Tähän saakka olemme saaneet tottua kuulemaan ja lukemaan viestimistä maanjäristyksen olleen ”niin ja niin voimakas Richterin asteikolla” sen sijaan, että sen sanottaisiin olleen voimakkuudeltaan ”niin ja niin monta Richteriä”.
Jostakin syystä Richterin asteikkoa ei ole mielletty samaan tapaan kuin esimerkiksi Celsiuksen tai Fahrenheitin asteikkoa. Ainakin minun lämpömittarini näytti eilen 25 celsiusastetta eli arkisen lyhyesti ilmaistuna 25 Celsiusta. En sano sen näyttäneen ”25 astetta Celsiuksen asteikolla”.
Arvon herra Charles Richter tuntuu jääneen nyt kokonaan sivuun sillä uutisnikkarilla, jonka tekstiä oli hetki sitten kuulevinani Radio Suomen uutislähetyksestä: jossakin oli ollut ”viisi pilkku kuuden magnitudin järistys”, jota verrattiin toiseen, ”kahdeksan magnitudin järistykseen”.
Toivoin kuulleeni väärin. Olivatkohan aamupuuroni ja -vellini menneet sekaisin, kun tuollaista huttua kuulin?
Jostakin syystä Richterin asteikkoa ei ole mielletty samaan tapaan kuin esimerkiksi Celsiuksen tai Fahrenheitin asteikkoa. Ainakin minun lämpömittarini näytti eilen 25 celsiusastetta eli arkisen lyhyesti ilmaistuna 25 Celsiusta. En sano sen näyttäneen ”25 astetta Celsiuksen asteikolla”.
Arvon herra Charles Richter tuntuu jääneen nyt kokonaan sivuun sillä uutisnikkarilla, jonka tekstiä oli hetki sitten kuulevinani Radio Suomen uutislähetyksestä: jossakin oli ollut ”viisi pilkku kuuden magnitudin järistys”, jota verrattiin toiseen, ”kahdeksan magnitudin järistykseen”.
Toivoin kuulleeni väärin. Olivatkohan aamupuuroni ja -vellini menneet sekaisin, kun tuollaista huttua kuulin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pitänee korjata omaa tekstiä ennen kuin joku muu ehtii:
”niin ja niin monta Richteriä” => niin ja niin monta richteriä
”25 Celsiusta” => 25 celsiusta
Pieni alkukirjain riittää, kun henkilön nimestä on muodostettu yksikön nimi. Emme puhu 100 Watin vaan 100 watin hehkulampusta (James Watt) emmekä 100 Ohmin vaan 100 ohmin vastuksesta (Georg Simon Ohm).
nuo yksikot ovat aivan turhia. Jos kaikki keskusteluun osallistuvat tietavat, mista on kysymys, niin aivan hyvin riittaa, etta ilmoitetaan, etta jannite, resistanssi, paine tms. on esimerkiksi kymmenen tai 1 k tai jotain.
Usein laboratorio-olosuhteissa nuo suureet ilmoitetaan kaverille pelkkina lukuarvoina: "jannite yhdeksan pilkku kuusi". Ei tuossa tarvita mitaan yksikkoja.
ohrasesti kun eivät huomanneet että Lockheedin äijät puhuikin tuumista ja he taas tietysti senteistä.
Niille Atlantin ylittäjille meinasi käydä vielä ohraisemmin joiden kippari puhui imperial gallonista mutta sai U.S. galloneita. Löpön puute tietysti havaittiin vasta Atlantilla. Hätälaskupaikan, muistaakseni Ganderin luona tankeissa ei enää ollut kuin höyryt.
Arkielämässä käytetyn lämpötilan yksikön virallinen nimi on ”celsiusaste”. Jos selvyys vaatii, sopii käyttää sitä tai sitten yksikön standardoitua tunnusta ”°C”. Muutoin riittää sana ”aste” tai symboli ”°”.
Nimi ”celsiusaste” (pro ”celsius”) on kyllä epäjohdonmukaisesti muodostettu, mutta tällä on oma historiansa.
Siirtymistä richter-nimeen on estänyt se, että kyseessä ei ole aito yksikkö vaan erikoislaatuinen skaala. Ei voi esimerkiksi sanoa, että 6 richterin järistys olisi 3 kertaa niin voimakas kuin 2 richterin järistys. Beaufortin asteikkoa eli boforeja käytettäessä oli samanlainen ongelma. Richteristä ei päästä yhtä helposti eroon, koska järistyksen voimakkuutta on hankala ilmaista todellisilla fysikaalisilla suureilla. No ehkä jonain päivänä puhutaan niin ja niin monen joulen järistyksestä, ilmaisten siis järistyksen voimakkuus siinä vapautuvan energian määrällä.
Unicode sisältää celsiusasteen tunnukselle oman merkin: ℃ (u 2103, DEGREE CELSIUS). Olisiko parempi käyttää sitä vai merkkiyhdistelmää ”°C”?
Lainaus:
"Ei voi esimerkiksi sanoa, että 6 richterin järistys olisi 3 kertaa niin voimakas kuin 2 richterin järistys."
Oletko muuten logaritmeista kuullut?