Moi, laskin ajankuluksi kuinka monta meidän aurinkoa menisi tilavuudeltaan tuohon VY Canis Majorikseen.
Auringon halkaisija = 1,4 milj.km
VY Canis Majoris halkaisija = 4,365 miljardia km
Sain tulokseksi että noin 30 miljardia Aurinkoa menisi Majorikseen, olenko oikeassa?
http://basenorte.com/wp-content/uploads/2007/07/sun_and_vy_canis_majoris.png
Auringon halkaisija = 1,4 milj.km
VY Canis Majoris halkaisija = 4,365 miljardia km
Sain tulokseksi että noin 30 miljardia Aurinkoa menisi Majorikseen, olenko oikeassa?
http://basenorte.com/wp-content/uploads/2007/07/sun_and_vy_canis_majoris.png
Vastaukset 29
Vanhimmat
Suuruusluokka ainakin lienee oikea. Halkaisijoissa tuhatkertainen ero. Tuhat kolmanteen potenssiin on miljardi. Pallon kaavaa en ole kokeillut.
Ainemäärää jos haluat vertailla niin silloin tarvitaan tähtien massat. Tässä on nimittäin tähtien keskitiheyksissä valtava ero.
noilla arvoilla 30 308 792 684 aurinkoa.
uskomaton tähti,aivan tajuton.Onko noin et jos ton kertois miljoonalla niin saatais luku miten monta kertaa maapalloja mahtuis vy canis majoriin,miten kaukana toi suurin tähti on?Mitä siitä tiedetään,ikä,massa ym?
Minkäkokoisia planeettoja mahtaisi kiertää tuota tähteä ja kuinka laajalti. Minkälainen painovoima noissa planeetoissa voisi olla? Litistyisimmekö me siellä paperia ohuemmiksi lätyiksi ja painuisimme maan sisään?
tuommoisen tähden syntymään menee varmaan paljon aikaa ja materiaa,se kaasupilvi mistä tuo on muodostunut on täytynyt olla valtava,tuo tähti on käsittämättömän suuri.Lisää tietoja kaivataan.Kirjoita tähän.
Magnitudi noin 8 eli ei näy paljain silmin. Massa korkeintaan noin 25 aurinkomassaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/VY_Canis_Majoris
Tiedot osin ristiriitaisia.
elävät lyhyen elämän. Ei mene paljoo aikaa - tähtitieteellisissä aikayksiköissä ei muuan kymmen miljoona vuotta ole mithän
Miksi tämä canis ei tiivistyisi yhtä tiheäksi auringoksi kuin omamme on? Onko sen koostumus erilainen?
Miltei minkä tahansa laisia planeettoja. Periaatteessa ainoastaan kiertoetäisyyden minimi on Tähden säteen rajaama. Pallosymmetristen ja tiheydeltään homogeenisten kappaleiden gravitaatiokenttä on pinnan ulkopuolella vastaava kuin pistemassankin. Kuitenkin elinkaarensa loppuvaiheita viettävän tähden massasta on varmasti valtaosa keskittynyt lähelle sen ydintä. Siispä pieni integrointiharjoitus olisi tiedossa innokkaille.
höpöhöpö, tähden massa on 15 - 25 M sun, eli 15-25 miljoonaa auringon massaa.
Tuo oli kyllä hauska vetäisy!
Toivottavasti en pilaa iloa kun kerron että auringon massa on "1 M sun".
hämmentää miten keveitä lopen nuo isot tähdet. tiheys taitaa luokkaa, että lentokoneella voisi lentää tähden sisällä, jos vain kestäisi kuumuutta jne.
Myöhäinen vastaus: Kun tähti on kooltaan hyvin suuri niin suuri osa massasta on kaukana keskipisteestä eikä gravitaation voima riitä puristamaan sitä kasaan säteilyn ja lämpötilan aiheuttamaa painetta vastaan. Jo nyt tähti syytää massaansa kaasu- ja pölypilvinä ulospäin.
Tähden ytimessä vety on jo suurelta osin palanut hapeksi asti eli ollaan loppusuoralla. Noin sadantuhannen vuoden kuluessa lakkaa fuusioreaktiot tuottamasta energiaa kun tähden ydin on rautaa ja sitten ydin romahtaa kasaan. Seurauksena tyypin IIn supernovaräjähdys ja jäänteeksi jää neutronitähti tai musta aukko.
aurinkokuntamme kokoinen ? ,jossa valo kulkee 500 minuutissa, vajaassa 10 tunnissa eli noin halkaisijan pituuden verran. ---Tuostapa tulikin mieleen toi linnunratamme tähtien tiheys , valovuosi kuutioon voisi mahtua 27 miljoonaa aurinkokuntaa, jotka eivät vielä olisi liian lähellä toisiaan ,etteikö maan kaltainen planeetta olisi mahdollista jokaisessa. olen ajatellut ,että lähellä keskustaa saattaisi olla tähtien etäisyys jotain samaa luokkaa ,--onko joku muu sitä asiaa aatellunna.
Miten tuo cy c.major löydettiin,sijainti ym.Lisää kertomuksia jättililäis tähdistä!!
Kuinka käsittämättömän SUURI tähti on VY Canis Majoris.
Tuossa kuvassahan on oma aurinkomme siinä vieressä, ihmettelin aluksi, että onko
siinä joku pölyhiukkanen kuvauudulla, mutta kun kuvan suurensi, niin asia selvisi, että
aurinkommehan siinä mitättömän pieni hiukkanen.
Ei minun järkeni ainakaan käsitä tuota valtavaa kokoa.
Tähden täytyy sijaita hyvin kaukana, jos se ei erotu paljaalla silmällä.
Jos tuosta tähdestä kehittyy joskus supernova, niin se tulee olemaan jotakin
aivan ennen näkemättömän suurta, koska tähti on itsessään ihan käsittämätön.
Jos tähdellä on planeetta tai useampia, niin niiden etäisyys tuohon tähteen on varmaan
myös suhteessa tähden kokoon. Planeetat voivat olla hyvinkin isoja, koska tähti on iso.
Planeettojen kiertoaika tähden ympäri täytyy olla hyvin pitkä tai jos ei ole, niin
silloinhan kiertonopeus on ihan älyttömän suuri.
Mutta tähden massa ei ole käsittämätön.
Miksi se ei tiivisty oman painovoimansa voimalla yhtä tiiviiksi kuin meidän aurinkomme?
Näin maalaisjärjellä ajatellen tähden sisältä tuleva säteilypaine voisi olla tähden ulko-osissa niin suuri että gravitaatio ei pysty vetämään tähteä kasaan.
Tuon jättiläistähden valtavuus ihmetyttää kummastuttaa. Kiitos aloittajan!
Saattaa olla sen lisäksi vielä pinnan kiertoaika varsin suuri mikä helpottaa säteilypainetta pitämään pintaa kaukana ja materiaa harvassa.
Jos näin maalaisjärjellä ajattelee tuon tähden syntyä, niin massaahan siinä on täytynyt olla valtavasti ja kun se on hiljalleen kiertynyt yhä lähemmäksi toisiaan, on se sitten yhtäkkiä leimahtanut ja syttynyt niinkuin muutkin tähdet.
Tuo ei varmasti kovin kirkkaana loista sen vuoksi että se on sen verran harva. Siihen vaadittaisiin varmasti hyvin vahvat olosuhteet että tuon kokoluokan tähti palaisi yhtä raivokkaasti kuin esimerkiksi Sirius. Siinä pitäisi se valtava massa saada hyvin nopeasti koottua lähemmäksi toisiaan.
Minulla tuli mieleen että onko sitä tiedossa että onko tuo tähti kehitysvaiheensa alussa, keskellä vai loppupuolella, kun periaatteessahan jos tuo olisi vasta alkupuolella kehitystään, voisi ajatella myös sellaista mahdollisuutta että se siitä vielä jonkin verran pakkaantuu ja kauempana olevat materiaalit tulevat sitten lähemmäksi ja niistä alkaa muodostumaan planeettoja ja muuta roskaa.
menis 700km / h lentäväl lentokoneelki n71000 vuotta ennen kuin sen ois lentäny "navalta navalle"
Tuskin on aurinkoa suurempi!
Aikaisemmin väittivät Betlqeusta suurimmaksi!
Luettelo suurimmista tähdistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suurimmista_tähdistä
Ennen pitivät Betelqesta suurimpana. Lieneekä kaasukehä niin ohut, ettei pärjää enää mitoissa?
Tuon kokoisella tähdellä ei ole paljon elinaikaa. Tarkoitan, että kyseinen tähti fuusioi vetyä aikamoista vauhtia verrattuna aurinkoon. On myös luultavasti yksi hypernova kandidaateista ja silloinhan se viimeistään näkyy paljain silmin.
Ursan mukaan mahtuisi vain 17 meidän aurinkoa.Siriukseen mahtuu 23 meidän aurinkoa
Näin se menee tähden massan suhteen. Näillä on tiheys paljon pienempi kuin Auringolla joten tilavuutta onkin sitten järkyttävän paljon enemmän.
Tähden massa ei voi olla kovin suuri ilman että sen oma säteilypaine puhaltaisi tähden pintakerrokset ulos avaruuteen (Eddington limit). Raja lienee jossakin 150 Auringon massan paikkeilla.
Sellaisen tähden elinaika on vain miljoonia vuosia. Sitten raudaksi asti fuusioitunut tähden ydin romahtaa fuusion lopahtaessa ja supernovaräjähdys heittää suurimman osan tähden massasta avaruuteen.
Kuolleen tähden massasta ei tosiaankaan ole kuin murto-osa sen "raadossa", eli neutronitähdessä tai mustassa aukossa.
VY Canis Majoris on niin massiivinen, että oletettavasti romahtaa lopulta mustaksi aukoksi, Tämä riippunee siitäkin, kuinka järisyttävästi tähti ehtii syöstä massaansa avaruuteen ennen luhistumistaan. Jos tähden massa lopussa on alle kriittisen massan, jää lopputulos neutronitähdeksi, jos yli, syntyy musta aukko.
Myös mustan aukon synty on mahtava ilotulitus, vaikka ei uskoisi. Tämä saattaa ihan hyvin poksahtaa vaikka ennen Betelgeusea. Odotettavissa on hypernova, mikä taatusti näkyy kirkkaasti Maapallolle asti.