Terve. Jos jollain olisi tietoa, kuinka nopeasti pääsee varjoaine ym. testeihin yksityiseltä kardiologin vastaanotolta?
Pikku tarina jos jotain kiinnostaa:
On ollut jo pidempään sydämen kohdalla kipuja, ja kipujen yhteydessä yöllä käsien puutumistakin (selällään maatessa).
Viime yönä heräsin taas siihen että rinnasta puristi/pisti rintalastan alta sydämen kohdalta. Kipu on siis puristava mutta välillä niin pieneltä alueelta että se tuntuu lähes pistolta (tiedän että pelkkä pisto ei viittaa sydänongelmiin).
Lisäksi tänään kipu säteillyt käsiin, jalkoihin ja niskaan.
Aamupäivällä verenpaine tuntui laskevan yllättävästi. Mittasin pulssin ja se oli 52-53. Söin hieman sokeripitoista ruokaa ja lähdin ulos hoipertelemaan. Kun pääsin ovesta ulos meinasi taju lähteä, ja sydän muljahteli jotenkin karmivan hitaalla rytmillä joka kerta kun koitin hengittää sisään. Pysyin kuitenkin suhteellisen rauhallisena ja sain tilattua taksin jolla suuntasin ensiapuun. Vasta nyt kirjoittaessa tuli mieleen tapa jolla kuvata parhaiten sitä oloa kokonaisuutena. Tuntui siltä että keho yritti sulkea itsensä. Mitä se sitten ikinä tarkoittakaan.
En tajua miten pystyin suoriutumaan niin rauhallisesti. Päästyäni sinne ilmoitin luukulla pikimiten
että nyt meinaa taju lähteä ja sydän muljahtelee ihan omiaan (olo siis oli sen mukainen että kuolen luultavasti kohta tai sinnepäin, joten kehonkielikin varmasti kertoi jotain). Pyydettiin vaan tietenkin ottamaan vuoronumero ja istumaan aulaan odottelemaan, jonka jälkeen luukulle uudestaan alkometriin puhaltamaan henkilötietojen annon ohella. Ennen kuin pääsin saikun huoneeseen mätin automaatista naamaani äkkiä jonkun patukan ja mehua että verensokeri nousisi, ja se auttoikin hieman. Silti tärisin omituisesti kokoajan. Sydänfilmissä ei näkynyt taas mitään tietenkään, joten en kysyttyäni päässyt edes lääkärille kertomaan asiaani. Jotain outua oli sen laitteen tuloksissa jolla sormenpäästä mitataan jotain(?). Sain onneksi huomiselle ajan omalääkärille. Mutten ole sen suhteen hirveän optimistinen. Pitävät luultavasti täysin kajahtaneena sielä tai sitten ei välitä paskaakaan. Lisäksi lääkäri vaihtunut miltei joka käyntikerta. Olo on tänään jatkunut vaihtelevasti normaalista huimaavaan öklötyksentunteeseen kipujen kera. En siis panikoi, ei johdu siitä, piste. Syöminen auttaa hieman hetkeksi aikaa.
Jos on raajoihin säteilevää rintakipua ja samanaikaista käsien puutumista niin eikö sen pitäisi vittu vieköön riittää kardiologin lähetteeseen jo ensimmäisellä käyntikerralla, ihan varmuudenkin vuoksi, vaikka olisikin nuori ihminen. Iän ei pitäisi poissulkea sitä että otetaan oireet vakavasti. Puhutaan kuitenkin ihmisestä. Jos olisin itse lääkäri niin en pystyisi nukkumaan yötäni, jos lähettäisin fysioterapeuttilähetteen kera jonkun näillä oireilla kotiin ilman minkäänlaista varmistusta asiaan.
Ja vaikka rahaa ei ole yksityiselle, pitää se jostain nyt vaan yrittää repiä.
Pikku tarina jos jotain kiinnostaa:
On ollut jo pidempään sydämen kohdalla kipuja, ja kipujen yhteydessä yöllä käsien puutumistakin (selällään maatessa).
Viime yönä heräsin taas siihen että rinnasta puristi/pisti rintalastan alta sydämen kohdalta. Kipu on siis puristava mutta välillä niin pieneltä alueelta että se tuntuu lähes pistolta (tiedän että pelkkä pisto ei viittaa sydänongelmiin).
Lisäksi tänään kipu säteillyt käsiin, jalkoihin ja niskaan.
Aamupäivällä verenpaine tuntui laskevan yllättävästi. Mittasin pulssin ja se oli 52-53. Söin hieman sokeripitoista ruokaa ja lähdin ulos hoipertelemaan. Kun pääsin ovesta ulos meinasi taju lähteä, ja sydän muljahteli jotenkin karmivan hitaalla rytmillä joka kerta kun koitin hengittää sisään. Pysyin kuitenkin suhteellisen rauhallisena ja sain tilattua taksin jolla suuntasin ensiapuun. Vasta nyt kirjoittaessa tuli mieleen tapa jolla kuvata parhaiten sitä oloa kokonaisuutena. Tuntui siltä että keho yritti sulkea itsensä. Mitä se sitten ikinä tarkoittakaan.
En tajua miten pystyin suoriutumaan niin rauhallisesti. Päästyäni sinne ilmoitin luukulla pikimiten
että nyt meinaa taju lähteä ja sydän muljahtelee ihan omiaan (olo siis oli sen mukainen että kuolen luultavasti kohta tai sinnepäin, joten kehonkielikin varmasti kertoi jotain). Pyydettiin vaan tietenkin ottamaan vuoronumero ja istumaan aulaan odottelemaan, jonka jälkeen luukulle uudestaan alkometriin puhaltamaan henkilötietojen annon ohella. Ennen kuin pääsin saikun huoneeseen mätin automaatista naamaani äkkiä jonkun patukan ja mehua että verensokeri nousisi, ja se auttoikin hieman. Silti tärisin omituisesti kokoajan. Sydänfilmissä ei näkynyt taas mitään tietenkään, joten en kysyttyäni päässyt edes lääkärille kertomaan asiaani. Jotain outua oli sen laitteen tuloksissa jolla sormenpäästä mitataan jotain(?). Sain onneksi huomiselle ajan omalääkärille. Mutten ole sen suhteen hirveän optimistinen. Pitävät luultavasti täysin kajahtaneena sielä tai sitten ei välitä paskaakaan. Lisäksi lääkäri vaihtunut miltei joka käyntikerta. Olo on tänään jatkunut vaihtelevasti normaalista huimaavaan öklötyksentunteeseen kipujen kera. En siis panikoi, ei johdu siitä, piste. Syöminen auttaa hieman hetkeksi aikaa.
Jos on raajoihin säteilevää rintakipua ja samanaikaista käsien puutumista niin eikö sen pitäisi vittu vieköön riittää kardiologin lähetteeseen jo ensimmäisellä käyntikerralla, ihan varmuudenkin vuoksi, vaikka olisikin nuori ihminen. Iän ei pitäisi poissulkea sitä että otetaan oireet vakavasti. Puhutaan kuitenkin ihmisestä. Jos olisin itse lääkäri niin en pystyisi nukkumaan yötäni, jos lähettäisin fysioterapeuttilähetteen kera jonkun näillä oireilla kotiin ilman minkäänlaista varmistusta asiaan.
Ja vaikka rahaa ei ole yksityiselle, pitää se jostain nyt vaan yrittää repiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Syötkö kalkki-magneesiumia? Magneesiumia suosittelen ehdottomasti. Sydän tarvitsee toimiakseen sitä, ja voi rauhottua sillä jo. Ja myös lihakst tqrvitsevat sitä.
Mitenkäs on tuo jumppaamisen ja venyttelyjen laita? Taitaa olla niska-hartiat aika tukossa? Nekin säteilevät käsiin ja jos sulla on lihakset jumissa, kyllä säteilee jalkoihinkin ja rintapistoksia kyllä esiintyy, jos lihakset on jumissa.
Sydänfilmi on sulta otettu, ja se on ilmeisesti ollut normaali. Kuunteliko lääkäri sydäntäsi? Kyllä ne kuuntelemallakin tietävät, onko sinulla ahtaumia suonissasi.
Minä sain äkkipikaa passituksen kerran sydänklinikalle, kun lääkäri kuunteli sydäntä, niin sanoi, että nyt lähdet suoraan sydänklinikalle. Ja minä kun en tuntenut mitään oireita. Sanoin, että mulla on muutama asia vielä hoitamatta, että hoidan ne tuolla kaupungilla ensin ja menen sitten. Lääkäri sanoi, että ei, vaan välittömästi täältä suoraa päätä sydänkinikalle että on sen verran vakava tilanne. Ja soitti sinne mun aikana, että täältä lähtee potilas tulemaan.
Heh, ja potilas tunsi olonsa ihan terveeksi, en tuntenut mitään sydänvaivoja. Siitä päivästä lähtien olen syönyt sydänlääkkeitä, ja siitä on jo aikaa jotain 5-6 vuotta.
Sitten olen miettinyt, onko mulla ahtaumia, ettei tulisi yllätyksiä. Olen monasti kardiologilta sitä kysynyt, ja hän on joka kerran sanonut, ei ole. Olen ihmetellyt, mistä hän sen tietää, kun ei ole tutkinutkaan.
Viimekäynnillä sydänklinikalla keskussairaalassa sitten sydänultratutimusten jälkeen nuori lääkäri sanoi, ettei sulla ainakaan sepelvaltimotautia ole. Kysyin, mistä hän sen tietää. Kertoi, että sen kuulee jo kuuntelemallakin, eikä multa kuulu uhtään suhinaa, sellaista suhinaa, kun sepelvaltimotaudin ahtaumat aiheuttaa.
Joten olen kiltisti tyytynyt vastaukseen, kun se on niin monasti mulle sanottu. Niin se sitten vissiin on. Mutta lihasjumeja mulla on, ja ne aiheuttaa kertomasi kaltaisia tunnetiloja.
Sydämen vajaatominta on, johon lääkitys, se juontaa lapsuudessa sairastetusta sydänlihastulehduksesta. Ja perusrytmina on eteisvärinä, sekä mitraaliläpän vuoto. Näihin sydänlääkitys. Mutta en minä tunne mitään itse, en minkäänlaisia sydänvaivoja. Tai no, hengästyy tavallista herkemmin, ei jaksa liikkua paljoa. No liikutaan sitten sen mukaan kuin jaksaa, ei siinä sen kummempaa.
Meillä mies käy yksityisellä kardiologilla, varjoainekuvaukseen saat heti lähetteen, jos on aiheellista, eikä tarvitse jonotella, voi mennä jo saman päivän aikana, monta asiaa hoituu yhdellä käynnillä, niin ja saat Kelan korvauksen lääkärinpalkkiosta ja kuvauksista, jos niihin on lääkärin lähete.
Noiden oireiden perusteella on epätodennäköistä, että ne johtuisivat sepelvaltimotaudista, mikä diagnosoidaan varjoainekuvauksella. Oireet johtuvat todenäköisesti muusta syystä, kuin sepelvaltimotaudista.