Siteeraus kanava n-tv:n nettikirjoituksesta 5.1.2010:
Australialaiset tutkijat ovat tutkineet ilmaston nousevan CO2-pitoisuuden vaikutuksen eräiden ravintokasvien kasvuun. (ilmaston CO2-pitoisuus on noussut esiteolliselta ajalta, 280 ppm, arvoon 380 ppm (parts per million)). He tutkivat mm. maniokin kasvun pitoisuksilla 360, 550 ja 710 ppm. Ihmiskunnan nykyillä käyttäytymismalleilla CO2-pitoisuus tule nousemaan arvoon 750 ppm vuoteen 2100 menessä, joka tämä taho arvioi johtavan 2,2° lämpötilanousuun.
Siinä on tullut siis esille, että maniokin, eli kasawan tai yucan reaktio siihen on päinvastoinen kuin yleinsä kasveilla. Maniokin mukkuloiden tuotto laski ja mukkulat olivat pienempiäja biomassan kokonaistuotanto laski. Sen lisäksi maniokin mukkuloiden myrkkypitoisuus niin hyvin proteinipitoisisa lehdissä kuin mukkuloissa nousi. Tämä taas vaatii entistä vaivailloisempa prosessi myrkyn poistamiseksi ja eteenkin lasten myrkytystapausten lisääntyminen.
Enimmät tiedetahot ovat olleet perinteisesti sillä kannalla, että lisääntyvä CO2-pitoisuus lisää kasvien fotosynteesi, eli kasvua. Australialaisten tulokset johtavat aivan toisiin johtopäätöksiin.
Ilmastomuutosten lisääntyessä on asetettu suuria toiveita tähän viljelykasviin ja asialla on valtava merkitys, koska 750 miljoonan ihmisten pääravintoaine troopikissä on juuri maniok, joka kasvaa hyvin ravinneköyhässä maaperässäkin,on kuivuutta melko hyvin kestävä ja vähän hoitoa vaativa kasvi. Maniok on riisin ja maissin jälkeen kolmanneksi tärkein ravinna kasvi yleinsäkin.
Näin herää kysymys, onko tämä ilmiö vain maniokalla vai mahdollisesti myös muillakin viljelykasveilla? Tarkoitan, että ne tahot, jotka pitävät CO2-pitoisuuden ja sitä myötä ilmastomuutokset sellaisena ilmiönä, josta ihmiskunta hyvinkin selviä, saattavat tämänkin perusteella olla ikävällä tavalla väärässä.
Australialaiset tutkijat ovat tutkineet ilmaston nousevan CO2-pitoisuuden vaikutuksen eräiden ravintokasvien kasvuun. (ilmaston CO2-pitoisuus on noussut esiteolliselta ajalta, 280 ppm, arvoon 380 ppm (parts per million)). He tutkivat mm. maniokin kasvun pitoisuksilla 360, 550 ja 710 ppm. Ihmiskunnan nykyillä käyttäytymismalleilla CO2-pitoisuus tule nousemaan arvoon 750 ppm vuoteen 2100 menessä, joka tämä taho arvioi johtavan 2,2° lämpötilanousuun.
Siinä on tullut siis esille, että maniokin, eli kasawan tai yucan reaktio siihen on päinvastoinen kuin yleinsä kasveilla. Maniokin mukkuloiden tuotto laski ja mukkulat olivat pienempiäja biomassan kokonaistuotanto laski. Sen lisäksi maniokin mukkuloiden myrkkypitoisuus niin hyvin proteinipitoisisa lehdissä kuin mukkuloissa nousi. Tämä taas vaatii entistä vaivailloisempa prosessi myrkyn poistamiseksi ja eteenkin lasten myrkytystapausten lisääntyminen.
Enimmät tiedetahot ovat olleet perinteisesti sillä kannalla, että lisääntyvä CO2-pitoisuus lisää kasvien fotosynteesi, eli kasvua. Australialaisten tulokset johtavat aivan toisiin johtopäätöksiin.
Ilmastomuutosten lisääntyessä on asetettu suuria toiveita tähän viljelykasviin ja asialla on valtava merkitys, koska 750 miljoonan ihmisten pääravintoaine troopikissä on juuri maniok, joka kasvaa hyvin ravinneköyhässä maaperässäkin,on kuivuutta melko hyvin kestävä ja vähän hoitoa vaativa kasvi. Maniok on riisin ja maissin jälkeen kolmanneksi tärkein ravinna kasvi yleinsäkin.
Näin herää kysymys, onko tämä ilmiö vain maniokalla vai mahdollisesti myös muillakin viljelykasveilla? Tarkoitan, että ne tahot, jotka pitävät CO2-pitoisuuden ja sitä myötä ilmastomuutokset sellaisena ilmiönä, josta ihmiskunta hyvinkin selviä, saattavat tämänkin perusteella olla ikävällä tavalla väärässä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
kuin koko ICPP rakennelma onn sortumassa. Seuraavan kesään mennessä tämä sotku on saatu siihen vaiheeseen, että syyteet petoksesta aikavat valmistumaan ja huomataan, että kyse on petoksesta eikä tieteestä.
Dataa on yksinkertaisesti väärennettu tai suoraan itse piirretty sopivia käyriä. Näin helppoa se on .
Hiilidioksidin vaikutus ilmastoon oli ihan hyvä teoria. Nyt kun se on kumottu, on aika tutkia uusia teorioita, eikä keskiaikaiseen tyyliin jmähtää kiinni vääräksi todettuun. Muutama satavuotta vielä, niin ihminen ymmärtää enemmän näitäkin asioita.
siitä, että näitä kaikkia ilmiöitä tunnetaan niin huonosti ja ne hajautuvat niin monen tieteen alueelle. Että huijareille on jäänyt liikkuma varaa.
Maapallolle mahtuu miljoonia eri kasvilajeja. Yhden tai edes muutamankaan lajin reaktioista ei tosiaankaan voi vetää mitään yleistäviä johtopäätöksiä. Hiilidoksidia lisätään yleisesti kasvihuoneiden ilmaan parantamaan kasvua.
...että luepas sen mun viestin, että mistä siinä puhutaan.
Kyse on siitä, että maailman komanneksi tärkein viljelykasvi alkaa kärsiä CO2-pitoisuuden noususta.
Nytkö?
Mieleen tulee liitukausi, jolloin elämä kukoisti ja hiilidioksidipitoisuus oli nykyistä suurempi (1000-2000 ppm ?). Jotain ravintoa on täytynyt silloin olla saatavilla. Tosin massasukupuutto hävitti suuren osan nisäkkäistäkin liitukauden lopussa, mutta hiilidioksidipitoisuuden lisäys siihen tuskin oli syynä. Varsinkin kun sen pitoisuus laski kauden loppuun mennessä lähemmäs nykyistä tasoa. Pikemminkin voisi kuvitella, että tilanne olisi päinvastoin - hiilidioksidipitoisuuden pieneneminen vähentäisi ravinnon määrää.
Onkohan tämä niitä CRU:n "tilaamia" tutkimuksia?
tai kuuluut muiden tutkijoiden selvittäneen, että kuusen siemen tuotanto on vähentynyt johtuen metsien kylmyydestä ja juurien liiallisesta märkyydestä. Tutkijat arvelevat, että liiallinen kosteus vaikuttaa erilaisten homeitiöiden kautta puiden ns. hedelmöitymiseen. Tällainen tilanne on siis märissä kuusimetsissä mutta kuivemmilla kalliopohjaisilla kuusikoilla ei ole hätää.
Sanohan mistä kylmyys johtuu kesäisin ja mistä sitä vettä ja hometta on sinne metsiin niin paljon tullut ?
Niin minä luulen, tioisaalta pitkiä kuivia kausia ja toisalata älyttömästi sadetta. Matalapaineiden reitti on kuulemma siirtynyt.
"Toisaalta pitkiä kuivia kausia, toisaalta älyttömästi sadetta" Jälleen toisaalta-toisaalta -ilmastotiedettä parhaimmillaan. Informaatioarvo puhdas nolla.
Matalapaineiden reitti on tiettyinä vuodenaikoina siirtynyt ja se johtuu Pohjoisnavan lumipeitteen sulamisesta kun siellä oli nokea lumen joukossa joka oli peräisin jo liki sadan vuoden takaa. Olen siitä kirjoittanut täll äpalstalla jo 8 vuotta sitten ja kuukausi sitten joku toimittaja keksi tehdä siitä uutisen kun Kiinassa lumet sulaa vuoristossa nokisen lumen takia.
Nyt ovat likaiset lumet Pohjoisnavalta suleneet ja uutta valkoista lunta sataa sinne ja Grönlantiin. Grönlannissakin on kunnon pakkaset vaikka tuuli on puhallelut jo pitkään lounaan ja kaakon välltä.
Pohjoisnavalle on nyt virrannut lämmintä eli -15°C ilmaa Atlannin suunnalta koko talven ja sieltä kiertyy Siperian ja Canadan reittejä pitkin etelään kylmää -21°C ilmaa joka kivasti viilentää tieteen kieltäjien ja Ilmaston lämpenemisuskovaisten rahastajien tunteita kun luvattu rahasampo ei käynnistynytkään Copenhagenissa.
Vai saivatko kehitysmaat kuten Kiina sittenkin rahahanat auki?
jakaa oikeata infoa.
Onko olemassa "uhkageneraattori" jossain joka suoltaa näitä hälytyksiä ALAARM!!!
Monet kasvit tuottavat vasta aineita tuholaisia vastaan.
Mihin asti nykyinen CO2 nousu jatkuu, ei tiedetä.Sen suhteellinen osuus ilmakehässä
on kuitenkin vaihdellut suuressa määrin.
Mitä tulee maniokkiin:
According to Ros Gleadow of Monash University in Melbourne, Australia, “Cassava is a fantastic crop. But there is an urgent need to develop varieties that produce less cyanide.”
Mahdollisesta ongelmasta selviää kehittämällä uusia lajikkeita.
Mikä parasta se on kultakaivos Monsantolle kun uusi lajike kestää myös
aimo pläjäyksen round-uppia.
Follow the money.
en saanut selvä tuosta, eli millä puolella oot?
Viitannet tri Ros Gleadowin tutkimukseen?
Näyttäisi olevan jotain aikaisempaa tietoa, että CO2:n tuplaaminen lisää kassavan eli maniokin satoa kymmeniä prosentteja:
http://www.ncpa.org/pub/ba256
http://books.google.fi/books?id=3BoqRF1fNYMC&pg=PA125&lpg=PA125&dq=cassava elevated CO2&source=bl&ots=xH9ZPPmU-V&sig=64LC9hUMagD...
"http://books.google.fi/books?id=3BoqRF1fNYMC&pg=PA125&lpg=PA125&dq=cassava elevated CO2&source=bl&ots=xH9ZPPmU-V&sig=64LC9hUMagDUUzcDbPphRWVcKAA&hl=fi&ei=J51IS_GYCc_-_Abir_GbAg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=3&ved=0CBIQ6AEwAjgo#v=onepage&q=cassava elevated CO2&f=false"
Mikä sitten selittäsi tulosten eron? Yksi mahdollisuus olisi se, että tämä jälkimmäinen tulos saatiin ravinneliuoksessa, jolloin olosuhteet eivät vastanneet avoimen ilmakehän tilannetta ja ehkä lisänä oli jonkinlainen typpimyrkytys? Eroa voi olla myös käytetyissä kasvilajikkeissa. Tarkempi selvitys vaatisi alan tutkijaa.
"Maniok on riisin ja maissin jälkeen kolmanneksi tärkein ravinna kasvi yleinsäkin."
Tuohan ei pidä paikkaansa. Jos olet eri mieltä, niin anna joku edes jotenkin luotettava lähde tälle (virhe)tiedollesi. Vehnä ja peruna ovat kait sinulle ulkomaalaisena ihan tuntemattomia? Ravintoarvoltaan köyhähkö kassava on lähinnä hiilihydraattilähde, ehkä jossain trooppisten juuresten sarjassa mitalisijoilla.
Mutta jos tuo tutkimus pitäisikin kutinsa myös todellisissa viljelyolosuhteissa eikä virhettä saataisi korjattua millään lannoituksella eikä jalostuksellakaan, niin eihän siinä sitten kait autaisi muu kuin käyttää maniokit alkoholiksi bensatankkeihin ja alkaa viljellä niitä kasveja, jotka menestyvät uusissa olosuhteissa
.. minä tässä vain tuon maailmalta viimeisiä uutsisiä, ottamatta välillä juurikaan kantta. Millaisia lisätietoja pystyt itse käyttämään, riippuu vähän sinun kielitaidosta.
senkun ilmoitat millä mulla kielellä kuin suomeksi ja englanniksi haluat tiedot.
Ainakin saksaksi löysin sen taas, sen toisen linkin hävisin. Etsi googlamalla.
http://www.n-tv.de/wissen/weltall/Maniokwachstum-gefaehrdet-article665102.html
OK?
Kyllä sitä vähän pitäisi kestää, jos perättömistä tiedoista huomautetaan?
Muutoin olen sitä mieltä, että saksalainen tutkimus on yleensä perinpohjaista ja laadukasta. Niin että jos niitä tuloksia esittelet linkkien kera, niin hyvä juttu.
Tässähän taas oli kyse englanninkielisestä tutkimuksesta, joten sen esittely mahdollisen saksalaisen propagandalähteen kautta ei ollut mitenkään erityisen arvokasta.
"Australialaiset tutkijat ovat tutkineet ilmaston nousevan CO2-pitoisuuden vaikutuksen eräiden ravintokasvien kasvuun. (ilmaston CO2-pitoisuus on noussut esiteolliselta ajalta, 280 ppm, arvoon 380 ppm (parts per million)). He tutkivat mm. maniokin kasvun pitoisuksilla 360, 550 ja 710 ppm. Ihmiskunnan nykyillä käyttäytymismalleilla CO2-pitoisuus tule nousemaan arvoon 750 ppm vuoteen 2100 menessä, joka tämä taho arvioi johtavan 2,2° lämpötilanousuun."
Nuo luvut eivät välttämättä ole oikein. Esiteollisen ajan 280ppm on ihan jonkun itse päättämä lukema, johon nojataan joka paikassa.
Tässä mittaustuloksia, jotka osoittavat, että co2 pitoisuus on ollut esiteollisella ajalla tuota 280ppm huomattavasti korkeampi, mutta jostain syystä vain nuo ympyröidyt tulokset on huomioitu.
http://www.warwickhughes.com/icecore/call2.jpg
Täten nykyinen "hurja" co2 määrän lisääntyminen on pelkkää hapatusta. Ja tuo ennustettu 750ppm vuoteen 2100 mennessä on pelkkää toiveunta, vaikka hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä olisi pelkästään positiivinen asia. Lämpenemisen kanssa sillä ei ole juurikaan tekemistä.
Täällä lisää aiheesta.
http://www.warwickhughes.com/icecore/
sitä CO2sta
http://www.youtube.com/watch?v=cFFal6LT5cI&feature=related
niin, youtube on teille ensisijainen tiedonlähde, tämähän nyt selittää kaiken.