Miten Mannerheim-linja murtui

"Nl ei halunnut elää rauhassa suomalaisten kanssa, vaan maa yritettiin tuhota ja liittää NL:on."

NL halusi ratkaista Itämeren alueen turvallisuuskysymykset järkevällä ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla rajanaapuriensa kanssa. Baltian maiden kohdalla se onnistui, mutta Suomen asenne sai aikaan verisen sodan, joka aiheutti suomelle valtavia ja pysyviksi jääneitä menetyksiä.

"Leningtadin kärsimys on NL:n johdon syytä."

Miten kansa, joka on joutunut rikollisen hyökkäyksen kohteeksi, voi olla syypää kohtaloonsa? Onko tämä ns. länsimaisen oikeuskäsityksen mukainen kanta?

"Mannerheim-linja oli kaukana Kannaksella."

Linja oli tykinkantaman päässä Neuvostoliiton rajalta, ja itse raja tykinkantaman päässä Leningradista. Suomen varustelut olivat vakava turvallisuusuhka.

"Se taipui Sumnman kohdalla, mutta ei murtunut."

Summan kohdalla tapahtui läpimurto, joka vyörytti koko aseman. Suomalaiset perääntyivät hajalle lyötyinä laumoina kohti Viipuria, mutta neuvostojoukot kiitivät heidän ohitsee ja olivat maaliskuussa 1940 jo Viipurinlahden toisella puolella. Suomi oli täysin Neuvostoliiton armoilla ja joutui hyväksymään kovan pakkorauhan. Mutta miksi piti uhmailla 1939? Helpommalla olisi päässyt kumpikin maa, jos Suomi olisi silloin ollut järjissään, jos Suomessa olisi ollut yhteiskunnan kokonaisetuja ajatteleva hallitus.

"Kommunismi oli maailmanhistorian verisin ideologia."

Ei kommunismia ole vielä varsinaisesti missään toteutettu, ainoastaan sosialismia, joka on sen ensimmäinen edellytys. NL:ssa päästiin kehittyneen sosialismin vaiheeseen, mutta kommunismiin ei päästy, koska ulkoiset ja sisäiset viholliset onnistuivat hajottamaan neuvostoyhteiskunnan, sen kansalaisten valtavaksi vahingoksi.

"Kansat ovat sen hyljänneet."

Sosialismi etenee, kansojen keskuudessa kasvaa halu siirtyä järkiperäisemänpään talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Kapitalismi on tiensä päässä, ja sen tunnustavat nykyisen talouskriisin myötä kapitalistit itsekin.

"Stalinistinen propaganda ei kommunismin rikoksia pysty muuttamaan miksikään."

Mitään kommunismin rikoksia ei ole, ainoastaan yksittäisten ihmisten rikoksia - he eivät ole olleet kykeneviä noudattamaan kommunistista moraalia, joka on kaikkein korkein mitä ihmiskunnan historia tuntee.

Degtjarjov kirjoitti:

"Nl ei halunnut elää rauhassa suomalaisten kanssa, vaan maa yritettiin tuhota ja liittää NL:on."

NL halusi ratkaista Itämeren alueen turvallisuuskysymykset järkevällä ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla rajanaapuriensa kanssa. Baltian maiden kohdalla se onnistui, mutta Suomen asenne sai aikaan verisen sodan, joka aiheutti suomelle valtavia ja pysyviksi jääneitä menetyksiä.

"Leningtadin kärsimys on NL:n johdon syytä."

Miten kansa, joka on joutunut rikollisen hyökkäyksen kohteeksi, voi olla syypää kohtaloonsa? Onko tämä ns. länsimaisen oikeuskäsityksen mukainen kanta?

"Mannerheim-linja oli kaukana Kannaksella."

Linja oli tykinkantaman päässä Neuvostoliiton rajalta, ja itse raja tykinkantaman päässä Leningradista. Suomen varustelut olivat vakava turvallisuusuhka.

"Se taipui Sumnman kohdalla, mutta ei murtunut."

Summan kohdalla tapahtui läpimurto, joka vyörytti koko aseman. Suomalaiset perääntyivät hajalle lyötyinä laumoina kohti Viipuria, mutta neuvostojoukot kiitivät heidän ohitsee ja olivat maaliskuussa 1940 jo Viipurinlahden toisella puolella. Suomi oli täysin Neuvostoliiton armoilla ja joutui hyväksymään kovan pakkorauhan. Mutta miksi piti uhmailla 1939? Helpommalla olisi päässyt kumpikin maa, jos Suomi olisi silloin ollut järjissään, jos Suomessa olisi ollut yhteiskunnan kokonaisetuja ajatteleva hallitus.

"Kommunismi oli maailmanhistorian verisin ideologia."

Ei kommunismia ole vielä varsinaisesti missään toteutettu, ainoastaan sosialismia, joka on sen ensimmäinen edellytys. NL:ssa päästiin kehittyneen sosialismin vaiheeseen, mutta kommunismiin ei päästy, koska ulkoiset ja sisäiset viholliset onnistuivat hajottamaan neuvostoyhteiskunnan, sen kansalaisten valtavaksi vahingoksi.

"Kansat ovat sen hyljänneet."

Sosialismi etenee, kansojen keskuudessa kasvaa halu siirtyä järkiperäisemänpään talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Kapitalismi on tiensä päässä, ja sen tunnustavat nykyisen talouskriisin myötä kapitalistit itsekin.

"Stalinistinen propaganda ei kommunismin rikoksia pysty muuttamaan miksikään."

Mitään kommunismin rikoksia ei ole, ainoastaan yksittäisten ihmisten rikoksia - he eivät ole olleet kykeneviä noudattamaan kommunistista moraalia, joka on kaikkein korkein mitä ihmiskunnan historia tuntee.

Lue lisää

Kyllä tuo kapitalismi on ollut ja on sata kertaa tuhoisampiaa. Se historiakin todistaa. Jos puhutaan itänaapurista se ei koskaan ole ollut kommunistinen valtio vaan diktatuuri niinkuin kaikki muutkin maat Kiina, Kuuba, Pohjois-korea jne, joita kommunistsiksi titulerataan

Juha Molarin kirjoitus tuotti ilmestyessään minulle ja monelle muulle antifasistille suurta iloa:

"Venäjän Federaation presidentti Dmitri Medvedev on allekirjoittanut humanistien ja antifasistien jo kauan odottaman asetuksen. Pravda 20.5.2009 kertoo tämän asetuksen tuottamasta riemusta Venäjällä.

Tämän asetuksen avulla Venäjä perustaa erityiskomitean, joka torjuu Venäjän vahingoittamiseen pyrkiviä yrityksiä vääristää historiaa. Medvedev oli antanut asiaa käsitteleviä lausuntoja jo aiemmin, joten allekirjoitus ei ollut täysi yllätys, vaikka se oli iloinen sellainen.

Erityisen tärkeän osan komitean tuota muodostaa Toisen maailmansodan taphtumat. Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun ihiset moittivat Neuvostoliiton sotilaista raiskaajiksi Saksassa ja muissa Euroopan maissa. Medvedev korosti allekirjoittamisensa yhteydessä, että elämme jo ”siinä tilanteesa, jossa meidän on puolustettava historiallista totuutta ja jopa todistettava tosiasioita, jotka näyttivät olevan jo aivan selviä, mutta eivät ole olleet enää jonkin aikaa. Se voi olla hyvin vaikeaa ja jopa vastenmielistä ajoittain, mutta meidän täytyy tehdä se. Me emme saa sulkea silmiämme sodan kauhealta todellisuudelta."

Allekirjoittamisen juhlallisuuksien yhteydessä historian tutkija, tohtori Natalia Narochnitskaja lausahti osuvasti, että ”tällainen komitea olisi pitänyt perustaa jo kauan sitten”.

SAFKA ja Suomen demokraattinen kansa onnittelee hyvästä laista sekä oikeasta historian ymmärryksestä Venäjää. Olemme ilolla mukana rakentamassa parempaa maailmaa."

http://antifasistit.blogspot.com/2009/05/antifasistien-riemuvoitto-safka-asetus.html

Vaikka Venäjä on joutunut luopumaan sosialistisesta rakennustyöstä lännen painostuksesta, yhä vieläkin elää toisen maailmansodan voittajien ja fasistien kukistajien muisto, maine ja kunnia Venäjän kansan sydämissä... Sitä ei mikään mustamaalaus pysty tahraamaan.

Degtjarjov kirjoitti:

Juha Molarin kirjoitus tuotti ilmestyessään minulle ja monelle muulle antifasistille suurta iloa:

"Venäjän Federaation presidentti Dmitri Medvedev on allekirjoittanut humanistien ja antifasistien jo kauan odottaman asetuksen. Pravda 20.5.2009 kertoo tämän asetuksen tuottamasta riemusta Venäjällä.

Tämän asetuksen avulla Venäjä perustaa erityiskomitean, joka torjuu Venäjän vahingoittamiseen pyrkiviä yrityksiä vääristää historiaa. Medvedev oli antanut asiaa käsitteleviä lausuntoja jo aiemmin, joten allekirjoitus ei ollut täysi yllätys, vaikka se oli iloinen sellainen.

Erityisen tärkeän osan komitean tuota muodostaa Toisen maailmansodan taphtumat. Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun ihiset moittivat Neuvostoliiton sotilaista raiskaajiksi Saksassa ja muissa Euroopan maissa. Medvedev korosti allekirjoittamisensa yhteydessä, että elämme jo ”siinä tilanteesa, jossa meidän on puolustettava historiallista totuutta ja jopa todistettava tosiasioita, jotka näyttivät olevan jo aivan selviä, mutta eivät ole olleet enää jonkin aikaa. Se voi olla hyvin vaikeaa ja jopa vastenmielistä ajoittain, mutta meidän täytyy tehdä se. Me emme saa sulkea silmiämme sodan kauhealta todellisuudelta."

Allekirjoittamisen juhlallisuuksien yhteydessä historian tutkija, tohtori Natalia Narochnitskaja lausahti osuvasti, että ”tällainen komitea olisi pitänyt perustaa jo kauan sitten”.

SAFKA ja Suomen demokraattinen kansa onnittelee hyvästä laista sekä oikeasta historian ymmärryksestä Venäjää. Olemme ilolla mukana rakentamassa parempaa maailmaa."

http://antifasistit.blogspot.com/2009/05/antifasistien-riemuvoitto-safka-asetus.html

Vaikka Venäjä on joutunut luopumaan sosialistisesta rakennustyöstä lännen painostuksesta, yhä vieläkin elää toisen maailmansodan voittajien ja fasistien kukistajien muisto, maine ja kunnia Venäjän kansan sydämissä... Sitä ei mikään mustamaalaus pysty tahraamaan.

Lue lisää

...Medvedevin ja Bäckmännövitshien historianväärennös-hankkeen.

Suomen Anti-Nashi Komitea (SANKO) taistelee päättäväisesti Venäjällä nousevaa nashismia ja fashismia vastaan! Syvimmistä koloista, joihin ei päivä paista, kumpuava yltiö-slavistinen imperialistinen kiihkoilu aiheuttaa Suomelle ja Virolle välittömän vaaran. NATO-jäsenyyden virallistamista on siis kiirehdittävä.

http://tappis.0catch.com/pronssisoturi.htm

Degtjarjov kirjoitti:

Juha Molarin kirjoitus tuotti ilmestyessään minulle ja monelle muulle antifasistille suurta iloa:

"Venäjän Federaation presidentti Dmitri Medvedev on allekirjoittanut humanistien ja antifasistien jo kauan odottaman asetuksen. Pravda 20.5.2009 kertoo tämän asetuksen tuottamasta riemusta Venäjällä.

Tämän asetuksen avulla Venäjä perustaa erityiskomitean, joka torjuu Venäjän vahingoittamiseen pyrkiviä yrityksiä vääristää historiaa. Medvedev oli antanut asiaa käsitteleviä lausuntoja jo aiemmin, joten allekirjoitus ei ollut täysi yllätys, vaikka se oli iloinen sellainen.

Erityisen tärkeän osan komitean tuota muodostaa Toisen maailmansodan taphtumat. Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun ihiset moittivat Neuvostoliiton sotilaista raiskaajiksi Saksassa ja muissa Euroopan maissa. Medvedev korosti allekirjoittamisensa yhteydessä, että elämme jo ”siinä tilanteesa, jossa meidän on puolustettava historiallista totuutta ja jopa todistettava tosiasioita, jotka näyttivät olevan jo aivan selviä, mutta eivät ole olleet enää jonkin aikaa. Se voi olla hyvin vaikeaa ja jopa vastenmielistä ajoittain, mutta meidän täytyy tehdä se. Me emme saa sulkea silmiämme sodan kauhealta todellisuudelta."

Allekirjoittamisen juhlallisuuksien yhteydessä historian tutkija, tohtori Natalia Narochnitskaja lausahti osuvasti, että ”tällainen komitea olisi pitänyt perustaa jo kauan sitten”.

SAFKA ja Suomen demokraattinen kansa onnittelee hyvästä laista sekä oikeasta historian ymmärryksestä Venäjää. Olemme ilolla mukana rakentamassa parempaa maailmaa."

http://antifasistit.blogspot.com/2009/05/antifasistien-riemuvoitto-safka-asetus.html

Vaikka Venäjä on joutunut luopumaan sosialistisesta rakennustyöstä lännen painostuksesta, yhä vieläkin elää toisen maailmansodan voittajien ja fasistien kukistajien muisto, maine ja kunnia Venäjän kansan sydämissä... Sitä ei mikään mustamaalaus pysty tahraamaan.

Lue lisää

"Vaikka Venäjä on joutunut luopumaan sosialistisesta rakennustyöstä lännen painostuksesta, yhä vieläkin elää toisen maailmansodan voittajien ja fasistien kukistajien muisto, maine ja kunnia Venäjän kansan sydämissä... Sitä ei mikään mustamaalaus pysty tahraamaan."

Kuin sie Bäckströmmi viitit??

lainaus:
"Amerikkalaiset loivat muutamia ihailevia katseita saksalaisnaisiin, mutta antoivat heidän olla rauhassa perheidensä parissa. Erich tunsi syvää helpotusta. Rannekellot ja muu henkilökohtainen omaisuus olivat pieni hinta siitä, että he olivat päässeet turvaan amerikkalaisten puolelle. Neuvostoliiton miehittämillä alueilla neuvostosotilaat olivat syyllistyneet niin suurimittaiseen seksuaaliseen väkivaltaan saksalaisia naisia kohtaan, ettei vastaavaa ole lähihistoriassa nähty.

Amerikkalaiset upseerit olivat jo luvanneet, ettei saksalaisia luovutettaisi venäläisille. Erich oli kiitollinen siitä, että hänen miehistönsä ja heidän perheensä säästyisivät tältä kohtalolta.

Ennen kuin amerikkalaiset ehtivät lähteä takaisin, he joutuivat todistamaan kohtaloa, johon tietämättään olivat tuominneet viattomat saksalaisnaiset ja tytöt. Amerikkalaiset saivat huomata liittolaistensa pystyvän yksilötasolla laskeutumaan inhimillisen raadollisuuden alemmille tasoille. Keokukista ja Kokomosta kotoisin olleet nuoret sotapojat saivat omin silmin nähdä "karhun elämöivän".

Aseettomat saksalaismiehet komennettiin riviin ja puolihumalassa heiluvat, konekiväärein ja kiväärein aseistautuneet puna-armeijan sotilaat asettuivat vartioimaan heitä. Toiset sotilaat hyökkäsivät naisten ja tyttöjen kimppuun, repivät heidän vaatteensa ja alkoivat raiskata heitä niityllä aseveljiensä, voimattomien saksalaisten ja tapahtumia Yhdysvaltain armeijan kuorma-autojen lavoilta järkyttyneinä seuranneiden amerikkalaissotilaiden silmien edessä.

Tapahtumat näyttivät halvaannuttaneen amerikkalaiset. Mutta kun kaksi alastonta ja itkevää saksalaistyttöä juoksi kuorma-autojen luokse etsimään suojaa, he ymmärsivät sentään nostaa nämä lavalle turvaan. Venäläiset eivät arvostaneet moista ritarillisuutta. He alkoivat ammuskella villisti ilmaan ja huudella amerikkalaisille lähtien samalla etenemään pahaenteisesti kohti amerikkalaisten kuorma-autoja. Niiden kuljettajat painoivat kaasun pohjaan...

Nuori kolmissakymmenissä ollut saksalaisnainen, joka oli erään kersantin vaimo ja kaksitoistavuotiaan tyttären äiti, rukoili polvillaan välillä Jumalaa ja välillä venäläissotilaita, että he ottaisivat hänet ja säästäisivät hänen lapsensa. Hänen rukouksiaan ei kuultu. Saksalaismiehet katsoivat avuttomina kiväärien piiput vatsassaan, kuinka nainen aneli pahoinpitelijöitään kyynelten valuessa pitkin hänen poskiaan.

Eräs venäläiskorpraali astui naisen eteen suu virneessä. Yksi hänen seurassaan olleesta neljästä sotilaasta potkaisi naista kaikin voimin vatsaan sotilassaappaallaan. "Kirottu fasistisika!" sotilas karjaisi. Nuori äiti kaatui maahan henkeään haukkoen. Sitten naista potkaissut sotilas otti kiväärinsä ja ampui hänet yhdellä päähän tähdätyllä laukauksella.

...

Himonsa tyydyttäneet venäläissotilaat, joiden univormut olivat tahriintuneet vereen, tulivat virnistellen vapauttamaan Luftwaffen miehiä vartioineita vartijoita konekiväärien takaa. Alaikäisiä tyttäriään suojelemaan pyrkineet äidit hakattiin armotta tajuttomiksi, raahattiin lasten luota ja raiskattiin uudelleen. ...

Osa naisista vietiin pois kuorma-autoilla, eikä heistä sen koommin kuultu mitään. Takaisin tuodut luhistuivat miestensä ja isiensä käsivarsille. He olivat joutuneet kokemaan uskomattomia kauheuksia, mutta lisää oli vielä tulossa. ...

Sitten niityn reunoille ajettiin joukko panssarivaunuja vartioon ja alue eristettiin yöksi. Venäläissotilaat tulivat kerta toisensa jälkeen ja raastoivat naiset ja tytöt näiden miesten ja isien käsivarsilta. Raiskaukset jatkuivat läpi yön, aivan viimeisiä aamuyön tunteja lukuun ottamatta...

Aamun ensimmäisten auringonsäteiden alkaessa valaista panssarivaunujen ympäröimää niittyä monet saksalaisista eivät reagoineet niiden lämpöön mitenkään... Erich huomasi lähellään erään kersantin ja hänen vaimonsa sekä tyttärensä elottomat ruumiit. Kersantti oli yön pimeydessä viiltänyt vaimonsa rannevaltimon auki improvisoidulla tikarilla, tehnyt saman yksitoistavuotiaalle tyttärelleen ja lopuksi itselleen...

Jotkut miehet olivat tukehduttaneet vaimonsa ja lapsensa ja hirttäytyneet sitten itse kuorma-autojen kylkiin minkä tahansa köydestä käyvän apuvälineen avulla. He olivat valinneet kuoleman maanpäällisen helvetin sijasta. ...


Sivuilta 171-173,
Erich Hartmann - Raymond F. Toliver & Trevor J. Constable: "Erich Hartmann", engl: "The Blond Knight of Germany"
Koala-kustannus, Helsinki, Karisto OY Hämeenlinna 2003, Suom. Petri Kortesuo
lainaus päättyy.

Degtjarjov kirjoitti:

Juha Molarin kirjoitus tuotti ilmestyessään minulle ja monelle muulle antifasistille suurta iloa:

"Venäjän Federaation presidentti Dmitri Medvedev on allekirjoittanut humanistien ja antifasistien jo kauan odottaman asetuksen. Pravda 20.5.2009 kertoo tämän asetuksen tuottamasta riemusta Venäjällä.

Tämän asetuksen avulla Venäjä perustaa erityiskomitean, joka torjuu Venäjän vahingoittamiseen pyrkiviä yrityksiä vääristää historiaa. Medvedev oli antanut asiaa käsitteleviä lausuntoja jo aiemmin, joten allekirjoitus ei ollut täysi yllätys, vaikka se oli iloinen sellainen.

Erityisen tärkeän osan komitean tuota muodostaa Toisen maailmansodan taphtumat. Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun ihiset moittivat Neuvostoliiton sotilaista raiskaajiksi Saksassa ja muissa Euroopan maissa. Medvedev korosti allekirjoittamisensa yhteydessä, että elämme jo ”siinä tilanteesa, jossa meidän on puolustettava historiallista totuutta ja jopa todistettava tosiasioita, jotka näyttivät olevan jo aivan selviä, mutta eivät ole olleet enää jonkin aikaa. Se voi olla hyvin vaikeaa ja jopa vastenmielistä ajoittain, mutta meidän täytyy tehdä se. Me emme saa sulkea silmiämme sodan kauhealta todellisuudelta."

Allekirjoittamisen juhlallisuuksien yhteydessä historian tutkija, tohtori Natalia Narochnitskaja lausahti osuvasti, että ”tällainen komitea olisi pitänyt perustaa jo kauan sitten”.

SAFKA ja Suomen demokraattinen kansa onnittelee hyvästä laista sekä oikeasta historian ymmärryksestä Venäjää. Olemme ilolla mukana rakentamassa parempaa maailmaa."

http://antifasistit.blogspot.com/2009/05/antifasistien-riemuvoitto-safka-asetus.html

Vaikka Venäjä on joutunut luopumaan sosialistisesta rakennustyöstä lännen painostuksesta, yhä vieläkin elää toisen maailmansodan voittajien ja fasistien kukistajien muisto, maine ja kunnia Venäjän kansan sydämissä... Sitä ei mikään mustamaalaus pysty tahraamaan.

Lue lisää

Medvedev tahtoo, että historiankirjoitus huomaa sen seikan, että Neuvostoliitto löi Hitlerin, kantoi raskaimman päävastuun. Kun saksalaiset tappelivat hampaat irvessä jokikisestä Tsekkoslovakian tienrististä, amerikkalaiset saivat mennä Elbelle ilmaiseksi. Hollywood-propaganda piti huolen lopusta. Tästä on kysymys.

Älä sotke tähän oikaisuun talvisotaa. Tarkoitus ei ole väristää historiaa, vaan korjata sitä niiltä osin, kuin Neuvostoliiton vastainen propaganda on perusasioita peittänyt.

Siitä huomautin, hurmahenki. Molarille terveisiä, mutta ei se seikka, että on venäläisten kanssa suhteissa, saa johtaa arvostelukyvyttömyyteen. Vaikka turhaa minä puhun: hurmoksellinen joukkoliike on aina rakastumiseen verrattava aivomyrsky. Siitä teidän kohdallanne on kysymys.

...jyrkästi... kirjoitti:

...Medvedevin ja Bäckmännövitshien historianväärennös-hankkeen.

Suomen Anti-Nashi Komitea (SANKO) taistelee päättäväisesti Venäjällä nousevaa nashismia ja fashismia vastaan! Syvimmistä koloista, joihin ei päivä paista, kumpuava yltiö-slavistinen imperialistinen kiihkoilu aiheuttaa Suomelle ja Virolle välittömän vaaran. NATO-jäsenyyden virallistamista on siis kiirehdittävä.

http://tappis.0catch.com/pronssisoturi.htm

Lue lisää

Vuodesta 1944, eli jo 65 vuoden ajan, ovat pienen Suomen ja sen suuren itänaapurin suhteet olleet normaalilla pohjalla, jotka perustuvat kummankin maan pysyviin intresseihin. Nato-jäsenyys tuhoaisi tuon kaiken. Nato-jäsenyys saattoisi olla uhka Suomen olemassaololle. Vähintäänkin se jäädyttäisi Suomen kauppasuhteet Venäjän kanssa.

olivat avsta Humaljoella ja Koivistolla. Matkaa Leniongradiin oli reilut 100 km. Inon linnake oli tuhottu 1918. Siellä ei ollut mitään.

Edes venäläisten omat tykit eivät kantaneet tarpeeksi pitkälle. Lyheksi jäänyt keskitys putosi omalle puolelle Mainilaan.

pikku putki lyhyt kirjoitti:

Edes venäläisten omat tykit eivät kantaneet tarpeeksi pitkälle. Lyheksi jäänyt keskitys putosi omalle puolelle Mainilaan.

...Bätmänni on tieteellisesti todistanmut, että suomalaiset alotti! Suomen fasistit ampuivat Mainilaan tykillä.

Toistaiseksi on epäselvää, miten fasisteilla on voinut olla tykki Suomen armeijan tietämättä. Jos se oli soppatykki?

...dosentti.... kirjoitti:

...Bätmänni on tieteellisesti todistanmut, että suomalaiset alotti! Suomen fasistit ampuivat Mainilaan tykillä.

Toistaiseksi on epäselvää, miten fasisteilla on voinut olla tykki Suomen armeijan tietämättä. Jos se oli soppatykki?

Lue lisää

Olen faskisti ja olen tykkimies. Suomen kenttätykistössä 80-luvulla meillä oli käytössä 76-millisiä kanuunoja vuodelta 1902. Olennaisena tuliasemavarustuksena tällaisessä kanuunassa on vitsaskimppu eli fascis. Se laitetaan tykin kannuksen taakse ja ottaa vastaan osan rekyylistä ja parantaa näin tarkkuutta ammuttaessa sulkuja ja muita useamman laukauksen tulimuotoja. Fascis kuluu tulitoiminnan aikana ja niitä on aika ajoin tehtävä lisää. Näitä tekeviä tykkimiehiä sanotaan fascisteiksi. Minun täytyy tunnustaa olleeni sellainen, mutta Mainilaan en kyllä ole ampunut, Vaalimaan läheltä ei olisi ylettänyt.

Paukkulaukaus kirjoitti:

olivat avsta Humaljoella ja Koivistolla. Matkaa Leniongradiin oli reilut 100 km. Inon linnake oli tuhottu 1918. Siellä ei ollut mitään.

"Inon linnake oli tuhottu 1918. Siellä ei ollut mitään."


Opettelehan läksysi! Tuhosivat kyllä mutta suomalaiset kunnosti osan tuhottuja asemia ja aseisti niitä uudelleen. Inon räjäytetty linnake kunnostettiin osin, mutta se tuhottiin uudelleen Suomen ja Venäjän rauhanneuvotteluissa tehdyn sopimuksen perusteella. Siis Tarton rauhan jälkeen.

http://www.novision.fi/viapori/rannikko.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ino

http://www.nortfort.ru/ino/index_e.html

Tektarjehvi voisi laittaa vaikkapa selvennystä, kun nyt otti tuon raiskausasian Medvedevin puheesta esiin, neuvostopartisaanien Suomen itärajan kylien tapahtumiin 41-44. Voisi kertoa meille kuinka asiat oikeasti tapahtuivat?

mukana, niin haluaisitko käsitellä 122D:n toimintaa Talvisodan Sallassa neuvostovenäläisten hyökkäysvaiheen aikana. Millään tavalla ottamatta kantaa toiminnan oikeutukseen, niin olisin taipuvainen väittämään, että heidän tapansa toimia oli kuin parhaista sotataidon oppikirjoista. Mitäs mieltä sinä olet.

pasuveden kirjoitti:

mukana, niin haluaisitko käsitellä 122D:n toimintaa Talvisodan Sallassa neuvostovenäläisten hyökkäysvaiheen aikana. Millään tavalla ottamatta kantaa toiminnan oikeutukseen, niin olisin taipuvainen väittämään, että heidän tapansa toimia oli kuin parhaista sotataidon oppikirjoista. Mitäs mieltä sinä olet.

Lue lisää

mukaan ne toimivat. Ja tehosihan se vähän aikaa.

pasuveden kirjoitti:

mukana, niin haluaisitko käsitellä 122D:n toimintaa Talvisodan Sallassa neuvostovenäläisten hyökkäysvaiheen aikana. Millään tavalla ottamatta kantaa toiminnan oikeutukseen, niin olisin taipuvainen väittämään, että heidän tapansa toimia oli kuin parhaista sotataidon oppikirjoista. Mitäs mieltä sinä olet.

Lue lisää

Vähän myöhässä, kun ei ole tullut aikaa tähän netissä saikkailuun. No 122. D. taisi olla sen Petsamossa toimineen, en-muista-mikä, yhtymän ohella ainoa, jolla oli edes jonkinlainen koulutus vallitseviin olosuhteisiin, ja pätevämpi johto. Se Puna-Armeijan hyökkäysvaihe kuitenkin loppui niilläkin suunnilla samasta syystä: suomalaiset pysäyttivät hyökkääjän, ja alivoimalla. Sallan ja Suomussalmen suunnilla hyökänneillä joukoillahan lienee ollut sama tehtävä, katkaista Suomi. Eivät ne pysähtyneet sen vuoksi, että olisivat esim. kyllästyneet rämpimään lumessa ja metsässä, vaan tavoitteina olivat Rovaniemi, Oulu ja Tornio. Sinne venäläiset olisivat edenneet, jos ne olisi laskettu.

Saksalaiset keksivät lyödä kiilaa juuri tuolla Summan murtumisella ja syyttivät ruotsalaisamme karkuun juoksemisesta. Täysin selvitetty juttu. Jukka Nevakivi viittaa teoksessaan Ystävistä viholollisiksi ja Harald Öhquistin teokseen Talvisota minun näkökulmastani - kuinka saksalaiset löivät kiilaa Pohjoismaiselle yhteistyölle. Samat tavoitteet olivat myös vanäläisillä. Molempien maiden etu oli saada Suomi erilleen Pohjolasta. Entä sinun tavoitteet?

Pussinperä kirjoitti:

Saksalaiset keksivät lyödä kiilaa juuri tuolla Summan murtumisella ja syyttivät ruotsalaisamme karkuun juoksemisesta. Täysin selvitetty juttu. Jukka Nevakivi viittaa teoksessaan Ystävistä viholollisiksi ja Harald Öhquistin teokseen Talvisota minun näkökulmastani - kuinka saksalaiset löivät kiilaa Pohjoismaiselle yhteistyölle. Samat tavoitteet olivat myös vanäläisillä. Molempien maiden etu oli saada Suomi erilleen Pohjolasta. Entä sinun tavoitteet?

Lue lisää

Kyllä tuon "syyllissyysasian" hoiti suomalaiset ihan itse! Ei minulla ole mitään missiota. Hurrit nyt vaan juoksi Suommassa karkuun.

Takana oli kiivaat kielikiistat pitkin 1930 -lukua ja Helsingin yliopiston suomalaistaminen jne. Ei siihen paljon syttöjä tarvittu kun jo "tiedettiin" ketkä pettivät.

Olihan suomenkielinen rykmentti pitänyt samat asemat jo viikkokausia ja suomenruotsalainen porukka lähtee litomaan heti 1. taistelussa.

Olen lukenut tuon J. O. Hannulan selvityksen ja ei siinä mitään ihmeellistä ole. Ihan normaali jälkitarkastelu suurhyökkäyksen osalta ja kun siinä tarkastellaan Summan tapahtumia riittävän "korkealta", eli ei mennä pikku yksityiskohtiin asemien murtumiseen johtaneissa tapahtumissa, niin asia näyttää valtavan ylivoiman edessä tapahtuneelta tavanomaiselta vetäytymiseltä.

Lopputulos olisi varmaankin ollut sama kenen tahansa ollessa hurrien tilalla, mutta olisiko se tapahtunut noin helposti on eri asia.

Itselläni on useimmat Summan tapahtumia käsittelevät kirjat ja kyllä Eki Oksasen kirja Summan miehet on melkoista luettavaa!

Summa summarun kirjoitti:

Kyllä tuon "syyllissyysasian" hoiti suomalaiset ihan itse! Ei minulla ole mitään missiota. Hurrit nyt vaan juoksi Suommassa karkuun.

Takana oli kiivaat kielikiistat pitkin 1930 -lukua ja Helsingin yliopiston suomalaistaminen jne. Ei siihen paljon syttöjä tarvittu kun jo "tiedettiin" ketkä pettivät.

Olihan suomenkielinen rykmentti pitänyt samat asemat jo viikkokausia ja suomenruotsalainen porukka lähtee litomaan heti 1. taistelussa.

Olen lukenut tuon J. O. Hannulan selvityksen ja ei siinä mitään ihmeellistä ole. Ihan normaali jälkitarkastelu suurhyökkäyksen osalta ja kun siinä tarkastellaan Summan tapahtumia riittävän "korkealta", eli ei mennä pikku yksityiskohtiin asemien murtumiseen johtaneissa tapahtumissa, niin asia näyttää valtavan ylivoiman edessä tapahtuneelta tavanomaiselta vetäytymiseltä.

Lopputulos olisi varmaankin ollut sama kenen tahansa ollessa hurrien tilalla, mutta olisiko se tapahtunut noin helposti on eri asia.

Itselläni on useimmat Summan tapahtumia käsittelevät kirjat ja kyllä Eki Oksasen kirja Summan miehet on melkoista luettavaa!

Lue lisää

kuten saksalaisilla aikoinaan. Kenen asialla sinä taas olet, siinäpä kysymys.

Summa summarun kirjoitti:

Kyllä tuon "syyllissyysasian" hoiti suomalaiset ihan itse! Ei minulla ole mitään missiota. Hurrit nyt vaan juoksi Suommassa karkuun.

Takana oli kiivaat kielikiistat pitkin 1930 -lukua ja Helsingin yliopiston suomalaistaminen jne. Ei siihen paljon syttöjä tarvittu kun jo "tiedettiin" ketkä pettivät.

Olihan suomenkielinen rykmentti pitänyt samat asemat jo viikkokausia ja suomenruotsalainen porukka lähtee litomaan heti 1. taistelussa.

Olen lukenut tuon J. O. Hannulan selvityksen ja ei siinä mitään ihmeellistä ole. Ihan normaali jälkitarkastelu suurhyökkäyksen osalta ja kun siinä tarkastellaan Summan tapahtumia riittävän "korkealta", eli ei mennä pikku yksityiskohtiin asemien murtumiseen johtaneissa tapahtumissa, niin asia näyttää valtavan ylivoiman edessä tapahtuneelta tavanomaiselta vetäytymiseltä.

Lopputulos olisi varmaankin ollut sama kenen tahansa ollessa hurrien tilalla, mutta olisiko se tapahtunut noin helposti on eri asia.

Itselläni on useimmat Summan tapahtumia käsittelevät kirjat ja kyllä Eki Oksasen kirja Summan miehet on melkoista luettavaa!

Lue lisää

Taisi siellä joutua tottumaton porukka äkkiä liian tiukkaan väliin. Ja senpuoleen, eikös siellä syntynyt painuma, sisäänmurto, jota väsyneet tynkäkomppaniat eivät enää kyenneet palauttamaan. Ei siellä mitään yleistä juoksukilpailua, mallia Beloj Ostrov/Aleksandrovka -44, vissiin syntynyt, vai? Osa toki sai 'panssarikauhun' ja säntäili tukilinjalla?

A.Punaniska kirjoitti:

Taisi siellä joutua tottumaton porukka äkkiä liian tiukkaan väliin. Ja senpuoleen, eikös siellä syntynyt painuma, sisäänmurto, jota väsyneet tynkäkomppaniat eivät enää kyenneet palauttamaan. Ei siellä mitään yleistä juoksukilpailua, mallia Beloj Ostrov/Aleksandrovka -44, vissiin syntynyt, vai? Osa toki sai 'panssarikauhun' ja säntäili tukilinjalla?

Lue lisää

Kapteeni Arthur WIKING Lindmanin komentama II/JR9 oli koottu JR 9:n tavoin Vaasan rannikkoseutujen ruotsinkielisistä... Nyt viimeistään ymmärtänet, mitä se WIKING -line tarkoittaa! Tuo Wiking- nimi on muuten mainittu siinä Eki Oksasen Summan Miehet -kirjassa, muualla sitä ei juuri ole näkynytkään.

Murtunut pääpuolustuslinja=Mannerheim -linja Summassa = A.Wiking-Line

Mielenkiintoinen kirja tai paremminkin kirjasarja on Wolf H. Halstin kirjoittama kolmiosainen teossarja Suomen Sota 1939-1945 osat 1-3. Sen osa 1. Talvisota 1939-1940, on julkaistu 1957 ja toiset osat 2 ja 3 Jatkosodasta heti perään.

Tässä Halstin kirjassa, osassa 1, kerrotaan melkoisen tarkasti tapahtumat Summan murtumisesta 1940 helmikuun 11. päivänä. Sivulta 252 alkaen sivulle 289 käydään läpi koko tapahtuma ja kommentit suomenruotsalaisten toimille on seuraavanlaisia:

Suoraa lainausta:

-s. 273 Helmikuun 11. päivänä oli Lähteentien kaistalla se JR 9:n pataljoona, (II/JR 9) joka II AK:n komentajan kehotuksesta oli toimitettu sinne vaihtamaan lopen uupunutta JR 8:n patatjoonaa. Vaihto oli tapahtunut helmikuun 8. - 9. päivänä pimeän suojassa, joten henkilökunnalla oli ollut aikaa perehtyä asemaan ja kotiutua olosuhteisiin parisen vuorokautta. Pataljoonan vahvuus oli vajaat 400 miestä, kun se joutui Lähteentien kaistalle. Se ei ollut saanut aikaisempia tappioitaan täydennetyiksi, kuten eivät muutkaan Summan divisioonissa taistelevat joukot. Pataljoona oli ruotsinkielinen ja toimi suomenkielisessä -mutta enen kaikkea sille vieraassa- rykmentissä tilapäisesti.
-s. 274 Helmikuun 9. ja 10. päivinä pataljoona sai olla verrattain rauhassa Summan olosuhteisiin katsoen.
- s. 276 Joka tapauksessa komppanian päällikkö klo 12.30 antoi komppanialleen käskyn vetäytyä tukilinjalle.
Oikeudenmukaisuuden vuoksi on kuitenkin -niin ymmärrettävä kuin käsky noissa olosuhteissa olikin- sanottava, että jos aikaisemmin tällä kaistalla olleet komppanianpäälliköt olisivat menetelleet samalla tavalla, Summan kaista olisi menetetty jo joulukuussa. Silloinkin riehuivat venäläiset hyökkäysvaunut asemassa tukilinjaa myöten, siis paljon syvemmällä kuin nyt, ja jalkaväki pysyi siitä huolimatta paikallaan. Puolustukseen määrätyllä komppanianpäälliköllä ei liioin ole ohjesäännön mukaan oikeutta antaa perääntymiskäskyä. Sekin seikka että käsky ylipäätään saatiin välitetyksi pesäkkeille, osoittaa että tilanne ei voinut olla aivan toivoton.Samaa todistaa myös se, että irtaantuminen onnistui.
-s 277 II/JR 9:n vasemmalla siivellä oleva komppania joutui taisteluun Munasuon kautta hyökkäävän venäläisen jalkaväen kanssa ja torjui sen ankaran taistelun jälkeen. Kun komppanian päällikkö huomasi veväläisten hyökkäysvaunujen ajavan eteenpäin Lähteentien varressa ja venäläisen jalkaväen siellä pesiytyneen suomalaisten asemaan, hänkin - nähtävästi omasta aloitteestaan, saamatta ylempää lupaa - antoi käskyn tyhjentää aseman ja vetäytyä tukilinjalle. Siihen hänellä ei ollut minkäänlaista oikeutta, olkoonkin että hänen sivustansa oli venäläisten etenemisen johdosta välillisesti uhattu. Hänen tekonsa oli riidattomasti vastoin ohjesäännön sekä henkeä että kirjainta.
Pataljoonan komentajan toiminta tässä ratkaisevassa vaiheessa on selostuksista päättäen supistunut tietojen välittämiseen, tilanteen kehityksen odottamiseen ja tapahtuneiden tosiasiain hyväksymiseen. Hänellä ei tosin ollut suuriakaan mahdollisuuksia pataljoonan vähäisen miesluvun tähden, mutta yhtä mahdollisuutta ei kuitenkaan voida keneltäkään komentajalta riistää niin kauan kuin hän pystyy liikkumaan: hän voi panna oman persoonansa vaakaan ja näyttää esimerkkiä. Tätä mahdollisuutta hän ei käyttänyt, ei ainakaan samalla tavalla kuin hänen edeltäjänsä Lähteentien kaistalla olivat sitä käyttäneet pelastaakseen tilanteen. Tämäkin on oikeudenmukaisuuden tähden todettava.
-s 278 Kirjoittaja oli helmikuun 11. - 12. päivien välisenä yönä Lähteentien kaistan tukilinjan maastossa tarkastamassa JR 13:lle meneviä huoltokuljetuksia ja voi silloin todeta, että kukaan ei oikeastaan tiennyt mitään omien tai venäläisten joukkojen asemasta.

Halstari kirjoitti:

Kapteeni Arthur WIKING Lindmanin komentama II/JR9 oli koottu JR 9:n tavoin Vaasan rannikkoseutujen ruotsinkielisistä... Nyt viimeistään ymmärtänet, mitä se WIKING -line tarkoittaa! Tuo Wiking- nimi on muuten mainittu siinä Eki Oksasen Summan Miehet -kirjassa, muualla sitä ei juuri ole näkynytkään.

Murtunut pääpuolustuslinja=Mannerheim -linja Summassa = A.Wiking-Line

Mielenkiintoinen kirja tai paremminkin kirjasarja on Wolf H. Halstin kirjoittama kolmiosainen teossarja Suomen Sota 1939-1945 osat 1-3. Sen osa 1. Talvisota 1939-1940, on julkaistu 1957 ja toiset osat 2 ja 3 Jatkosodasta heti perään.

Tässä Halstin kirjassa, osassa 1, kerrotaan melkoisen tarkasti tapahtumat Summan murtumisesta 1940 helmikuun 11. päivänä. Sivulta 252 alkaen sivulle 289 käydään läpi koko tapahtuma ja kommentit suomenruotsalaisten toimille on seuraavanlaisia:

Suoraa lainausta:

-s. 273 Helmikuun 11. päivänä oli Lähteentien kaistalla se JR 9:n pataljoona, (II/JR 9) joka II AK:n komentajan kehotuksesta oli toimitettu sinne vaihtamaan lopen uupunutta JR 8:n patatjoonaa. Vaihto oli tapahtunut helmikuun 8. - 9. päivänä pimeän suojassa, joten henkilökunnalla oli ollut aikaa perehtyä asemaan ja kotiutua olosuhteisiin parisen vuorokautta. Pataljoonan vahvuus oli vajaat 400 miestä, kun se joutui Lähteentien kaistalle. Se ei ollut saanut aikaisempia tappioitaan täydennetyiksi, kuten eivät muutkaan Summan divisioonissa taistelevat joukot. Pataljoona oli ruotsinkielinen ja toimi suomenkielisessä -mutta enen kaikkea sille vieraassa- rykmentissä tilapäisesti.
-s. 274 Helmikuun 9. ja 10. päivinä pataljoona sai olla verrattain rauhassa Summan olosuhteisiin katsoen.
- s. 276 Joka tapauksessa komppanian päällikkö klo 12.30 antoi komppanialleen käskyn vetäytyä tukilinjalle.
Oikeudenmukaisuuden vuoksi on kuitenkin -niin ymmärrettävä kuin käsky noissa olosuhteissa olikin- sanottava, että jos aikaisemmin tällä kaistalla olleet komppanianpäälliköt olisivat menetelleet samalla tavalla, Summan kaista olisi menetetty jo joulukuussa. Silloinkin riehuivat venäläiset hyökkäysvaunut asemassa tukilinjaa myöten, siis paljon syvemmällä kuin nyt, ja jalkaväki pysyi siitä huolimatta paikallaan. Puolustukseen määrätyllä komppanianpäälliköllä ei liioin ole ohjesäännön mukaan oikeutta antaa perääntymiskäskyä. Sekin seikka että käsky ylipäätään saatiin välitetyksi pesäkkeille, osoittaa että tilanne ei voinut olla aivan toivoton.Samaa todistaa myös se, että irtaantuminen onnistui.
-s 277 II/JR 9:n vasemmalla siivellä oleva komppania joutui taisteluun Munasuon kautta hyökkäävän venäläisen jalkaväen kanssa ja torjui sen ankaran taistelun jälkeen. Kun komppanian päällikkö huomasi veväläisten hyökkäysvaunujen ajavan eteenpäin Lähteentien varressa ja venäläisen jalkaväen siellä pesiytyneen suomalaisten asemaan, hänkin - nähtävästi omasta aloitteestaan, saamatta ylempää lupaa - antoi käskyn tyhjentää aseman ja vetäytyä tukilinjalle. Siihen hänellä ei ollut minkäänlaista oikeutta, olkoonkin että hänen sivustansa oli venäläisten etenemisen johdosta välillisesti uhattu. Hänen tekonsa oli riidattomasti vastoin ohjesäännön sekä henkeä että kirjainta.
Pataljoonan komentajan toiminta tässä ratkaisevassa vaiheessa on selostuksista päättäen supistunut tietojen välittämiseen, tilanteen kehityksen odottamiseen ja tapahtuneiden tosiasiain hyväksymiseen. Hänellä ei tosin ollut suuriakaan mahdollisuuksia pataljoonan vähäisen miesluvun tähden, mutta yhtä mahdollisuutta ei kuitenkaan voida keneltäkään komentajalta riistää niin kauan kuin hän pystyy liikkumaan: hän voi panna oman persoonansa vaakaan ja näyttää esimerkkiä. Tätä mahdollisuutta hän ei käyttänyt, ei ainakaan samalla tavalla kuin hänen edeltäjänsä Lähteentien kaistalla olivat sitä käyttäneet pelastaakseen tilanteen. Tämäkin on oikeudenmukaisuuden tähden todettava.
-s 278 Kirjoittaja oli helmikuun 11. - 12. päivien välisenä yönä Lähteentien kaistan tukilinjan maastossa tarkastamassa JR 13:lle meneviä huoltokuljetuksia ja voi silloin todeta, että kukaan ei oikeastaan tiennyt mitään omien tai venäläisten joukkojen asemasta.

Lue lisää

Suosittelen niille, jotka haluavat käsitellä Summan taisteluja, tutustumista kirjaan ”Summan miehet”. Kirjayhtymä Helsinki 1984. Kirjan on toimittanut Pekka-Juhani Kuitto, ja kirja perustuu everstiluutnantti Erik (Eki) Oksasen (1896-1979) Summan rintaman Lähteen lohkon etulinjapataljoonan komentajana omakohtaisesti kokemiin tapahtumiin, saatavilla oleviin virallisiin arkistomateriaaleihin ja asiakirjoihin sekä hänen keräämiinsä erittäin laajoihin haastattelutietoihin. Oksasen asiantuntemusta on hyödynnetty mm. Sotatieteen Laitoksen Talvisodan historia -teoksen toteuttamistyössä.

Tuon kirjan kirjoitti valmiiksi siis Oksasen pojanpoika kaiken sen isoisänsä keräämän materiaalin pohjalta.
Tuon kirjan kertomat tapahtumat ovat paikoin TODELLA JÄRKYTTÄVÄÄ LUETTAVAA! Kapteeni Arthur WIKING Lindmanin komentama II/JR 9 oli koottu JR 9:n tavoin Vaasan rannikkoseutujen ruotsinkielisistä ja yksikkö oli YH:n aikana kuljetettu Turkuun tarkoituksena lähinnä käyttää sitä rannikkopuolustustehtäviin Ahvenanmaan suunnalla. Sodan alussa JR 9 oli kuitenkin liitetty 3. Divisioonaan (aluksi silloinen 6. Divisioona) Tolvajärven suuntaan komennetun JR 16:n tilalle….
Tämä Wiikinki-kapteeni EI edes itse tiennyt miestensä lähteneen lippahivoon etulinjasta. Vasta kun apuun tulleet vähäiset joukot alkoivat selvitellä tapahtunutta, oli jo pakko uskoa. Ihmeteltiin miksei jotkut KK:t ampuneet. Selvisi että ainakin kahden KK:n miehistöt eivät uskaltautuneet ulos vaan makasivat korsuissaan. Osassa korsuissa siis oli vielä lamaantuneita ja nähtävästi pelosta juoksukyvyttömiä, haavoittumattomia, miehiä, jotka vain makasivat lattioilla!
Majuri Laaksoselle, JR 8:n komentajalle, on puolenpäivän aikaan soitettu Nappiin: - Tämä on Kilteeltä. Lähteen lohkon miehiä on noussut Kilteelle saakka. Etulinja on täällä! Mitä on tapahtunut! – Mitä!! Mitä te höpisette!? – Kilteellä on etulinjan miehiä. – Linjalta livistäneitä. Niinkö? – Niin! Niin juuri…
Tämän kirjan luettuaan kuka tahansa ymmärtää ja tajuaa ketkäs juoksi ja minne ja miksi Summa murtui!
Siinä ei auta Marskin muistelmat eikä mikään muukaan selittely, HURRIT JUOKSI JA VIELÄPÄ TÄYSIN PANIIKISSA ja etulinja murtui juuri tästä syystä!

Viereinen lohko, johon kohdistu samanlainen paine kuin Lähteen murtuneeseen lohkoon, kesti muistaakseni neljä päivää ja vetäytyi vasta KÄSKYSTÄ! Ne olikin suomenkielisiä joukkoja. Hurrit Ei sitä 2:n päivän "tukilinjan ihmettä" enää tehneet, vaan sinne tuotiin samainen, jo kuukauden etulinjaa puolustanut harvalukuinen Laaksosen JR 8 takaisin ja muitakin joukkoja, mutta tapahtunutta murtokohtaa ei enää voitu palauttaa.

Tämä on syytä muistaa aina: Jatkosodan ruotsinkielinen JR13 on siis eri kuin Talvisodan JR13. Sama sääntö pätee lähes kaikkiin joukko-osastoihin, koska numerointeja muutettiin ja joukkoja ryhmitettiin uudelleen.

Tässäpä on Talvisodan suomenruotsalaishenkeä pahimmillaan:

Hurrit on sahanneet omaa oksaansa alkamalla sievistelemään sota-aikaisia tapahtumia, siis heille ikäviä asioita. Heti Talvisodan Summan jälkeen perustettiin ihan porukka pohtimaan hurrien maineen palautusta ja he päättivät palkata J. O. Hannulan tutkimaan Summan murtumiseen liittyvät tapahtumat. Tätä tutkimusta EI kuitenkaan haluttu antaa julkisuuteen! Sittemmin se on julkaistu, tosin vasta 56 vuotta myöhemmin!

Oliko syy sama kuin Talvisodan Summan pääpuolustuslinjan murtumisen aiheuttama ankara suomenruotsalaisiin kohdistunut kritiikki heti Talvisodan jälkeen? Juutilaisen Rinta rinnan -kirja kertoo sivulla 87-88 tästä asiasta. Summan Lähteen lohkon likapyykin pesijäksi ja villien huhujen siipiä katkomaan, tai ainakin yrittämään sitä, tarvittiin ihan eräs etevimmistä sotahistoriallisista asiantuntijoista eli evl. J.O. Hannula, joka pestattiin laatimaan läpimurrosta ja sen syistä tutkimus. Tätä tutkimusta ei ole tässä Juutilaisen kirjassa, vaan sitä on siteerattu myönteisen loppukommentin verran ja vähän johdantoa.
Sen tilaajina oli Maan turva -järjestö yhdessä Hembygdsfronten -järjestön kanssa. Tämä järjestö jakoi asiamiehilleen vuoden 1940 toukokuussa Lähteen lohkon murtumista koskevan selvityksen, jonka johdannossa sanotaan: "Tehostamme sitä, ettei tätä tutkimusta ole annettava ulkopuoliseen käyttöön"
Miksiköhän ei, noudattikos Juutilainen tuota kieltoa edelleenkin, vaikka Summan tapahtumat on kerrottu kymmenissä kirjoissa ihankin tarkasti, vai sisältääkö se sellaista mikä EI kestä julkisuutta vieläkään?

Tuo Summan läpimurto -kirjoitus löytyy myöskin teoksesta Sotahistoriallinen aikakausikirja 15/1996
J. O.Hannula: Summan läpimurto. Maan turva, Selostus C35. Helsinki 1940.

Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997.

Huvittava yksityiskohta Antti Juutilaisesta löytyy uusimmassa Sotahistoriallisessa aikakausikirjassa nro 28 (2009)

Siinä hän kirjoittaa kenraaliluutnantti Einar Mäkisen vaiheista aika kattavasti sivuilla 160-196. Juttu on otsikoitu Tuntematon kenraali - Einar Nikolai Mäkisen tie puolustusvoimain kakkospaikalle

Tuon jutun alussa on lyhyt esittely kirjoittajasta ja siitä listasta hän on jättänyt pois kirjan Rinta rinnan Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944.

Rinta rinnan kirjoitti:

Tämä on syytä muistaa aina: Jatkosodan ruotsinkielinen JR13 on siis eri kuin Talvisodan JR13. Sama sääntö pätee lähes kaikkiin joukko-osastoihin, koska numerointeja muutettiin ja joukkoja ryhmitettiin uudelleen.

Tässäpä on Talvisodan suomenruotsalaishenkeä pahimmillaan:

Hurrit on sahanneet omaa oksaansa alkamalla sievistelemään sota-aikaisia tapahtumia, siis heille ikäviä asioita. Heti Talvisodan Summan jälkeen perustettiin ihan porukka pohtimaan hurrien maineen palautusta ja he päättivät palkata J. O. Hannulan tutkimaan Summan murtumiseen liittyvät tapahtumat. Tätä tutkimusta EI kuitenkaan haluttu antaa julkisuuteen! Sittemmin se on julkaistu, tosin vasta 56 vuotta myöhemmin!

Oliko syy sama kuin Talvisodan Summan pääpuolustuslinjan murtumisen aiheuttama ankara suomenruotsalaisiin kohdistunut kritiikki heti Talvisodan jälkeen? Juutilaisen Rinta rinnan -kirja kertoo sivulla 87-88 tästä asiasta. Summan Lähteen lohkon likapyykin pesijäksi ja villien huhujen siipiä katkomaan, tai ainakin yrittämään sitä, tarvittiin ihan eräs etevimmistä sotahistoriallisista asiantuntijoista eli evl. J.O. Hannula, joka pestattiin laatimaan läpimurrosta ja sen syistä tutkimus. Tätä tutkimusta ei ole tässä Juutilaisen kirjassa, vaan sitä on siteerattu myönteisen loppukommentin verran ja vähän johdantoa.
Sen tilaajina oli Maan turva -järjestö yhdessä Hembygdsfronten -järjestön kanssa. Tämä järjestö jakoi asiamiehilleen vuoden 1940 toukokuussa Lähteen lohkon murtumista koskevan selvityksen, jonka johdannossa sanotaan: "Tehostamme sitä, ettei tätä tutkimusta ole annettava ulkopuoliseen käyttöön"
Miksiköhän ei, noudattikos Juutilainen tuota kieltoa edelleenkin, vaikka Summan tapahtumat on kerrottu kymmenissä kirjoissa ihankin tarkasti, vai sisältääkö se sellaista mikä EI kestä julkisuutta vieläkään?

Tuo Summan läpimurto -kirjoitus löytyy myöskin teoksesta Sotahistoriallinen aikakausikirja 15/1996
J. O.Hannula: Summan läpimurto. Maan turva, Selostus C35. Helsinki 1940.

Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997.

Huvittava yksityiskohta Antti Juutilaisesta löytyy uusimmassa Sotahistoriallisessa aikakausikirjassa nro 28 (2009)

Siinä hän kirjoittaa kenraaliluutnantti Einar Mäkisen vaiheista aika kattavasti sivuilla 160-196. Juttu on otsikoitu Tuntematon kenraali - Einar Nikolai Mäkisen tie puolustusvoimain kakkospaikalle

Tuon jutun alussa on lyhyt esittely kirjoittajasta ja siitä listasta hän on jättänyt pois kirjan Rinta rinnan Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944.

Lue lisää

Stalinismisi saa monenlaisia muotoja käsittelyssäsi. Ei epäilystäkään kenen asialla olet. Et ainakaan eiryn.

Suomalainen, kirjoitti:

Stalinismisi saa monenlaisia muotoja käsittelyssäsi. Ei epäilystäkään kenen asialla olet. Et ainakaan eiryn.

On hämmästyttävää, että ruotsalaiset edelleenkin korostavat kaikissa mahdollsissa tilanteissa, että "olimmehan mekin siellä", ja "kannoimmehan mekin kortemme kekoon". Tosiasia on kuitenkin se, että ruotsalaiset lintsasivat Suomen puolustuksesta todella röyhkeästi säästääkseen pyhää ruotsalaista vertaan, ja törkein esimerkki tästä on juuri Summasta karkuun jukseminen.

Ja sitten kehdataan vieläkin röyhkeämmin vaatia maan pitämistä kaksikielisenä, pakkoruotsia suomalaisille ja koulutus- ja virkaetuoikeuksia ruotsalaisille.

Pöllämystynyt kirjoitti:

On hämmästyttävää, että ruotsalaiset edelleenkin korostavat kaikissa mahdollsissa tilanteissa, että "olimmehan mekin siellä", ja "kannoimmehan mekin kortemme kekoon". Tosiasia on kuitenkin se, että ruotsalaiset lintsasivat Suomen puolustuksesta todella röyhkeästi säästääkseen pyhää ruotsalaista vertaan, ja törkein esimerkki tästä on juuri Summasta karkuun jukseminen.

Ja sitten kehdataan vieläkin röyhkeämmin vaatia maan pitämistä kaksikielisenä, pakkoruotsia suomalaisille ja koulutus- ja virkaetuoikeuksia ruotsalaisille.

Lue lisää

lait ja velvoitteet maanpuolustuksessa kuin suomenkielisiäkin. Heillä ei ollut mitään etuoikeuksia. Niin suomen- kuin ruotsinkielisilläkin joukoilla oli hyvät ja huonot päivänsä.

Hurrivihaansa voi tietysti purkaa haukkumalla ruotsinkielisiä.

täsmälleen samat kirjoitti:

lait ja velvoitteet maanpuolustuksessa kuin suomenkielisiäkin. Heillä ei ollut mitään etuoikeuksia. Niin suomen- kuin ruotsinkielisilläkin joukoilla oli hyvät ja huonot päivänsä.

Hurrivihaansa voi tietysti purkaa haukkumalla ruotsinkielisiä.

Lue lisää

"Heillä ei ollut mitään etuoikeuksia"

Oli kuitenkin vähän erilaiset henkiinjäämisoikeudet. Ruotsalaisten lähetystöt kävivit myös suoraan Mannerheimin puheilla vaatimassa eri kohtelua ja pyhän ruotsalaisveren säästämistä, ja saavuttivat tässä myös tuloksia. Ruotsalaisia olikin paljon mm. tykistössä, jossa tappiot olivat selvästi pienemmät kuin jalkaväessä. Ja kun ruotsalaisten epäluotettavuus rintamalla oli käynyt katkerasti ilmi Summassa ja jatkosodan alussa mm. Säntämässä (tästä lisää ensi vuoden kesällä (hurrikarkuruuden 70-vuotismuistelot...), he säästyivätr kulutukselta yksinkertaisesti siksi, ettei heille voinut uskoa mitään vastuullisia sotatehtäviä. Hyökkäyskaskyjä ruotsalaisyksiköt eivät toteuttaneet ja puolustusasemista ne karkasivat, aina kun pystyivät.

Pöllämystynyt kirjoitti:

"Heillä ei ollut mitään etuoikeuksia"

Oli kuitenkin vähän erilaiset henkiinjäämisoikeudet. Ruotsalaisten lähetystöt kävivit myös suoraan Mannerheimin puheilla vaatimassa eri kohtelua ja pyhän ruotsalaisveren säästämistä, ja saavuttivat tässä myös tuloksia. Ruotsalaisia olikin paljon mm. tykistössä, jossa tappiot olivat selvästi pienemmät kuin jalkaväessä. Ja kun ruotsalaisten epäluotettavuus rintamalla oli käynyt katkerasti ilmi Summassa ja jatkosodan alussa mm. Säntämässä (tästä lisää ensi vuoden kesällä (hurrikarkuruuden 70-vuotismuistelot...), he säästyivätr kulutukselta yksinkertaisesti siksi, ettei heille voinut uskoa mitään vastuullisia sotatehtäviä. Hyökkäyskaskyjä ruotsalaisyksiköt eivät toteuttaneet ja puolustusasemista ne karkasivat, aina kun pystyivät.

Lue lisää

hurrivihan purkamista. Ruotsinkielisillä ei todellakaan ollut mitään etuoikeuksia asevelvollisuuden suorittamisessa. Tehtävät joukoille annettiin rintamatilanteen vaatimuksen, ei joukon puhuman kielen perusteella. Tehtävien suorituksessa ei ollut eroja kielen perusteella.

Pöllämystynyt kirjoitti:

"Heillä ei ollut mitään etuoikeuksia"

Oli kuitenkin vähän erilaiset henkiinjäämisoikeudet. Ruotsalaisten lähetystöt kävivit myös suoraan Mannerheimin puheilla vaatimassa eri kohtelua ja pyhän ruotsalaisveren säästämistä, ja saavuttivat tässä myös tuloksia. Ruotsalaisia olikin paljon mm. tykistössä, jossa tappiot olivat selvästi pienemmät kuin jalkaväessä. Ja kun ruotsalaisten epäluotettavuus rintamalla oli käynyt katkerasti ilmi Summassa ja jatkosodan alussa mm. Säntämässä (tästä lisää ensi vuoden kesällä (hurrikarkuruuden 70-vuotismuistelot...), he säästyivätr kulutukselta yksinkertaisesti siksi, ettei heille voinut uskoa mitään vastuullisia sotatehtäviä. Hyökkäyskaskyjä ruotsalaisyksiköt eivät toteuttaneet ja puolustusasemista ne karkasivat, aina kun pystyivät.

Lue lisää

kuin pikkustallarit konsanaan. Onkin tuossa jo pidempään askarruttanut, että onko EIRY ja stallarit jo yhdistyneet. Ainakin nuo jutut ovat yhtä poskettomia.

"vänkötät" kirjoitti:

kuin pikkustallarit konsanaan. Onkin tuossa jo pidempään askarruttanut, että onko EIRY ja stallarit jo yhdistyneet. Ainakin nuo jutut ovat yhtä poskettomia.

15% Suomen ruotsinkielisten jv-joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla.

Näin siis saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään!

Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli! Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (katso kirjan sivut 339-341), mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen (?). JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa (olisiko kuitenkin vain 1) eli kaikkiaan 8 (7) pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!


Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen divisioona. Se oli divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai Suomen ruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli lähinnä vain ruotsinkielisiä. Ja nimen omaan Jatkosodassa.

JR13 ja JR61 muodostivat 17.D:n rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.

Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.

http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp

"Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.

Talvisota 1939-1940

Jalkaväki

Kenttätykistö

JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK

Jatkosota 1941-1945

JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1 "

Go West kirjoitti:

15% Suomen ruotsinkielisten jv-joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla.

Näin siis saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään!

Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli! Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (katso kirjan sivut 339-341), mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen (?). JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa (olisiko kuitenkin vain 1) eli kaikkiaan 8 (7) pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!


Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen divisioona. Se oli divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai Suomen ruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli lähinnä vain ruotsinkielisiä. Ja nimen omaan Jatkosodassa.

JR13 ja JR61 muodostivat 17.D:n rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.

Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.

http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp

"Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.

Talvisota 1939-1940

Jalkaväki

Kenttätykistö

JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK

Jatkosota 1941-1945

JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1 "

Lue lisää

Laskutaitoa on monenlaista. Yhdenlaista on hurrihvan siivittämä.

Jos nyt lähdetään siitä, että ruotsinkielisiä oli 8 pataljoonaa, niin vahvuus on silloin noin
8 000. Jos pohjalaisia karkureita oli Uumajassa noin 600, niin jalkaväkeä oli ehkä puolet eli noin 300. Laske paljonko 300 on prosentteina 8 000:sta. Se on siinä neljä! Olet paljon lähempämä totuutta kuin tuo 15 %.

Todettakoon vielä, että 17:D:sta lähti kesällä -44 noin puolet vähemmän karkureita kuin suomenkielisistä divisioonista. Majuri Backströmin ErP 18:sta ei karkureita lähtenyt lainkaan. Se taisteli muutenkin yhtä hyvin kuin valiojoukoiksi katsottavat rajajääkäripataljoonat. Se oli ruotsinkielinen.

Go West kirjoitti:

15% Suomen ruotsinkielisten jv-joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla.

Näin siis saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään!

Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli! Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (katso kirjan sivut 339-341), mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen (?). JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa (olisiko kuitenkin vain 1) eli kaikkiaan 8 (7) pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!


Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen divisioona. Se oli divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai Suomen ruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli lähinnä vain ruotsinkielisiä. Ja nimen omaan Jatkosodassa.

JR13 ja JR61 muodostivat 17.D:n rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.

Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.

http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp

"Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.

Talvisota 1939-1940

Jalkaväki

Kenttätykistö

JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK

Jatkosota 1941-1945

JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1 "

Lue lisää

samanlaisen prosenttuaalisen vertailun suomenkielisen III/JR5:n osuudesta Saimaan saaristolohkon miehityksenä olleista.