Mitä tarkoittaa KNÖÖLI??

pari heppiä jos hitsaustarve on vähäinen tai kyse alkukiinnityksestä ja
jos hepit vetää liian pienellä virralla ja tai liialla langansyötöllä tai kaasunvirtaus on liian suuri, on lopputuloksena helposti knöölejä tai jopa kylmiä papuja=(pyöreitä ja pinnallisia ei kiinnitykseen osallistuvia möykkyjä).

Puikolla hitsatessa tosin usein heppien sijaan saatetaan sanoa tehtävän ne pari knööliä.

Myös runsaita hitsausroiskeita joskus kutsutaan knööleiksi tai pavuiksi.

Näissä kättötavoissa lienee paikkakuntakohtaisiakin eroja.

Esim:
Aikamoista knööliä = epäsiisti, liioiteltu ja kumpareinen sauma, mahdollisesti hieman kylmäkin jolloin pintaan jäänyt tunkeutumaton ja jonka luotettavuus ei välttämättä ole paras mahdollinen.

(h)itsari kirjoitti:

pari heppiä jos hitsaustarve on vähäinen tai kyse alkukiinnityksestä ja
jos hepit vetää liian pienellä virralla ja tai liialla langansyötöllä tai kaasunvirtaus on liian suuri, on lopputuloksena helposti knöölejä tai jopa kylmiä papuja=(pyöreitä ja pinnallisia ei kiinnitykseen osallistuvia möykkyjä).

Puikolla hitsatessa tosin usein heppien sijaan saatetaan sanoa tehtävän ne pari knööliä.

Myös runsaita hitsausroiskeita joskus kutsutaan knööleiksi tai pavuiksi.

Näissä kättötavoissa lienee paikkakuntakohtaisiakin eroja.

Esim:
Aikamoista knööliä = epäsiisti, liioiteltu ja kumpareinen sauma, mahdollisesti hieman kylmäkin jolloin pintaan jäänyt tunkeutumaton ja jonka luotettavuus ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Silloin kun minä hitsailin (= muutama tuhat puikkoa 1960-luvun loppupuolella), ei alkukiinnityksen yhteydessä puhuttu mistään hepeistä vaan työkappaleet ”heftattiin” kiinni toisiinsa (ruots. häfta = iskostua, liimautua, nitoa, tarttua). Heppi merkitsi ja merkitsee minulle vallan muuta.

Mutta nyt onkin toinen aika ja toiset hitsarit.

Tuskin ainoat kirjoitti:

Silloin kun minä hitsailin (= muutama tuhat puikkoa 1960-luvun loppupuolella), ei alkukiinnityksen yhteydessä puhuttu mistään hepeistä vaan työkappaleet ”heftattiin” kiinni toisiinsa (ruots. häfta = iskostua, liimautua, nitoa, tarttua). Heppi merkitsi ja merkitsee minulle vallan muuta.

Mutta nyt onkin toinen aika ja toiset hitsarit.

nyt kun otit puheeksi.
Heftistä minäkin muistan vielä -80 luvulla usein puhuttaneen, sittemmin yhä lisääntyvässä määrin hepistä, kenties lankahitsauksen voimakkaasti yleistyessä kotitallikäytössä.
Muistan jopa kysyneeni että ovatko nämä sanat synonyymeja vai kenties jollain tapaa eroavaiset menetelmät, minulle vakuutettiin että samaa tarkoittavat.

Näinhän se puhekieli elää ja muuttaa lopulta jopa sanakirjan sisältöä.

(h)itsari kirjoitti:

pari heppiä jos hitsaustarve on vähäinen tai kyse alkukiinnityksestä ja
jos hepit vetää liian pienellä virralla ja tai liialla langansyötöllä tai kaasunvirtaus on liian suuri, on lopputuloksena helposti knöölejä tai jopa kylmiä papuja=(pyöreitä ja pinnallisia ei kiinnitykseen osallistuvia möykkyjä).

Puikolla hitsatessa tosin usein heppien sijaan saatetaan sanoa tehtävän ne pari knööliä.

Myös runsaita hitsausroiskeita joskus kutsutaan knööleiksi tai pavuiksi.

Näissä kättötavoissa lienee paikkakuntakohtaisiakin eroja.

Esim:
Aikamoista knööliä = epäsiisti, liioiteltu ja kumpareinen sauma, mahdollisesti hieman kylmäkin jolloin pintaan jäänyt tunkeutumaton ja jonka luotettavuus ei välttämättä ole paras mahdollinen.

"jos hepit vetää liian pienellä virralla ja tai liialla langansyötöllä tai kaasunvirtaus on liian suuri, on " pieni tarkennus.Kun lisäät/vähennät langansyöttöä niin samalla muuttuu virranvoimakkuus (ampeerit) ja toinen säätö on kaarijännite (voltit) . Nämä parametrit pitää saada sopivalle tasolle, että hitsaus onnistuu. Toki myös suojakaasulla on suuri merkitys.

Tuskin ainoat kirjoitti:

Silloin kun minä hitsailin (= muutama tuhat puikkoa 1960-luvun loppupuolella), ei alkukiinnityksen yhteydessä puhuttu mistään hepeistä vaan työkappaleet ”heftattiin” kiinni toisiinsa (ruots. häfta = iskostua, liimautua, nitoa, tarttua). Heppi merkitsi ja merkitsee minulle vallan muuta.

Mutta nyt onkin toinen aika ja toiset hitsarit.

Siihen aikaan kun alkuhitsauksessa laitettiin kappaleet heftiin oli heppi miehillä jalkojen välissä.

Kun vähän nöösäria isompana autojen helmapelteihin paikkoja hitsailtiin, niin kyllä se olis hefti, joka ensin vedettiin, jotta pelli pysyy kiinni.