miten äkkiä

ja että yhä edelleen lämpöilee ja silleen niiden homekamojenne kanssa. Pidä ihmeessä ne kamat, muutoin joku vielä luulee että teillä on vaikka vaikeaa ja köyhää. Parempi on sairastua homepatjasta ja nenä menee tukkoon vasta kun käy nukkumaan, hyvä juttu. Olisi ikävä jos menisi tukkoon muutoinkin, no kyllähän tilanne etenee. Vointeja vain niiden rakkaiden kamojenne keskelle. Et sitten edes lapsen patjaa viitsi vaihtaa?

tosikummajuttu kirjoitti:

ja että yhä edelleen lämpöilee ja silleen niiden homekamojenne kanssa. Pidä ihmeessä ne kamat, muutoin joku vielä luulee että teillä on vaikka vaikeaa ja köyhää. Parempi on sairastua homepatjasta ja nenä menee tukkoon vasta kun käy nukkumaan, hyvä juttu. Olisi ikävä jos menisi tukkoon muutoinkin, no kyllähän tilanne etenee. Vointeja vain niiden rakkaiden kamojenne keskelle. Et sitten edes lapsen patjaa viitsi vaihtaa?

Lue lisää

Sinäkö sitten muka olet parantunut poppakonsteillasi, vai miksi vierailet täällä edelleen?

Enpä usko sinunkaan parantuneen, ikävä kyllä.

tosikummajuttu kirjoitti:

ja että yhä edelleen lämpöilee ja silleen niiden homekamojenne kanssa. Pidä ihmeessä ne kamat, muutoin joku vielä luulee että teillä on vaikka vaikeaa ja köyhää. Parempi on sairastua homepatjasta ja nenä menee tukkoon vasta kun käy nukkumaan, hyvä juttu. Olisi ikävä jos menisi tukkoon muutoinkin, no kyllähän tilanne etenee. Vointeja vain niiden rakkaiden kamojenne keskelle. Et sitten edes lapsen patjaa viitsi vaihtaa?

Lue lisää

Koska kerran olet noin älykäs, kysynpä sinulta vielä, mitä ideaa on vaihtaa patjaa, jos päässä on yhä edelleen hometukka. Onhan "hometukka" lähempänä päätä kuin "homepatja", eikö vaan?

Joku täällä kirjoittavistahan antoi ymmärtää, että myös tukasta on hyvä päästä eroon - koska sekin on kaiketi "homeessa" tietenkin.

Vaan jos oikein alkaa miettiä, mitä järkeä on vaihtaa kama tai pari toiseen kun jäljelle jää vielä ne 19 999 esinettä, tajuaa, ettei koko touhussa ole mitään mieltä.

Uskossaan jokainen tulee kuitenkin autuaaksi, joten siitä vaan, jos on voimia ja varaa uusia koko irtaimistonsa.

sanasinko kirjoitti:

Koska kerran olet noin älykäs, kysynpä sinulta vielä, mitä ideaa on vaihtaa patjaa, jos päässä on yhä edelleen hometukka. Onhan "hometukka" lähempänä päätä kuin "homepatja", eikö vaan?

Joku täällä kirjoittavistahan antoi ymmärtää, että myös tukasta on hyvä päästä eroon - koska sekin on kaiketi "homeessa" tietenkin.

Vaan jos oikein alkaa miettiä, mitä järkeä on vaihtaa kama tai pari toiseen kun jäljelle jää vielä ne 19 999 esinettä, tajuaa, ettei koko touhussa ole mitään mieltä.

Uskossaan jokainen tulee kuitenkin autuaaksi, joten siitä vaan, jos on voimia ja varaa uusia koko irtaimistonsa.

Lue lisää

jotka ovat homeasunnossa pilalle menneet, tämä on aivan kylmää faktaa.

Kumpi on tärkeämpää terveys vaiko tavarat sairaus`?

Meillä on 4 henkinen perhe joka menetti homeasunnon vuoksi suurimmaksi osaksi
kaiken paitsi astiat jäi ja siitä lähdettiin. Mutta lapset alkoivat lopulta toipua jopa melko nopeasti. Itselläni kyllä vielä on näitä jälkijunassa tulleita sairauksia.

Oikeastaan jälkeenpäin oli melko huojentavaa lopettaa jatkuva epäily,josko tavaroista tuli oireilut. Nyt on puhdasta, pikku hiljaa sitä tavaraa kertyy,mutta
ei edes kiinnosta se roinan määrä jonka kanssa eleli.

Ei ole kääriliinoissa taskuja.

jos et luovu tavaroista kirjoitti:

jotka ovat homeasunnossa pilalle menneet, tämä on aivan kylmää faktaa.

Kumpi on tärkeämpää terveys vaiko tavarat sairaus`?

Meillä on 4 henkinen perhe joka menetti homeasunnon vuoksi suurimmaksi osaksi
kaiken paitsi astiat jäi ja siitä lähdettiin. Mutta lapset alkoivat lopulta toipua jopa melko nopeasti. Itselläni kyllä vielä on näitä jälkijunassa tulleita sairauksia.

Oikeastaan jälkeenpäin oli melko huojentavaa lopettaa jatkuva epäily,josko tavaroista tuli oireilut. Nyt on puhdasta, pikku hiljaa sitä tavaraa kertyy,mutta
ei edes kiinnosta se roinan määrä jonka kanssa eleli.

Ei ole kääriliinoissa taskuja.

Lue lisää

"Mutta lapset alkoivat lopulta toipua jopa melko nopeasti. Itselläni kyllä vielä on näitä jälkijunassa tulleita sairauksia."

- Eiköhän sitten kannattaisi luopua koko irtaimistostaan vielä toistamiseen? Ne hometukat tietty saastuttivat teitin uudet tavarat, jos ette kerran luopuneet tukasta uusia tavaroita hommatessanne.

Oleellista on kaiken eksakti ja puhdasoppinen suorittaminen.

Niin eikä käärinliinoissa ole todellakaan taskuja, muttei siellä ole myöskään aivosoluja.

sanasinko kirjoitti:

"Mutta lapset alkoivat lopulta toipua jopa melko nopeasti. Itselläni kyllä vielä on näitä jälkijunassa tulleita sairauksia."

- Eiköhän sitten kannattaisi luopua koko irtaimistostaan vielä toistamiseen? Ne hometukat tietty saastuttivat teitin uudet tavarat, jos ette kerran luopuneet tukasta uusia tavaroita hommatessanne.

Oleellista on kaiken eksakti ja puhdasoppinen suorittaminen.

Niin eikä käärinliinoissa ole todellakaan taskuja, muttei siellä ole myöskään aivosoluja.

Lue lisää

kun oikein vetää homemyrkkyjä keuhkoihinsa ;-)

Kuule, niin minä kuin moni muukin tuntemani hometalollinen on sairastunut sen verran reippaasti niistä parista tavarasta jotka jäivät heittämättä pois, ettei asiaa sitten enää tarvinnutkaan pohtia. Itsekin mietin aluksi kauheasti, miten tavarat puhdistetaan ja mitä voi säilyttää ja mitä ei. Varsinkin kun keuhkolääkäri väitti ettei pelkistä tavaroista voi saada (niin voimakkaita) oireita.

Todellisuus alkoi paljastua turhan rajusti, kun sain anafylaksian hometalosta tuomastani tietokoneesta. Yksi kerta sairaalapäivystyksessä ei riittänyt, vaan jouduin sinne toistamiseen kun en millään meinannut uskoa tapahtunutta. Sitten meni roskiin telkkari, josta tuli samantapaisia oireita, onneksi lievempänä. Lopulta lähes koko irtaimisto siitä huolimatta, että tavaramme läpikävivät kai kaikki tuolloin käytössä olleet puhdistusmenetelmät.

Mitä minun paranemiseeni tulee, niin poikkeuksellisesti asun edelleen samassa talossa, joten paranemistulos ei kai ole oikein vertailukelpoinen heihin nähden, jotka pääsevät heti puhtaaseen ympäristöön ja pysyvät siellä. Toisekseen olen edelleen työelämässä enkä voi välttää altistumista hometiloissa silloin tällöin.

homeahdistus1 kirjoitti:

kun oikein vetää homemyrkkyjä keuhkoihinsa ;-)

Kuule, niin minä kuin moni muukin tuntemani hometalollinen on sairastunut sen verran reippaasti niistä parista tavarasta jotka jäivät heittämättä pois, ettei asiaa sitten enää tarvinnutkaan pohtia. Itsekin mietin aluksi kauheasti, miten tavarat puhdistetaan ja mitä voi säilyttää ja mitä ei. Varsinkin kun keuhkolääkäri väitti ettei pelkistä tavaroista voi saada (niin voimakkaita) oireita.

Todellisuus alkoi paljastua turhan rajusti, kun sain anafylaksian hometalosta tuomastani tietokoneesta. Yksi kerta sairaalapäivystyksessä ei riittänyt, vaan jouduin sinne toistamiseen kun en millään meinannut uskoa tapahtunutta. Sitten meni roskiin telkkari, josta tuli samantapaisia oireita, onneksi lievempänä. Lopulta lähes koko irtaimisto siitä huolimatta, että tavaramme läpikävivät kai kaikki tuolloin käytössä olleet puhdistusmenetelmät.

Mitä minun paranemiseeni tulee, niin poikkeuksellisesti asun edelleen samassa talossa, joten paranemistulos ei kai ole oikein vertailukelpoinen heihin nähden, jotka pääsevät heti puhtaaseen ympäristöön ja pysyvät siellä. Toisekseen olen edelleen työelämässä enkä voi välttää altistumista hometiloissa silloin tällöin.

Lue lisää

Jos heittäisin roskiin lapseni saaman uuden runkopatjasängyn, tulisi aika huuto. Toki hän sai sen aivan vääräoppisesti vielä homeasunnossa asuessamme.

Mutta jos menisin koskemaan hänen tietokoneeseensa, tulisi vielä kovempi huuto. Herrahan on tietokonenörtti, joka on juuri päässyt suorittamaan datanomin tutkintoa ja lukiota yhtä aikaa elokuussa alkavaan opinahjoon.

- Ja jos leikkaisin lapseni "hometukan" pois, hän epäilemättä pillastuisi totaalisesti - jostain aivan muusta kuin homeesta.

sanasinko kirjoitti:

Jos heittäisin roskiin lapseni saaman uuden runkopatjasängyn, tulisi aika huuto. Toki hän sai sen aivan vääräoppisesti vielä homeasunnossa asuessamme.

Mutta jos menisin koskemaan hänen tietokoneeseensa, tulisi vielä kovempi huuto. Herrahan on tietokonenörtti, joka on juuri päässyt suorittamaan datanomin tutkintoa ja lukiota yhtä aikaa elokuussa alkavaan opinahjoon.

- Ja jos leikkaisin lapseni "hometukan" pois, hän epäilemättä pillastuisi totaalisesti - jostain aivan muusta kuin homeesta.

Lue lisää

jos kerran olette asuneet jo kauemmin uudessa asunnossa ettekä ole huomanneet mitään huonekaluihin selvästi liittyviä oireita? Meillä oli osin varmasti selkeämpi tilanne tavaroiden kanssa, sillä osaan oli tarttunut hajuakin ja joka tapauksessa ne olivat ehtineet jäädä homepurkutyön alle; rakennusfirma alkoi purkamaan ennen kuin suojaukset oli kunnolla laitettu. Muutkin ihmiset kuin minä saivat tavaroita siirrellessä ihottumaa ja hengitysteiden ärsytysoireita, kuten kurkkukipua, yskää ja nuhaa.

homeahdistus1 kirjoitti:

kun oikein vetää homemyrkkyjä keuhkoihinsa ;-)

Kuule, niin minä kuin moni muukin tuntemani hometalollinen on sairastunut sen verran reippaasti niistä parista tavarasta jotka jäivät heittämättä pois, ettei asiaa sitten enää tarvinnutkaan pohtia. Itsekin mietin aluksi kauheasti, miten tavarat puhdistetaan ja mitä voi säilyttää ja mitä ei. Varsinkin kun keuhkolääkäri väitti ettei pelkistä tavaroista voi saada (niin voimakkaita) oireita.

Todellisuus alkoi paljastua turhan rajusti, kun sain anafylaksian hometalosta tuomastani tietokoneesta. Yksi kerta sairaalapäivystyksessä ei riittänyt, vaan jouduin sinne toistamiseen kun en millään meinannut uskoa tapahtunutta. Sitten meni roskiin telkkari, josta tuli samantapaisia oireita, onneksi lievempänä. Lopulta lähes koko irtaimisto siitä huolimatta, että tavaramme läpikävivät kai kaikki tuolloin käytössä olleet puhdistusmenetelmät.

Mitä minun paranemiseeni tulee, niin poikkeuksellisesti asun edelleen samassa talossa, joten paranemistulos ei kai ole oikein vertailukelpoinen heihin nähden, jotka pääsevät heti puhtaaseen ympäristöön ja pysyvät siellä. Toisekseen olen edelleen työelämässä enkä voi välttää altistumista hometiloissa silloin tällöin.

Lue lisää

"Mitä minun paranemiseeni tulee, niin poikkeuksellisesti asun edelleen samassa talossa, joten paranemistulos ei kai ole oikein vertailukelpoinen heihin nähden, jotka pääsevät heti puhtaaseen ympäristöön ja pysyvät siellä."

- Et ole siis "kunnon homeuskovainen", koska et ole ollut valmis luopumaan koko omaisuudestasi ja kaikista rahoistasi.

Sitä se epäuskoisuus teettää...

Selityksistä viis täällä kiihkouskovaisten palstalla, jossa luovutaan jopa ns. hometukastakin.

- Olethan siis muistanut luopua omasta pehkostasi tai mistä lie haperosta? (Pehko on toki suurempi synti kuin ohut hapero, johon tarttuu vähemmän hometta. Tärkeää onkin elää puhdasta ja synnitöntä, siis homeetonta elämää...)

homeahdistus1 kirjoitti:

jos kerran olette asuneet jo kauemmin uudessa asunnossa ettekä ole huomanneet mitään huonekaluihin selvästi liittyviä oireita? Meillä oli osin varmasti selkeämpi tilanne tavaroiden kanssa, sillä osaan oli tarttunut hajuakin ja joka tapauksessa ne olivat ehtineet jäädä homepurkutyön alle; rakennusfirma alkoi purkamaan ennen kuin suojaukset oli kunnolla laitettu. Muutkin ihmiset kuin minä saivat tavaroita siirrellessä ihottumaa ja hengitysteiden ärsytysoireita, kuten kurkkukipua, yskää ja nuhaa.

Lue lisää

Eletään ja katsellaan.

- Sorry myös piikikkäät viestit, mutta onhan tää kaikki niin väärin... Että toiset myy ja vuokraa tuollaisia homepesiä, jonka jälkeen ns. kohteilla on koko elämä ja terveys mennyttä eikä mistään saa mitään korvauksia.

sanasinko kirjoitti:

"Mutta lapset alkoivat lopulta toipua jopa melko nopeasti. Itselläni kyllä vielä on näitä jälkijunassa tulleita sairauksia."

- Eiköhän sitten kannattaisi luopua koko irtaimistostaan vielä toistamiseen? Ne hometukat tietty saastuttivat teitin uudet tavarat, jos ette kerran luopuneet tukasta uusia tavaroita hommatessanne.

Oleellista on kaiken eksakti ja puhdasoppinen suorittaminen.

Niin eikä käärinliinoissa ole todellakaan taskuja, muttei siellä ole myöskään aivosoluja.

Lue lisää

"jälkijunassa tulleita sairauksia" ei tarkoita akuutteja oireiluja joita hometalossa saa, vaan sairauksia joita tulee altistumisen seurauksena vaikka onkin puhtaat tilat.

Suosittelen että perehdyt aiheeseen ennenkuin näytät tietämättömyytesi noin
selkeästi.

"Ymmärtääkseni vakavamman oireyhtymän ja pysyvien sairauksien kehittymiseen tarvitaan pitkä altistusaika (vuosia?) ellei altistumista ole pohjalla jo ennestään."

- Muutimme homeasuntoon viime vuonna helmikuun alussa ja jo toukokuun alkupuolella terveyskeskuslääkäri kuuli keuhkojeni vinkuvan. Hän ei kertonut minulle sitä kuitenkaan tuolla käynnillä, vaan muistaakseni vasta seuraavalla kerralla, jolloin sain mukaani myös PEF-lomakkeen.

Mistään homeongelmasta en tiennyt tuolloin mitään enkä osannut yhdistää kylpyhuoneen mustia pilkkuja oireisiini. Olin pitänyt niitä muuttaessamme asuntoon vain harmittomina kauneusvirheinä. Lääkärin mainitsema keuhkojeni vinkuminen oli vain huvittanut minua, sillä mitään syytä siihen ei pitänyt olla, koska en edes tupakoinut.

Kuitenkin keuhkoni alkoivat oireilla koko ajan enemmän. Kesästä lähtien yritin helpottaa sitä salbumatolilla, muttei se juuri auttanut.

Myös vasen korvani alkoi soida, siis tinnittaa, ihan järkyttävästi. Se oli kauhein oireeni.

*

Tein sitten lääkärin kanssa sopimani PEF-puhallukset elokuun lopussa. Jo tuolloin keuhkoni olivat niin huonossa kunnossa, ettei pelkkä salbumatoli riittänyt, joten aloin käyttää heti puhallusjakson jälkeen myös kortisonia.

Ajan samaiselle terveyskeskuslääkärille sain kuitenkin vasta syyskuun lopussa, jolloin keuhkoni olivat jo tosi sairaat, rahisivat ja vinkuivat niin, että itsekin kuulin sen.

Mutta aloin tosissani ihmetellä vasta, kun lääkäri ilmoitti PEF-lomakettani katsoessaan, "ettei tämä ole nyt astmaa, tämä on jotain muuta..." Mitä muuta, aloin miettiä kuumeisesti.

Myöskään keuhkoputkentulehdukseen saamani antibioottikuuri ei tuntunut purevan niin kuin antibiootit yleensä olivat ennen purreet.

Vasta tuolloin heräsin oikein tutkimaan asiaa ja googletettuani sanoilla "keuhkojen vinkuminen" päädyin homesivuille! Vasta silloin selvisi oireitten aiheuttaja ja se on ollut sitä menoa se.

- Tuon jälkeen vaihdoin terveyskeskuslääkärin keuhkolääkäriin ja kävin kerran myös korvalääkärillä ja infektiolääkärillä.

Ainoana apuna tilanteessa lääkärit pitivät muuttamista asunnosta pois, joka toteutuikin sitten muutamaa kuukautta myöhemmin.

Kaiken kaikkiaan asuimme homeasunnossa vuoden ja kaksi kuukautta.

*

Uudessa asunnossa olemme asuneet kohta kolme kuukautta ja yhä on käytettävä salbumatolia ja kortisonia yhtä paljon kuin homeasunnossa asuessaan, muutoin keuhkot tuntuvat tulehtuneilta. Ainoastaan jatkuva ärsytysyskä on jäänyt tähän mennessä pois.

Mitä sitten tinnitukseen tulee, muuton jälkeen vasemman korvan tinnitus laantui paljon hiljaisemmaksi. Korvani ei huuda enää niin kuin se huusi homeasunnossa asuessamme, jolloin unetkin katkesivat jopa sen metelin takia.

Lapseni taas lämpöilee edelleen, mutta on sanonut sen vähän laantuneen eikä se haittaa niin paljon kuin ennen. Homeasunnossa asuessamme hänen toinen sieraimensa oli myös aina tukossa, nyt kuulemma sierain menee usein, muttei aina, tukkoon vain nukkumaanmennessä.

- Olen kuitenkin melko skeptinen sen suhteen, että pääsisimme oireista kokonaan. Omatkaan keuhkoni eivät ole enää terveet; kaukana siitä.

sanasinko kirjoitti:

"Ymmärtääkseni vakavamman oireyhtymän ja pysyvien sairauksien kehittymiseen tarvitaan pitkä altistusaika (vuosia?) ellei altistumista ole pohjalla jo ennestään."

- Muutimme homeasuntoon viime vuonna helmikuun alussa ja jo toukokuun alkupuolella terveyskeskuslääkäri kuuli keuhkojeni vinkuvan. Hän ei kertonut minulle sitä kuitenkaan tuolla käynnillä, vaan muistaakseni vasta seuraavalla kerralla, jolloin sain mukaani myös PEF-lomakkeen.

Mistään homeongelmasta en tiennyt tuolloin mitään enkä osannut yhdistää kylpyhuoneen mustia pilkkuja oireisiini. Olin pitänyt niitä muuttaessamme asuntoon vain harmittomina kauneusvirheinä. Lääkärin mainitsema keuhkojeni vinkuminen oli vain huvittanut minua, sillä mitään syytä siihen ei pitänyt olla, koska en edes tupakoinut.

Kuitenkin keuhkoni alkoivat oireilla koko ajan enemmän. Kesästä lähtien yritin helpottaa sitä salbumatolilla, muttei se juuri auttanut.

Myös vasen korvani alkoi soida, siis tinnittaa, ihan järkyttävästi. Se oli kauhein oireeni.

*

Tein sitten lääkärin kanssa sopimani PEF-puhallukset elokuun lopussa. Jo tuolloin keuhkoni olivat niin huonossa kunnossa, ettei pelkkä salbumatoli riittänyt, joten aloin käyttää heti puhallusjakson jälkeen myös kortisonia.

Ajan samaiselle terveyskeskuslääkärille sain kuitenkin vasta syyskuun lopussa, jolloin keuhkoni olivat jo tosi sairaat, rahisivat ja vinkuivat niin, että itsekin kuulin sen.

Mutta aloin tosissani ihmetellä vasta, kun lääkäri ilmoitti PEF-lomakettani katsoessaan, "ettei tämä ole nyt astmaa, tämä on jotain muuta..." Mitä muuta, aloin miettiä kuumeisesti.

Myöskään keuhkoputkentulehdukseen saamani antibioottikuuri ei tuntunut purevan niin kuin antibiootit yleensä olivat ennen purreet.

Vasta tuolloin heräsin oikein tutkimaan asiaa ja googletettuani sanoilla "keuhkojen vinkuminen" päädyin homesivuille! Vasta silloin selvisi oireitten aiheuttaja ja se on ollut sitä menoa se.

- Tuon jälkeen vaihdoin terveyskeskuslääkärin keuhkolääkäriin ja kävin kerran myös korvalääkärillä ja infektiolääkärillä.

Ainoana apuna tilanteessa lääkärit pitivät muuttamista asunnosta pois, joka toteutuikin sitten muutamaa kuukautta myöhemmin.

Kaiken kaikkiaan asuimme homeasunnossa vuoden ja kaksi kuukautta.

*

Uudessa asunnossa olemme asuneet kohta kolme kuukautta ja yhä on käytettävä salbumatolia ja kortisonia yhtä paljon kuin homeasunnossa asuessaan, muutoin keuhkot tuntuvat tulehtuneilta. Ainoastaan jatkuva ärsytysyskä on jäänyt tähän mennessä pois.

Mitä sitten tinnitukseen tulee, muuton jälkeen vasemman korvan tinnitus laantui paljon hiljaisemmaksi. Korvani ei huuda enää niin kuin se huusi homeasunnossa asuessamme, jolloin unetkin katkesivat jopa sen metelin takia.

Lapseni taas lämpöilee edelleen, mutta on sanonut sen vähän laantuneen eikä se haittaa niin paljon kuin ennen. Homeasunnossa asuessamme hänen toinen sieraimensa oli myös aina tukossa, nyt kuulemma sierain menee usein, muttei aina, tukkoon vain nukkumaanmennessä.

- Olen kuitenkin melko skeptinen sen suhteen, että pääsisimme oireista kokonaan. Omatkaan keuhkoni eivät ole enää terveet; kaukana siitä.

Lue lisää

Poistin tällä otsikolla olleen aiemman kirjoitukseni ja tarkensin sitä vähän.

Täsmennetty kohta on kirjoitukseni lopussa.

(Asia oli kyllä tiedossani jo ensimmäistä versiota kirjoittaessani, mutten jaksanut muokata sitä enää. Eilen taas olin niin väsyksissä, etten jaksanut paneutua mihinkään kirjoitushommiin.)

- Siinäpä on palstan pyöveleille vähän pohdittavaa...

Olemme siis menneet koko ajan eteenpäin ja vieläpä järkemme säilyttäneinä.

Tuskinpa sitä paitsi tämmöisestä sairaudesta voi parantua kokonaan ollenkaan. Minulla on sellainen näppituntuma, että taudinaiheuttajat siirtyvät ihmisiin ja vaikuttavat elimistössä, olipa ihminen missä tahansa.