Oltuani nyt noin kahdeksan vuotta töissä lasten kanssa kouluilla ja samaisen määrän vuosia sairaalassa ja vapaaehtoistyössä vanhusten kanssa ajattelen olevani sopiva ihmisläheiseen työhön. Kuitenkin 2000 alussa pyrin Helsingissä terveysalan oppilaitokseen, jonka käyttämä psykologi kehotti minua hakeutumaan työhön, jossa on mahdollisimman vähän suoria ihmiskontakteja, esim. atk-ala, en kuulema ollut sopiva ihmisläheiseen työhön (näillä sanoilla tarkalleen). Hm. no, kilttinä tyttönä luin atk-alaa noin vuoden, kunnes veri veti auttamistehtäviin ja vapaaehtoistehtäviinkin vanhusten kanssa. Muihin oppilaitoksiin sitten pääsinkin opiskelemaan sosiaali- terveydenhuoltoalaa. Miten kummassa tuo miespsykologi (Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos) oli niin pihalla?
Hels. terv. alan oppilaitoksen psykologin arvio: pielessä
vastaahan, psykologi
0341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.