Tuulivoiman käyttö lentokoneiden lisäenergiana on yksinkertaista ja selkeää verrattuna edellisessä keskustelupalstassa pohdittuun auton lisäenergian saantiin tuulesta.
Lentikoneessa on valmiiksi potkuri joka vie konetta eteenpäin. Jatketaan potkurin akselia perään päin ja pannaan siihen isompi potkuri. Tällöin isomman potkurin voima on suurempi ja se varmasti pystyy pyörittämään lentopotluria. Ehkä väliin pitäisi pistää vaihde että pienempi potkuri pyörisi nopeammin.
Lentikoneessa on valmiiksi potkuri joka vie konetta eteenpäin. Jatketaan potkurin akselia perään päin ja pannaan siihen isompi potkuri. Tällöin isomman potkurin voima on suurempi ja se varmasti pystyy pyörittämään lentopotluria. Ehkä väliin pitäisi pistää vaihde että pienempi potkuri pyörisi nopeammin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yleensä pyritään loytämään suurin myotätuuli komponentti tai pienin vastatuuli komponentti suuntaansa, jos liikennetilanne sen sallii.
Tuo tuulien hyväksikäyttö on hiukka eria asia kuin nuo potkurihörhöilyt.
Tämänkertainen aloitus näyttäisi kylläkin olevan vitsiksi tarkoittu.
Jotkut tuulivoimahörhöt taas vääntävät "ideoitaan" ihan tosissaan.
Itse asiassa idea on jo käytössä suihkumoottorissa. Siinähän on takana ilmavirran pyörittämä potkuri, joka akselin välityksellä pyörittää etupäässä olevaa potkuria, joka puolestaan syöttää ilmaa sisään. Moottorin keksijä on kumminkin tiedostanut sen että ikiliikkujaa ei tuosta tule vaan tarvitaan lisäenergiaa, joka tuotetaan polttamalla polttoainetta potkurien välimaastossa.
Ja potkuriturbiinissa on se iso porkuri eessä ja pikkunen takana.
Kääntämällä ne toistepäin johan rupeesi löpöä säästymään.
ittu kun oon tyhymä kun en tuotakaa hokanu.
"Suihkumoottorin keksijä on kumminkin tiedostanut sen että ikiliikkujaa ei tuosta tule vaan tarvitaan lisäenergiaa, joka tuotetaan polttamalla polttoainetta potkurien välimaastossa."
Kyllä, mutta laajarunkoisen liikenne lentokoneen rungon eteen ja vieläpä tarkalleen patopisteen eteen laitettu pieni turbiini pienentää koneen rungon ja ilman välistä suhteellista nopeutta pienentäen koneen vastusta suunnilleen yhtä paljon kuin ko. turbiini tuottaa vastusta. Turbiinin tuottama akseliteho voi hyvinkin olla suurempi kuin mahdollisesti kasvaneen kokonaiskulkuvastuksen vaatima lisäteho.
Kysehän on virtauksen kannalta samasta asiasta, kuin jos kone olisi pitempi samalla rungon halkaisijalla, mutta pienemmällä kitkapinnalla, ja siten pienemmällä viskoosivastuksella, varsinkin kun koko runko on pienemmässä suhteellisessa nopeudessa turbiinin poistettua virtauksesta liike-energiaa. Näin siis kun tarkastellaan asiaa inertiaalikordinaatistossa, jossa kone on paikallaan ja ilma liikkuu.
Jos ei tuule, siirtyy maan pintaan sidotussa koordinaatistossa ilmaan tehoa, mutta ei välttämättä enempää, kuin koneen nokka sinne muutenkin siirtäisi.
Lisänä sitten saadaan hieman akselitehoakin, ja koneen rungon muodon suunnittelussa täytyy huomioida turbiinin vaikutus virtaviivoihin, jotta niistä tulee yhtä edullisen muotoisia kuin koneella oli ennestään.
Tämä voi olla haastavaa, kun kone ei aina kulje täsmälleen samalla tulokulmalla virtaukseen.
Turbiini tuottama teho tulee tietenkin kokonaisuudessaan koneen moottoreista, mutta eihän se haittaa, jos vastaavasti moottoreiden tehoa kuluu vähemmän rungon virtausvastuksen voittamiseen. Kyllä tuo teoriassa voi toimia, käytännössä voi hyöty olla aika olematon ja kustannukset kohtuuttomia suhteessa hyötyyn. Samalla rahalla saanee enemmän hyötyä laittamalla sen turbiinin tuuleen ja maahan kiinteästi asennettuna.
Et usko tuohon itsekään...