitenkin se, että säilöntäaineet tekevät sen, mitä ne lupaavat - säilövät. Eräs tärkeimmistä länsimaisista keksinnöistä oli jääkaappi, sillä se mahdollisti ruoan säilömisen, minkä myötä aikaa pystyttiin käyttämään myös muuhun - tieteeseen ja taiteeseen. Tämän vuoksi meillä nykyään on kvanttimekaanisia virstanpylväitä ja taidetta - tai käytännössä ilmaisten sanottakoon vaikka että GPS-paikannusjärjestelmä ja hienoja ekspressionistisia sinfonioita.
Missä vaiheessa ihmisiltä meni luotto kemikaaleihin? Länsimainen tiede on maailmankaikkeuden kruunu: tiedämme ihmisen toiminnasta nykyään enemmän kuin koskaan. Osaamme lamauttaa tai kiihottaa reseptoreita, tiedämme mihin reseptoreihin kemikaalit vaikuttavat - toisin asia laita on kvasitieteiden kuten vaikkapa homeopatian tai akupunktion kanssa, ne ovat pelkkää arvailua.
On suorastaan röyhkeää ihmisiltä väittää, että he muka tietäisivät enemmän kuin tiedeyhteisö, joka on teoreettisesti sekä empiirisesti kumuloinut tietoa moderneilla välineillä jo vuosisadan ajan. En voi kuvitellakaan miten paljon tämä aiheuttaa paineita esimerkiksi masentuneille: heille olisi olemassa suoraa helpotusta olotilaan, mutta ajan henki on painostaa heitä tuon helpotuksen sijaan voikukkateehen ja suitsukkeisiin.
Minä voin kertoa teille: ne luonnonmukaisetkin menetelmät ovat ainoastaan kemiaa - tosin tutkimatonta sellaista. Ne voivat toimia, mutta ne ovat TUTKIMATONTA kemiaa.
Miksi ihmisillä on mennyt luotto länsimaiseen tieteeseen ja kemiaan?
On suorastaan pöyristyttävää, että markkinamiehet voivat käyttää yhtiön kitsastelua säilöntäaineissa myyntivalttina. Voin vain kuvitella kuinka ekologisesta elämäntavasta, mitä se sitten tarkoittaakaan, innostuneet kaupassa tutkivat jogurttipurkkien kansista, että mikä se olikaan se säilöntäaineeton.
Totuus on kuitenkin se, että säilöntäaineet tekevät sen, mitä ne lupaavat - säilövät. Eräs tärkeimmistä länsimaisista keksinnöistä oli jääkaappi, sillä se mahdollisti ruoan säilömisen, minkä myötä aikaa pystyttiin käyttämään myös muuhun - tieteeseen ja taiteeseen. Tämän vuoksi meillä nykyään on kvanttimekaanisia virstanpylväitä ja taidetta - tai käytännössä ilmaisten sanottakoon vaikka että GPS-paikannusjärjestelmä ja hienoja ekspressionistisia sinfonioita.
Missä vaiheessa ihmisiltä meni luotto kemikaaleihin? Länsimainen tiede on maailmankaikkeuden kruunu: tiedämme ihmisen toiminnasta nykyään enemmän kuin koskaan. Osaamme lamauttaa tai kiihottaa reseptoreita, tiedämme mihin reseptoreihin kemikaalit vaikuttavat - toisin asia laita on kvasitieteiden kuten vaikkapa homeopatian tai akupunktion kanssa, ne ovat pelkkää arvailua.
On suorastaan röyhkeää ihmisiltä väittää, että he muka tietäisivät enemmän kuin tiedeyhteisö, joka on teoreettisesti sekä empiirisesti kumuloinut tietoa moderneilla välineillä jo vuosisadan ajan. En voi kuvitellakaan miten paljon tämä aiheuttaa paineita esimerkiksi masentuneille: heille olisi olemassa suoraa helpotusta olotilaan, mutta ajan henki on painostaa heitä tuon helpotuksen sijaan voikukkateehen ja suitsukkeisiin.
Minä voin kertoa teille: ne luonnonmukaisetkin menetelmät ovat ainoastaan kemiaa - tosin tutkimatonta sellaista. Ne voivat toimia, mutta ne ovat TUTKIMATONTA kemiaa.
Miksi ihmisillä on mennyt luotto länsimaiseen tieteeseen ja kemiaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noin äkkiseltään haiskahtaa mainosmiehen ovelalta tempulta kehuskella sellaisella ominaisuudella, joka elintarvikkeessa on luonnostaan. Jugurttihan on hapanmaitotuote, ja hapattaminen aikojen alussa keksittiin nimenomaan siksi, että sillä tavalla saatiin maito säilymään pitempään.
Tuohan on ihan sama kuin jos vaikka mainostaisi vihanneksia rasvattomina tai lauseella "ei sisällä lisättyä sokeria".
Aivan totta puhut, kyse on markkinointikikasta, mutta käytin tuota jogurttia vain esimerkkinä, se oli asia, joka sai minut todella tajuamaan ilmiön laajuuden.
Ihmisillä on implisiittinen käsitys kemikaalien, kuten esimerkissäni säilöntäaineiden, pahuudesta ja kaikenmaailman henkimaailman konstien väitetystä hyvyydestä. Totuus on kuitenkin, ettei maksa vaivaa käydä neuloilla tökittävänä tai suolahuoneessa kun saman asian voi hoitaa tehokkaammin jollain sopivalla antagonistilla, inhibiittorilla tai muulla sellaisella.
Näiden luontaisten keinojen vaikutus on puhtaasti placebovaikutusta, eikä sitä voi mitenkään tieteellisesti kontrolloituna toistaa - vaikutus on ainoastaan tilastotieteellistä, suurten joukkojen, kärjistääkseni, massapsykoosia. Mitä väliä, voit kysyä, jos se kerran toimii. Mutta siinä se niksi juuri on: vaikutus on satunnainen ja siinä on paljon varianssia - eikä se todennäköisesti toimi ihmisille, jotka eniten kaipaavat henkistä apua.
Tätä henkistä apua he voivat saada suoraan vaikuttamalla tietoisuuden emergoiviin rakenteisiin kemiallisesti, kuten edellä kuvasin.
Säilöntäaineita jo Beethovenin ja Rembrantin aikoihin, Straussin tai Michael Angelon tai peräti silloin kun Mona Lisaa tuherrettiin kankaalle, tai kun Leonardo teki muita hämmästyttäviä keksintöjään. Vai oliko silloin kun Dante kirjoitti jumalaisen näytelmän. Sellaisia mestariteoksia ei nykyään ole syntynyt, vaikka aikaa olisi riittänyt kun ei tarvitse huolehtia kemiallisesti suojatun ruoan pilaantumisesta jääkaapissa tai pakastimessa, joita ei ollut vielä noiden mainittujen mestareiden aikana.
Roope Asplundin korkealentoiset väitteet ovat lähinnä huulten joutavaa lärpätystä.
Josafat Kerensky fil.tri
Harvinaisen hyvin ilmaistu R Asplundin kehuskelusta.