Miksi aurinkokunnan planeetat ja galaksien tähdet asettuvat yleensä ohueksi kiekoksi, mikseivät ne kulje satunnaisia reittejä tähden tai galaksin keskustan ympäri, siis pallomaisesti verrattuna ratatasoon?
Onko pyörimisliike tähden tai galaksin ympäri yhdensuuntaista, vai voiko joku planeetta kiertää aurinkokuntaa toiseen suuntaan, tai tähti galaksia, vai liikkuvatko kaikki aurinkokunnan planeetat tai galaksin tähdet samansuuntaisesti ympäri?
Miten energia säilyy kun satunnaisesti tähteä tai galaksia kiertävä "alkuainespölypallo" asettuu kiekon tasolle? Mikä saa kappaleet asettumaan tietylle tasolle, määrääkö tämän suurin alkuaurinkokunnan tai -galaksin tihentymä, joka vetää kevyemmät kasaumat samalle tasolle/kiekolle, vai miten homma etenee?
Vaatiiko avaruusaluksen kulku pois kiekon tasolta enemmän energiaa kuin pysyminen sinä, ja eteneminen sen tasossa vaikka pois aurinkokunnasta tai galaksista?
Liikkuuko siis tavallaan koko aurinkokunnan avaruus tai galaksin avaruus planeettojen/tähtien mukana kiekon tason suunnassa? Eli kuluttaako aurinkokuntaa/galaksia kulkeva alus yhtä paljon energiaa kulki se kiertosuuntaa vastaan tai samaan suuntaan?
Onko pyörimisliike tähden tai galaksin ympäri yhdensuuntaista, vai voiko joku planeetta kiertää aurinkokuntaa toiseen suuntaan, tai tähti galaksia, vai liikkuvatko kaikki aurinkokunnan planeetat tai galaksin tähdet samansuuntaisesti ympäri?
Miten energia säilyy kun satunnaisesti tähteä tai galaksia kiertävä "alkuainespölypallo" asettuu kiekon tasolle? Mikä saa kappaleet asettumaan tietylle tasolle, määrääkö tämän suurin alkuaurinkokunnan tai -galaksin tihentymä, joka vetää kevyemmät kasaumat samalle tasolle/kiekolle, vai miten homma etenee?
Vaatiiko avaruusaluksen kulku pois kiekon tasolta enemmän energiaa kuin pysyminen sinä, ja eteneminen sen tasossa vaikka pois aurinkokunnasta tai galaksista?
Liikkuuko siis tavallaan koko aurinkokunnan avaruus tai galaksin avaruus planeettojen/tähtien mukana kiekon tason suunnassa? Eli kuluttaako aurinkokuntaa/galaksia kulkeva alus yhtä paljon energiaa kulki se kiertosuuntaa vastaan tai samaan suuntaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
perustuu olettamus kiekon muotoisista aurinkokunnista? Taivaalle katsoessa näkyy n. puolipallon muotoinen alue, jolla on tähtiä suht. tasaisesti. Eikö tähdet ole silloin asettautuneet mielivaltaisesti, eikä miksikään kiekoiksi?
...koskaan nähnyt Linnunrataa? Kiikareilla katsoen jo huomaa, että siellä on tähtiä tuhka tiheään. Ja se on sitä kotigalaksimme kiekkoa se.
Bonus ylläri: kaikki galaksit eivät ole kiekon muotoisia, vaan vanhemmat galaksit tuppaavat olemaan elliptisiä. Tämä johtuu siitä, että syntyessään kiekkomaisiksi muotoutuneet galaksit törmäilevät (limittyvät) vuosimiljardien saatossa toisiinsa, jolloin alkuperäiset pyörimissuunnat menevät sekaisin, ja tähtiä hyörii ellipsissä vähän joka suuntaan.
Tuo galaksien ja aurinkokuntien kiekkomaisuus/ratataso johtuu käsittääkseni ihan vain siitä, että kun alkuperäinen ainepilvi on jollain todennäköisyydellä johonkin suuntaan pyörivässä liikkeessä, se painovoiman johdosta yhteen kerääntyessään säilyttää reunoillaan materian, joka liikkuu nopeimmin. Hitaammin liikkuva aine putoaa keskustaan tai jää sen liepeille. Ymmärtääkseni on epätodennäköistä, että materiapilvellä olisi tasaisesti pyörimisenergiaa eri suuntiin. Tämän vuoksi pyörimisakselin suunnassa oleva materiaali putoaa helpommin kohti keskustaa, litistäen pilven.
Tai jotain sinne päin.
Lituskoita. Ilman pyörimistä kaikki kappaleet tipahtaisivat suoraan vetovoiman aiheuttajaan, ja olisi vain yksi ISO mölli.
Kyllä siellä voi pyöriä vastavirtaankin kappaleita.
Avaruus alus voi käyttää edukseen liikettä kiertäessään systeemiä. Eenkin jos halutaan toiseen systeemiin, kannattaa käyttää valmista nopeutta jonka saa systeemissä. Hyvä esimerkki on avaruuslennot, aina lähdetään itää kohti, saadaan hieman yli tuhat kilometriä ilmaiseksi nopeutta. Tässäpä on hyvä eroittaa liikutaanko systeemissä vai pois siitä toiseen systeemiin. Maapallon liikkuva lentokone ei saa etua liikkuipa mihin suuntaan tahansa. Galaksin sisäisellä siirtymisellä saman neljänneksen sisällä ei hyödy pyöriikö galaksi vai ei. jos vaihdetaan galaksia ilman muuta kannattaa hyödyntää valmis liike galaksin ympäri.
on tämä lentokone homma? Eikö ilmakehä pyöri maapallon mukana? Eikö silloin lennetä toistepäin vastatuuleen ja toistepäin myötätuuleen? Mitenpäin lie parempi? Mäkihyppääjäthän hyppäävät pitemmälle vastatuuleen, miten lie lentokoneiden kanssa?
mars voisi kiertää aurinkoa sen "etelä/pohjois" napojen kautta ja maa "itä/länsi" suunnassa? Mahtaako maa ja mars olla ihan samalla "korkeudella" auringon ympäri?
mutta kaikki planeetat kiertävät suunnilleen samalla ratatasolla. Johtunee siitä, että aurinkokunta on lähtenyt kasautumaan pyörivästä pölypilvestä, joka pakostakin avaruudessa asettuu "pannukakun" muotoon.
"mutta kaikki planeetat kiertävät suunnilleen samalla ratatasolla. Johtunee siitä, että aurinkokunta on lähtenyt kasautumaan pyörivästä pölypilvestä, joka pakostakin avaruudessa asettuu "pannukakun" muotoon."
Miksei rinkelin?
Elliptiset galaksit ovat vanhimpia galakseja. Ne eivät ole ohuita kiekkoja, vaan pyörähdysellipsoidin muotoisia, jotkut lähes palloja.