Aiheettoman lastensuojeluilmoituksen kohteeksi joutuneet

Tiedän itsekin, että nuo turhat ilmoitukset ikuisine arpineen ovat täyttä totta, mutta missä ihmeessä nämä yli-innokkaasti syynäävät tädit ovat, kun perheessä oikeasti sitä tarvittaisiin??????
Käydään vain kerran ennakkoon sovitusti kylässä ja todetaan, että "kodin ilmapiiri on rauhallinen ja lapset hyvin hoidetun oloisia" ja se oli sitten siinä.
Miten on mahdollista, että näihin "vääriin ilmoituksiin" tunnutaan suhtautuvan aina ylivakavasti ja todelliset ilmoituksert pyyhkäistään olankohautuksella pois? Ja usein molemmista ilmiöistä puhuu kuitenkin saman paikkakunnan ihmiset?

Ihmeissäänoleva kirjoitti:

Tiedän itsekin, että nuo turhat ilmoitukset ikuisine arpineen ovat täyttä totta, mutta missä ihmeessä nämä yli-innokkaasti syynäävät tädit ovat, kun perheessä oikeasti sitä tarvittaisiin??????
Käydään vain kerran ennakkoon sovitusti kylässä ja todetaan, että "kodin ilmapiiri on rauhallinen ja lapset hyvin hoidetun oloisia" ja se oli sitten siinä.
Miten on mahdollista, että näihin "vääriin ilmoituksiin" tunnutaan suhtautuvan aina ylivakavasti ja todelliset ilmoituksert pyyhkäistään olankohautuksella pois? Ja usein molemmista ilmiöistä puhuu kuitenkin saman paikkakunnan ihmiset?

Lue lisää

Kyllähän molemmat ovat mahdollista jos paikkakunnalla toimivat vastuulliset viranomaiset ovat ammattitaidottomia ja/tai luonnevikaisia.

on mennyt jo liiallisuuksiin. Itse huomaan tämän yhden kokemuksen jälkeen pälyileväni ihmisten katseita milloin missäkin, jos lapseni sanoo jotain tai käyttäytyy uhmakkaasti tai siten, että sen voi ymmärtää monella tavoin. Ja jo pelkästään se että yksi lapsistamme on sulkeutuneempi kuin muut - tulee samanlaiseen isäänsä - aiheuttaa nyt minulle stressiä ja tunnen tarvetta selittää teini-ikäisen halua olla ja tehdä asioitaan yksin. Eikä hänessä silti ole mitään vikaa. Hän ei vaan ole joukkuelapsi ja rentoutuu nimenomaa rauhassa. Mutta oma vanhempana oloni on saanut niin suuren kolauksen että haen katseellani sitä joka valvoo meitä ja tekee taas sopivassa käänteessä ilmoituksen.

Me kaikki olemme erilaisia ja toimimme eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vanhemmuutta. Jos olen ulospäinsuuntaunut markkinamies niin lapseni olisi ehkä samanlainen, mutta jos olen taiteilijasieluinen luomuihminen niin jälleen ehkä lapseni on erilainen. Mutta jos meitä arvottaa mahdollisesti kirjanoppinut ihminen joka on toisilla arvoilla varustettu ja opetettu näkemään suppeasti ja tällaiselle annetaan oikeus tehdä mutu-tuntumalla ilmoituksia niin rikotaan paljon ihmismieliä ja perheitä.

Sosiaalityöntekijät jotka meitä kuulustelivat olivat nuoria ja kokemattomia. Heillä ei ikänsäkään puolesta voinut olla mitään näkemystä asioista - he halusivat lähinnä käyttää virkamiesmäistä valtaansa.

Ja kun saisin sisältäni tämän asian kaivamasta - mutta kun se on siellä nyt ollut jo kuukausia eikä edes laimene. Olen joutunut myös kääntymään traumaterapeutin puoleen jotta saan tämän mielestäni ja edes sen kokoiseksi asiaksi kuin se kuuluu. Mutta lapset ja perhe ovat niin iso asia ettei tämä ole helppoa ja nyt ollaan tultu niin lähelle ihoa ettei sen aiheuttaman tuskan riisuminen ole enää helppoa.

Miettikää jokainen miltä tuntuu jos juuri sinua epäiltäisiin siitä että olet lapsellesi HUONO ÄITI...??

Kyllä asia on niin ettei lapsia saa altistaa tupakin savulle ja mikäli isä tai äiti tupakoi, niin heistä ei todellakaan ole lapsensa huoltajaksi.
Vanhenmista jotka altistavat lapsensa tupakinsavulle on ilmoitettava lastensuojeluun!

Opet kirjoitti:

Kyllä asia on niin ettei lapsia saa altistaa tupakin savulle ja mikäli isä tai äiti tupakoi, niin heistä ei todellakaan ole lapsensa huoltajaksi.
Vanhenmista jotka altistavat lapsensa tupakinsavulle on ilmoitettava lastensuojeluun!

Lue lisää

Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Noin jyrkät mielipiteet ovat ehdottomasti asia, jonka vuoksi lapsiesi olisi parempi päästä huostaan muualle. Liiallisella ehdottomuudellasi kasvatat lapsistasi ahdistuneita ja arkoja epäsuorittajia, jotka hakevat apua huumeista ja alkoholista.

Olen aivan eri mieltä kanssasi, joten olet ilman muuta huono kasvattaja.

Avulias Aatu kirjoitti:

Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Noin jyrkät mielipiteet ovat ehdottomasti asia, jonka vuoksi lapsiesi olisi parempi päästä huostaan muualle. Liiallisella ehdottomuudellasi kasvatat lapsistasi ahdistuneita ja arkoja epäsuorittajia, jotka hakevat apua huumeista ja alkoholista.

Olen aivan eri mieltä kanssasi, joten olet ilman muuta huono kasvattaja.

Lue lisää

Järkyttävää että joku puolustaa tupakoivia huoltajia jotka aiheuttavat lapsilleen ennenaikaisen kuoleman!!!!

Hei, avulias Aatu, sinulle ja mitä ilmeisemmin monelle muullekkin tupakoivien huoltajien lapsilleen tupakinsavun aiheuttamat seuraukset ovat täysin vieraita. Uhreja eivät ole pelkästään lapset, vaan me kaikki veronmaksajat maksamme tupakoivien vanhenpien kuin heidän lastensakkin tupakoinnista heille tulleiden sairauksien terveydenhoitokulut.
Tupakoiva huoltaja syyllistyy lapsensa pahoinpitelyyn altistaessaan lapsensa tupakinsavulle.

Tietopaketti kirjoitti:

Hei, avulias Aatu, sinulle ja mitä ilmeisemmin monelle muullekkin tupakoivien huoltajien lapsilleen tupakinsavun aiheuttamat seuraukset ovat täysin vieraita. Uhreja eivät ole pelkästään lapset, vaan me kaikki veronmaksajat maksamme tupakoivien vanhenpien kuin heidän lastensakkin tupakoinnista heille tulleiden sairauksien terveydenhoitokulut.
Tupakoiva huoltaja syyllistyy lapsensa pahoinpitelyyn altistaessaan lapsensa tupakinsavulle.

Lue lisää

...enkä tupakoi.
Olen vain tyrmistynyt tästä rajoittuneisuudesta, jota täällä osoitetaan. Tupakoimista ei ole kriminalisoitu, niin että et voi sen vuoksi ryhtyä lasten huostaanottoon.
Ei ole oikea tapa syyllistää ihmisiä, vaan tukea heitä heidän ponnisteluissaan. Kun tupakointimahdolisuudet vähitellen loppuvat, niin tupakointikin pakosta vähenee. Nyt jo Espoon kaupungin työntekijöiltä on kielletty tupakointi työaikana, ja samaa ehdotetaan Helsingissä. Kun ovenedustupakointikin kielletään, ravintolat ja kahvilat ovat savuttomia muista yleisistä tiloista puhumattakaan, niin voit ihan rauhallisin mielin ajatella lastesi tulevaisuutta.

Vuosisatoja ihmiset ovat eläneet tupakansavussa. Sen vanhingollisuudesta ei ole puhuttu kuin 50 v. Siihen asti tupakka oli tärkeä osa seurustelussa ja aikuisten maailmassa. Pojat opettelivat niin nuorina kuin mahdollista, koska se kuului asiaan, maistui tai ei.
Kaikkialla oli osastot tupakoitsijoille. Kuului kohteliaisuuteen polttaa vain tupakalle rajoitetuissa tiloissa. Sittemmin tupakointi yleistyi niin että rajoituksista voitiin luopua, jokainen poltti vaikka ruokapöydässä, jos siltä tuntui.
Hyvä tietenkin, että tupakan vahingollisuus tuli kaikille tiedoksi vähitellen.

Nyt kun te nuoret vanhemmat olette päässeet tästä tavasta eroon, tukekaa kavereitanne, älkääkä heitä nyt tuomitko rikollisiksi, ja kasvattajiksi soveltumattomiksi roistoiksi.
Myös tupakoitsija rakastaa lapsiaan ja huolehtii heidän hyvinvoinnistaan.
Epäluulo ei ole tiedon väärti.

Avulias Aatu kirjoitti:

...enkä tupakoi.
Olen vain tyrmistynyt tästä rajoittuneisuudesta, jota täällä osoitetaan. Tupakoimista ei ole kriminalisoitu, niin että et voi sen vuoksi ryhtyä lasten huostaanottoon.
Ei ole oikea tapa syyllistää ihmisiä, vaan tukea heitä heidän ponnisteluissaan. Kun tupakointimahdolisuudet vähitellen loppuvat, niin tupakointikin pakosta vähenee. Nyt jo Espoon kaupungin työntekijöiltä on kielletty tupakointi työaikana, ja samaa ehdotetaan Helsingissä. Kun ovenedustupakointikin kielletään, ravintolat ja kahvilat ovat savuttomia muista yleisistä tiloista puhumattakaan, niin voit ihan rauhallisin mielin ajatella lastesi tulevaisuutta.

Vuosisatoja ihmiset ovat eläneet tupakansavussa. Sen vanhingollisuudesta ei ole puhuttu kuin 50 v. Siihen asti tupakka oli tärkeä osa seurustelussa ja aikuisten maailmassa. Pojat opettelivat niin nuorina kuin mahdollista, koska se kuului asiaan, maistui tai ei.
Kaikkialla oli osastot tupakoitsijoille. Kuului kohteliaisuuteen polttaa vain tupakalle rajoitetuissa tiloissa. Sittemmin tupakointi yleistyi niin että rajoituksista voitiin luopua, jokainen poltti vaikka ruokapöydässä, jos siltä tuntui.
Hyvä tietenkin, että tupakan vahingollisuus tuli kaikille tiedoksi vähitellen.

Nyt kun te nuoret vanhemmat olette päässeet tästä tavasta eroon, tukekaa kavereitanne, älkääkä heitä nyt tuomitko rikollisiksi, ja kasvattajiksi soveltumattomiksi roistoiksi.
Myös tupakoitsija rakastaa lapsiaan ja huolehtii heidän hyvinvoinnistaan.
Epäluulo ei ole tiedon väärti.

Lue lisää

Sinun Avulias Aatu tulisi laajentaa ymmärrystäsi ja käsittää sekin että henkilöt jotka todella ymmärtävät passiivisen tupakoinnin seuraukset, niin heillä on todellakin perusteet rinnastaa pasiivisen tupakoinnin uhri törkeän pahoinpitelyn uhriin.

Lakia tiukennettava kirjoitti:

Sinun Avulias Aatu tulisi laajentaa ymmärrystäsi ja käsittää sekin että henkilöt jotka todella ymmärtävät passiivisen tupakoinnin seuraukset, niin heillä on todellakin perusteet rinnastaa pasiivisen tupakoinnin uhri törkeän pahoinpitelyn uhriin.

Lue lisää

Jos haluat siis tehdä ilmoituksen, koska mielestäsi lapsen elämä on hengenvaarallista passiivisen tupakoinnin seurauksena, niin eihän kukaan sinua pidättele.
Lue esim. ylempää susku 3:n mielipide ja mieti, mitä ilmoituksestasi tulee perheelle seuraamaan. Oletko satavarma, että sinun on toimittava?

Yritän laajentaa ymmärtämystäni, että tupakoitsemattomalla on oikeus ja velvollisuus panna sosiaalitoimi tupakoitsevan perheen kimppuun. Yritän käsittää, että lapsen etu vaatii kaiken sen mikä ilmoituksesta seuraa. Toivottavasti sinusta on perheelle tukea kun ruljanssi on päällä.

Tietopaketti kirjoitti:

Hei, avulias Aatu, sinulle ja mitä ilmeisemmin monelle muullekkin tupakoivien huoltajien lapsilleen tupakinsavun aiheuttamat seuraukset ovat täysin vieraita. Uhreja eivät ole pelkästään lapset, vaan me kaikki veronmaksajat maksamme tupakoivien vanhenpien kuin heidän lastensakkin tupakoinnista heille tulleiden sairauksien terveydenhoitokulut.
Tupakoiva huoltaja syyllistyy lapsensa pahoinpitelyyn altistaessaan lapsensa tupakinsavulle.

Lue lisää

Mistä olet saanut pieneen päähäsi, että tupakoiva altistaa savulle välttämättä ketään muuta kuin itsensä?

Ajattelepa, mille kaikelle sinä altistat ympäristösi tuolla kaiken tuomitsevalla asenteellasi.
Ympäristösaastaa pahimmillaan, kireyttä, kaunaa ja katkeruutta väärästä syyttelystä.
Huonot ihmissuhteet altistavat myös monille sairauksille, joita kaikki veronmaksajat sitten makselevat omista kukkaroistaan. Mutta tämä nyt on tietysti liian vaikea yhtälö tuollaiselle hikoilijalle. Puhumattakaan, miten stressaat itseäsi tonkimalla toisten vikoja ja puutteita, vaikka niitä ei niin ihmeemmin taida olla lähiympäristössäsi olemassakaan.

Opet kirjoitti:

Kyllä asia on niin ettei lapsia saa altistaa tupakin savulle ja mikäli isä tai äiti tupakoi, niin heistä ei todellakaan ole lapsensa huoltajaksi.
Vanhenmista jotka altistavat lapsensa tupakinsavulle on ilmoitettava lastensuojeluun!

Lue lisää

muutaman soskuntätin ja sedän kohdannut eivät ainakaan tupakoinnista voi syyttää sen tiedän,itse tarjosivat 14 vuotiaalle ja ihmettelivät kun ei polta.Eräs tupakoi raskaana ja vastaili lasten kysymyksiin ettei se aina niin helppoa ole lopettaa..tämän kun ottasivat muutenkin käyttöön ei tämä elämä aina niin helposti ole elettävissä ja ilman virheitä,virheen jos teetkin et ole välttämättä loppuelämääsi kelvoton huoltaja.

Lakia tiukennettava kirjoitti:

Sinun Avulias Aatu tulisi laajentaa ymmärrystäsi ja käsittää sekin että henkilöt jotka todella ymmärtävät passiivisen tupakoinnin seuraukset, niin heillä on todellakin perusteet rinnastaa pasiivisen tupakoinnin uhri törkeän pahoinpitelyn uhriin.

Lue lisää

Kauhistun sitä rajoittettuneisuutta, jota nykypäivän nuoret vanhemmat osoittavat.
On järkyttävää nähdä, että eri mieltä olevat kansalaiset tuomitaan tuosta vaan epäsosiaalisiksi pahoinpitelijöiksi ja vankilaan kuuluviksi rikollisiksi, joilta on otettava lapset pois.

Kuulunette kaikki äärinationalistisiin rotuhygieniaa ihannoiviin ryhmiin?
Minusta tällainen suvaitsemattomuus on jo niin huolestuttavaa, että asiaan tulisi puuttua valtiovallan taholta. Tulevaisuus ei tunnut hyvältä.

Voin kuitenkin suoralta kädeltä väittää, että ette ole esimerkiksi absoluuttisen raittiita, ette harrasta terveellistä ruokavaliota, olette ylipainoisia, ette asu puurakenteisissa hirsitaloissa, joita lämmitetään omin käsin kaadetuilla klapeilla.
Kyllä nämä tietokoneen ääressä istuvat maailmanparantajat elävät mukavaa elämää turvallisissa kaupunkiolosuhteissa, joita lämmitetään öljyllä ja kaukolämmöllä. He käyttävät saastuttavia autoja, polttavat salaa tupakan parvekkeillaan, ostavat mäyräkoiran viikottain, syövät Mäkkärissä, kiertävät jätehuoltolakia panemalla salaa biojätteitä sekajätteisiin, käyttävät nahkakenkiä tai -takkeja, vaikka tietävätkin turkiseläinten kärsimykset jne.

Mutta tupakanpolttajia pitää teidän mielestänne rangaista pahimman kaavan mukaan. Niin kauan kuin tupakanpoltto ei ole lakiemme mukaan rangaistava teko, on sitä kohtaan vain osoitettava paheksuntaa ja valistusta jatkettava ja lisättävä.
Suomi ei ole poliisivaltio

Opet kirjoitti:

Kyllä asia on niin ettei lapsia saa altistaa tupakin savulle ja mikäli isä tai äiti tupakoi, niin heistä ei todellakaan ole lapsensa huoltajaksi.
Vanhenmista jotka altistavat lapsensa tupakinsavulle on ilmoitettava lastensuojeluun!

Lue lisää

Lapset eivät ole kanssasi ehkä samaa mieltä jos menettävät tuosta syystä vanhempansa. Ei polttaminen hyväksi tietenkään ole, mutta kohtuuttomuuksiinkaan ei sovi kenenkään mennä. Ei hyvässä eikä pahassa

Tietopaketti kirjoitti:

Hei, avulias Aatu, sinulle ja mitä ilmeisemmin monelle muullekkin tupakoivien huoltajien lapsilleen tupakinsavun aiheuttamat seuraukset ovat täysin vieraita. Uhreja eivät ole pelkästään lapset, vaan me kaikki veronmaksajat maksamme tupakoivien vanhenpien kuin heidän lastensakkin tupakoinnista heille tulleiden sairauksien terveydenhoitokulut.
Tupakoiva huoltaja syyllistyy lapsensa pahoinpitelyyn altistaessaan lapsensa tupakinsavulle.

Lue lisää

Pahoinpitelyä tupakointi ei ole. Liioittelu ei johda mihinkään. Passiivinen polttaminen on toki suuri riski. Vanhempi voi polttaa silloin kun lapsi ei ole vieressä. Veroja syövät ihan samalla lailla ylinopeutta ajavat, alkoholia nauttivat yms.
Omat vanhempani ovat polttaneet, mutta itse en silti polta. Se on jokaisen oma päätö, mikä ei kuitenkaan ihmistä pahenna. Sisäiset arvot ovat paljon tärkeämpiä. Sitä paitsi eivät ne tupakoimattomat vanhemmat sen parempia ole.

!!!!!! kirjoitti:

Järkyttävää että joku puolustaa tupakoivia huoltajia jotka aiheuttavat lapsilleen ennenaikaisen kuoleman!!!!

Se jos polttaakin tupakkaa ei todellakaan tarkoita sitä että lapset olisivat juuri silloin vieressä! Esimerkiksi meillä ei polteta autossa eikä todellakaan sisällä. Jos tarkoitat sitä että vanhemmat ei saisi polttaa edes ulkona kun lapset ei ole vieressä niin mene hakemaan apua... tarvitset sitä.

Opet kirjoitti:

Kyllä asia on niin ettei lapsia saa altistaa tupakin savulle ja mikäli isä tai äiti tupakoi, niin heistä ei todellakaan ole lapsensa huoltajaksi.
Vanhenmista jotka altistavat lapsensa tupakinsavulle on ilmoitettava lastensuojeluun!

Lue lisää

Mitä paskaa jauhatkaan!!! Niitä oikeasti surullisia tarinoita on mihin tulisi puuttua. Kyllä minä lapsenahalusin asua polttavan äitini kanssa ennemmin kuin sijoitettuna pois rakkaan tärkeän vanhempani luota!

Tässä se dilemma juuri on, että sossulla tai muulla ei ole oikeutta tulla sanomaan kuinka kasvatat lapsesi vaan arvioida sitä onko lapset psyykkinen tai fyysinen terveys vaarassa!

Eli voit käydä viihteellä jos lapsesi on sopivassa hoidoossa, saat polttaa jos haluat jne. on monia asioita mitkä jokainen vanhempi tekee tyylillään.

Kaltoinkohtelut, heitteillejätöt ym. avat asioita ihan erikseen.!!!!!!!

Kyllä pistää vihaksi tuollaiset kommentit Opet!!!!!!!!!!

ap kirjoitti:

on mennyt jo liiallisuuksiin. Itse huomaan tämän yhden kokemuksen jälkeen pälyileväni ihmisten katseita milloin missäkin, jos lapseni sanoo jotain tai käyttäytyy uhmakkaasti tai siten, että sen voi ymmärtää monella tavoin. Ja jo pelkästään se että yksi lapsistamme on sulkeutuneempi kuin muut - tulee samanlaiseen isäänsä - aiheuttaa nyt minulle stressiä ja tunnen tarvetta selittää teini-ikäisen halua olla ja tehdä asioitaan yksin. Eikä hänessä silti ole mitään vikaa. Hän ei vaan ole joukkuelapsi ja rentoutuu nimenomaa rauhassa. Mutta oma vanhempana oloni on saanut niin suuren kolauksen että haen katseellani sitä joka valvoo meitä ja tekee taas sopivassa käänteessä ilmoituksen.

Me kaikki olemme erilaisia ja toimimme eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vanhemmuutta. Jos olen ulospäinsuuntaunut markkinamies niin lapseni olisi ehkä samanlainen, mutta jos olen taiteilijasieluinen luomuihminen niin jälleen ehkä lapseni on erilainen. Mutta jos meitä arvottaa mahdollisesti kirjanoppinut ihminen joka on toisilla arvoilla varustettu ja opetettu näkemään suppeasti ja tällaiselle annetaan oikeus tehdä mutu-tuntumalla ilmoituksia niin rikotaan paljon ihmismieliä ja perheitä.

Sosiaalityöntekijät jotka meitä kuulustelivat olivat nuoria ja kokemattomia. Heillä ei ikänsäkään puolesta voinut olla mitään näkemystä asioista - he halusivat lähinnä käyttää virkamiesmäistä valtaansa.

Ja kun saisin sisältäni tämän asian kaivamasta - mutta kun se on siellä nyt ollut jo kuukausia eikä edes laimene. Olen joutunut myös kääntymään traumaterapeutin puoleen jotta saan tämän mielestäni ja edes sen kokoiseksi asiaksi kuin se kuuluu. Mutta lapset ja perhe ovat niin iso asia ettei tämä ole helppoa ja nyt ollaan tultu niin lähelle ihoa ettei sen aiheuttaman tuskan riisuminen ole enää helppoa.

Miettikää jokainen miltä tuntuu jos juuri sinua epäiltäisiin siitä että olet lapsellesi HUONO ÄITI...??

Lue lisää

Tee AVIIN valitus tuollaisesta sossuista jotka traumatisoi asiakkaansa.

Ei ihan oikein Nemesisi. Suomen rikoslaki on hyvin selvä ja jos jollakin on syytä epäillä jonkun lapsen joutumista epäasiallisen kohtelun uhriksi, niin tapauksesta tulee ilmoittaa viranomaisille ja viranomaisten tulee selvittää tuleeko ilmoituksen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin.
Suomi on oikeusvaltio ja yllyttäminen kostoon on myöskin rikollista toimintaa...

Lakia opiskeleva kirjoitti:

Ei ihan oikein Nemesisi. Suomen rikoslaki on hyvin selvä ja jos jollakin on syytä epäillä jonkun lapsen joutumista epäasiallisen kohtelun uhriksi, niin tapauksesta tulee ilmoittaa viranomaisille ja viranomaisten tulee selvittää tuleeko ilmoituksen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin.
Suomi on oikeusvaltio ja yllyttäminen kostoon on myöskin rikollista toimintaa...

Lue lisää

ei varmaan helpottaisi oloani yhtään. Sen verran kyllä jo kysyin asiaa tutulta komisariolta ettei poliisin ika juurikaan tällaiseen riitä. Ja siis tiedämme kuka ilmoituksen teki ja se 3kk:n jälkeen todettiin aiheettomaksi. Vain tämä koko prosessi itsessään on ollut rikkova. Lastensuojelulla on lähtökohta että olet syyllinen jos et itse asiaa toisin todista. Eikä heidän tarvitse uskoa ketään tai mitään kuin omaa 'tunnettaan'. Tässäpä se ongelma. Heillä on automaattinen prosessi kaikki tapauksia varten ja kun et olekaan alkoholisti, mielenvikainen, väkivaltainen päideyksihuoltaja vaan ihan normaali perhe niin tuo kaikki on epäinhimillistä. Missään vaiheessa ei kyseenalaisteta ilmoituksen tekijän mielenvikaisuutta tai jotain muuta - mitä se nyt sitten onkaan joka tällaiseen syyttä antaa kimmoikkeen. Ja vaikka koko ilmoitus on puutaheinää niin on perheen asia todistaa ne vääräksi. Ja siltikään ei lastensuojelun tarvitse uskoa. Meidän tapauksemme tutkii seuraava viranomaisaste ja katsomme miten asia on. Selvitetään kohdeltiinko meitä todellakin oikein vai ylittikö joku rajansa. Jos kaikki oli ok niin sitten laissa on kyllä iso vika.

Kysyin sossuilta että jos teen vaikka naapuristani ilmoituksen että vanhemmat ovat aina juovuksissa niin mitä tapahtuu. Vastaus oli että he selvittävät 3kk:n ajan että ovatko. Kysyin että eivätkö oikeasti kysy minulta mikä on perusteeni ja koska tai mitään muutakaan. Eivät kuulemma. Tästähän saadaan ihan neverendin juttu, kun ihmiset ryhtyvät tehtailemaan toisistaan ilmoituksia. Ja ei riitä että todetaan ilmoitus aiheettomaksi. Perhe josta ilmoitus on tehty jää lastensuojelun rekisteriin. Siellähän sitten ollaan varmaan kaikki ne jonka joku satunnainen ohikulkija ottaa silmätikukseen.

AA:lta kysyimme meikin mitä tehdä niin emme ole kuulemma ainoita, muttaeivät pysty tekemään mitään ennenkuin viranomaiset ovat tehneet päätöksensä. Sitten siitä vasta voi valittaa. Ovat siis aseettomia.

Mutta pahalta tuntuu edelleen. En uskonut että voisin mitään asiaa kokea näin syvältä sisältä ja näin pahaksi. Hätiköidyt ilmoitukset mustatuntuuperiaatteella ovat vaarallisia ja siksi pyydän että jokainen mietii oikeasti kaksi kertaa onko tällaiseen ilmoitukseen todella syytä!

Lakia opiskeleva kirjoitti:

Ei ihan oikein Nemesisi. Suomen rikoslaki on hyvin selvä ja jos jollakin on syytä epäillä jonkun lapsen joutumista epäasiallisen kohtelun uhriksi, niin tapauksesta tulee ilmoittaa viranomaisille ja viranomaisten tulee selvittää tuleeko ilmoituksen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin.
Suomi on oikeusvaltio ja yllyttäminen kostoon on myöskin rikollista toimintaa...

Lue lisää

Kuten jo aiemmassa viestissäni sanoin, niin AIHEETTOMASTA lastensuojeluilmoituksesta voi tehdä rikosilmoituksen. Olen itse ammatissa, jota koskee tuo ilmoitusvelvollisuus, joten ihan tutusta asiasta on aivan käytännössä kyse. Valitettavasti on myös näitä ikäviä kyläpoliiseja, jotka ihan ilkeyksissään tekevät aiheettomia ilmoituksia tutuista, tavallisen hyvistä perheistä. Onko kyse kateudesta vai mistä, kuka tietää? "Syytä epäillä" on varsin raskas peruste, jota moni tavallinen ihminen ei ymmärrä. Se tarkoittaa, että ilmoittajalla täytyy olla todella painavat perusteet, ennen kuin lähdetään tekemään lastensuojeluilmoitusta jonkun muun perheoloista. On syytä muistaa, että Suomessa lasten olot ovat tavallisesti hyvin tiedossa neuvolan, päivähoidon ja koulujen työntekijöiden toimesta.

ap. kirjoitti:

ei varmaan helpottaisi oloani yhtään. Sen verran kyllä jo kysyin asiaa tutulta komisariolta ettei poliisin ika juurikaan tällaiseen riitä. Ja siis tiedämme kuka ilmoituksen teki ja se 3kk:n jälkeen todettiin aiheettomaksi. Vain tämä koko prosessi itsessään on ollut rikkova. Lastensuojelulla on lähtökohta että olet syyllinen jos et itse asiaa toisin todista. Eikä heidän tarvitse uskoa ketään tai mitään kuin omaa 'tunnettaan'. Tässäpä se ongelma. Heillä on automaattinen prosessi kaikki tapauksia varten ja kun et olekaan alkoholisti, mielenvikainen, väkivaltainen päideyksihuoltaja vaan ihan normaali perhe niin tuo kaikki on epäinhimillistä. Missään vaiheessa ei kyseenalaisteta ilmoituksen tekijän mielenvikaisuutta tai jotain muuta - mitä se nyt sitten onkaan joka tällaiseen syyttä antaa kimmoikkeen. Ja vaikka koko ilmoitus on puutaheinää niin on perheen asia todistaa ne vääräksi. Ja siltikään ei lastensuojelun tarvitse uskoa. Meidän tapauksemme tutkii seuraava viranomaisaste ja katsomme miten asia on. Selvitetään kohdeltiinko meitä todellakin oikein vai ylittikö joku rajansa. Jos kaikki oli ok niin sitten laissa on kyllä iso vika.

Kysyin sossuilta että jos teen vaikka naapuristani ilmoituksen että vanhemmat ovat aina juovuksissa niin mitä tapahtuu. Vastaus oli että he selvittävät 3kk:n ajan että ovatko. Kysyin että eivätkö oikeasti kysy minulta mikä on perusteeni ja koska tai mitään muutakaan. Eivät kuulemma. Tästähän saadaan ihan neverendin juttu, kun ihmiset ryhtyvät tehtailemaan toisistaan ilmoituksia. Ja ei riitä että todetaan ilmoitus aiheettomaksi. Perhe josta ilmoitus on tehty jää lastensuojelun rekisteriin. Siellähän sitten ollaan varmaan kaikki ne jonka joku satunnainen ohikulkija ottaa silmätikukseen.

AA:lta kysyimme meikin mitä tehdä niin emme ole kuulemma ainoita, muttaeivät pysty tekemään mitään ennenkuin viranomaiset ovat tehneet päätöksensä. Sitten siitä vasta voi valittaa. Ovat siis aseettomia.

Mutta pahalta tuntuu edelleen. En uskonut että voisin mitään asiaa kokea näin syvältä sisältä ja näin pahaksi. Hätiköidyt ilmoitukset mustatuntuuperiaatteella ovat vaarallisia ja siksi pyydän että jokainen mietii oikeasti kaksi kertaa onko tällaiseen ilmoitukseen todella syytä!

Lue lisää

"Mutta pahalta tuntuu edelleen. En uskonut että voisin mitään asiaa kokea näin syvältä sisältä ja näin pahaksi. Hätiköidyt ilmoitukset mustatuntuuperiaatteella ovat vaarallisia ja siksi pyydän että jokainen mietii oikeasti kaksi kertaa onko tällaiseen ilmoitukseen todella syytä!"

Olen aivan samaa mieltä. Olen muutaman kerran joutunut työni puolesta seuraamaan läheltä, miten suurta tuskaa ja pelkoa lasten menettämisestä tällainen herättää. Ymmärrän, että kaikki eivät koe kostoa omaksi keinokseen, mutta näitä väärien ilmoitusten tekijöitä on vaikeaa saada lopettamaan ilman vastatoimenpiteitä. Tiedän myös, miten vaikeaa on todistella syyttömyyttään sosiaaliviranomaisille, olenhan itsekin ollut perheiden tukena kertomassa oman näkemykseni asioiden tilasta. Joka tapauksessa, toivon teille voimia tulevaisuuden varalta!

Nemesis* kirjoitti:

"Mutta pahalta tuntuu edelleen. En uskonut että voisin mitään asiaa kokea näin syvältä sisältä ja näin pahaksi. Hätiköidyt ilmoitukset mustatuntuuperiaatteella ovat vaarallisia ja siksi pyydän että jokainen mietii oikeasti kaksi kertaa onko tällaiseen ilmoitukseen todella syytä!"

Olen aivan samaa mieltä. Olen muutaman kerran joutunut työni puolesta seuraamaan läheltä, miten suurta tuskaa ja pelkoa lasten menettämisestä tällainen herättää. Ymmärrän, että kaikki eivät koe kostoa omaksi keinokseen, mutta näitä väärien ilmoitusten tekijöitä on vaikeaa saada lopettamaan ilman vastatoimenpiteitä. Tiedän myös, miten vaikeaa on todistella syyttömyyttään sosiaaliviranomaisille, olenhan itsekin ollut perheiden tukena kertomassa oman näkemykseni asioiden tilasta. Joka tapauksessa, toivon teille voimia tulevaisuuden varalta!

Lue lisää

vielä tähän yhteiskuntaan edes hiukan. Me olemme tehneet kantelun saamastamme kohtelusta oikeusasiamiehelle ja odotamme heiltä päätöstä ensin. Koska ilmoituksen tekijä oli myös kunnan työntekijä vaikkakin ilmeisesti satunnainen sijainen. Ainakaan enää hän ei ole samassa paikassa töissä.

Mielenkiintoista oli kun keskustelin oikeusasiamiehen kanslian jonkun juristin kanssa niin hän mainitsi että ovat jo aivan kyllästyneitä näihi lastensuojelutapauksiin ja niistä tehtyihin kanteluihin. Niitä tulee ilmeisen paljon.

Yhteiskunta selittää kuinka paljon lastensuojelun asiakkaat ovat lisääntyneet ja vetoavat rahantarvetta sillä. no mekin olemme nyt kai sillä luokittelulla 'lastensuojelun asiakkaita' kuten kaikki aiheettomasti ilmouitetut perheet. Kyllähän tähän saa rahaa uppoamaan vaikka kuinka paljon vielä päälle kaikki kerrannaisvaikutukset kun vanhempien traumoja hoidetaan yhteiskunnan toimesta. Tämähän on aivan loputon suo. Sosiaalipuoli pyörittää itse itseään. Olisikohan jokaiselle työntekijälle annettu jokin kiintiö mikä näitä muka-pahoinvoivia lapsia pitää 'löytää' vuosittain??
Kannustinjärjestelmä? no ei kai sentään mutta jollain kimmokkeella ne työntekijät näitä väsäävät. Ehkä se kertoo vain heidän vallanjanostaan tai kateudestaan tai mistä sitten kertookaan.

Epäkelvosta lastensuojelulaista tämä ainakin kertoo ja paljon!

ilmoittajalle jopa vankilaa.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1468633

Perätön pedofiili-ilmianto vei vankilaan
21.12.2007 18:40

Toijalan käräjäoikeus tuomitsi perjantaina vankeuteen naisen, joka esitti perusteettomia syytöksiä lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Oikeuden mukaan Vastuullinen vapaus ry:n toiminnanjohtaja syyllistyi väärään ilmiantoon ja törkeään kunnianloukkaukseen.

Nainen lähetti elokuussa 2002 Valkeakosken poliisille ja paikkakunnan sosiaaliviranomaisille faksin, jonka mukaan nimeltä mainittua lasta tulee suojella isältään seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.

Mies joutui poliisikuulusteluihin, mutta syyttäjä teki esitutkinnan perusteella syyttämättäjättämispäätöksen.

Toijalan käräjäoikeuden mukaan nainen on levittänyt valheellisiksi tietämiään tietoja ja vihjauksia useille ihmisille. Valkeakosken sosiaaliviranomaisia hän lähestyi useilla fakseilla ja sähköposteilla.

Naisen vankeustuomio on yhdeksän kuukauden mittainen.
Oikeus piti tekoja niin vakavina, että määräsi rangaistuksen ehdottomana.
Tuomittu joutuu lisäksi maksamaan syyttämälleen miehelle noin 9 000 euron korvaukset.

Oikeudenkäyntiä on lykätty useaan kertaan, koska syytettyä ei onnistuttu saamaan paikalle. Juttu käsiteltiin lopulta suljetuin ovin, mutta tuomio on julkinen.

___________

Jossain tätä uutista koskevassa tekstissä ilmeni että sosiaaliviranomaiset olivat nimenomaan lastensuojeluviranomaisia jotka saivat lastensuojeluilmoituksia faksilla.

on niin helppo piiloutua. On helppo sanoa kuinka on pakko!! Ei tarvitse kuunnella ketään tai ottaa mistään selvää tai olla ihminen, kun voi taas mennä pykälien taakse piiloon. Mutta hei, Ei sinne ole pakko mennä. Ei lastensuojeluilmoitusta ole pakko tehdä ennenkuin vaikka keskustelee vanhempien kanssa ja selvittää asioita. Meille siis ainakin koko ilmoitus tuli täysin puun takaa. Ei mitään vinkkiä siitä että lapsemme missään aiheuttaisi huolta kenellekään mutta sitten.....

Asiat teillekin olisi varmasti voinut tuoda esiin hiukan paremmin ja inhimillisemmin. Ei uhkaamalla ja vallakäytöllä. En voi edes kuvitella että meidän pk-henkilökuntamme rupeaisi puuttumaan perheemme järjestelyihin tai avuntarpeeseen - mistä ihmeestä he tietävät siitä mitään? Siitäkö mitä lapsi sanoo vai siitä että minä hoidan kuljetukset? Onko sosiaalitoimi todellakin nyt perheiden ylin valvova elin, joka määrittelee myös kuka mitä tekee?

Minusta tämä kaikki on aivan absurdia! Meidän lapsemme joka on luonteeltaan 'syrjäänvetäytyvä' ja haluaa touhuta yksin luokitellaan lähinnä luonteensa takia lastensuojelulliseksi tapaukseksi. Onhan juro hiljainen suomalainen mies lastensuojelutapaus jo ihan syntyessään. Ainakin, jos lastensuojelusossuilta kysytään.

ap. kirjoitti:

on niin helppo piiloutua. On helppo sanoa kuinka on pakko!! Ei tarvitse kuunnella ketään tai ottaa mistään selvää tai olla ihminen, kun voi taas mennä pykälien taakse piiloon. Mutta hei, Ei sinne ole pakko mennä. Ei lastensuojeluilmoitusta ole pakko tehdä ennenkuin vaikka keskustelee vanhempien kanssa ja selvittää asioita. Meille siis ainakin koko ilmoitus tuli täysin puun takaa. Ei mitään vinkkiä siitä että lapsemme missään aiheuttaisi huolta kenellekään mutta sitten.....

Asiat teillekin olisi varmasti voinut tuoda esiin hiukan paremmin ja inhimillisemmin. Ei uhkaamalla ja vallakäytöllä. En voi edes kuvitella että meidän pk-henkilökuntamme rupeaisi puuttumaan perheemme järjestelyihin tai avuntarpeeseen - mistä ihmeestä he tietävät siitä mitään? Siitäkö mitä lapsi sanoo vai siitä että minä hoidan kuljetukset? Onko sosiaalitoimi todellakin nyt perheiden ylin valvova elin, joka määrittelee myös kuka mitä tekee?

Minusta tämä kaikki on aivan absurdia! Meidän lapsemme joka on luonteeltaan 'syrjäänvetäytyvä' ja haluaa touhuta yksin luokitellaan lähinnä luonteensa takia lastensuojelulliseksi tapaukseksi. Onhan juro hiljainen suomalainen mies lastensuojelutapaus jo ihan syntyessään. Ainakin, jos lastensuojelusossuilta kysytään.

Lue lisää

tarjottiin vaihtoehtoa joko perhetyö tai lastensuojeluilmoitus. Tökeröstihän se tarjous tehtiin, lähinnä kuulosti uhkaukselta.

Jos laki on nyt kertakaikkiaan tämä että kuka vain voi joutua lastensuojelun asiakkaaksi syyttä suotta niin koulun, päiväkodin yms. tahojen pitäisi asiasta tiedottaa, että laki on nyt kertakaikkiaan muuttunut. Eli kenenkään ei pidä omanarvon tuntoaan menettää lastensuojeluilmoituksesta koska niitä nyt tehdään nykypäivänä pilvin pimein ja samaan syssyyn voisi kertoa senkin että se ilmoitusteksti on todella tökeröä ja että virallista oikaisupaperia ei ole.... Kenenkään ei pidä pelätä lastensuojeluilmoitusta.

Mutta turhat lastensuojeluilmoitukset kyllä syö asian uskottavuutta. En sanoisi että vanhemmuuden uskottavuutta kenenkään järkevän ihmisen silmissä joka on tähän uuteen lakiin perehtynyt. Olet siis ihan yhtä hyvä äiti on sitten lastensuojelu ilmoitusta tehty tai ei. Kuinka kauan tälläinen käytäntö voi kestää? En usko että kauaa. Aiheettomat ilmoitukset syövät yhteiskunnan, lasten kanssa työskentelevien, vanhempien ja lastensuojelun voimavaroja. On vain ajan kysymys milloin tämä huomataan... pitäisi keksiä siis jokin ei-uhkaava-lähestymistapa kun kyseessä on lasten hyvinvointiin kohdistuva epäily... Ennen kuin virallinen tapa keksitään, ehdotan kommunikaatiota. Esim. minulta olisi päiväkodissa suoraan voitu kysyä muutamia juttuja, ennen kuin niitä kirjattiin perhetyön tilaukseen, silloin nuo jutut olisi jääneet kirjaamatta koska olivat ilmiselvästi aiheettomia...ja sille aiheettomuudelle löytyy todistaja päiväkodistakin, kun olisivat vain kommunikoineet keskenään.

Ja mulla sama juttu tai ei siis sama, mutta minunkin lapseni on luonteeltaan erilainen ja voi olla että hänen tapansa kertoa asioita herättää vaikka mitä epäilyksiä ku jutuissa menee piirretyt ja tosielämä sekaisin... Saatan joutua jatkossakin siis oikomaan väärinkäsityksiä.

ap. kirjoitti:

on niin helppo piiloutua. On helppo sanoa kuinka on pakko!! Ei tarvitse kuunnella ketään tai ottaa mistään selvää tai olla ihminen, kun voi taas mennä pykälien taakse piiloon. Mutta hei, Ei sinne ole pakko mennä. Ei lastensuojeluilmoitusta ole pakko tehdä ennenkuin vaikka keskustelee vanhempien kanssa ja selvittää asioita. Meille siis ainakin koko ilmoitus tuli täysin puun takaa. Ei mitään vinkkiä siitä että lapsemme missään aiheuttaisi huolta kenellekään mutta sitten.....

Asiat teillekin olisi varmasti voinut tuoda esiin hiukan paremmin ja inhimillisemmin. Ei uhkaamalla ja vallakäytöllä. En voi edes kuvitella että meidän pk-henkilökuntamme rupeaisi puuttumaan perheemme järjestelyihin tai avuntarpeeseen - mistä ihmeestä he tietävät siitä mitään? Siitäkö mitä lapsi sanoo vai siitä että minä hoidan kuljetukset? Onko sosiaalitoimi todellakin nyt perheiden ylin valvova elin, joka määrittelee myös kuka mitä tekee?

Minusta tämä kaikki on aivan absurdia! Meidän lapsemme joka on luonteeltaan 'syrjäänvetäytyvä' ja haluaa touhuta yksin luokitellaan lähinnä luonteensa takia lastensuojelulliseksi tapaukseksi. Onhan juro hiljainen suomalainen mies lastensuojelutapaus jo ihan syntyessään. Ainakin, jos lastensuojelusossuilta kysytään.

Lue lisää

On kummaa että Suomessa on niin paljon syyllisyyttä ja häpeää.eikö lapsen syntymän pitäisi olla iloinen asia.Minusta tuntuu nyt 60-vuotiaana siltä että olen istunut erilaisten ovien takana odottamassa jotain puhuttelua tai kuulustelua tai mahdollista rangaistusta voimatta mitenkään puolustautua.Syynä ovat olleet keinuminen liian kauan tai melkein mikä tahansa normaali toiminta.pojat tekivät ehkä kolttosia mutta mitähän minä tein.Kuinka olen uskaltanut synnyttää pari lasta tähän ilottomaan maahan,en ymmärrä.Luokaa nyt hyvät ihmiset hieman parempi maailma jossa uskaltaa hengittää ja Räsänen kunniaan.Jos häntä kauhistuttaa tehdä abortti nuorelle terveelle naiselle niin se inhonväristys hänelle suotakoon.Naiset ovat nykyään ällöttävän omahyväisiä "vapauksineen".Kotiapulaiset tekivät hyvää työtä 50-60-luvulla,päiväkoditkin tekevät mutta voiko vieras täti oikeasti tykätä toisen lapsista,jos rehellisiä ollaan.Aito rakkaus ja kiintymys ovat tunteina katoamassa kaiken tiedostamisen tieltä.

mikä ei tapa vahvistaa...?? Vai ketuttaa ankarasti? Ei nämä tapaukset todellakaan ketään vahvista tai jalosta. Pikemminkin vievät pohjaa pois vanhemmuudelta. Kun jollain on jokin epäilys niin kyllähän itse ainakin kyseenalaistin koko vanhemmuuteni ja mietin edelleenkin että olenko todellakin niin huono äiti että joku satunnainen sivullinen tietää paremmin kuin minä. Itsesyytös on valtava. Ja tämä häpeä. Minua ainakin rangaistiin nyt kyllä jo oman äitinikin tekemistä rikkeistä. Tämä iski siihen omanarvontunteeseen ja itsekunnioitukseen. Siihen jota yritän lapsillenikin opettaa. Miten opettaa kun oma murtuu?

Ja tuo tapaturma-asia.... emme ole vielä joutuneet vastaavaan mutta uskon että se on edessä. teinipojat kun skeittaavat ja lautailevat niin on vain ajan kysymys koska ryskyy. Maltan tuskin odottaa.

Jo nyt huomaan tivaavani mustelmista että mistyä ne ovat tulleet ja miksi. Näin pälyileväksi olen muuttunut. Toivottavasti tämä laantuu aikaa myöten.

Nämä jutut pitäisi nostaa pinnalle. kaikkialla toitotetaan lasten pahoinvointia mutta missä kerrottaisiin näiden 'lastensuojelu'toimien aiheuttamista vääryyksistä ja haitoista?

ap. kirjoitti:

mikä ei tapa vahvistaa...?? Vai ketuttaa ankarasti? Ei nämä tapaukset todellakaan ketään vahvista tai jalosta. Pikemminkin vievät pohjaa pois vanhemmuudelta. Kun jollain on jokin epäilys niin kyllähän itse ainakin kyseenalaistin koko vanhemmuuteni ja mietin edelleenkin että olenko todellakin niin huono äiti että joku satunnainen sivullinen tietää paremmin kuin minä. Itsesyytös on valtava. Ja tämä häpeä. Minua ainakin rangaistiin nyt kyllä jo oman äitinikin tekemistä rikkeistä. Tämä iski siihen omanarvontunteeseen ja itsekunnioitukseen. Siihen jota yritän lapsillenikin opettaa. Miten opettaa kun oma murtuu?

Ja tuo tapaturma-asia.... emme ole vielä joutuneet vastaavaan mutta uskon että se on edessä. teinipojat kun skeittaavat ja lautailevat niin on vain ajan kysymys koska ryskyy. Maltan tuskin odottaa.

Jo nyt huomaan tivaavani mustelmista että mistyä ne ovat tulleet ja miksi. Näin pälyileväksi olen muuttunut. Toivottavasti tämä laantuu aikaa myöten.

Nämä jutut pitäisi nostaa pinnalle. kaikkialla toitotetaan lasten pahoinvointia mutta missä kerrottaisiin näiden 'lastensuojelu'toimien aiheuttamista vääryyksistä ja haitoista?

Lue lisää

Missä ovat nyt kommentoimaan tätä viestiketjua kaikki täällä vierailevat sosiaalityöntekijät ja alan muut ammattilaiset?

ap. kirjoitti:

mikä ei tapa vahvistaa...?? Vai ketuttaa ankarasti? Ei nämä tapaukset todellakaan ketään vahvista tai jalosta. Pikemminkin vievät pohjaa pois vanhemmuudelta. Kun jollain on jokin epäilys niin kyllähän itse ainakin kyseenalaistin koko vanhemmuuteni ja mietin edelleenkin että olenko todellakin niin huono äiti että joku satunnainen sivullinen tietää paremmin kuin minä. Itsesyytös on valtava. Ja tämä häpeä. Minua ainakin rangaistiin nyt kyllä jo oman äitinikin tekemistä rikkeistä. Tämä iski siihen omanarvontunteeseen ja itsekunnioitukseen. Siihen jota yritän lapsillenikin opettaa. Miten opettaa kun oma murtuu?

Ja tuo tapaturma-asia.... emme ole vielä joutuneet vastaavaan mutta uskon että se on edessä. teinipojat kun skeittaavat ja lautailevat niin on vain ajan kysymys koska ryskyy. Maltan tuskin odottaa.

Jo nyt huomaan tivaavani mustelmista että mistyä ne ovat tulleet ja miksi. Näin pälyileväksi olen muuttunut. Toivottavasti tämä laantuu aikaa myöten.

Nämä jutut pitäisi nostaa pinnalle. kaikkialla toitotetaan lasten pahoinvointia mutta missä kerrottaisiin näiden 'lastensuojelu'toimien aiheuttamista vääryyksistä ja haitoista?

Lue lisää

Mutta jäin miettimään, että miten tuon asian voisi parantaa...

Eli kun miettii, että joku ulkopuolinen voi tehdä myös aiheellisen ilmoituksen, jossa lapset kokevat hirveetä vääryyttä ja heillä on toisinaan huonot olot, niin siitähän tarvii tehdä ilmoitus, mutta jos tulee pykälä, että aiheettomasta ilmoituksesta tulee rangaistus, niin harva niitä sitten tekee silloinkaan kun on oikea tarve, sen pelossa että jos niitä perusteita ei jostain syystä saadakkaan esiin... Ainut on varmaan se jos pystytään näyttämään, että henkilö on tehnyt ilkivaltaa sillä ilmoituksella, niin silloinhan hänet saadaan tämänkin lain puitteissa vastuuseen, mutta milläs todistat... mutta mutta vaikea asia, kun rupee miettimään laajemmin...

Mitä ehdottaisit siihen parannukseen, mikä lakipykälä poistaisi tämän ongelman?

Toi on hirveetä! kirjoitti:

Mutta jäin miettimään, että miten tuon asian voisi parantaa...

Eli kun miettii, että joku ulkopuolinen voi tehdä myös aiheellisen ilmoituksen, jossa lapset kokevat hirveetä vääryyttä ja heillä on toisinaan huonot olot, niin siitähän tarvii tehdä ilmoitus, mutta jos tulee pykälä, että aiheettomasta ilmoituksesta tulee rangaistus, niin harva niitä sitten tekee silloinkaan kun on oikea tarve, sen pelossa että jos niitä perusteita ei jostain syystä saadakkaan esiin... Ainut on varmaan se jos pystytään näyttämään, että henkilö on tehnyt ilkivaltaa sillä ilmoituksella, niin silloinhan hänet saadaan tämänkin lain puitteissa vastuuseen, mutta milläs todistat... mutta mutta vaikea asia, kun rupee miettimään laajemmin...

Mitä ehdottaisit siihen parannukseen, mikä lakipykälä poistaisi tämän ongelman?

Lue lisää

Nämä ilmoitukset voisi tutkia ilman suurempaa hässäkkää. Jos ilmoitus on ollut aiheeton, niin eihän ole kohtuullista, että perheestä jää kuitenkin merkintä sosiaalihuollon papereihin. Samoin olisi hyvä, ettei ilmoitusta voisi jättää nimettömänä. Tuolla ylempänä ketjussa oli puhetta, että lapset ovat kyllä jatkuvasti "valvovan silmän" alla kouluissa ja päiväkodissa, ihan positiivisessa mielessä. Jos jollain perheellä on todellisia ongelmia, niin ne tulevat kyllä ilmi useammassa asiayhteydessä.

Minulla ei ole ihan näin kamalia kokemuksia, kuin ap:llä ja muutamalla muulla. Oma lapseni oli kuitenkin pienenä (2-5 v.) kova kolhimaan itseään ja tikkejä haettiin monta kertaa. Onneksi useimmat kolhut sattuivat päiväkodissa, muuten olisimme varmasti olleet jo kuulusteltavana useimmiten päähän sattuneista vammoista. Kahdella viimeisellä kerralla polilta peräti soitettiin päiväkotiin ja pyydettiin vahvistamaan vanhempien kertomus tapahtuneesta. Yritä siinä sitten selittää, kun et itsekään tiedä, miten onnettomuus tarkalleen tapahtui... Lääkäriin lähdettiin luonnollisesti aika vauhdikkaasti, joten tapahtumien kulkukin oli selitetty mahdollisimman nopsaan päiväkodilla.
Sitä vain jäin ihmettelemään, että eikö tapaturman sattuessa päiväkodin henkilöstön pitäisi viedä lapsi hoitoon? Oma työmatka on pitkä, joten lääkäriin pääsyyn meni aina yli tunti aikaa. En tarkoita, että päiväkodin pitäisi yksin hoitaa tämmöiset asiat, vaan vanhemmat tulisivat sitten perässä polille niin nopeasti, kuin vaan pystyvät. Haavoista jäi aika pahoja arpia lapselle, kun haavan reunat olivat ehtineet kuivua ennen ompelua. Lapsen koulussa ainakin toimitaan näin, luokkakaverit ovat muutamaan otteeseen tarvinneet esim. hammaslääkärin apua nopeasti. Tavallinen sairastuminenhan on sitten jo ihan eri asia.

plaster kirjoitti:

Nämä ilmoitukset voisi tutkia ilman suurempaa hässäkkää. Jos ilmoitus on ollut aiheeton, niin eihän ole kohtuullista, että perheestä jää kuitenkin merkintä sosiaalihuollon papereihin. Samoin olisi hyvä, ettei ilmoitusta voisi jättää nimettömänä. Tuolla ylempänä ketjussa oli puhetta, että lapset ovat kyllä jatkuvasti "valvovan silmän" alla kouluissa ja päiväkodissa, ihan positiivisessa mielessä. Jos jollain perheellä on todellisia ongelmia, niin ne tulevat kyllä ilmi useammassa asiayhteydessä.

Minulla ei ole ihan näin kamalia kokemuksia, kuin ap:llä ja muutamalla muulla. Oma lapseni oli kuitenkin pienenä (2-5 v.) kova kolhimaan itseään ja tikkejä haettiin monta kertaa. Onneksi useimmat kolhut sattuivat päiväkodissa, muuten olisimme varmasti olleet jo kuulusteltavana useimmiten päähän sattuneista vammoista. Kahdella viimeisellä kerralla polilta peräti soitettiin päiväkotiin ja pyydettiin vahvistamaan vanhempien kertomus tapahtuneesta. Yritä siinä sitten selittää, kun et itsekään tiedä, miten onnettomuus tarkalleen tapahtui... Lääkäriin lähdettiin luonnollisesti aika vauhdikkaasti, joten tapahtumien kulkukin oli selitetty mahdollisimman nopsaan päiväkodilla.
Sitä vain jäin ihmettelemään, että eikö tapaturman sattuessa päiväkodin henkilöstön pitäisi viedä lapsi hoitoon? Oma työmatka on pitkä, joten lääkäriin pääsyyn meni aina yli tunti aikaa. En tarkoita, että päiväkodin pitäisi yksin hoitaa tämmöiset asiat, vaan vanhemmat tulisivat sitten perässä polille niin nopeasti, kuin vaan pystyvät. Haavoista jäi aika pahoja arpia lapselle, kun haavan reunat olivat ehtineet kuivua ennen ompelua. Lapsen koulussa ainakin toimitaan näin, luokkakaverit ovat muutamaan otteeseen tarvinneet esim. hammaslääkärin apua nopeasti. Tavallinen sairastuminenhan on sitten jo ihan eri asia.

Lue lisää

Meidän perhe on kokenut myös vastavaa, eli aiheettoman lastensuojeluilmoituksen.
Itse olen toiminut perhepäivähoitajana vuoden ennen esikoisen syntymää, ja muutamia vuosia välissä. Lapsia meillä on viisi.

Yksi lapsistamme on erityislapsi, ja hänen takiaan oli sitten lastensuojeluilmoitus tehty. Kaikki tahot kyllä tietävät lapsemme ongelmat, mutta tässä tilanteessa ei ketään kiinostanut, vaan lapsen onglemat laitettiinkin yllättäen meidän vanhempien kaltoinkohtelun aikaansaamiksi. Tiedän ilmoittajan, ja voin rehellisesti sanoa että ihminen pilasi elämäni.
Lapsen sairaudesta en kerro sen enempää, kuin että on syntymästä saakka kärsinyt ja työllistää meitä vanhempia lähestulkoon 24h/vuorokaudessa.
Tätä ei auttanut todellakaan se, että saimme kotiin jatkuvan seurannan ja valvovan silmän.

Lastensuojeluun ilmoittanut henkilö myös levitti kaupungilla tietoa, että meillä käy lastensuojelu jne. Voitte arvata miten tämänhetkinen perhepäivähoitajan työni onnistuu. Lastensuojelu kyllä huomasi jo alkuunsa että meillä ei ollut kotona ongelmia, mutta puheet kylällä eivät jätä rauhaan, vaikka tapauksesta on kulunutkin jo pian 2 vuotta.
Olen tehnyt asiasta valituksen. Haluaisimme perheemme maineen takaksin, mutta ei varsinkaan pienellä paikkakunnalla onnistu. Edelleenkin muiden lasten vanhemmat katsovat kieroon kun lapsieni kanssa liikun, eikä meillä saa käydä lähitalojen lapsetkaan leikkimässä, ei vieläkään.

Olen kysellyt asiaa ihan poliisiltakin, miten voisin asian hoitaa. Ilmoittaja on puhunut perättömiä asioita julkisesti, ja mustamaalannut perheemme. Olemme todellakin jääneet ulkopuolisiksi, samoin lapsemme. Mutta eipä ole juuri mitään tehtävissä.

Lastensuojelun puolelta asia on ok, sillä meistä eikä elinoloistamme löytynyt mitään vikaa. Ilmoitus todettiin siis aiheettomaksi, mutta miten saamme takaksin oman elämän "yhteisössä" . Tätä varmaan miettii moni muukin.

4+1 kirjoitti:

Meidän perhe on kokenut myös vastavaa, eli aiheettoman lastensuojeluilmoituksen.
Itse olen toiminut perhepäivähoitajana vuoden ennen esikoisen syntymää, ja muutamia vuosia välissä. Lapsia meillä on viisi.

Yksi lapsistamme on erityislapsi, ja hänen takiaan oli sitten lastensuojeluilmoitus tehty. Kaikki tahot kyllä tietävät lapsemme ongelmat, mutta tässä tilanteessa ei ketään kiinostanut, vaan lapsen onglemat laitettiinkin yllättäen meidän vanhempien kaltoinkohtelun aikaansaamiksi. Tiedän ilmoittajan, ja voin rehellisesti sanoa että ihminen pilasi elämäni.
Lapsen sairaudesta en kerro sen enempää, kuin että on syntymästä saakka kärsinyt ja työllistää meitä vanhempia lähestulkoon 24h/vuorokaudessa.
Tätä ei auttanut todellakaan se, että saimme kotiin jatkuvan seurannan ja valvovan silmän.

Lastensuojeluun ilmoittanut henkilö myös levitti kaupungilla tietoa, että meillä käy lastensuojelu jne. Voitte arvata miten tämänhetkinen perhepäivähoitajan työni onnistuu. Lastensuojelu kyllä huomasi jo alkuunsa että meillä ei ollut kotona ongelmia, mutta puheet kylällä eivät jätä rauhaan, vaikka tapauksesta on kulunutkin jo pian 2 vuotta.
Olen tehnyt asiasta valituksen. Haluaisimme perheemme maineen takaksin, mutta ei varsinkaan pienellä paikkakunnalla onnistu. Edelleenkin muiden lasten vanhemmat katsovat kieroon kun lapsieni kanssa liikun, eikä meillä saa käydä lähitalojen lapsetkaan leikkimässä, ei vieläkään.

Olen kysellyt asiaa ihan poliisiltakin, miten voisin asian hoitaa. Ilmoittaja on puhunut perättömiä asioita julkisesti, ja mustamaalannut perheemme. Olemme todellakin jääneet ulkopuolisiksi, samoin lapsemme. Mutta eipä ole juuri mitään tehtävissä.

Lastensuojelun puolelta asia on ok, sillä meistä eikä elinoloistamme löytynyt mitään vikaa. Ilmoitus todettiin siis aiheettomaksi, mutta miten saamme takaksin oman elämän "yhteisössä" . Tätä varmaan miettii moni muukin.

Lue lisää

mutta auttaisiko jos olisit asiassa yhtä avoin tai peräti avoimempi kuin tuo perhettänne mustamaalannut. Kertoisit kaikille heti kättelyssä erityislapsestanne ja niistä tahoista jotka voivat todistaa että ongelmat ovat synnynnnäisiä eivätkä kotiolojen tulos. Sitten sanot että N.N:hän teki meistä pari vuotta sitten lastensuojeluilm. ja halusi mustamaalata tämän erityislapsen takia, mutta kaikki hänen puheet todettiin aiheettomiksi. Ja pyydät naapurit tenavineen kahveelle, kai se on niiden naapurienkin omin silmin nähtävä että teillä on kaikki ok.

... aika helposti. Luultavasti juuri siksi vältyin nippanappa lastensuojeluilmoitukselta, kun vein lapsen lääkäriin. Lapselle sattui päiväkodissa tapaturma josta ilmoitettiin minulle ja sanottiin vielä puhelimessa että ei ole kiirettä ja ettei lääkäriä tarvita. Hain lapsen päiväkodista ja vein päivystykseen jossa tutkittiin hyvin ja havaittiin että kaikki ok.

Eräälle tuntemalleni perheelle tuli lastensuojeluilm. koska heidän lasta ei oltu viety lääkärille tapaturman jälk. koska kaikki näytti olevan ok, mutta myöhemmin lapsi oli alkanut aristaa enemmän ja sit vietii lääkäriin ja löytyi murtuma.

Lääkäriin kannattaa siis lähteä :)

4+1 kirjoitti:

Meidän perhe on kokenut myös vastavaa, eli aiheettoman lastensuojeluilmoituksen.
Itse olen toiminut perhepäivähoitajana vuoden ennen esikoisen syntymää, ja muutamia vuosia välissä. Lapsia meillä on viisi.

Yksi lapsistamme on erityislapsi, ja hänen takiaan oli sitten lastensuojeluilmoitus tehty. Kaikki tahot kyllä tietävät lapsemme ongelmat, mutta tässä tilanteessa ei ketään kiinostanut, vaan lapsen onglemat laitettiinkin yllättäen meidän vanhempien kaltoinkohtelun aikaansaamiksi. Tiedän ilmoittajan, ja voin rehellisesti sanoa että ihminen pilasi elämäni.
Lapsen sairaudesta en kerro sen enempää, kuin että on syntymästä saakka kärsinyt ja työllistää meitä vanhempia lähestulkoon 24h/vuorokaudessa.
Tätä ei auttanut todellakaan se, että saimme kotiin jatkuvan seurannan ja valvovan silmän.

Lastensuojeluun ilmoittanut henkilö myös levitti kaupungilla tietoa, että meillä käy lastensuojelu jne. Voitte arvata miten tämänhetkinen perhepäivähoitajan työni onnistuu. Lastensuojelu kyllä huomasi jo alkuunsa että meillä ei ollut kotona ongelmia, mutta puheet kylällä eivät jätä rauhaan, vaikka tapauksesta on kulunutkin jo pian 2 vuotta.
Olen tehnyt asiasta valituksen. Haluaisimme perheemme maineen takaksin, mutta ei varsinkaan pienellä paikkakunnalla onnistu. Edelleenkin muiden lasten vanhemmat katsovat kieroon kun lapsieni kanssa liikun, eikä meillä saa käydä lähitalojen lapsetkaan leikkimässä, ei vieläkään.

Olen kysellyt asiaa ihan poliisiltakin, miten voisin asian hoitaa. Ilmoittaja on puhunut perättömiä asioita julkisesti, ja mustamaalannut perheemme. Olemme todellakin jääneet ulkopuolisiksi, samoin lapsemme. Mutta eipä ole juuri mitään tehtävissä.

Lastensuojelun puolelta asia on ok, sillä meistä eikä elinoloistamme löytynyt mitään vikaa. Ilmoitus todettiin siis aiheettomaksi, mutta miten saamme takaksin oman elämän "yhteisössä" . Tätä varmaan miettii moni muukin.

Lue lisää

Meidän tapauksessamme lastensuojelijat olisivat halunneet mennä tapaamaan lastamme kouluun. Miettikääpä hetki:
- lastensuojelusta sos.työntekijä N.N päivää. Tulisimme tapaamaan lasta nimeltä X.X huomenna. Sopiiko?
- tiedustelen opettajalta . varmaan sopii.
- joo sopii tulkaa vaan...

Ja sitten he tulisivat. Ja sana leviäisi. Lastensuojelijat tapaamassa perheemme jälkikasvua, mitähän vikaa siinä perheessä on. Varmaan ... hmm...hmmm

Ja varsinkin kun samaan aikaa osuu joku pedofiliajuttu jossain niin soppa on valmis. Opettajat, vaikkakin heillä on vaitiolovelvollisuus, puhuvat kolleegojensa kanssa. Ja sana leviää...

Lastensuojelijat eivät kuitenkaan selvennä koululle että kyse oli aiheettomasta ilmoituksesta, jolloin arvailut ja spekulaatiot jäävät elämään omaa eämäänsä.

No me onneksi ymmärsimme kieltää kaiken tämänluonteisen ja todellakin lastensuojelijat eivät saa tavata lapsia jos vanhemmat sen ymmärtävät kieltää. Me kielsimme sen lähinä vahingossa em. pykälästä tietämättöminä.

Se kuinka paljon ap. ilmoittaja asiaa levittää ympäriinsä on sitten myös toinen juttu. Vaitiolovelvollisuus kun on mutta sen rikkomisen toteennäyttäminen on varsin hankalaa.

Ja perheiden maine menee helposti kuten kirjoitat eikä kukaan sitä arpea paikkaa kun aiheetonta lastensuojeluilmoitustahan ei ole.... näin minulle yksi sosiaaliohjaaja sanoi! Vaikka tapauksemme sitten sellaiseksi lopulta todettiin.

plaster kirjoitti:

Nämä ilmoitukset voisi tutkia ilman suurempaa hässäkkää. Jos ilmoitus on ollut aiheeton, niin eihän ole kohtuullista, että perheestä jää kuitenkin merkintä sosiaalihuollon papereihin. Samoin olisi hyvä, ettei ilmoitusta voisi jättää nimettömänä. Tuolla ylempänä ketjussa oli puhetta, että lapset ovat kyllä jatkuvasti "valvovan silmän" alla kouluissa ja päiväkodissa, ihan positiivisessa mielessä. Jos jollain perheellä on todellisia ongelmia, niin ne tulevat kyllä ilmi useammassa asiayhteydessä.

Minulla ei ole ihan näin kamalia kokemuksia, kuin ap:llä ja muutamalla muulla. Oma lapseni oli kuitenkin pienenä (2-5 v.) kova kolhimaan itseään ja tikkejä haettiin monta kertaa. Onneksi useimmat kolhut sattuivat päiväkodissa, muuten olisimme varmasti olleet jo kuulusteltavana useimmiten päähän sattuneista vammoista. Kahdella viimeisellä kerralla polilta peräti soitettiin päiväkotiin ja pyydettiin vahvistamaan vanhempien kertomus tapahtuneesta. Yritä siinä sitten selittää, kun et itsekään tiedä, miten onnettomuus tarkalleen tapahtui... Lääkäriin lähdettiin luonnollisesti aika vauhdikkaasti, joten tapahtumien kulkukin oli selitetty mahdollisimman nopsaan päiväkodilla.
Sitä vain jäin ihmettelemään, että eikö tapaturman sattuessa päiväkodin henkilöstön pitäisi viedä lapsi hoitoon? Oma työmatka on pitkä, joten lääkäriin pääsyyn meni aina yli tunti aikaa. En tarkoita, että päiväkodin pitäisi yksin hoitaa tämmöiset asiat, vaan vanhemmat tulisivat sitten perässä polille niin nopeasti, kuin vaan pystyvät. Haavoista jäi aika pahoja arpia lapselle, kun haavan reunat olivat ehtineet kuivua ennen ompelua. Lapsen koulussa ainakin toimitaan näin, luokkakaverit ovat muutamaan otteeseen tarvinneet esim. hammaslääkärin apua nopeasti. Tavallinen sairastuminenhan on sitten jo ihan eri asia.

Lue lisää

Toisaalta olisi hyvä, ettei merkintää jää, toisaalta sitten, kun miettii, että jos joku on ihan oikeasta ongelmasta perheessä tehnyt ilmoituksen ja jostain syystä sitä ei saada siinä yhteydessä selville, ja todetaan aiheettomaksi, niin se että se merkintä on siellä, voi jossain kohtaa paljastaa sen oikean ongelman... Näin siis itse ajattelisin, että tuota sillä varmaan haetaan...

Kaikki lapset eivät ole pk:ssa, eikä vielä koulussa, enkä tiedä sitten voiko vanhemmat osata pitää kulissit niin hyvin pystyssä, etteikö se siellä näkyisi, mutta tekee koulu ja pk:kin aiheettomia ilmoituksia....

Tottakai pk:lle kannattaa sanoa, että he vievät jo lapsen lääkäriin, ennen kun sinä tulet, juurikin tuollaisissa tapauksissa!

Itse siis en ole ollut ikinä lastensuojelun kanssa milläänlailla tekemisissä, joten en tiedä millaisen hässäkän ne aiheuttaa? Tuosta nimellisenä ilmoittajana olosta, niin siinähän on hyvät ja huonot puolet, hyvä puoli on että ilkeilyt voi vähentyä, ja huono puoli että aiheellistenkin ilmoituksien määrä voi vähentyä....

Mutta olisi kyllä hyvä jos sellainen ratkaisu keksittäisiin, että virannoimaisilla ei pääsisi kieroutuneet ihmiset kiusaamaan!!!

edellinen! kirjoitti:

Toisaalta olisi hyvä, ettei merkintää jää, toisaalta sitten, kun miettii, että jos joku on ihan oikeasta ongelmasta perheessä tehnyt ilmoituksen ja jostain syystä sitä ei saada siinä yhteydessä selville, ja todetaan aiheettomaksi, niin se että se merkintä on siellä, voi jossain kohtaa paljastaa sen oikean ongelman... Näin siis itse ajattelisin, että tuota sillä varmaan haetaan...

Kaikki lapset eivät ole pk:ssa, eikä vielä koulussa, enkä tiedä sitten voiko vanhemmat osata pitää kulissit niin hyvin pystyssä, etteikö se siellä näkyisi, mutta tekee koulu ja pk:kin aiheettomia ilmoituksia....

Tottakai pk:lle kannattaa sanoa, että he vievät jo lapsen lääkäriin, ennen kun sinä tulet, juurikin tuollaisissa tapauksissa!

Itse siis en ole ollut ikinä lastensuojelun kanssa milläänlailla tekemisissä, joten en tiedä millaisen hässäkän ne aiheuttaa? Tuosta nimellisenä ilmoittajana olosta, niin siinähän on hyvät ja huonot puolet, hyvä puoli on että ilkeilyt voi vähentyä, ja huono puoli että aiheellistenkin ilmoituksien määrä voi vähentyä....

Mutta olisi kyllä hyvä jos sellainen ratkaisu keksittäisiin, että virannoimaisilla ei pääsisi kieroutuneet ihmiset kiusaamaan!!!

Lue lisää

poikamme raapi kädessään ollutta palovammaa nuorisotilassa josta ohjaajat kekkasivat että poika raapii itseään itsensävahingoittamistarkoituksessa ja hätiköivät tekemään ilmoitusta, kun heile sellainen valta on suotu. Jos olisivat vaivautuneet soittamaan kotiin niin asiat olisi selvitetty. Mutta näin eivät siis toimineet.

Seurauksena kolmen kuukauden piina ja kuulustelut jonka jälkeen tapaus todettiin aiheettomaksi ja homma kskeytettiin. Ja mitään muuta yhtä nöyryyttävää ja häpeällistä ja voimia kuluttavaa en ole elämässäni joutunut kokemaan. Kyllä todellakin tietää kun joutuu lastensuojelijoiden kontrolliin. Ja hupaisinta ettei meillä ole ollut mitään ennen näitä lastensuojelijoita; olemme ydinperhe, asumme yvin ja meillä oli hyvät koulutukset ja työt. Emme polta, käytä päihteitä tai vietä säännötöntä elämää Ne joille olemme kehdanneet asiasta kertoa ovat olleet aivan tyrmistyneitä.

Mutta nyt vielä puoli vuotta myöhemmin asia painaa niin kovasti että olemme joutuneet turvautumaan mm. terapeuttiin ja unilääkkeisiin. Stressi oli niin voimakas että jokainen yö heräsin panajaisiin joissa lapsille sattui jotain. Ja toki huonosti nukutut yöt vaikuttavat perhe-elämään, työhön ja kaikkeen. Näinkö sitä lasta nyt sitten autettiin? Ampumalla vanhempia puun takaa ja sitten kun ilmoitus todetaan aiheettomaksi niin vaan kohautetaan olkapäitä. Kukaan ei tule sanomaan että ANTEEKSI että loukkasimme ja miten voimme korvata tai mitään. Ei kun sitten olet edelleen siellä rekisterissä että jospa vaikka meidän vintiltä tipahtelee luurankoja. Tämä on oikeasti aivan pöyristyttävää.

Tiedä sitten miten lastensuojelu pitäisi järjestää mutta ei ainakaan näin!

kkjljkh kirjoitti:

... aika helposti. Luultavasti juuri siksi vältyin nippanappa lastensuojeluilmoitukselta, kun vein lapsen lääkäriin. Lapselle sattui päiväkodissa tapaturma josta ilmoitettiin minulle ja sanottiin vielä puhelimessa että ei ole kiirettä ja ettei lääkäriä tarvita. Hain lapsen päiväkodista ja vein päivystykseen jossa tutkittiin hyvin ja havaittiin että kaikki ok.

Eräälle tuntemalleni perheelle tuli lastensuojeluilm. koska heidän lasta ei oltu viety lääkärille tapaturman jälk. koska kaikki näytti olevan ok, mutta myöhemmin lapsi oli alkanut aristaa enemmän ja sit vietii lääkäriin ja löytyi murtuma.

Lääkäriin kannattaa siis lähteä :)

Lue lisää

Perinteinen "perhe on pyhä" -ajattelu se tässä teidän kunnollisten perheiden ajattelussa taitaa mättää. En ymmärrä mitä ihmeen syytä aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta on stressaantua kuukausiksi ja katkeroitua pitkäksi aikaa! Jos kerran itse tietää hoitavansa lapsensa hyvin, on se minusta lähinnä olankohautuksen asia. Kyllähän suomalaiset tiedetään: joukossa on aina kateellisia, juoruakkoja (sukupuolesta riippumatta), kyyliä, besserwissereitä, koston enkeleitä, ahdasmielisiä. Jos haluavat lastensuojelun meitä tutkivan niin siitä vaan!

Nykyinen lastensuojelulaki ei ainoastaan "anna lasten kanssa tekemisissä oleville valtaa" vaan suorastaan velvoittaa heidät virkavastuun nojalla ilmoittamaan lastensuojeluun, kun epäilevät jotain. Ohjeiden mukaan he eivät saa itse soittaa, mennä käymään tai ryhtyä "selvittämään" asiaa - ei heillä ole siihen vältämättä edes ammattitaitoa. Onko sitten kaikkien sosiaalityöntekijöidenkään ammattitaito riittävä ja ajan tasalla, on tietenkin oma juttunsa.

Tässäkin ketjussa esiintyvä kostonhalu on huolestuttava ilmiö. Herää väkisin epäilys, että "se koira älähtää, johon kalikka jne." Tuollainen koston ilmapiiri tuskin on lapsillekaan hyvä kasvualusta. Lastensuojelun tullessa perheisiin lähes 90%:ssa tapauksista vanhemmat ovat aluksi omasta mielestään aina hoitaneet lapset kunnolla. Kuitenkin vain selvästi alle puolet lastensuojeluilmoituksista todetaan aiheettomiksi. Jonkinlainen tilastollinen "ei savua ilman tulta" -juttu tässä siis piilee.

Voidaan tietenkin pohtia, onko tällainen ydinperheen elämään kajoava ja holhoava lainsäädäntö juuri se mikä nykymaailmaan kuuluu. Vanha "Kotini ompi linnani" -ajatus säästäisi kunnolliset perheet aiheettomien lastensuojelunkäyntien "häpeältä ja stressiltä". Se säästäisi myös "kunnolliset". Kenen etu lienee tärkeämpi?

Kerppenin rehtori kirjoitti:

Perinteinen "perhe on pyhä" -ajattelu se tässä teidän kunnollisten perheiden ajattelussa taitaa mättää. En ymmärrä mitä ihmeen syytä aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta on stressaantua kuukausiksi ja katkeroitua pitkäksi aikaa! Jos kerran itse tietää hoitavansa lapsensa hyvin, on se minusta lähinnä olankohautuksen asia. Kyllähän suomalaiset tiedetään: joukossa on aina kateellisia, juoruakkoja (sukupuolesta riippumatta), kyyliä, besserwissereitä, koston enkeleitä, ahdasmielisiä. Jos haluavat lastensuojelun meitä tutkivan niin siitä vaan!

Nykyinen lastensuojelulaki ei ainoastaan "anna lasten kanssa tekemisissä oleville valtaa" vaan suorastaan velvoittaa heidät virkavastuun nojalla ilmoittamaan lastensuojeluun, kun epäilevät jotain. Ohjeiden mukaan he eivät saa itse soittaa, mennä käymään tai ryhtyä "selvittämään" asiaa - ei heillä ole siihen vältämättä edes ammattitaitoa. Onko sitten kaikkien sosiaalityöntekijöidenkään ammattitaito riittävä ja ajan tasalla, on tietenkin oma juttunsa.

Tässäkin ketjussa esiintyvä kostonhalu on huolestuttava ilmiö. Herää väkisin epäilys, että "se koira älähtää, johon kalikka jne." Tuollainen koston ilmapiiri tuskin on lapsillekaan hyvä kasvualusta. Lastensuojelun tullessa perheisiin lähes 90%:ssa tapauksista vanhemmat ovat aluksi omasta mielestään aina hoitaneet lapset kunnolla. Kuitenkin vain selvästi alle puolet lastensuojeluilmoituksista todetaan aiheettomiksi. Jonkinlainen tilastollinen "ei savua ilman tulta" -juttu tässä siis piilee.

Voidaan tietenkin pohtia, onko tällainen ydinperheen elämään kajoava ja holhoava lainsäädäntö juuri se mikä nykymaailmaan kuuluu. Vanha "Kotini ompi linnani" -ajatus säästäisi kunnolliset perheet aiheettomien lastensuojelunkäyntien "häpeältä ja stressiltä". Se säästäisi myös "kunnolliset". Kenen etu lienee tärkeämpi?

Lue lisää

on juuru sellainen jonka oletankin muilla ihmisillä olevan. Eli 'ei savua ilman tulta' - olemme siis paska perhe vaikka lastensuojeluilmoitus todettiinkin aiheettomaksi. Ja juuri tämä minua stressaa eniten. Painaa ihan joka ikinen yö. Joku satunnainen ulkopuolinen on siis pätevämpi näkemään tilanteen kuin minä its? Onneksi ne lastensuojelijat eivät sentään tulleet kotiin käymään, silloin en tietäisi voisinko edes asua kodissamme enää. Se olisi tahrattu.

Näin... Ja kyllä Koti on pyhä. Se kuuluun minun itsemääräämisoikeuteni piiriin.

Kerppenin rehtori kirjoitti:

Perinteinen "perhe on pyhä" -ajattelu se tässä teidän kunnollisten perheiden ajattelussa taitaa mättää. En ymmärrä mitä ihmeen syytä aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta on stressaantua kuukausiksi ja katkeroitua pitkäksi aikaa! Jos kerran itse tietää hoitavansa lapsensa hyvin, on se minusta lähinnä olankohautuksen asia. Kyllähän suomalaiset tiedetään: joukossa on aina kateellisia, juoruakkoja (sukupuolesta riippumatta), kyyliä, besserwissereitä, koston enkeleitä, ahdasmielisiä. Jos haluavat lastensuojelun meitä tutkivan niin siitä vaan!

Nykyinen lastensuojelulaki ei ainoastaan "anna lasten kanssa tekemisissä oleville valtaa" vaan suorastaan velvoittaa heidät virkavastuun nojalla ilmoittamaan lastensuojeluun, kun epäilevät jotain. Ohjeiden mukaan he eivät saa itse soittaa, mennä käymään tai ryhtyä "selvittämään" asiaa - ei heillä ole siihen vältämättä edes ammattitaitoa. Onko sitten kaikkien sosiaalityöntekijöidenkään ammattitaito riittävä ja ajan tasalla, on tietenkin oma juttunsa.

Tässäkin ketjussa esiintyvä kostonhalu on huolestuttava ilmiö. Herää väkisin epäilys, että "se koira älähtää, johon kalikka jne." Tuollainen koston ilmapiiri tuskin on lapsillekaan hyvä kasvualusta. Lastensuojelun tullessa perheisiin lähes 90%:ssa tapauksista vanhemmat ovat aluksi omasta mielestään aina hoitaneet lapset kunnolla. Kuitenkin vain selvästi alle puolet lastensuojeluilmoituksista todetaan aiheettomiksi. Jonkinlainen tilastollinen "ei savua ilman tulta" -juttu tässä siis piilee.

Voidaan tietenkin pohtia, onko tällainen ydinperheen elämään kajoava ja holhoava lainsäädäntö juuri se mikä nykymaailmaan kuuluu. Vanha "Kotini ompi linnani" -ajatus säästäisi kunnolliset perheet aiheettomien lastensuojelunkäyntien "häpeältä ja stressiltä". Se säästäisi myös "kunnolliset". Kenen etu lienee tärkeämpi?

Lue lisää

Luin kiinnostuneena tämä viestiketjun koska olen joutunut näkemään työssäni niitä jotka ovat myös traumatisoituneet lastensuojelun ja vastaavista ilmoituksista. Ja jokainen tällainen ihminen on liikaa. On aika merkillistä että yhteiskunta sallii menettelyn jolla on nähty jo huonoja seurauksia. Asinanajajat ovat asioissa täystyöllistettyjä ja lastensuojelijat eivät pääse oikeisiin töihin kun aiheettomia, monesti ilkeyksissään tai kostoksi tehtyjä ilmoituksia joudutaan käymään läpi. Tämä laki tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa koska yhteiskunnan voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä tällaiseen menoon. Kenenkään meidän veronmaksukyky ei ole riittävä. Ja edelleen kun rahat povat pois niiltä lapsilta jotka oikeasti tarvitsisivat toimenpiteitä. Heidän auttamiseksekseen rahat eivät enää riitäkään.

Alkuperäiselle perheelle toivota voimia.

ap. kirjoitti:

on juuru sellainen jonka oletankin muilla ihmisillä olevan. Eli 'ei savua ilman tulta' - olemme siis paska perhe vaikka lastensuojeluilmoitus todettiinkin aiheettomaksi. Ja juuri tämä minua stressaa eniten. Painaa ihan joka ikinen yö. Joku satunnainen ulkopuolinen on siis pätevämpi näkemään tilanteen kuin minä its? Onneksi ne lastensuojelijat eivät sentään tulleet kotiin käymään, silloin en tietäisi voisinko edes asua kodissamme enää. Se olisi tahrattu.

Näin... Ja kyllä Koti on pyhä. Se kuuluun minun itsemääräämisoikeuteni piiriin.

Lue lisää

"on juuru sellainen jonka oletankin muilla ihmisillä olevan. Eli 'ei savua ilman tulta' - olemme siis paska perhe vaikka lastensuojeluilmoitus todettiinkin aiheettomaksi."

Sanoinko minä sinusta noin? Heijastelet nyt omia kipuilujasi, minä puhuin vain siitä tilastosta, johon lastensuojelijat työssään törmäävät.

Minusta tuntuu, että Sinun olisi viisainta hakea ammatillista keskusteluapua itsellesi; johan noin ruvella olevasta vanhemmasta kärsivät lapsetkin!

kllkkjllo kirjoitti:

mutta auttaisiko jos olisit asiassa yhtä avoin tai peräti avoimempi kuin tuo perhettänne mustamaalannut. Kertoisit kaikille heti kättelyssä erityislapsestanne ja niistä tahoista jotka voivat todistaa että ongelmat ovat synnynnnäisiä eivätkä kotiolojen tulos. Sitten sanot että N.N:hän teki meistä pari vuotta sitten lastensuojeluilm. ja halusi mustamaalata tämän erityislapsen takia, mutta kaikki hänen puheet todettiin aiheettomiksi. Ja pyydät naapurit tenavineen kahveelle, kai se on niiden naapurienkin omin silmin nähtävä että teillä on kaikki ok.

Lue lisää

Ihan sivullisena tässä ihmettelen, kenelle "kaikille" ihminen voi kertoa ongelmistaan? Kailottaa turuilla ja toreilla?
Kyllä siinä jo kansa ajattelisi, että oikeinhan on tehty, kun asia on sossun hoteissa, kun perheen äitikin on tuollainen totuuden torvi. Juoruamiseksihan sellainen mielletään, eikä kukaan todella jaksa kuunnella ja uskoa, kun selitellään perheen asioita.

Ei perheen ongelmista puhuta kuin luotetuille ihmisille ja ehkä heille, joiden kanssa olla jokapäiväisissä tekemisissä. Avoinhan aina voi olla, eikä salaaminen ole asiallista, varsinkin kun on lapsesta kysymys. Hän joko näkyy ja kuuluu, tai muut vain näkevät ja kuulevat.

Paras tapahan on elää normaalisti sitä elämää, johon kuuluu tämä ongelmalapsikin. Siihen tarvitaan perheen voimavarat.

Kerppenin rehtori kirjoitti:

"on juuru sellainen jonka oletankin muilla ihmisillä olevan. Eli 'ei savua ilman tulta' - olemme siis paska perhe vaikka lastensuojeluilmoitus todettiinkin aiheettomaksi."

Sanoinko minä sinusta noin? Heijastelet nyt omia kipuilujasi, minä puhuin vain siitä tilastosta, johon lastensuojelijat työssään törmäävät.

Minusta tuntuu, että Sinun olisi viisainta hakea ammatillista keskusteluapua itsellesi; johan noin ruvella olevasta vanhemmasta kärsivät lapsetkin!

Lue lisää

Tämä viestiketju on ollut mielenkiintoista luettavaa. Vaikka en ihan kaikkea ole sisäistänyt niin kuitenkin sen että alkuperäinen aloittaja kertoo joutuneensa turvautumaan terapeuttiin lastensuojeluilmoituksen ja sen käsittelyn takia.

Eihän sellaisessa ole mitään järkeä että lastensuojelu toimii niin että työllistetään terapeutteja että ehkä jossain todellakin on häikkää. Johtopäätöksiä voi toki tehdä kaikki lukematta lähtötietoja. Tässäkin keskustelussa.

psykologi kirjoitti:

Luin kiinnostuneena tämä viestiketjun koska olen joutunut näkemään työssäni niitä jotka ovat myös traumatisoituneet lastensuojelun ja vastaavista ilmoituksista. Ja jokainen tällainen ihminen on liikaa. On aika merkillistä että yhteiskunta sallii menettelyn jolla on nähty jo huonoja seurauksia. Asinanajajat ovat asioissa täystyöllistettyjä ja lastensuojelijat eivät pääse oikeisiin töihin kun aiheettomia, monesti ilkeyksissään tai kostoksi tehtyjä ilmoituksia joudutaan käymään läpi. Tämä laki tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa koska yhteiskunnan voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä tällaiseen menoon. Kenenkään meidän veronmaksukyky ei ole riittävä. Ja edelleen kun rahat povat pois niiltä lapsilta jotka oikeasti tarvitsisivat toimenpiteitä. Heidän auttamiseksekseen rahat eivät enää riitäkään.

Alkuperäiselle perheelle toivota voimia.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta, järkevästä ja täyttä asiaa sisältävästä vastauksestasi!

"Tämä laki tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa koska yhteiskunnan voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä tällaiseen menoon." Toivottavasti näin tulee tapahtumaan ja mahdollisimman pian!
Lastensuojelu ei ole pystynyt enää aikoihin toimimaan perusajatustaan vastaavalla tavalla. On tosiaan merkillistä, että yhteiskunta sallii menettelyn, jolla on nähty jo olevan paljon huonoja seuraamuksia.

4+1 kirjoitti:

Meidän perhe on kokenut myös vastavaa, eli aiheettoman lastensuojeluilmoituksen.
Itse olen toiminut perhepäivähoitajana vuoden ennen esikoisen syntymää, ja muutamia vuosia välissä. Lapsia meillä on viisi.

Yksi lapsistamme on erityislapsi, ja hänen takiaan oli sitten lastensuojeluilmoitus tehty. Kaikki tahot kyllä tietävät lapsemme ongelmat, mutta tässä tilanteessa ei ketään kiinostanut, vaan lapsen onglemat laitettiinkin yllättäen meidän vanhempien kaltoinkohtelun aikaansaamiksi. Tiedän ilmoittajan, ja voin rehellisesti sanoa että ihminen pilasi elämäni.
Lapsen sairaudesta en kerro sen enempää, kuin että on syntymästä saakka kärsinyt ja työllistää meitä vanhempia lähestulkoon 24h/vuorokaudessa.
Tätä ei auttanut todellakaan se, että saimme kotiin jatkuvan seurannan ja valvovan silmän.

Lastensuojeluun ilmoittanut henkilö myös levitti kaupungilla tietoa, että meillä käy lastensuojelu jne. Voitte arvata miten tämänhetkinen perhepäivähoitajan työni onnistuu. Lastensuojelu kyllä huomasi jo alkuunsa että meillä ei ollut kotona ongelmia, mutta puheet kylällä eivät jätä rauhaan, vaikka tapauksesta on kulunutkin jo pian 2 vuotta.
Olen tehnyt asiasta valituksen. Haluaisimme perheemme maineen takaksin, mutta ei varsinkaan pienellä paikkakunnalla onnistu. Edelleenkin muiden lasten vanhemmat katsovat kieroon kun lapsieni kanssa liikun, eikä meillä saa käydä lähitalojen lapsetkaan leikkimässä, ei vieläkään.

Olen kysellyt asiaa ihan poliisiltakin, miten voisin asian hoitaa. Ilmoittaja on puhunut perättömiä asioita julkisesti, ja mustamaalannut perheemme. Olemme todellakin jääneet ulkopuolisiksi, samoin lapsemme. Mutta eipä ole juuri mitään tehtävissä.

Lastensuojelun puolelta asia on ok, sillä meistä eikä elinoloistamme löytynyt mitään vikaa. Ilmoitus todettiin siis aiheettomaksi, mutta miten saamme takaksin oman elämän "yhteisössä" . Tätä varmaan miettii moni muukin.

Lue lisää

Minä nimittäin itse jouduin taistelemaan erityislapseni oikeuksista, ja siinä oli apuna ihan ministeriötasokin. Kunta nimittäin ei suostunut vammaipalveluiden saralta järjestämään (erittäin pieniä) tuen tarpeita. Sanoivat, että lastensuojelu on ainoa taho, joka asian voi järjestää, koska kunnallamme ei ole valmista järjestelmää muutoin siihen tukeen. Tämä on vale, koska esim kotipalvelu olisi voinut tuon järjestää, mutta kun niitä palveluita ei saa lapset, vaan ainoastaan vanhukset, vaikka kunnassa virallisesti myös lapsiperheet kotipalvelun avun piiriin kuuluivatkin.

Tämähän on suorastaan laitonta kunnilta, mutta syy, miksi lastensuojelunkautta haluavat (lakisääteiset) palvelut järjestää, on pelkästään raha (valtionavut). Meilläkin asiaa auttoi kummasti se, että oli todistaja omasta takaa palavereissa, Sekä se, että sossut todella ymmärsivät, että tiedämme oikeasti mistä puhumme, emmekä uhkaile turhaan. Muutama nimi (vaikkapa ministeriön erityisavustajan) antaa painoarvoa kummasti asiallesi. Meillä on ollut kuuma linja myöskin kaupunkimme Erääseen valtuutettuun, joka on tehnyt kiusallisia tiedusteluja tahollaan. Valtuutetuthan eivät oikeasti ole kovinkaan merkittävässä asemassa, kyllä ne virkamiehet osaavat kaiikki hyvätkin aikeet kumota. Ai niin, auttoi kummasti myös se, että sosiaali-ihmiset eivät voineet olla täysin varmoja, meneekö palaveri videoituna tallennukseen. Eikä meidän tarvinnut asiaan juuta eikä jaata sanoa, palaveri kun oli omassa kodissamme. Mutta asiattomuuksiin eivät menneet, toisin kuin aiemmin sellaisissa yhteyksissä, josta ei todistusaineistoa jäänyt.

Lopputulema on se, että apua emme oikeastaan saaneet, vaan järjestimme asian toisin. Kiistamme olikin lähinnä periaatteellinen. Tottakai meillä oli hätäsuunnitelma olemassa, jos ja kun kunta ei apua anna.

Mutta kunnan on ihan turha ikinä enää yrittääkään meille tulla apujaan tarjoamaan. Kerrankin, jos aikovat jotain tarjota, saavat lähdön. Meillä on takana onneksi sellaiset tekijät, että meitä vanhempia ei voi syyttää, ja koulunkin kanssa olemme yhdessä asioita pohtineet paljon. Nyt vain keskitynkin siihen, että olen tukena muille samassa tilanteessa oleville henkilöille, piikkinä lihassa, jospa edes joku lapsi joskus saisi apua. Oikeanlaista ja oikeaan aikaan. Meillä siis hassuinta oli se, että meille ei tukea järjestetty, mutta jos olisimme toimineet toisin ja antaneet itsemme ilmi (lastensuojeluilmoitus; Aion jättää lapseni yksin kotiin) niin samantien olisivat joutuneet lastensuojelun kautta asiaan puuttumaan. Olis vaan ikäväsati tullut ilmi, että lakisääteiset palvelut oli muutoin jäänyt järjestettyä. Muutoin olisin pelannut loppuun asti, mutta koska kärsijänä oli oma lapseni, jätin asian siihen.

Kerppenin rehtori kirjoitti:

Perinteinen "perhe on pyhä" -ajattelu se tässä teidän kunnollisten perheiden ajattelussa taitaa mättää. En ymmärrä mitä ihmeen syytä aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta on stressaantua kuukausiksi ja katkeroitua pitkäksi aikaa! Jos kerran itse tietää hoitavansa lapsensa hyvin, on se minusta lähinnä olankohautuksen asia. Kyllähän suomalaiset tiedetään: joukossa on aina kateellisia, juoruakkoja (sukupuolesta riippumatta), kyyliä, besserwissereitä, koston enkeleitä, ahdasmielisiä. Jos haluavat lastensuojelun meitä tutkivan niin siitä vaan!

Nykyinen lastensuojelulaki ei ainoastaan "anna lasten kanssa tekemisissä oleville valtaa" vaan suorastaan velvoittaa heidät virkavastuun nojalla ilmoittamaan lastensuojeluun, kun epäilevät jotain. Ohjeiden mukaan he eivät saa itse soittaa, mennä käymään tai ryhtyä "selvittämään" asiaa - ei heillä ole siihen vältämättä edes ammattitaitoa. Onko sitten kaikkien sosiaalityöntekijöidenkään ammattitaito riittävä ja ajan tasalla, on tietenkin oma juttunsa.

Tässäkin ketjussa esiintyvä kostonhalu on huolestuttava ilmiö. Herää väkisin epäilys, että "se koira älähtää, johon kalikka jne." Tuollainen koston ilmapiiri tuskin on lapsillekaan hyvä kasvualusta. Lastensuojelun tullessa perheisiin lähes 90%:ssa tapauksista vanhemmat ovat aluksi omasta mielestään aina hoitaneet lapset kunnolla. Kuitenkin vain selvästi alle puolet lastensuojeluilmoituksista todetaan aiheettomiksi. Jonkinlainen tilastollinen "ei savua ilman tulta" -juttu tässä siis piilee.

Voidaan tietenkin pohtia, onko tällainen ydinperheen elämään kajoava ja holhoava lainsäädäntö juuri se mikä nykymaailmaan kuuluu. Vanha "Kotini ompi linnani" -ajatus säästäisi kunnolliset perheet aiheettomien lastensuojelunkäyntien "häpeältä ja stressiltä". Se säästäisi myös "kunnolliset". Kenen etu lienee tärkeämpi?

Lue lisää

Toivottavasti "Karppenen rehtori" ei ole rehtori ensinkään, vaan pelkkä keksitty nimimerkki, sillä noin tietämätöntä typeryyden ylistystä ei toivoisi yhdenkään lasten kanssa tekemisiin joutuvan näppiksestään suoltavan.

Vai olankohautuksella! Eivät tainneet sossut paljon olkiaan kohautella sen 4 kk:n aikana, minkä ajan tuotakin perhettä vainosivat. Sillä silkkaa vainoa ja mielivaltaa pahimmasta päästä perheen hiillostus tuollaisessa tapauksessa on! Se on lisäksi laillistettua mielivaltaa, eivätkä viranomaiset joudu mihinkään vastuuseen siitä, mitä ovat perheelle aiheuttaneet. Ja kaiken kukkuraksi löytyy vielä tuollaisia karppenin rehtoreita, jotka puolustelevat perheitä rikkovaa rikollisuutta, jota Suomessa lastensuojeluksi kutsutaan!

"Koira älähtää", niinpä taisi älähtää. Ettei vain karppenin ukko ole jonkin lastensuojelulaitoksen omistaja, jonka ansiot ovat kovasti kiinni kaikesta lastensuojelun nimissä harjoitettavasta mielivallasta ja lapsiin suunnatusta ihmisoikeusrikollisuudesta.

Kostonhalua vielä ihmetellään, mikä on vain terveen ihmen terve reaktio siihen ulkopuoliseen uhkaan, mitä lastensuojelu nykyisin perheille edustaa. Luepa vaikka uusimmasta Suomen Kuvalehdestä, mitä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ollaan mieltä suomalaisen lastensuojelun nykytilasta.

jhkjhjk kirjoitti:

Missä ovat nyt kommentoimaan tätä viestiketjua kaikki täällä vierailevat sosiaalityöntekijät ja alan muut ammattilaiset?

Hei! Olen yksi niistä monista, joka on syyttömyyttään joutunut lastensuojeluilmoituksen kohteeksi. Perheemme elämä on tuiki tavallinen. Meillä on viisi lasta ja olemme (vanhemmat siis) eläneet tavallista perhe-elämää. Mitä siis voimme tehdä, jotta voimme todistaa olevamme tavallisia ihmisiä? Ilmoituksen tehnyt henkilö on minun ja usean muun ihmisen mielestä henkikisesti tasapainaton. Hänellä on paikkakunnallaan maine "epävakaana" ihmisenä. En tiedä jatkosta! Minua pelottaa, että kuinka jatkossa. Suomen lakien mukaan puolustauminen on niin ja näin...jos sanon sitä tai tätä, olen altavastaaja joka tapauksessa. Pakko todeta; vaikka suomessa ollaan, syyttömänäkin on heikoilla!

4+1 kirjoitti:

Meidän perhe on kokenut myös vastavaa, eli aiheettoman lastensuojeluilmoituksen.
Itse olen toiminut perhepäivähoitajana vuoden ennen esikoisen syntymää, ja muutamia vuosia välissä. Lapsia meillä on viisi.

Yksi lapsistamme on erityislapsi, ja hänen takiaan oli sitten lastensuojeluilmoitus tehty. Kaikki tahot kyllä tietävät lapsemme ongelmat, mutta tässä tilanteessa ei ketään kiinostanut, vaan lapsen onglemat laitettiinkin yllättäen meidän vanhempien kaltoinkohtelun aikaansaamiksi. Tiedän ilmoittajan, ja voin rehellisesti sanoa että ihminen pilasi elämäni.
Lapsen sairaudesta en kerro sen enempää, kuin että on syntymästä saakka kärsinyt ja työllistää meitä vanhempia lähestulkoon 24h/vuorokaudessa.
Tätä ei auttanut todellakaan se, että saimme kotiin jatkuvan seurannan ja valvovan silmän.

Lastensuojeluun ilmoittanut henkilö myös levitti kaupungilla tietoa, että meillä käy lastensuojelu jne. Voitte arvata miten tämänhetkinen perhepäivähoitajan työni onnistuu. Lastensuojelu kyllä huomasi jo alkuunsa että meillä ei ollut kotona ongelmia, mutta puheet kylällä eivät jätä rauhaan, vaikka tapauksesta on kulunutkin jo pian 2 vuotta.
Olen tehnyt asiasta valituksen. Haluaisimme perheemme maineen takaksin, mutta ei varsinkaan pienellä paikkakunnalla onnistu. Edelleenkin muiden lasten vanhemmat katsovat kieroon kun lapsieni kanssa liikun, eikä meillä saa käydä lähitalojen lapsetkaan leikkimässä, ei vieläkään.

Olen kysellyt asiaa ihan poliisiltakin, miten voisin asian hoitaa. Ilmoittaja on puhunut perättömiä asioita julkisesti, ja mustamaalannut perheemme. Olemme todellakin jääneet ulkopuolisiksi, samoin lapsemme. Mutta eipä ole juuri mitään tehtävissä.

Lastensuojelun puolelta asia on ok, sillä meistä eikä elinoloistamme löytynyt mitään vikaa. Ilmoitus todettiin siis aiheettomaksi, mutta miten saamme takaksin oman elämän "yhteisössä" . Tätä varmaan miettii moni muukin.

Lue lisää

Olen pahoillani, mitä olette joutunut kokemaan! itse olen joutunut lähestulkoon samaa. Syyttömänä tuomittu. En tiedä, kuinka puolustautua? Ilmoituksen tehnyt henkilö on paikkakunnalla "epäväkaa" henkilö, mutta se ei asiaa auta. Olemme vanhempina suurennuslasin alla ja koko perhe-elämämme on suurennuslasin alla. Teemme nyt sitä tai tätä, ehkä joka tapauksesssa teemme väärin. Kauaheaa! Onko tämä totta Suomessa? Että ensin tuomitaan ja sitten vasta tuomitaan?

ap kirjoitti:

Meidän tapauksessamme lastensuojelijat olisivat halunneet mennä tapaamaan lastamme kouluun. Miettikääpä hetki:
- lastensuojelusta sos.työntekijä N.N päivää. Tulisimme tapaamaan lasta nimeltä X.X huomenna. Sopiiko?
- tiedustelen opettajalta . varmaan sopii.
- joo sopii tulkaa vaan...

Ja sitten he tulisivat. Ja sana leviäisi. Lastensuojelijat tapaamassa perheemme jälkikasvua, mitähän vikaa siinä perheessä on. Varmaan ... hmm...hmmm

Ja varsinkin kun samaan aikaa osuu joku pedofiliajuttu jossain niin soppa on valmis. Opettajat, vaikkakin heillä on vaitiolovelvollisuus, puhuvat kolleegojensa kanssa. Ja sana leviää...

Lastensuojelijat eivät kuitenkaan selvennä koululle että kyse oli aiheettomasta ilmoituksesta, jolloin arvailut ja spekulaatiot jäävät elämään omaa eämäänsä.

No me onneksi ymmärsimme kieltää kaiken tämänluonteisen ja todellakin lastensuojelijat eivät saa tavata lapsia jos vanhemmat sen ymmärtävät kieltää. Me kielsimme sen lähinä vahingossa em. pykälästä tietämättöminä.

Se kuinka paljon ap. ilmoittaja asiaa levittää ympäriinsä on sitten myös toinen juttu. Vaitiolovelvollisuus kun on mutta sen rikkomisen toteennäyttäminen on varsin hankalaa.

Ja perheiden maine menee helposti kuten kirjoitat eikä kukaan sitä arpea paikkaa kun aiheetonta lastensuojeluilmoitustahan ei ole.... näin minulle yksi sosiaaliohjaaja sanoi! Vaikka tapauksemme sitten sellaiseksi lopulta todettiin.

Lue lisää

Valitettavasti hlö:llä joka tekee perättömän lastensuojeluilmoituksen,on usein "oma lehmä ojassa".Eli palatkaamme 80-luvulle.Olin 30 vuotiaana YH Vantaalla ja kävin töissä ja maksoin opintovelkani.Vapaa-aikaa oli suht vähän ja ulkoilimme tosi paljon koska olin liikunnallinen.Keinuimme kerran klo 21 illalla omalla pihallamme ja siitä tehtiin ilmoitus että keinuu lapsen kanssa yöllä.Sitten tuli rumahko mies kosiskele-
maan minua,annoin rukkaset ja-lastensuojeluilmoitus.Siis ilmoittajana rumilus.
muutimme Helsinkiin ja vaihdoin lapseni sukuniemeä ja tuttavapiiriä,ei ilmoitusta.
Oma lukunsa on 90-luku jolloin Suomi tuli hulluksi.Nyt kun kissa sai poikasia tehtiin eläinsuojeluilmoitus.Tehdäänkö mansikkakauppiaista ilmoitus kun myyvät mansikoita!
Abortin tehneet tekevät lastensuojeluilmoituksen naapurista joka ei tehnyt aborttia vaan uskalsi synnyttää lapsen.Mihin tämä maa on menossa.Miksei niistä hakkaamisista tehty ilmoituksia jotka tapahtuivat 50-luvulla?

Jos äidin jaksaminen ei aikaisemmin olisi kovilla ollut, niin tuollainen nyt viimeistään alkaa rassata. Varmasti muutto on järkevää ja vaikka se ei mikään helppo ratkaisu ehkä ole, niin luultavasti helpompi kuin viimeiseen asti oikeuksistaan taisteleminen. Mene nyt ihmeessä sanomaan sille vuokraisännälle, että muutat siitä pois sillä ehdolla, että hän peruu lastensuojeluilmoituksensa, jolla aikoo sinut pois siitä asunnosta hiillostaa. Ei siitä ehkä muuta apua ole kuin se, että tietää jääneensä kiinni ja toivottavasti nolostuu. Jos ei muusta, niin siitä, että on niin läpinäkyvä.

Unohtui tuossa aikaisemmin mainita että minulla on määräaikainen vuokrasopimus joka jatkuu toistaiseksi voimassaolevana määräaikaisuuden jälkeen.Ja ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 31.3. Jos asunnon irtisanoo aikaisemmin,joutuu maksamaan sopimussakkoa joka on aika suuri summa ja opiskelijana siihen ei todellakaan ole varaa.
Onneksi vanhempani lupasivat tuon summan maksaa jos vuokrantaja sitä kehtaa vielä tulla pyytämään tämän nöyryytyksen jälkeen!!

nhbgj kirjoitti:

Unohtui tuossa aikaisemmin mainita että minulla on määräaikainen vuokrasopimus joka jatkuu toistaiseksi voimassaolevana määräaikaisuuden jälkeen.Ja ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 31.3. Jos asunnon irtisanoo aikaisemmin,joutuu maksamaan sopimussakkoa joka on aika suuri summa ja opiskelijana siihen ei todellakaan ole varaa.
Onneksi vanhempani lupasivat tuon summan maksaa jos vuokrantaja sitä kehtaa vielä tulla pyytämään tämän nöyryytyksen jälkeen!!

Lue lisää

En yhtään ihmettele, että aiheettomia ilmoituksia tehdään. Aloitin vasta sos.terv. alan opiskelun, ja jo meille opetetaan"huolen vyöhyke "- ajattelua, ja kannustetaan tekemään lastensuojeluilmoituksia. Huolen vyöhykkeet - ajattelussa, ei mitään todisteita lapsen kaltoinkohtelusta tarvitse olla. Riittää työntekijän oma huoli?! Keskinkertainenkin huoli (mitä se sitten tarkoittaakaan) saa jo riittää tämän ajattelun mukaan ilmoituksen tekemiseen. Ja korostettiin sitä, että lapsen kanssa työskentelevän on pakko tehdä ilmoitus, jos huolettaa... Minua oksetti ja värisytti niiden oppituntien jälkeen. Onneksi en aio työllistyä lasten parissa työskentelyyn.
Mutta ikävää tässä huoli- ajattelussa on, että nyt se on leviämässä kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. En tiedä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa - vielä. En ole mikään ennustaja, mutta voisi kuvitella, että tämä nykyinen systeemi kaatuu vielä jonain päivänä omaan mahdottomuuteensa.
Haastan muitakin opiskelijoita ja alalla työskenteleviä kertomaan omista kokemuksista "huolen vyöhykkeistä" ja matalan kynnyksen lastensuojeluilmoituksista. Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia ne teissä herättää?

sos. terv-opiskelija kirjoitti:

En yhtään ihmettele, että aiheettomia ilmoituksia tehdään. Aloitin vasta sos.terv. alan opiskelun, ja jo meille opetetaan"huolen vyöhyke "- ajattelua, ja kannustetaan tekemään lastensuojeluilmoituksia. Huolen vyöhykkeet - ajattelussa, ei mitään todisteita lapsen kaltoinkohtelusta tarvitse olla. Riittää työntekijän oma huoli?! Keskinkertainenkin huoli (mitä se sitten tarkoittaakaan) saa jo riittää tämän ajattelun mukaan ilmoituksen tekemiseen. Ja korostettiin sitä, että lapsen kanssa työskentelevän on pakko tehdä ilmoitus, jos huolettaa... Minua oksetti ja värisytti niiden oppituntien jälkeen. Onneksi en aio työllistyä lasten parissa työskentelyyn.
Mutta ikävää tässä huoli- ajattelussa on, että nyt se on leviämässä kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. En tiedä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa - vielä. En ole mikään ennustaja, mutta voisi kuvitella, että tämä nykyinen systeemi kaatuu vielä jonain päivänä omaan mahdottomuuteensa.
Haastan muitakin opiskelijoita ja alalla työskenteleviä kertomaan omista kokemuksista "huolen vyöhykkeistä" ja matalan kynnyksen lastensuojeluilmoituksista. Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia ne teissä herättää?

Lue lisää

Ei voi olla totta!! Olen aivan sanaton. jos ajattelen meidän lastamme jonka siis ilmoitti satunnainen nuorisotyöntekijä - tämän jälkeen ei lapsemme voi omien sanojensa mukaan luottaa yhteenkään nuorisotyöntekijään. Ja minä typerä vanhempi kuvittelin että nuorisotila olisi paikka jossa olisi lasten ulottuvilla muitakin aikuisia, joille voisi nuori vaikka kertoa niitä huoliaan ja saada tukea. Mutta nyt niitä siis opetetaan käyttämään väärin ja aiheuttamaan perheille turhaa mielipahaa ja pettämään lapsen luottamus?

Sopivassa tilanteessahan ao työntekijä voi huolestua vaikka siitä ettei nuori tule ollenkaan tai tulee liian usein tai tulee aina samoissa vaatteissa tai ei niistä nenäänsä tai ihan mistä vaan - kuka huolestuu mistäkin. Huolihan on subjektiivistä. Meidän lapsestamme voi huolestua kun se viihtyy omissa oloissaan ja jostain toisesta siitä että se jatkuvasti puhuu... Tämähän on loputon suo.

Puhumattakaan siitä kuinka ihan 100varmasti meistä jokainen nuorena on jollain tasolla kokeillut rajojaan. Siitäkin voi huolestua. Tupakan maistamisesta voi huolestua. Mutta oikeasti ONKO TÄMÄ SELLAISTA johon yhteiskunnan tai sossu-stasin pitää puuttua?? Millä ihmeellä maksetaan kaikkien sossujen palkat? Ja mistä saadaan tarpeeksi työntekijöitä siihen että kaikki huolet saadaan kuultua? ja selvitettyä? Ja jos kaikki aika menee näiden 'huolien' selvittelyyn niin mistä ihmeestä löytyy rahaa ja kapasiteettia niiden oikeasti avun tarpeessa olevien lasten auttamiseksi? Lopultahan meillä on vain sossuja jotka selvittelee toisten sossujen lasten huoli-ilmoituksia? Yhteiskunta pyörii jo sillä ja kaikille riittää työtä! Huolissani olen sossujen lapsista että riittääkö niiden vanhemmat enää heille ollenkaa jos vaan huolehtivat muiden lapsista?

Joo - saivartelen mutta huolissani olen tästä kehityksestä! Enkä halua verojani käytettävän tällaiseen!

sos. terv-opiskelija kirjoitti:

En yhtään ihmettele, että aiheettomia ilmoituksia tehdään. Aloitin vasta sos.terv. alan opiskelun, ja jo meille opetetaan"huolen vyöhyke "- ajattelua, ja kannustetaan tekemään lastensuojeluilmoituksia. Huolen vyöhykkeet - ajattelussa, ei mitään todisteita lapsen kaltoinkohtelusta tarvitse olla. Riittää työntekijän oma huoli?! Keskinkertainenkin huoli (mitä se sitten tarkoittaakaan) saa jo riittää tämän ajattelun mukaan ilmoituksen tekemiseen. Ja korostettiin sitä, että lapsen kanssa työskentelevän on pakko tehdä ilmoitus, jos huolettaa... Minua oksetti ja värisytti niiden oppituntien jälkeen. Onneksi en aio työllistyä lasten parissa työskentelyyn.
Mutta ikävää tässä huoli- ajattelussa on, että nyt se on leviämässä kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. En tiedä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa - vielä. En ole mikään ennustaja, mutta voisi kuvitella, että tämä nykyinen systeemi kaatuu vielä jonain päivänä omaan mahdottomuuteensa.
Haastan muitakin opiskelijoita ja alalla työskenteleviä kertomaan omista kokemuksista "huolen vyöhykkeistä" ja matalan kynnyksen lastensuojeluilmoituksista. Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia ne teissä herättää?

Lue lisää

No nyt ymmärrän miksi nuori lastenvalvoja, joka kauhistui kun kerroin ottaneeni yhteyttä sosiaaliasiamieheen heidän aiheettomien syytöksiensä takia, höpisi koko ajan jotain käsittämätöntä "mutta kun meillä on huoli"! Jouduimme aiheettoman lastensuojelu-ilmoituksen takia kuulusteluun, joka johti uskomattomaan pyöritykseen. Kokemattomat sosiaalityöntekijät tekivät virheitä virheiden perään ja saivat hirveän sotkun aikaiseksi, kun eivät suostuneet myöntämään tekemiään virheitä edes toisten viranomaisten puututtua asiaan, vaan yrittivät peittää virheensä aina vaan valehtelemalla lisää ja leikkimällä pätevää. Poliisi teki ison selvitystyön viime syksynä. Ja yksi lasun kokenut työntekijä yritti korjata mitä pystyi. Nyt asioita selvitellään oikeudessa, ja odottelen että fiksut tuomarit tajuavat , missä oikeasti mennään, he kun joutuvat kuitenkin pohtimaan oikeita faktoja. Yksi sossu on jo saatu pihalle, mutta 3 muuta syyllistä hoitaa vielä virkojaan lasten parissa. Yksi heistä on jonkin sortin psykopaatti, joka käyttää ovelasti muita juoksupoikinaan, eikä ole saanut sotkettua omaa nimeänsä juuri mihinkään. Mutta hänestäkin olen tehnyt valituksia eri oikeusasteisiin. Jos ei tärppää meidän kohdalla, niin ehkä hänkin jää kiinni jostain muusta casestä, joita olen kuullut hänellä riittävän. Onhan hänen nimensä nyt tullut oikeudessa tutuksi. Arvasin jo aiemmin että hän on mielipuoli, mutta kun luin netistä tavisten arvioita siitä että näiden aiheettomien lastensuojeluilmoitusten tekijöiden täytyy olla mielipuolia, arvioni vaan vahvistui. Hän muuten teki ilmoituksensa työryhmän nimen taakse kätkeytyneenä. Hassua vaan, ainakaan osa työryhmän jäsenistä ei tiennyt mitään tehdystä ilmoituksesta.

ap. kirjoitti:

Ei voi olla totta!! Olen aivan sanaton. jos ajattelen meidän lastamme jonka siis ilmoitti satunnainen nuorisotyöntekijä - tämän jälkeen ei lapsemme voi omien sanojensa mukaan luottaa yhteenkään nuorisotyöntekijään. Ja minä typerä vanhempi kuvittelin että nuorisotila olisi paikka jossa olisi lasten ulottuvilla muitakin aikuisia, joille voisi nuori vaikka kertoa niitä huoliaan ja saada tukea. Mutta nyt niitä siis opetetaan käyttämään väärin ja aiheuttamaan perheille turhaa mielipahaa ja pettämään lapsen luottamus?

Sopivassa tilanteessahan ao työntekijä voi huolestua vaikka siitä ettei nuori tule ollenkaan tai tulee liian usein tai tulee aina samoissa vaatteissa tai ei niistä nenäänsä tai ihan mistä vaan - kuka huolestuu mistäkin. Huolihan on subjektiivistä. Meidän lapsestamme voi huolestua kun se viihtyy omissa oloissaan ja jostain toisesta siitä että se jatkuvasti puhuu... Tämähän on loputon suo.

Puhumattakaan siitä kuinka ihan 100varmasti meistä jokainen nuorena on jollain tasolla kokeillut rajojaan. Siitäkin voi huolestua. Tupakan maistamisesta voi huolestua. Mutta oikeasti ONKO TÄMÄ SELLAISTA johon yhteiskunnan tai sossu-stasin pitää puuttua?? Millä ihmeellä maksetaan kaikkien sossujen palkat? Ja mistä saadaan tarpeeksi työntekijöitä siihen että kaikki huolet saadaan kuultua? ja selvitettyä? Ja jos kaikki aika menee näiden 'huolien' selvittelyyn niin mistä ihmeestä löytyy rahaa ja kapasiteettia niiden oikeasti avun tarpeessa olevien lasten auttamiseksi? Lopultahan meillä on vain sossuja jotka selvittelee toisten sossujen lasten huoli-ilmoituksia? Yhteiskunta pyörii jo sillä ja kaikille riittää työtä! Huolissani olen sossujen lapsista että riittääkö niiden vanhemmat enää heille ollenkaa jos vaan huolehtivat muiden lapsista?

Joo - saivartelen mutta huolissani olen tästä kehityksestä! Enkä halua verojani käytettävän tällaiseen!

Lue lisää

Oikeasti? Et saivartele yhtään. Noin se juuri toimii: toiset sossut keksii asiakkaita toisille sossuille. Sossumamma väitti minulle, ettei ole normaalia että teini valehtelee joskus äidilleen tai karkaa kotoaan... Taisi olla lapseni sitten ensimmäinen nuori joka niin teki maailman historiassa. Tupakointi ja huumeet olisivat kuulemma olleet normaalia teinille, ilmankos kun sossu itsekin haisi tupakalle. Sossujen elätit hoitavat rikolliset apuhommat, petokset ja piilottamiset, pahoinpitelyt jne jos niitä tarvitaan. Tavallisia ihmisiä kiusataan tarpeettomasti, erityisesti lapsia. Ja vaikka jutut selviäisivätkin jossain vaiheessa, sossut ovat saaneet jo siihen mennessä helvetisti töitä. Ajattelin kyllä Eerikan tapauksessa että toisaalta helvetin oikein että juuri sossujen lapsi kuoli. Sorry vaan, herkät.

sos. terv-opiskelija kirjoitti:

En yhtään ihmettele, että aiheettomia ilmoituksia tehdään. Aloitin vasta sos.terv. alan opiskelun, ja jo meille opetetaan"huolen vyöhyke "- ajattelua, ja kannustetaan tekemään lastensuojeluilmoituksia. Huolen vyöhykkeet - ajattelussa, ei mitään todisteita lapsen kaltoinkohtelusta tarvitse olla. Riittää työntekijän oma huoli?! Keskinkertainenkin huoli (mitä se sitten tarkoittaakaan) saa jo riittää tämän ajattelun mukaan ilmoituksen tekemiseen. Ja korostettiin sitä, että lapsen kanssa työskentelevän on pakko tehdä ilmoitus, jos huolettaa... Minua oksetti ja värisytti niiden oppituntien jälkeen. Onneksi en aio työllistyä lasten parissa työskentelyyn.
Mutta ikävää tässä huoli- ajattelussa on, että nyt se on leviämässä kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. En tiedä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa - vielä. En ole mikään ennustaja, mutta voisi kuvitella, että tämä nykyinen systeemi kaatuu vielä jonain päivänä omaan mahdottomuuteensa.
Haastan muitakin opiskelijoita ja alalla työskenteleviä kertomaan omista kokemuksista "huolen vyöhykkeistä" ja matalan kynnyksen lastensuojeluilmoituksista. Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia ne teissä herättää?

Lue lisää

Elämme vuotta 2020 ja nämä uolenvyöykkeet ovat tehneet tehtävänsä. Laittomia huostaanottoja,perättömiä ilmoituksia,lukemattomia lastensuojelun ja terveydenhuollon traumatisoimia perheitä. Sillä lailla! Ai niin, ei tullut sitten tällekään opiskelijalle aikanaan mieleen ottaa selvää, mistä nämä huoli- käsitteet ovat peräisin? Niiden luoja on itse sanonut, että käsitteistöä käytetään väärin ja pelkkään mielivaltaan.. Joten haistakaahan pitkä vittu sosiaaliämmät ja terveydenhuollon osakkeenomistajat lastensuojelubisneksessä!

asiaan vihkiytyneen asianajajan kanssa jokunen päivä sitten ja hänen näkemyksensä oli etteivät sossut oikeasti halua tehdä töitä vaikeiden perheiden kanssa vaan työllistävät itsensä meidän kaltaistemme tavallisten perheiden kanssa ja sitten tosi vaikeille tapauksille kohauttelevat olkapäitään sitten sillä varjolla kun on jo muutenkin tarpeeksi tekemistä. Voisiko oikeasti olla näin?

Olet täysin oikeassa, nimimerkki "Helvetinvihanen!". Olet törmännyt siihen ilmiöön, jota minäkin olen hämmästellyt koko ajan, kun olen seurannut suomalaista lastensuojelua nyt ainakin kahden vuoden ajan. Nimittäin, lastensuojelu valikoi asiakkaansa siten, että sosiaalityöntekijät haluavat vain kivoja ja helppoja lapsia. Oikeasti apua tarvitsevat lapset hylätään. Heistä lastensuojelu ei ole kiinnostunut. Kunnallinen lastensuojelu ei halua tarttua ongelmiin ja ratkaista niitä.

Siksi on vahvistumassa kummallinen, sairas ja epätodellinen kyttäyskulttuuri, jossa lastensuojelun "ongelmiksi" kyhätään täysin merkityksettömiä asioita. Tällöin lastensuojelu ja sen koneisto itse aiheuttavat enemmän ongelmia lapselle ja hänen perheelleen, eli lapsen kasvuympäristölle, kuin niitä alunperin on koskaan ollut.

Lastensuojeluhan koettaa saalistaa yhä ahnaammin jopa tavallisen sairaita ja kehitysviivästymistä ja -poikkeamista kärsiviä lapsia, joiden ongelmat ovat neurologisia ja lääketieteellisiä, eivät sosiaalisia.

Kuntien ja kaupunkien lastensuojelun työntekijöiden pitäisi osata erottaa toisistaan edes sellaiset suuret kattokäsitteet kuin sosiaalinen ja lääketieteellinen. Sekin auttaisi jo paljon suomalaisia lapsia.

Sietämättömintä aiheettomissa lastensuojeluilmoituksissa on se, että niiden takia kyyditetään lapsia jopa kiireellisesti huostaan. Sosiaalityöntekijät sieppaavat sisarussarjoja jopa suoraan päiväkodista. Tiedän ja tunnen henkilökohtaisesti jo monta tapausta, sen verran olen aihekenttää kuluneen vuoden aikana intensiivisesti seurannut.

Lastensuojelusta on tullut Suomeen kasvavaa liiketoimintaa, bisnes. Yksityiset - ja tietysti myös kunnalliset - lastensuojelulaitokset nielevät ahnaasti näitä kivoja ja kilttejä lapsia. Huostaanotettujen lasten hoidosta maksettavat vuorokausimaksut ovat laitoksissa niin korkeita, että bisnes rullaa iloisesti.

Huostaanottoja varten tarvitaan koko ajan uusia lastensuojeluilmoituksia. Lastensuojeluilmoitus on vakava ja iso asiakirja, joka johtaa nykyasenteiden ja käytäntöjen vallitessa useita tavallisia perusperheitä epätoivoon.

Lastensuojelun kohteeksi joutuneet perheet! Pyytäkää aina luettavaksenne kaikki perhettänne koskevat asiakaspaperit sosiaalitoimesta!!! Päiväkodin paperit pitänee pyytää suoraan päiväkodista. Jättäkää pyyntö kirjallisena. Teillä on oikeus saada kaikki itsellenne, ei tarvitse osata eritellä mitä papereita nimenomaisesti haluaa.

RasvainenBisnes kirjoitti:

Olet täysin oikeassa, nimimerkki "Helvetinvihanen!". Olet törmännyt siihen ilmiöön, jota minäkin olen hämmästellyt koko ajan, kun olen seurannut suomalaista lastensuojelua nyt ainakin kahden vuoden ajan. Nimittäin, lastensuojelu valikoi asiakkaansa siten, että sosiaalityöntekijät haluavat vain kivoja ja helppoja lapsia. Oikeasti apua tarvitsevat lapset hylätään. Heistä lastensuojelu ei ole kiinnostunut. Kunnallinen lastensuojelu ei halua tarttua ongelmiin ja ratkaista niitä.

Siksi on vahvistumassa kummallinen, sairas ja epätodellinen kyttäyskulttuuri, jossa lastensuojelun "ongelmiksi" kyhätään täysin merkityksettömiä asioita. Tällöin lastensuojelu ja sen koneisto itse aiheuttavat enemmän ongelmia lapselle ja hänen perheelleen, eli lapsen kasvuympäristölle, kuin niitä alunperin on koskaan ollut.

Lastensuojeluhan koettaa saalistaa yhä ahnaammin jopa tavallisen sairaita ja kehitysviivästymistä ja -poikkeamista kärsiviä lapsia, joiden ongelmat ovat neurologisia ja lääketieteellisiä, eivät sosiaalisia.

Kuntien ja kaupunkien lastensuojelun työntekijöiden pitäisi osata erottaa toisistaan edes sellaiset suuret kattokäsitteet kuin sosiaalinen ja lääketieteellinen. Sekin auttaisi jo paljon suomalaisia lapsia.

Sietämättömintä aiheettomissa lastensuojeluilmoituksissa on se, että niiden takia kyyditetään lapsia jopa kiireellisesti huostaan. Sosiaalityöntekijät sieppaavat sisarussarjoja jopa suoraan päiväkodista. Tiedän ja tunnen henkilökohtaisesti jo monta tapausta, sen verran olen aihekenttää kuluneen vuoden aikana intensiivisesti seurannut.

Lastensuojelusta on tullut Suomeen kasvavaa liiketoimintaa, bisnes. Yksityiset - ja tietysti myös kunnalliset - lastensuojelulaitokset nielevät ahnaasti näitä kivoja ja kilttejä lapsia. Huostaanotettujen lasten hoidosta maksettavat vuorokausimaksut ovat laitoksissa niin korkeita, että bisnes rullaa iloisesti.

Huostaanottoja varten tarvitaan koko ajan uusia lastensuojeluilmoituksia. Lastensuojeluilmoitus on vakava ja iso asiakirja, joka johtaa nykyasenteiden ja käytäntöjen vallitessa useita tavallisia perusperheitä epätoivoon.

Lastensuojelun kohteeksi joutuneet perheet! Pyytäkää aina luettavaksenne kaikki perhettänne koskevat asiakaspaperit sosiaalitoimesta!!! Päiväkodin paperit pitänee pyytää suoraan päiväkodista. Jättäkää pyyntö kirjallisena. Teillä on oikeus saada kaikki itsellenne, ei tarvitse osata eritellä mitä papereita nimenomaisesti haluaa.

Lue lisää

Voipi nimittäin käydä niin kuin meillä, että niitäö papereita ei löydy, puhelimessa epämääräisiä puheita, sähköpostitse ei mitään, ja lopulta tunnustus; Ei ole tapana tehdä merkintöjä, jos ei ole kyse todella vakavista asioista, ja itse asiassa sosiaalityöntekijä ei osaa niitä papereita edes hankkia. Joo, ja kaikkein ´"paras" perustelu (puolustelu) oli se, että tärkeimmät asiat ovat sosiaalityöntekijän päässä muistissa...Tämä selitys siis vasta sen jälkeen, kun on jo uhkailtu aika järeästi. Sitten lopulta, laitoin muistutuksen, joka meni sosiaalityöntekijälle, hänen lähiesimiehelleen, sekä sosiaalijohtajalle. Sain täysin virheellisiä perustietojakin sisältäviä sepustuksia, joissa oli päiväys (automaattinen) päivä sen jälkeen, kun muistutus oli perillä.

Tällaista siis voi olla asiakkaan oikeusturva, toivottavasti edes pahimmillaan.

Tuolla ylempänä oleva tietopaketti varmasti antaa sulle avun, koska on hyvin perillä lapsien väärästä kohtelusta.
Mutta ehkä tämän äidin puolustus on, että on tupakkilakossa. Hermot niin pinnalla sen vuoksi.

niinpä niin kirjoitti:

Voipi nimittäin käydä niin kuin meillä, että niitäö papereita ei löydy, puhelimessa epämääräisiä puheita, sähköpostitse ei mitään, ja lopulta tunnustus; Ei ole tapana tehdä merkintöjä, jos ei ole kyse todella vakavista asioista, ja itse asiassa sosiaalityöntekijä ei osaa niitä papereita edes hankkia. Joo, ja kaikkein ´"paras" perustelu (puolustelu) oli se, että tärkeimmät asiat ovat sosiaalityöntekijän päässä muistissa...Tämä selitys siis vasta sen jälkeen, kun on jo uhkailtu aika järeästi. Sitten lopulta, laitoin muistutuksen, joka meni sosiaalityöntekijälle, hänen lähiesimiehelleen, sekä sosiaalijohtajalle. Sain täysin virheellisiä perustietojakin sisältäviä sepustuksia, joissa oli päiväys (automaattinen) päivä sen jälkeen, kun muistutus oli perillä.

Tällaista siis voi olla asiakkaan oikeusturva, toivottavasti edes pahimmillaan.

Lue lisää

Kun me saatiin pitkän tivaamisen ja odottelun jälkeen paperit, silloinkaan ei kaikkia, niissä oli lapsen nimikin väärin. Olikohan tullu kiire kirjottaa kun pyydettiinkin kirjallisena... Toi työntekijän esimies ja sosiaalijohtaja ei muuten välttämättä riitä valitukseen, voivat olla samaa rötösjengiä kaikki.

päättäjille?

jshdkjh kirjoitti:

päättäjille?

Minä teen ammatikseni nuorisotyötä. vaikka ammatissani on vaitiolovelvollisuus, mitä myös nuorille "mainostamme" olen aina lakiuudistuksen jälkeen muistuttanut nuorille, että mikäli keskusteluissamme ilmenee jotain mikä minusta vaikuttaa selkeästi huolestuttavalle, on velvollisuuteni tehdä siitä lastensuojeluilmoitus. nuoret siis tämän tietävät, mutta voi sanoa etten kertaakaan ole tästä syystä ilmoitusta tehnyt.

monen vanhemman ongelma on siinä, etteivät he usko nuoriensa olevan ns. normaaleja nuoria vaan muita kiltimpiä, jotka eivät koskaan juo tai polta tai tee muuta pahaa. olen joutunut tekemään muutamia ilmoituksia sillä perusteella, että nuoret ovat toistuvasti viikonloppuisin kännissä. näissä tilanteissa olen kuitenkin aina ollut yhteydessä vanhempiin ja kertonut että olen joutunut tekemään ilmoituksen. näin siksi, ettei asia tulisi vanhemmille yllätyksenä. en suinkaan ajattele että aina on kyse huonosta vanhemmuudesta jos nuori juo, mutta vanhemman pitäisi olla asiasta tietoinen.

olen aivan varma, että omatkin lapseni tulevat teineinä humaltumista kokeilemaan ja olisin vain onnellinen jos minun tietooni tällainen asia tuotaisiin. tosin uskon ja toivon etten ole niin sokea että pitäisin lastani normaalia nuorta kummempana.

näin minä kirjoitti:

Minä teen ammatikseni nuorisotyötä. vaikka ammatissani on vaitiolovelvollisuus, mitä myös nuorille "mainostamme" olen aina lakiuudistuksen jälkeen muistuttanut nuorille, että mikäli keskusteluissamme ilmenee jotain mikä minusta vaikuttaa selkeästi huolestuttavalle, on velvollisuuteni tehdä siitä lastensuojeluilmoitus. nuoret siis tämän tietävät, mutta voi sanoa etten kertaakaan ole tästä syystä ilmoitusta tehnyt.

monen vanhemman ongelma on siinä, etteivät he usko nuoriensa olevan ns. normaaleja nuoria vaan muita kiltimpiä, jotka eivät koskaan juo tai polta tai tee muuta pahaa. olen joutunut tekemään muutamia ilmoituksia sillä perusteella, että nuoret ovat toistuvasti viikonloppuisin kännissä. näissä tilanteissa olen kuitenkin aina ollut yhteydessä vanhempiin ja kertonut että olen joutunut tekemään ilmoituksen. näin siksi, ettei asia tulisi vanhemmille yllätyksenä. en suinkaan ajattele että aina on kyse huonosta vanhemmuudesta jos nuori juo, mutta vanhemman pitäisi olla asiasta tietoinen.

olen aivan varma, että omatkin lapseni tulevat teineinä humaltumista kokeilemaan ja olisin vain onnellinen jos minun tietooni tällainen asia tuotaisiin. tosin uskon ja toivon etten ole niin sokea että pitäisin lastani normaalia nuorta kummempana.

Lue lisää

Meidän lapsemme todellakin raapi kädessään ollutta palovammaa - hupaisinta että se oli saatu samassa kerhossa jokunen viikko aiemmin. Siitä lähti liikkeelle vyöry joka kesti 4kk ja vei vanhempien työkyvyn. Meillä oli takanamme toisen lapsemme syöpää vastaan taistelu reilut 1,5 vuotta emmekä nyt enää jaksaneet. Ilmeisesti nuoriso-ohjaajalle oli muodostunut itselleen ahdistus tästä kun oli asiasta kuullut ja teki tikusta asiaa toisen lapsemme osalta ja luuli auttavansa meitä näin? Eli suuri virheemme oli kuvitella että nuoriso-ohjaajat ovat tarvittaessa lapselle tukena - väärin - he ovat siellä puukottamassa selkään ja leikkimässä stasia. Minkäänlaista tilannetajua ei ainakaan näillä ollut.

Ilmoitus sitten 4kk:n jälkeen todettiin aiheettomaksi mutta se vei sen taukoajan jonka toisen lapsen sairaus meille antoi. Olisimme kipeästi tarvinneet sen lepoon ja lomaan eikä vääntämiseen Espoon lastensuojelun kanssa. Tämän kaiken päätöksenä olemme yhä sairaslomalla me vanhemmat, yrityksemme oli pakko ajaa alas kun emme enää jaksaneet ja olemme siis myös molemmat ilman töitä. Ja kaikki tämä siksi kun se yksi valtaansa väärinkäyttänyt nuoriso-ohjaaja ei vaivautunut soittamaan ENSIN kotiin ja kertomaan huolestaan . Olisimme voineet välttää koko tämä sotkun ja selvittää sen paikalla. Mutta kun annetaan vasara niin pitäisi antaa myös käyttöohjeet. Ja kun kädessä on vasara niin KAIKKI ympärillä oleva näyttää nauloilta.

Meillä on kantelut kesken asiasta ja on vaikea kuvitella että tästä pääsisivät viranomaiset aivan kuivin jaloin läpi. Ainakin toivon että joku ottaisi opikseen. Näin ei kohdella ketään. Ja jos tämä nyt muka on laillista niin ilmeisesti siellä laissa sanotaan myös ettei tarvitse olla ihminen kun voi mennä jonkun pykälän taakse piiloon. Paitsi etä omassa lausunnossaan nämä nuoriso-ohjaajat kertovat toimistaan yhä uskomattomampia tarinoita. Kun lapsemme joka siellä kerhossa oli luki ne niin ihan vihasta ryhtyi itkemään ja vannoi lukiessaan ettei ikinä halua sinne tilaan/kerhoon enää mennä. Eikä todellakaan mikään ihme. En minäkään voi sitä edes hyvällä mielikuvituksella vaatiakaan.

Meidän perheemme kohtalo maksoi meidän lisäksi Espoolle PALJON: Me vanhemmat olemme molemmat kahdella akateemisella loppututkinnolla varustettuja 40 -ikäisiä (siis parhaassa työiässä olevia) joille siis nyt on maksettu jo yli ½v sairaspäivärahoja. Yrityksestämme jäi 6 perheellistä työntekijää kortistoon. Ei ollut helppoa ajaa oman yli 10v. toimineen yrityksen toimintaa alas. Yrityksemme maksoi vuosittain 150-200 tuhatta euroa pelkkiä arvonlisäveroja. No nyt ei enää maksa. Itse joudun käymään terapiassa lastensuojelun aiheuttaman trauman takia. Toisen lapseni syövän kyllä kestin mutta tahallista toiselta IHMISELTÄ saamaani julmuutta ja henkistä väkivaltaa en enää kestänyt. Lastensuojelun porukka oli täysin epäpätevää ja jäistä. Olimme samassa kastissa narkkareiden ja pedofiilien kanssa. Ja kun kerromme perheemme tilanteesta (ja kun se lastenklinikan lääkärikin kertoi) niin lastensuojelun työntekijä ILKKUI meille kuinka se oli vaan minun mielipiteeni. Ei se ollut minun ielipiteeni. Se oli minun elämäni. Onneksi meillä oli tukenamme erikoissairaanhoidon asiantuntijoita jotka olivat kanssamme jo töitä tehneet koko sen 1½ vuotta ja tekivät otsa hiessä meidän eteemme töitä. Korneinta oli kun Espoon lastensuojelu kutsutaan Lastenklinikalle neuvotteluun niin he eivät edes ilmaannu paikalle. Meidän vanhempien lisäksi kaksi erikoissairaanhoidon lääkäriä istuimme siellä sitten juttelemassa niitä näitä. Ja sopii vain arvata kenelle erikoissairaanhoidon lasku menee näistä turhista käynneistä ja odotteluista kaikiaan 10-20 tunnista - no Espoolle tietenkin.
Tämä lääkäri laittoi lähes 20 tuntia aiukaansa auttaakseen meidät täysin epäinhimillisestä tilanteesta pois. Hän kirjoitti myös lausunnon jossa niittaa Espoon lastensuojelun aika suorasanaisesti. Lastensuojelun sossut koko episodin ajan vähättelivät kaikkia muita paitsi itseään. Ihmeellinen voima heillä! Itsetunto oli ainakin kohdallaan. Hehän leikkivät jo kaikkitietävää jumalaa jotka ilmeisesti hyvin herkästi käyttävät myös tuomiovaltaa?

ap kirjoitti:

Meidän lapsemme todellakin raapi kädessään ollutta palovammaa - hupaisinta että se oli saatu samassa kerhossa jokunen viikko aiemmin. Siitä lähti liikkeelle vyöry joka kesti 4kk ja vei vanhempien työkyvyn. Meillä oli takanamme toisen lapsemme syöpää vastaan taistelu reilut 1,5 vuotta emmekä nyt enää jaksaneet. Ilmeisesti nuoriso-ohjaajalle oli muodostunut itselleen ahdistus tästä kun oli asiasta kuullut ja teki tikusta asiaa toisen lapsemme osalta ja luuli auttavansa meitä näin? Eli suuri virheemme oli kuvitella että nuoriso-ohjaajat ovat tarvittaessa lapselle tukena - väärin - he ovat siellä puukottamassa selkään ja leikkimässä stasia. Minkäänlaista tilannetajua ei ainakaan näillä ollut.

Ilmoitus sitten 4kk:n jälkeen todettiin aiheettomaksi mutta se vei sen taukoajan jonka toisen lapsen sairaus meille antoi. Olisimme kipeästi tarvinneet sen lepoon ja lomaan eikä vääntämiseen Espoon lastensuojelun kanssa. Tämän kaiken päätöksenä olemme yhä sairaslomalla me vanhemmat, yrityksemme oli pakko ajaa alas kun emme enää jaksaneet ja olemme siis myös molemmat ilman töitä. Ja kaikki tämä siksi kun se yksi valtaansa väärinkäyttänyt nuoriso-ohjaaja ei vaivautunut soittamaan ENSIN kotiin ja kertomaan huolestaan . Olisimme voineet välttää koko tämä sotkun ja selvittää sen paikalla. Mutta kun annetaan vasara niin pitäisi antaa myös käyttöohjeet. Ja kun kädessä on vasara niin KAIKKI ympärillä oleva näyttää nauloilta.

Meillä on kantelut kesken asiasta ja on vaikea kuvitella että tästä pääsisivät viranomaiset aivan kuivin jaloin läpi. Ainakin toivon että joku ottaisi opikseen. Näin ei kohdella ketään. Ja jos tämä nyt muka on laillista niin ilmeisesti siellä laissa sanotaan myös ettei tarvitse olla ihminen kun voi mennä jonkun pykälän taakse piiloon. Paitsi etä omassa lausunnossaan nämä nuoriso-ohjaajat kertovat toimistaan yhä uskomattomampia tarinoita. Kun lapsemme joka siellä kerhossa oli luki ne niin ihan vihasta ryhtyi itkemään ja vannoi lukiessaan ettei ikinä halua sinne tilaan/kerhoon enää mennä. Eikä todellakaan mikään ihme. En minäkään voi sitä edes hyvällä mielikuvituksella vaatiakaan.

Meidän perheemme kohtalo maksoi meidän lisäksi Espoolle PALJON: Me vanhemmat olemme molemmat kahdella akateemisella loppututkinnolla varustettuja 40 -ikäisiä (siis parhaassa työiässä olevia) joille siis nyt on maksettu jo yli ½v sairaspäivärahoja. Yrityksestämme jäi 6 perheellistä työntekijää kortistoon. Ei ollut helppoa ajaa oman yli 10v. toimineen yrityksen toimintaa alas. Yrityksemme maksoi vuosittain 150-200 tuhatta euroa pelkkiä arvonlisäveroja. No nyt ei enää maksa. Itse joudun käymään terapiassa lastensuojelun aiheuttaman trauman takia. Toisen lapseni syövän kyllä kestin mutta tahallista toiselta IHMISELTÄ saamaani julmuutta ja henkistä väkivaltaa en enää kestänyt. Lastensuojelun porukka oli täysin epäpätevää ja jäistä. Olimme samassa kastissa narkkareiden ja pedofiilien kanssa. Ja kun kerromme perheemme tilanteesta (ja kun se lastenklinikan lääkärikin kertoi) niin lastensuojelun työntekijä ILKKUI meille kuinka se oli vaan minun mielipiteeni. Ei se ollut minun ielipiteeni. Se oli minun elämäni. Onneksi meillä oli tukenamme erikoissairaanhoidon asiantuntijoita jotka olivat kanssamme jo töitä tehneet koko sen 1½ vuotta ja tekivät otsa hiessä meidän eteemme töitä. Korneinta oli kun Espoon lastensuojelu kutsutaan Lastenklinikalle neuvotteluun niin he eivät edes ilmaannu paikalle. Meidän vanhempien lisäksi kaksi erikoissairaanhoidon lääkäriä istuimme siellä sitten juttelemassa niitä näitä. Ja sopii vain arvata kenelle erikoissairaanhoidon lasku menee näistä turhista käynneistä ja odotteluista kaikiaan 10-20 tunnista - no Espoolle tietenkin.
Tämä lääkäri laittoi lähes 20 tuntia aiukaansa auttaakseen meidät täysin epäinhimillisestä tilanteesta pois. Hän kirjoitti myös lausunnon jossa niittaa Espoon lastensuojelun aika suorasanaisesti. Lastensuojelun sossut koko episodin ajan vähättelivät kaikkia muita paitsi itseään. Ihmeellinen voima heillä! Itsetunto oli ainakin kohdallaan. Hehän leikkivät jo kaikkitietävää jumalaa jotka ilmeisesti hyvin herkästi käyttävät myös tuomiovaltaa?

Lue lisää

Joskus joku asia on raskaassa elämätilanteessa se perhonen. Kela laittoi perheemme työkyvyn palauttamiseen PALJON resursseja rahaa ja sitten tulee yksi tumpelo nuoriso-ohjaaja jonka isku on kuolettava. Kun sen tekee täysin ammattitaidoton ja nuorten kanssa ilmeisen kokematon henkilö omassa vallantavoittelussaan.

Jos tämä on se apu jonka saamme tältä yhteiskunnalta kun yritämme jatkaa elämäämme niin tällä hetkellä olen 'hanskat tiskissä'. Itsellä ei ole edes huono omatunto saamistamme tuista eikä minkäänlaista halua edes jatella ryhtyä tekemään mitään koska kaikki se mitä meidän elämästämme oli jäljellä sairauden jälkeen oli näille muka-lasten-edun-ajajille (ja siis yhteiskunnalle) yhdentekevää.

Kuka antaa oikeuden tuhota toisen perheen elämän? Tahattomasti tai tahallisesti. KOulukiusaaminen on kielletty ja työpaikkakiusaaminen on kielletty. Mutta henkinen väkivalta meitä kohtaan oli pahempaa kuin mikään. '

Ja minäkin haluan tietooni jos nuoreni ovat kännissä tai kulkevat öisin kartsalla. Toistaiseksi he ovat olleet vain kotosalla iltaisin tai harrastuksissaan. Yhden perheenjäsenen vakava sairaus on saanut meidät oikeasti turvautumnaan toisiimme ja tunnen lapseni läpikotaisin. Me olemme yksikköä josta ei voi yhtä jäsentä repiä taiu tarkastella ilman koko perhettä ja meidän kokonaistilannettamme.

Eli kun nitä ilmoituksia teette niin soittakaa nyt sinne perheen vanhemmille ensin. Ja jos sitten vielä tuntuu välttämättömältä tehdä ilmoitus niin senkus. Me maksoimme kalliisti ja vaikka nyt on jo lähes vuosi kulunut niin ei meille kyllä missään vaiheessa ole kerrottu mikä se HUOLI on.... siitä oon puhuttu koko ajan mutta tämän erikoislääkärin tai meidän vanhempien pyynnöistä huolimatta sitä ei ole kerrottu. Tämä lukee myös siinä lausunnossa. Josko vaikka oikeusasiamies sen sitten meille saisi selvennettyä.

Lapsen etu on kuin maalaisjärki. Kaikki kuvittelee omaavansa sen puolesta ajattelun mutta kukaan ei oi,keasti tiedä mitä se on. Meidän lapsemme edun mukaista oli siis saada vanhemmat romahtamaan ja työttömiksi sekä päästä pois nuoriso-ohaajien 'ohjauksesta'. Vai oliko joku muu etu jota en ole vaan huomannut? Huomautettakoon vielä että Lastenklinikka seuraa koko perheen jaksamista psykologivoimin koko sairauden ajan. Siksi mekin pääsimme hoitoihin nopeasti tämä lastisten aiheuttaman kriisin jälkeen. He olivat myös seuranneet tiiviisti perhettämme ja myös lapsia - viimeinen tapaaminen oli noin viikkoa ennen ilmoitusta ja nämä eivät huomanneet mitään mutta JES! sitten tuli tämä nuoriso-ohjaaja...

Terveisiä vain jos asianosaiset luette tämän. Jos pysähtyisitte hetkeksi miettimään.

ap kirjoitti:

Joskus joku asia on raskaassa elämätilanteessa se perhonen. Kela laittoi perheemme työkyvyn palauttamiseen PALJON resursseja rahaa ja sitten tulee yksi tumpelo nuoriso-ohjaaja jonka isku on kuolettava. Kun sen tekee täysin ammattitaidoton ja nuorten kanssa ilmeisen kokematon henkilö omassa vallantavoittelussaan.

Jos tämä on se apu jonka saamme tältä yhteiskunnalta kun yritämme jatkaa elämäämme niin tällä hetkellä olen 'hanskat tiskissä'. Itsellä ei ole edes huono omatunto saamistamme tuista eikä minkäänlaista halua edes jatella ryhtyä tekemään mitään koska kaikki se mitä meidän elämästämme oli jäljellä sairauden jälkeen oli näille muka-lasten-edun-ajajille (ja siis yhteiskunnalle) yhdentekevää.

Kuka antaa oikeuden tuhota toisen perheen elämän? Tahattomasti tai tahallisesti. KOulukiusaaminen on kielletty ja työpaikkakiusaaminen on kielletty. Mutta henkinen väkivalta meitä kohtaan oli pahempaa kuin mikään. '

Ja minäkin haluan tietooni jos nuoreni ovat kännissä tai kulkevat öisin kartsalla. Toistaiseksi he ovat olleet vain kotosalla iltaisin tai harrastuksissaan. Yhden perheenjäsenen vakava sairaus on saanut meidät oikeasti turvautumnaan toisiimme ja tunnen lapseni läpikotaisin. Me olemme yksikköä josta ei voi yhtä jäsentä repiä taiu tarkastella ilman koko perhettä ja meidän kokonaistilannettamme.

Eli kun nitä ilmoituksia teette niin soittakaa nyt sinne perheen vanhemmille ensin. Ja jos sitten vielä tuntuu välttämättömältä tehdä ilmoitus niin senkus. Me maksoimme kalliisti ja vaikka nyt on jo lähes vuosi kulunut niin ei meille kyllä missään vaiheessa ole kerrottu mikä se HUOLI on.... siitä oon puhuttu koko ajan mutta tämän erikoislääkärin tai meidän vanhempien pyynnöistä huolimatta sitä ei ole kerrottu. Tämä lukee myös siinä lausunnossa. Josko vaikka oikeusasiamies sen sitten meille saisi selvennettyä.

Lapsen etu on kuin maalaisjärki. Kaikki kuvittelee omaavansa sen puolesta ajattelun mutta kukaan ei oi,keasti tiedä mitä se on. Meidän lapsemme edun mukaista oli siis saada vanhemmat romahtamaan ja työttömiksi sekä päästä pois nuoriso-ohaajien 'ohjauksesta'. Vai oliko joku muu etu jota en ole vaan huomannut? Huomautettakoon vielä että Lastenklinikka seuraa koko perheen jaksamista psykologivoimin koko sairauden ajan. Siksi mekin pääsimme hoitoihin nopeasti tämä lastisten aiheuttaman kriisin jälkeen. He olivat myös seuranneet tiiviisti perhettämme ja myös lapsia - viimeinen tapaaminen oli noin viikkoa ennen ilmoitusta ja nämä eivät huomanneet mitään mutta JES! sitten tuli tämä nuoriso-ohjaaja...

Terveisiä vain jos asianosaiset luette tämän. Jos pysähtyisitte hetkeksi miettimään.

Lue lisää

Aivan järkyttävää, mutta tuota juuri lasten"suojelu" pahimmillaan perheille on.

Jotain kuvannee sekin, mitä eräälle etelä-suomalaiselle äidille (lastensuojelun henkisesti loppuun kiusaamalle) vastattiin, kun hän soitti kriisipuhelimeen jostain järkevää tukea saadakseen. Vastaus kuului: "Niin, me kyllä täällä tiedämme, miten väkivaltaista lastensuojelu on." Ei tainnut olla ainut lastensuojelun loppuun kuluttama vanhempi, joka siihen kriisipuhelimeen soitti.

Voin "lohduttaa" ap:ta sillä, että vähällä pääsitte, kun aika jäi kuitenkin vain neljään kuukauteen, enkä silti vähättele perheelle aiheutettua tuhoa ollenkaan. Yllä mainittu äiti on joutunut jäämään sairaseläkkeelle työelämästä ja eläkehakemuksen lääkärinlausunnossa sanotaan hänen olevan henkisesti loppu lastensuojelun taholta tulevan jatkuvan pelottelun ja uhkailun takia. Lisäisin tuohon vielä jatkuvan tilivelvollisuuden kaikista tekemisistään, epäilyn, syyttelyn, vainon ja kyttäämisen, huostaanotolla uhkailun, mikä heidän kohdallaan on kestänyt jo muutaman vuoden. Nyt asianajajan avustuksella yritetään päästä eroon lasten"suojelusta". Ja tuokin äiti otti sinisilmäisen luottavaisena itse aikanaan yhteyttä lastensuojeluun saadakseen muutamia neuvoja, kun oli juuri eronnut aika väkivaltaisesta miehestä.

Suomen Kuvalehdessä oli juttua aiheettomien ilmoitusten tuhoista siinä mielessä, että kun sossut juoksevat niiden perässä, niin todellista apua tarvitsevat lapset jäävät heitteille. Laki on enemmän kuin arveluttava ja huostaanottoihin erikoistunut asianajaja varoitti ilmoituspykälästä jo ennen sen voimaantuloa. Linkki artikkeliin tässä:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sattuma-saatelee-yha-lastensuojelua

Saat olla onnellinen, että säästyitte huostaanotolta! Siihen vaikutti varmaan juuri tuo, että saitte puolustavia lääkäreitä Lastenklinikalta. Et varmaan osaa edes kuvitella, mitä olisi voinut tapahtua ilman heitä. Olen edellä kirjoittaneen opiskelijan kanssa samaa mieltä, että nykysysteemi tulee ihan varmasti jossain kohtaa kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. Toivottavasti siihen ei ole kovin pitkä aika!

PS. Espoo on yksi mustimpia alueita, mitä sossujen käytäntöihin tulee.

Lapsille oikeutta kirjoitti:

Aivan järkyttävää, mutta tuota juuri lasten"suojelu" pahimmillaan perheille on.

Jotain kuvannee sekin, mitä eräälle etelä-suomalaiselle äidille (lastensuojelun henkisesti loppuun kiusaamalle) vastattiin, kun hän soitti kriisipuhelimeen jostain järkevää tukea saadakseen. Vastaus kuului: "Niin, me kyllä täällä tiedämme, miten väkivaltaista lastensuojelu on." Ei tainnut olla ainut lastensuojelun loppuun kuluttama vanhempi, joka siihen kriisipuhelimeen soitti.

Voin "lohduttaa" ap:ta sillä, että vähällä pääsitte, kun aika jäi kuitenkin vain neljään kuukauteen, enkä silti vähättele perheelle aiheutettua tuhoa ollenkaan. Yllä mainittu äiti on joutunut jäämään sairaseläkkeelle työelämästä ja eläkehakemuksen lääkärinlausunnossa sanotaan hänen olevan henkisesti loppu lastensuojelun taholta tulevan jatkuvan pelottelun ja uhkailun takia. Lisäisin tuohon vielä jatkuvan tilivelvollisuuden kaikista tekemisistään, epäilyn, syyttelyn, vainon ja kyttäämisen, huostaanotolla uhkailun, mikä heidän kohdallaan on kestänyt jo muutaman vuoden. Nyt asianajajan avustuksella yritetään päästä eroon lasten"suojelusta". Ja tuokin äiti otti sinisilmäisen luottavaisena itse aikanaan yhteyttä lastensuojeluun saadakseen muutamia neuvoja, kun oli juuri eronnut aika väkivaltaisesta miehestä.

Suomen Kuvalehdessä oli juttua aiheettomien ilmoitusten tuhoista siinä mielessä, että kun sossut juoksevat niiden perässä, niin todellista apua tarvitsevat lapset jäävät heitteille. Laki on enemmän kuin arveluttava ja huostaanottoihin erikoistunut asianajaja varoitti ilmoituspykälästä jo ennen sen voimaantuloa. Linkki artikkeliin tässä:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sattuma-saatelee-yha-lastensuojelua

Saat olla onnellinen, että säästyitte huostaanotolta! Siihen vaikutti varmaan juuri tuo, että saitte puolustavia lääkäreitä Lastenklinikalta. Et varmaan osaa edes kuvitella, mitä olisi voinut tapahtua ilman heitä. Olen edellä kirjoittaneen opiskelijan kanssa samaa mieltä, että nykysysteemi tulee ihan varmasti jossain kohtaa kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. Toivottavasti siihen ei ole kovin pitkä aika!

PS. Espoo on yksi mustimpia alueita, mitä sossujen käytäntöihin tulee.

Lue lisää

Tosi välinpitämätöntä perheitä kohtaan on se, että lastensuojelun kynsiin joutuneita auttavat asianajajat ja psykologit ovat tuoneet julkisuuteen tietoa juuri tuosta äärimmäisestä henkisestä väkivallasta, jonka kohteeksi perhe joutuu, mutta siihen ei vain reagoida päättäjien taholta mitenkään

Esim. Ranskassa saa aiheettoman ilmoituksen väsääjä rangaistuksen, mutta ei meillä Suomessa tietenkään, vaan lakikin oikein velvoittaa tiettyjä ammattiryhmiä toimimaan pelkän mutu-tuntuman varassa. Ja tälläkin palstalla on nähty, millaista hysteriaa ilmoitusinnostus on joissakin yksityishenkilöissäkin herättänyt.

On tietysti olemassa myös fiksuja ja oikein työnsä hoitavia sosiaalityöntekijöitä, mutta tuollaista kuvaamaasi mielivaltaa on aivan liikaa. Suomalaiseen viranomaisuskovaisuuteen liittyy sellainen merkillinen piirre, että kiven kovaa uskotaan muuten virheisiin taipuvan ihmisen muuttuvan täysin virheettömäksi sillä sekunnilla kun hän allekirjoittaa työsopimuksen kuntatyönantajan kanssa. Jopa eräs kansanedustaja totesi, että "meidän on voitava luottaa korkeasti koulutettujen viranomaistemme arviointikykyyn ja ammattitaitoon". He ovat uusi erikoinen ihmisrotu, täysin virheetön ihminen eli viranomainen. Tästä ajattelusta johtuen heitä on lähes mahdoton saada vastuuseen teoistaan, ikävä kyllä. Saa olla tyytyväinen, jos joltain valitusviranomaiselta saavat maininnan, että "näin ei olisi pitänyt toimia". Asia on sillä loppuun käsitelty.

Lapsille oikeutta kirjoitti:

Tosi välinpitämätöntä perheitä kohtaan on se, että lastensuojelun kynsiin joutuneita auttavat asianajajat ja psykologit ovat tuoneet julkisuuteen tietoa juuri tuosta äärimmäisestä henkisestä väkivallasta, jonka kohteeksi perhe joutuu, mutta siihen ei vain reagoida päättäjien taholta mitenkään

Esim. Ranskassa saa aiheettoman ilmoituksen väsääjä rangaistuksen, mutta ei meillä Suomessa tietenkään, vaan lakikin oikein velvoittaa tiettyjä ammattiryhmiä toimimaan pelkän mutu-tuntuman varassa. Ja tälläkin palstalla on nähty, millaista hysteriaa ilmoitusinnostus on joissakin yksityishenkilöissäkin herättänyt.

On tietysti olemassa myös fiksuja ja oikein työnsä hoitavia sosiaalityöntekijöitä, mutta tuollaista kuvaamaasi mielivaltaa on aivan liikaa. Suomalaiseen viranomaisuskovaisuuteen liittyy sellainen merkillinen piirre, että kiven kovaa uskotaan muuten virheisiin taipuvan ihmisen muuttuvan täysin virheettömäksi sillä sekunnilla kun hän allekirjoittaa työsopimuksen kuntatyönantajan kanssa. Jopa eräs kansanedustaja totesi, että "meidän on voitava luottaa korkeasti koulutettujen viranomaistemme arviointikykyyn ja ammattitaitoon". He ovat uusi erikoinen ihmisrotu, täysin virheetön ihminen eli viranomainen. Tästä ajattelusta johtuen heitä on lähes mahdoton saada vastuuseen teoistaan, ikävä kyllä. Saa olla tyytyväinen, jos joltain valitusviranomaiselta saavat maininnan, että "näin ei olisi pitänyt toimia". Asia on sillä loppuun käsitelty.

Lue lisää

oman perheen kohdalla erään sossu toimet johtivat siihen, että lpasi, josta oli yksin huolehtinut kuusi vuotta pakotettiin muuttamaan toiselle vanhemmalle. Seuraukset: kaikki asait perseellään. Itse olin pois työelämästä 2 vuotta ja elin toimeentulotuella (piruuttani, tosin en sairauslomakaan uskaltanut hakea, koska kotona oli vielä toinen lapsi). Näin painajaisia about 3 vuotta ja hetkellistä apua toi unilääkkeet (joita sain tuttavilta, koska en uskaltanut pyytää reseptiä) masennuslääkeitä en myöskään uskalatnut käyttää ja "terpiaa" sain tutuilta ja kirkosta (enuskalatnut hakea apua, ties mikä huolikartoitus olisi lähtenyt käyntiin). Ja lievää vainoharhaa vieläkin (aikaisemmin sitä ei ole ollut)...... mutta selvittiin vaan ei tämä siirretty lapsi.

eräs rattaisassa oll kirjoitti:

oman perheen kohdalla erään sossu toimet johtivat siihen, että lpasi, josta oli yksin huolehtinut kuusi vuotta pakotettiin muuttamaan toiselle vanhemmalle. Seuraukset: kaikki asait perseellään. Itse olin pois työelämästä 2 vuotta ja elin toimeentulotuella (piruuttani, tosin en sairauslomakaan uskaltanut hakea, koska kotona oli vielä toinen lapsi). Näin painajaisia about 3 vuotta ja hetkellistä apua toi unilääkkeet (joita sain tuttavilta, koska en uskaltanut pyytää reseptiä) masennuslääkeitä en myöskään uskalatnut käyttää ja "terpiaa" sain tutuilta ja kirkosta (enuskalatnut hakea apua, ties mikä huolikartoitus olisi lähtenyt käyntiin). Ja lievää vainoharhaa vieläkin (aikaisemmin sitä ei ole ollut)...... mutta selvittiin vaan ei tämä siirretty lapsi.

Lue lisää

ja nyt kun on tulossa vai onko se jo tullut voimaan ns.ennakoivat lastensuojelutoimenpiteet ja -ilmoitukset eli ilmoitukset lapsesta, joka ei ole syntynytkään niin voi vai arvata miten siinä käy, ne päihdevauvat jää hoitamatta, mutta...

..... kirjoitti:

ja nyt kun on tulossa vai onko se jo tullut voimaan ns.ennakoivat lastensuojelutoimenpiteet ja -ilmoitukset eli ilmoitukset lapsesta, joka ei ole syntynytkään niin voi vai arvata miten siinä käy, ne päihdevauvat jää hoitamatta, mutta...

Lue lisää

Uutena nyt voimaan tulevana pykälänä on säädetty myös

"Lisäksi laissa säädetään velvollisuudesta ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. "

Enää ei riitä pelkkä ilmoitushysteria, vaan on mahdollista tehdä myös "ennakollinen ilmoitus"...
MIKÄ SE ON?

Jessus sentään kirjoitti:

Uutena nyt voimaan tulevana pykälänä on säädetty myös

"Lisäksi laissa säädetään velvollisuudesta ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. "

Enää ei riitä pelkkä ilmoitushysteria, vaan on mahdollista tehdä myös "ennakollinen ilmoitus"...
MIKÄ SE ON?

Lue lisää

ennakollinen tarkoittaa käsittääkseni sitä, että jo raskaana ollessa voidaan aloittaa lastensuojelulliset toimenpiteet, laki on "kohdistettu" päihdeäitien tilanteen hoitamiseen mutta veikkaanpa, että teiniäidit (alle 25-v) ja muut "epäillyt" saatetaan sen piiriin. Sossut varmaan joutuvat kykkimään synnytysosastoilla....

.. kirjoitti:

ennakollinen tarkoittaa käsittääkseni sitä, että jo raskaana ollessa voidaan aloittaa lastensuojelulliset toimenpiteet, laki on "kohdistettu" päihdeäitien tilanteen hoitamiseen mutta veikkaanpa, että teiniäidit (alle 25-v) ja muut "epäillyt" saatetaan sen piiriin. Sossut varmaan joutuvat kykkimään synnytysosastoilla....

Lue lisää

onkohan edes otettu selvää, onko mahdollista kohdistaa toimenpiteitä syntymättömään eli ihan perusjutut: mikä on oikuedellinen henkilö. Tuskinpa vain. Ja kohteeksi varmaan joutuvat esim. oman huostaanotto/lastensuojelutaustan omaavat, yksin synnyttäjät (ilman parisuhdetta, teiniäidit (alle 25-v sossujen mieelstä) heikkolahjaiset, köyhät, henkisten ongelmien kanssa painiskelevat (vaikkapas kaamosmasennus) jne.... On aikamoine rasitus odottvalle äidille joutua näiden haukkojen kynsiin, taitaa "ruma" jälkeä tapahtua sikiölle, sitä kun pitäisi saada olla rauhallisin mielin raskaana jo kehittyvän keskushermoston vuoksi. Päihdeäidit tietnekin jää hoitamatta, koska heidän vauvojaan on vaikea saada sijoitetuksi.

näin minä kirjoitti:

Minä teen ammatikseni nuorisotyötä. vaikka ammatissani on vaitiolovelvollisuus, mitä myös nuorille "mainostamme" olen aina lakiuudistuksen jälkeen muistuttanut nuorille, että mikäli keskusteluissamme ilmenee jotain mikä minusta vaikuttaa selkeästi huolestuttavalle, on velvollisuuteni tehdä siitä lastensuojeluilmoitus. nuoret siis tämän tietävät, mutta voi sanoa etten kertaakaan ole tästä syystä ilmoitusta tehnyt.

monen vanhemman ongelma on siinä, etteivät he usko nuoriensa olevan ns. normaaleja nuoria vaan muita kiltimpiä, jotka eivät koskaan juo tai polta tai tee muuta pahaa. olen joutunut tekemään muutamia ilmoituksia sillä perusteella, että nuoret ovat toistuvasti viikonloppuisin kännissä. näissä tilanteissa olen kuitenkin aina ollut yhteydessä vanhempiin ja kertonut että olen joutunut tekemään ilmoituksen. näin siksi, ettei asia tulisi vanhemmille yllätyksenä. en suinkaan ajattele että aina on kyse huonosta vanhemmuudesta jos nuori juo, mutta vanhemman pitäisi olla asiasta tietoinen.

olen aivan varma, että omatkin lapseni tulevat teineinä humaltumista kokeilemaan ja olisin vain onnellinen jos minun tietooni tällainen asia tuotaisiin. tosin uskon ja toivon etten ole niin sokea että pitäisin lastani normaalia nuorta kummempana.

Lue lisää

Anteeksi nyt tyhmyyteni, mutta eikö vanhempiin oteta ensiksi yhteyttä että hei, tiedättekö että teidän teini juo? Asia saattaa tulla ihan shokkina vanhemmille, ja loppua siihen paikkaan mikäli auktoriteetti on olemassa. Tuleeko viranomainen aina ennen omaista?

kysyisin vaan kirjoitti:

Anteeksi nyt tyhmyyteni, mutta eikö vanhempiin oteta ensiksi yhteyttä että hei, tiedättekö että teidän teini juo? Asia saattaa tulla ihan shokkina vanhemmille, ja loppua siihen paikkaan mikäli auktoriteetti on olemassa. Tuleeko viranomainen aina ennen omaista?

Lue lisää

No ei todellakaan ensin oteta yhteyttä vanhempiin, tyhmä! Ei kiusaaja niin toimi. Paljon hauskempaa kun ilmoitus tulee vanhemmille ihan puun takaa ja huostaanotto-uhkauksella höystettynä. Ja stasi-kuulustelu pystyyn. Sinne kun menet kokemattomana viranomaisten kiusattavaksi niin ole tarkkana ettet menetä lastasi Suomen tuottoisimmalle ihmiskaupalle!

Lastensuojelu olisi voinut:
A)kysyä n-ohjaajalta ilmoituksen todenperäisyyttä ja keskustella perheen kanssa myös tästä. Lapsellamme ei ollut esim sellaisia sisaruksia kuin mitä siinä oli lueteltu.
B)uskoa erikoissairaanhoidon lääkäreitä ja lastenpsykkologia jotka olivat jo ennakolta valjastettu perheemme jaksamiseen mukaan
C)kuunnella vanhempia oikeasti- hätää omasta jaksamisestaan. Empatia olisi voinut olla paikoillaan.

Olemme juuri laittaneet menemään vastinetta olikeusasiamiehelle. E-lääkärin lausunnossa sanotaan ettei l-suojelu piitannut perheen tai lasten eduista ja ettei heitäkään otettu huomioon, prosessia pitkitettiin aiheetta eikä mitään saatu aikaiseksi.

Miten lastikset olisivat voineet toimia paremmin? He olisivat voineet olla ihmisiä. Ei kai laki sitä kiellä? Vai rampauttaako se? Sitten lakia pitää muuttaa!!!
Sanoin, että jos minulla olisi sellainen voima, että voisin laittaa heidät kuolemaan tuomitun lapsensa viereen päiväksi, niin sen tekisin. Meidän perheeseemme yritti sisään kuolema - me kaikkien hoitotahojen kanssa saimme siitä torjuntavoiton. Edelleen lapsemme 5-v.elossaololuku on 27% ja mennyt on nyt kaksi vuotta. Kun me saamme tältä sairaudelta hengähdystauon, tulee keinotekoinen lastis - joka tunkee kylmät kyntensä siihen, mitä me olemme suojelleet, perhettämme ja vanhemmuuttamme. Sitä ryhtyy raatelemaan. Voitte sitten vaan miettiä, miltä se tuntuu. Ja joku n-ohjaaja, joka minulle selittää puhelimessa, että "nyt sinua varmaan pelottaa mutta hei - ei ne heti lapsia huostaanota". NO HALOO- ei tietenkään ota! Mutta oli tarve iskeä jo sitä maassa makaavaa? Ja kun hän ei edes tiedä mitä on oikea pelko. Minä tiedän.

Ja teimme heti aluksi selväksi ettemme taistele sairautta vastaan yksin. Meillä on ihan kaikki asiantuntijat mukanamme Myös niillä muilla lapsillamme. Psykologi seurasi ennaltaehkläisevästi. Kaikki kerrottiin. Ei heidän tarvinnut uskoa minun sanojani vaan näiden alansa asiantuntijoiden.
Syöpä on tautina sellainen, että se muuttaa elämäsi hyvin hetkeen sidotuksi. Jos nyt on hyvin niin lapsesi voi jo tunnin päästä ollakin hengityskoneessa tai verensiirrossa. Ei ole omaa päätäntävaltaa mistään. Emme uskaltaneet 1½ vuoteen käydä missään (eikä meillä ollut lupaakaan) - joku päivysti lähes jatkuvasti lapsen olotilaa kotona tai istui sänkynsä vieressä sairaalassa. Meillä ei käynyt vieraita emmekä pystyneet käymään missään infektioriskin takia. Miettikää olevanne vankeina kodissanne 1½v!! Ja todellakin koimme sen Pelon -se on sitä kun pimeässä varjot tanssivat seinillä ja olet niin väsynyt, että pelkäät,jos nukahdat, niin lapsesi ei ole siinä enäävaan ne varjot ovat hänet vieneet. Ja kun tähän iskee mielivalta - ylimielisyys ja väkivalta lastensuojelun merkeissä niin ei enää kestä. Se on henkistä väkivaltaa.

Meille oli vihdoin annettu lupa lähteä mökille. Matkaa yli 10h ajo. Pakko ajaa yöllä koska edelleen emme voineet käyttää julkisia wc-tiloja tms - liikaa ihmisiä päivisin. Ette arvaa kuinka paljon rajoituksia syöpä tuo. Ja välttääkseen infektioita pysyy pois mistä vaan jotta se lapsi ei joudu taas sen infektion takia letkuihin sinne ykköselle. Meidän jaksamisestamme ei välitettetty.

Sitten tulee ilmoitus joka oli bullshittiä ja sitä ohjautuu hoitamaan soSSu jolla ei ilmekään värähdä kun kerron arjestani. Iceface. Menee pykälien taakse piiloon ja vähät välittää aiheuttamastaan haitasta. SElittää sitä lapsen edulla. Kummallisesti sitten kun lapsemme syöpä ilmoitti aktivoitumisestaan taas niin kas kuinka sitten tehtiin yhteenveto jossa ilmoitus todettiin aiheettomaksi. Joopa. Se siitä lomasta sitten. Sen hetken jonka sairaus meille antoi vapaaksi niin lastikset veivät julmuudellaan.

Jos hän olisi ymmärtänyt mitään - hän olisi nähnyt sen tuskan minkä kanssa elämme ja uskonut erikoissairaanhoitoa ja kenties jopa oma-aloitteisesti kovistellut n-ohjaajia. Ja heittänyt sen ilmoituksen roskiin tai tehnyt siitä vaikka lennokin. Mutta mitä tekee tämä soSsu - ei vaivaudu paikalle edes neuvotteluihin kun erikoissairaanhoito kutsuu heitä luokseen!!

Joskus kai kannattaa kuunnella myös sitä perhettä. Ja ei kai se laki kiellä inhimillisyyttä? Vai kieltääkö?

Me maksoimme kalliin hinnan siitä nuoriso-ohjaajasta. Me kestimme lapsemme sairauden koska sen pahuus tuli sattumanvaraisesti ja ympärillä on ihmisiä, jotka auttavat, mutta emme kestäneet sitten sitä soSSuksi kutsuttua pahaa, joka lastensuojelun nimissä raatelee kaikken sen, mitä meillä on jäljellä.

Ja kyllä - olen hyvin katkera ja hyvin vihainen. Maailmassani lastensuojelu on taho joka on aiheuttanut minulle eniten menetystä. Se vei sen mahdollisuuden 3kk:n tauon aikajaksoon, jonka sairaus meille antoi. Se vei työn ja toimeentulon.

SS-joukoilla oli toimintaohjeet ja hekin oikeudenkäynneissä sanoivat vain teklevänsä asioita kansakunnan edun eteen ja muiden käskystä. Niinpä.

ap kirjoitti:

Lastensuojelu olisi voinut:
A)kysyä n-ohjaajalta ilmoituksen todenperäisyyttä ja keskustella perheen kanssa myös tästä. Lapsellamme ei ollut esim sellaisia sisaruksia kuin mitä siinä oli lueteltu.
B)uskoa erikoissairaanhoidon lääkäreitä ja lastenpsykkologia jotka olivat jo ennakolta valjastettu perheemme jaksamiseen mukaan
C)kuunnella vanhempia oikeasti- hätää omasta jaksamisestaan. Empatia olisi voinut olla paikoillaan.

Olemme juuri laittaneet menemään vastinetta olikeusasiamiehelle. E-lääkärin lausunnossa sanotaan ettei l-suojelu piitannut perheen tai lasten eduista ja ettei heitäkään otettu huomioon, prosessia pitkitettiin aiheetta eikä mitään saatu aikaiseksi.

Miten lastikset olisivat voineet toimia paremmin? He olisivat voineet olla ihmisiä. Ei kai laki sitä kiellä? Vai rampauttaako se? Sitten lakia pitää muuttaa!!!
Sanoin, että jos minulla olisi sellainen voima, että voisin laittaa heidät kuolemaan tuomitun lapsensa viereen päiväksi, niin sen tekisin. Meidän perheeseemme yritti sisään kuolema - me kaikkien hoitotahojen kanssa saimme siitä torjuntavoiton. Edelleen lapsemme 5-v.elossaololuku on 27% ja mennyt on nyt kaksi vuotta. Kun me saamme tältä sairaudelta hengähdystauon, tulee keinotekoinen lastis - joka tunkee kylmät kyntensä siihen, mitä me olemme suojelleet, perhettämme ja vanhemmuuttamme. Sitä ryhtyy raatelemaan. Voitte sitten vaan miettiä, miltä se tuntuu. Ja joku n-ohjaaja, joka minulle selittää puhelimessa, että "nyt sinua varmaan pelottaa mutta hei - ei ne heti lapsia huostaanota". NO HALOO- ei tietenkään ota! Mutta oli tarve iskeä jo sitä maassa makaavaa? Ja kun hän ei edes tiedä mitä on oikea pelko. Minä tiedän.

Ja teimme heti aluksi selväksi ettemme taistele sairautta vastaan yksin. Meillä on ihan kaikki asiantuntijat mukanamme Myös niillä muilla lapsillamme. Psykologi seurasi ennaltaehkläisevästi. Kaikki kerrottiin. Ei heidän tarvinnut uskoa minun sanojani vaan näiden alansa asiantuntijoiden.
Syöpä on tautina sellainen, että se muuttaa elämäsi hyvin hetkeen sidotuksi. Jos nyt on hyvin niin lapsesi voi jo tunnin päästä ollakin hengityskoneessa tai verensiirrossa. Ei ole omaa päätäntävaltaa mistään. Emme uskaltaneet 1½ vuoteen käydä missään (eikä meillä ollut lupaakaan) - joku päivysti lähes jatkuvasti lapsen olotilaa kotona tai istui sänkynsä vieressä sairaalassa. Meillä ei käynyt vieraita emmekä pystyneet käymään missään infektioriskin takia. Miettikää olevanne vankeina kodissanne 1½v!! Ja todellakin koimme sen Pelon -se on sitä kun pimeässä varjot tanssivat seinillä ja olet niin väsynyt, että pelkäät,jos nukahdat, niin lapsesi ei ole siinä enäävaan ne varjot ovat hänet vieneet. Ja kun tähän iskee mielivalta - ylimielisyys ja väkivalta lastensuojelun merkeissä niin ei enää kestä. Se on henkistä väkivaltaa.

Meille oli vihdoin annettu lupa lähteä mökille. Matkaa yli 10h ajo. Pakko ajaa yöllä koska edelleen emme voineet käyttää julkisia wc-tiloja tms - liikaa ihmisiä päivisin. Ette arvaa kuinka paljon rajoituksia syöpä tuo. Ja välttääkseen infektioita pysyy pois mistä vaan jotta se lapsi ei joudu taas sen infektion takia letkuihin sinne ykköselle. Meidän jaksamisestamme ei välitettetty.

Sitten tulee ilmoitus joka oli bullshittiä ja sitä ohjautuu hoitamaan soSSu jolla ei ilmekään värähdä kun kerron arjestani. Iceface. Menee pykälien taakse piiloon ja vähät välittää aiheuttamastaan haitasta. SElittää sitä lapsen edulla. Kummallisesti sitten kun lapsemme syöpä ilmoitti aktivoitumisestaan taas niin kas kuinka sitten tehtiin yhteenveto jossa ilmoitus todettiin aiheettomaksi. Joopa. Se siitä lomasta sitten. Sen hetken jonka sairaus meille antoi vapaaksi niin lastikset veivät julmuudellaan.

Jos hän olisi ymmärtänyt mitään - hän olisi nähnyt sen tuskan minkä kanssa elämme ja uskonut erikoissairaanhoitoa ja kenties jopa oma-aloitteisesti kovistellut n-ohjaajia. Ja heittänyt sen ilmoituksen roskiin tai tehnyt siitä vaikka lennokin. Mutta mitä tekee tämä soSsu - ei vaivaudu paikalle edes neuvotteluihin kun erikoissairaanhoito kutsuu heitä luokseen!!

Joskus kai kannattaa kuunnella myös sitä perhettä. Ja ei kai se laki kiellä inhimillisyyttä? Vai kieltääkö?

Me maksoimme kalliin hinnan siitä nuoriso-ohjaajasta. Me kestimme lapsemme sairauden koska sen pahuus tuli sattumanvaraisesti ja ympärillä on ihmisiä, jotka auttavat, mutta emme kestäneet sitten sitä soSSuksi kutsuttua pahaa, joka lastensuojelun nimissä raatelee kaikken sen, mitä meillä on jäljellä.

Ja kyllä - olen hyvin katkera ja hyvin vihainen. Maailmassani lastensuojelu on taho joka on aiheuttanut minulle eniten menetystä. Se vei sen mahdollisuuden 3kk:n tauon aikajaksoon, jonka sairaus meille antoi. Se vei työn ja toimeentulon.

SS-joukoilla oli toimintaohjeet ja hekin oikeudenkäynneissä sanoivat vain teklevänsä asioita kansakunnan edun eteen ja muiden käskystä. Niinpä.

Lue lisää

:c(((((((((((((((

Uskotko aivan vilpittömästi että ne toimenpiteet mitä teette ovat aina perheen ja lapsen edun mukaisia? Ja toimitte oikeasti heidän hyväkseen?

Jos olet niin miten on mahdollista että niin moni perhe puhuu siitä kuinka stressaavaa se tutkinta jne on?

Jos taas et niin miktä haluaisit tehdä ja miten tilannetta pitäisi parantaa?

Entäs jos minä olisin huolissani ihan yleisellä taholla vaikka kaikkien pääjohtajien lapsista ettei heidän vanhemmillaan ole heille aikaa tai kaikkien himoshoppaajien lapsista kun heitä roikotetaan opitkin ostoskeskuksia tai kaikista niistä lapsista jotka joutuvat kävelemään aamuisin kouluunsa? olisiko tämä huoleni yhtäpätevä kuin jonkun muun huoli ja miten näitä arvotetaan?

kysehän onkin siitä että lstyöntekijöillä ei ole koulutusta ottamaan kantaa ap:n tapauksiin, siis haluaisitteko sairaalaan jossa apuhoitaja toimii ylilääkärinä. Koulutus on aivan hakoteillä näiden sosiaaliskonstruktioiden ja muiden kanssa.

ap kirjoitti:

Lastensuojelu olisi voinut:
A)kysyä n-ohjaajalta ilmoituksen todenperäisyyttä ja keskustella perheen kanssa myös tästä. Lapsellamme ei ollut esim sellaisia sisaruksia kuin mitä siinä oli lueteltu.
B)uskoa erikoissairaanhoidon lääkäreitä ja lastenpsykkologia jotka olivat jo ennakolta valjastettu perheemme jaksamiseen mukaan
C)kuunnella vanhempia oikeasti- hätää omasta jaksamisestaan. Empatia olisi voinut olla paikoillaan.

Olemme juuri laittaneet menemään vastinetta olikeusasiamiehelle. E-lääkärin lausunnossa sanotaan ettei l-suojelu piitannut perheen tai lasten eduista ja ettei heitäkään otettu huomioon, prosessia pitkitettiin aiheetta eikä mitään saatu aikaiseksi.

Miten lastikset olisivat voineet toimia paremmin? He olisivat voineet olla ihmisiä. Ei kai laki sitä kiellä? Vai rampauttaako se? Sitten lakia pitää muuttaa!!!
Sanoin, että jos minulla olisi sellainen voima, että voisin laittaa heidät kuolemaan tuomitun lapsensa viereen päiväksi, niin sen tekisin. Meidän perheeseemme yritti sisään kuolema - me kaikkien hoitotahojen kanssa saimme siitä torjuntavoiton. Edelleen lapsemme 5-v.elossaololuku on 27% ja mennyt on nyt kaksi vuotta. Kun me saamme tältä sairaudelta hengähdystauon, tulee keinotekoinen lastis - joka tunkee kylmät kyntensä siihen, mitä me olemme suojelleet, perhettämme ja vanhemmuuttamme. Sitä ryhtyy raatelemaan. Voitte sitten vaan miettiä, miltä se tuntuu. Ja joku n-ohjaaja, joka minulle selittää puhelimessa, että "nyt sinua varmaan pelottaa mutta hei - ei ne heti lapsia huostaanota". NO HALOO- ei tietenkään ota! Mutta oli tarve iskeä jo sitä maassa makaavaa? Ja kun hän ei edes tiedä mitä on oikea pelko. Minä tiedän.

Ja teimme heti aluksi selväksi ettemme taistele sairautta vastaan yksin. Meillä on ihan kaikki asiantuntijat mukanamme Myös niillä muilla lapsillamme. Psykologi seurasi ennaltaehkläisevästi. Kaikki kerrottiin. Ei heidän tarvinnut uskoa minun sanojani vaan näiden alansa asiantuntijoiden.
Syöpä on tautina sellainen, että se muuttaa elämäsi hyvin hetkeen sidotuksi. Jos nyt on hyvin niin lapsesi voi jo tunnin päästä ollakin hengityskoneessa tai verensiirrossa. Ei ole omaa päätäntävaltaa mistään. Emme uskaltaneet 1½ vuoteen käydä missään (eikä meillä ollut lupaakaan) - joku päivysti lähes jatkuvasti lapsen olotilaa kotona tai istui sänkynsä vieressä sairaalassa. Meillä ei käynyt vieraita emmekä pystyneet käymään missään infektioriskin takia. Miettikää olevanne vankeina kodissanne 1½v!! Ja todellakin koimme sen Pelon -se on sitä kun pimeässä varjot tanssivat seinillä ja olet niin väsynyt, että pelkäät,jos nukahdat, niin lapsesi ei ole siinä enäävaan ne varjot ovat hänet vieneet. Ja kun tähän iskee mielivalta - ylimielisyys ja väkivalta lastensuojelun merkeissä niin ei enää kestä. Se on henkistä väkivaltaa.

Meille oli vihdoin annettu lupa lähteä mökille. Matkaa yli 10h ajo. Pakko ajaa yöllä koska edelleen emme voineet käyttää julkisia wc-tiloja tms - liikaa ihmisiä päivisin. Ette arvaa kuinka paljon rajoituksia syöpä tuo. Ja välttääkseen infektioita pysyy pois mistä vaan jotta se lapsi ei joudu taas sen infektion takia letkuihin sinne ykköselle. Meidän jaksamisestamme ei välitettetty.

Sitten tulee ilmoitus joka oli bullshittiä ja sitä ohjautuu hoitamaan soSSu jolla ei ilmekään värähdä kun kerron arjestani. Iceface. Menee pykälien taakse piiloon ja vähät välittää aiheuttamastaan haitasta. SElittää sitä lapsen edulla. Kummallisesti sitten kun lapsemme syöpä ilmoitti aktivoitumisestaan taas niin kas kuinka sitten tehtiin yhteenveto jossa ilmoitus todettiin aiheettomaksi. Joopa. Se siitä lomasta sitten. Sen hetken jonka sairaus meille antoi vapaaksi niin lastikset veivät julmuudellaan.

Jos hän olisi ymmärtänyt mitään - hän olisi nähnyt sen tuskan minkä kanssa elämme ja uskonut erikoissairaanhoitoa ja kenties jopa oma-aloitteisesti kovistellut n-ohjaajia. Ja heittänyt sen ilmoituksen roskiin tai tehnyt siitä vaikka lennokin. Mutta mitä tekee tämä soSsu - ei vaivaudu paikalle edes neuvotteluihin kun erikoissairaanhoito kutsuu heitä luokseen!!

Joskus kai kannattaa kuunnella myös sitä perhettä. Ja ei kai se laki kiellä inhimillisyyttä? Vai kieltääkö?

Me maksoimme kalliin hinnan siitä nuoriso-ohjaajasta. Me kestimme lapsemme sairauden koska sen pahuus tuli sattumanvaraisesti ja ympärillä on ihmisiä, jotka auttavat, mutta emme kestäneet sitten sitä soSSuksi kutsuttua pahaa, joka lastensuojelun nimissä raatelee kaikken sen, mitä meillä on jäljellä.

Ja kyllä - olen hyvin katkera ja hyvin vihainen. Maailmassani lastensuojelu on taho joka on aiheuttanut minulle eniten menetystä. Se vei sen mahdollisuuden 3kk:n tauon aikajaksoon, jonka sairaus meille antoi. Se vei työn ja toimeentulon.

SS-joukoilla oli toimintaohjeet ja hekin oikeudenkäynneissä sanoivat vain teklevänsä asioita kansakunnan edun eteen ja muiden käskystä. Niinpä.

Lue lisää

Voimia perheellesi.

yksi äippä kirjoitti:

Uskotko aivan vilpittömästi että ne toimenpiteet mitä teette ovat aina perheen ja lapsen edun mukaisia? Ja toimitte oikeasti heidän hyväkseen?

Jos olet niin miten on mahdollista että niin moni perhe puhuu siitä kuinka stressaavaa se tutkinta jne on?

Jos taas et niin miktä haluaisit tehdä ja miten tilannetta pitäisi parantaa?

Entäs jos minä olisin huolissani ihan yleisellä taholla vaikka kaikkien pääjohtajien lapsista ettei heidän vanhemmillaan ole heille aikaa tai kaikkien himoshoppaajien lapsista kun heitä roikotetaan opitkin ostoskeskuksia tai kaikista niistä lapsista jotka joutuvat kävelemään aamuisin kouluunsa? olisiko tämä huoleni yhtäpätevä kuin jonkun muun huoli ja miten näitä arvotetaan?

Lue lisää

lastiksilta täällä sen paremmin kuin oikeastikaan.

Kunpa nuo kiihkoilevat maailmanparantajat nyt lukisivat mihin kurimukseen aiheettomat ilmoitukset saattavat perheen johtaa. Jokaisen lastensuojeluilmoituksen tekijän tulisi olla todella varma siitä, että huoli on todellinen eikä pelkkä mu-tu-arvelu ja epämääräinen epäily.
Vaikuttaa siltä, että ihan pahansuopaisuudestakin tehtyä ilmoitusta ei voida ohittaa ilman tutkintaa? Sehän antaa esim. riitaisissa erotilanteissa oivan aseen vanhemmille, jotka eivät pysty jakamaan lastensa hoitoa.

Toisaalta, jos on huolestunut läheisen lapsen perheen tilanteesta, uskaltaako kukaan enää mennä apua hakemaan, jos seuraukset voivat olla niin karmeat kuin tässä ketjussa on kerrottu!

Laeissa on varmaan korjattavaa.

ap kirjoitti:

Lastensuojelu olisi voinut:
A)kysyä n-ohjaajalta ilmoituksen todenperäisyyttä ja keskustella perheen kanssa myös tästä. Lapsellamme ei ollut esim sellaisia sisaruksia kuin mitä siinä oli lueteltu.
B)uskoa erikoissairaanhoidon lääkäreitä ja lastenpsykkologia jotka olivat jo ennakolta valjastettu perheemme jaksamiseen mukaan
C)kuunnella vanhempia oikeasti- hätää omasta jaksamisestaan. Empatia olisi voinut olla paikoillaan.

Olemme juuri laittaneet menemään vastinetta olikeusasiamiehelle. E-lääkärin lausunnossa sanotaan ettei l-suojelu piitannut perheen tai lasten eduista ja ettei heitäkään otettu huomioon, prosessia pitkitettiin aiheetta eikä mitään saatu aikaiseksi.

Miten lastikset olisivat voineet toimia paremmin? He olisivat voineet olla ihmisiä. Ei kai laki sitä kiellä? Vai rampauttaako se? Sitten lakia pitää muuttaa!!!
Sanoin, että jos minulla olisi sellainen voima, että voisin laittaa heidät kuolemaan tuomitun lapsensa viereen päiväksi, niin sen tekisin. Meidän perheeseemme yritti sisään kuolema - me kaikkien hoitotahojen kanssa saimme siitä torjuntavoiton. Edelleen lapsemme 5-v.elossaololuku on 27% ja mennyt on nyt kaksi vuotta. Kun me saamme tältä sairaudelta hengähdystauon, tulee keinotekoinen lastis - joka tunkee kylmät kyntensä siihen, mitä me olemme suojelleet, perhettämme ja vanhemmuuttamme. Sitä ryhtyy raatelemaan. Voitte sitten vaan miettiä, miltä se tuntuu. Ja joku n-ohjaaja, joka minulle selittää puhelimessa, että "nyt sinua varmaan pelottaa mutta hei - ei ne heti lapsia huostaanota". NO HALOO- ei tietenkään ota! Mutta oli tarve iskeä jo sitä maassa makaavaa? Ja kun hän ei edes tiedä mitä on oikea pelko. Minä tiedän.

Ja teimme heti aluksi selväksi ettemme taistele sairautta vastaan yksin. Meillä on ihan kaikki asiantuntijat mukanamme Myös niillä muilla lapsillamme. Psykologi seurasi ennaltaehkläisevästi. Kaikki kerrottiin. Ei heidän tarvinnut uskoa minun sanojani vaan näiden alansa asiantuntijoiden.
Syöpä on tautina sellainen, että se muuttaa elämäsi hyvin hetkeen sidotuksi. Jos nyt on hyvin niin lapsesi voi jo tunnin päästä ollakin hengityskoneessa tai verensiirrossa. Ei ole omaa päätäntävaltaa mistään. Emme uskaltaneet 1½ vuoteen käydä missään (eikä meillä ollut lupaakaan) - joku päivysti lähes jatkuvasti lapsen olotilaa kotona tai istui sänkynsä vieressä sairaalassa. Meillä ei käynyt vieraita emmekä pystyneet käymään missään infektioriskin takia. Miettikää olevanne vankeina kodissanne 1½v!! Ja todellakin koimme sen Pelon -se on sitä kun pimeässä varjot tanssivat seinillä ja olet niin väsynyt, että pelkäät,jos nukahdat, niin lapsesi ei ole siinä enäävaan ne varjot ovat hänet vieneet. Ja kun tähän iskee mielivalta - ylimielisyys ja väkivalta lastensuojelun merkeissä niin ei enää kestä. Se on henkistä väkivaltaa.

Meille oli vihdoin annettu lupa lähteä mökille. Matkaa yli 10h ajo. Pakko ajaa yöllä koska edelleen emme voineet käyttää julkisia wc-tiloja tms - liikaa ihmisiä päivisin. Ette arvaa kuinka paljon rajoituksia syöpä tuo. Ja välttääkseen infektioita pysyy pois mistä vaan jotta se lapsi ei joudu taas sen infektion takia letkuihin sinne ykköselle. Meidän jaksamisestamme ei välitettetty.

Sitten tulee ilmoitus joka oli bullshittiä ja sitä ohjautuu hoitamaan soSSu jolla ei ilmekään värähdä kun kerron arjestani. Iceface. Menee pykälien taakse piiloon ja vähät välittää aiheuttamastaan haitasta. SElittää sitä lapsen edulla. Kummallisesti sitten kun lapsemme syöpä ilmoitti aktivoitumisestaan taas niin kas kuinka sitten tehtiin yhteenveto jossa ilmoitus todettiin aiheettomaksi. Joopa. Se siitä lomasta sitten. Sen hetken jonka sairaus meille antoi vapaaksi niin lastikset veivät julmuudellaan.

Jos hän olisi ymmärtänyt mitään - hän olisi nähnyt sen tuskan minkä kanssa elämme ja uskonut erikoissairaanhoitoa ja kenties jopa oma-aloitteisesti kovistellut n-ohjaajia. Ja heittänyt sen ilmoituksen roskiin tai tehnyt siitä vaikka lennokin. Mutta mitä tekee tämä soSsu - ei vaivaudu paikalle edes neuvotteluihin kun erikoissairaanhoito kutsuu heitä luokseen!!

Joskus kai kannattaa kuunnella myös sitä perhettä. Ja ei kai se laki kiellä inhimillisyyttä? Vai kieltääkö?

Me maksoimme kalliin hinnan siitä nuoriso-ohjaajasta. Me kestimme lapsemme sairauden koska sen pahuus tuli sattumanvaraisesti ja ympärillä on ihmisiä, jotka auttavat, mutta emme kestäneet sitten sitä soSSuksi kutsuttua pahaa, joka lastensuojelun nimissä raatelee kaikken sen, mitä meillä on jäljellä.

Ja kyllä - olen hyvin katkera ja hyvin vihainen. Maailmassani lastensuojelu on taho joka on aiheuttanut minulle eniten menetystä. Se vei sen mahdollisuuden 3kk:n tauon aikajaksoon, jonka sairaus meille antoi. Se vei työn ja toimeentulon.

SS-joukoilla oli toimintaohjeet ja hekin oikeudenkäynneissä sanoivat vain teklevänsä asioita kansakunnan edun eteen ja muiden käskystä. Niinpä.

Lue lisää

vihaksi pistää taas! eikö kukaan kuuntele ketään missään? Onko sosiaaliviranomaisten koulutuksessa jokin epäempaattisuuden ammattikurssi? 1,2,3,4,5,6,7,8,9, ja syventävä jatkokurssi.

>>>Vai miten teidän mielestänne lastensuojelun pitäisi toimia kun ilmoitus tulee? Heittää osa tuosta noin vain roskiin?

lapsi.on.peili kirjoitti:

>>>Vai miten teidän mielestänne lastensuojelun pitäisi toimia kun ilmoitus tulee? Heittää osa tuosta noin vain roskiin?

näistä lastensuojelun aiheuttamista tapauksista. Ei taida kukaan uskaltaa?

yksi äippä kirjoitti:

Uskotko aivan vilpittömästi että ne toimenpiteet mitä teette ovat aina perheen ja lapsen edun mukaisia? Ja toimitte oikeasti heidän hyväkseen?

Jos olet niin miten on mahdollista että niin moni perhe puhuu siitä kuinka stressaavaa se tutkinta jne on?

Jos taas et niin miktä haluaisit tehdä ja miten tilannetta pitäisi parantaa?

Entäs jos minä olisin huolissani ihan yleisellä taholla vaikka kaikkien pääjohtajien lapsista ettei heidän vanhemmillaan ole heille aikaa tai kaikkien himoshoppaajien lapsista kun heitä roikotetaan opitkin ostoskeskuksia tai kaikista niistä lapsista jotka joutuvat kävelemään aamuisin kouluunsa? olisiko tämä huoleni yhtäpätevä kuin jonkun muun huoli ja miten näitä arvotetaan?

Lue lisää

Kyllä, uskon niin. Näillä palstoilla tulee ääritapaukset ainoastaan, eivät ne vanhemmat kirjoittele joiden kanssa asiat sovitaan yhteisymmärryksessä. Näitä vanhempia on kuitenkin 95% asiakkaista, tahdonvastaiset toimet ovat harvinaisia. Entistä enemmän vanhemmat ottavat itse yhteyttä lastensuojeluun ja etsivät tukea perheelleen, jota sitten etsitään yhdessä ja mietitään mikä olisi heille paras vaihtoehto. Lähes aina sellainen löytyy yhdessä miettien.
Jos taas puhutaan ls-ilmoituksesta kun perhe on sitä mieltä että se on aiheeton niin tottakai se on stressaavaa kun perhe-elämää selvitetään ja joutuu miettimään ja analysoimaan omaa toimintaansa vanhempana. Ei se poista sitä etteikö se samalla olisi perheen edun mukaista että tullut ilmoitus selvitetään eikä sitä voi selvittää muuten kun käymällä perheen kanssa läpi heidän elämäänsä.
Kyllä niitä ilmoituksia tulee myös uravanhempien lapsista! Jos liian pieni lapsi on aina yksin niin kyllä yhtä lailla se huoli selvitetään. Jokainen tullut ilmoitus selvitetään. Miksi kouluun kävelevästä lapsesta tulisi olla huolissaan? Eikö se ole ihan tavallista? Koulukyydin saa jos on pitkä matka joten ei kenenkään lapsen tarvitse pitkää matkaa kävellä.

ls-sossu kirjoitti:

Kyllä, uskon niin. Näillä palstoilla tulee ääritapaukset ainoastaan, eivät ne vanhemmat kirjoittele joiden kanssa asiat sovitaan yhteisymmärryksessä. Näitä vanhempia on kuitenkin 95% asiakkaista, tahdonvastaiset toimet ovat harvinaisia. Entistä enemmän vanhemmat ottavat itse yhteyttä lastensuojeluun ja etsivät tukea perheelleen, jota sitten etsitään yhdessä ja mietitään mikä olisi heille paras vaihtoehto. Lähes aina sellainen löytyy yhdessä miettien.
Jos taas puhutaan ls-ilmoituksesta kun perhe on sitä mieltä että se on aiheeton niin tottakai se on stressaavaa kun perhe-elämää selvitetään ja joutuu miettimään ja analysoimaan omaa toimintaansa vanhempana. Ei se poista sitä etteikö se samalla olisi perheen edun mukaista että tullut ilmoitus selvitetään eikä sitä voi selvittää muuten kun käymällä perheen kanssa läpi heidän elämäänsä.
Kyllä niitä ilmoituksia tulee myös uravanhempien lapsista! Jos liian pieni lapsi on aina yksin niin kyllä yhtä lailla se huoli selvitetään. Jokainen tullut ilmoitus selvitetään. Miksi kouluun kävelevästä lapsesta tulisi olla huolissaan? Eikö se ole ihan tavallista? Koulukyydin saa jos on pitkä matka joten ei kenenkään lapsen tarvitse pitkää matkaa kävellä.

Lue lisää

että täällä tulevat esille ne jotka on hoidettu sosiaalityöntekijöiden toimesta kaikkein huonoiten. Sosiaalityöntekijöitä on varmasti (toivottavasti) erilaisia ja erilaisilla asenteilla ja kokemuksilla varustettuja.

Meidän tapauksessa nuori ja ilmeisen kokematon sos.tt uskoi vcain omiin mielikuviinsa jotka oli muodostanut päähänsä ymmärrettyään alun alkaen yhden asiantuntijan kanssa käymänsä keskustelun väärin.

Sitä mielikuvaa ei oikein kääntänyt mikään kun se sinne päähänsä oli jumittunut. Tämä taas johtui ylimielisestä asenteestaan. ei ole tarpeen kuunnella vanhempia vaan vaan toimia kuten hän ITSE kuvittelee olevan parasta. Vasta kun erikoissairaanhoidon lääkäri HUUSI asiansa tälle sossulle niin se meni jakeluun tai menio jakeluun hänen työparilleen.

Huvittavin sossun vastaus oli erikoissairaanhoidon lääkärille kun tämä kysyi miksette te ole tulleet neuvotteluun kun teitä kutsuttioin ja me kaiki muut heitä odotettiin niin tämä sossu vastasi että: Meillä on kalenterit täynnä ja me sovimme ITSE aikamme ja me neuvottelemme erikoissairaanhoidon kanssa yleensä vain kun sairaalalta tulee ilmoitus....? Itseluottamus oli tällä kirjanoppineella sosiaalityöntekijällä kyllä kohdillaan :cDD

Onneksi dokumentoimme neuvottelun niin hyvin. Ihan joka sanan. Ei tarvitse väitellä siitä kuka mitä sanoin. Tai miten ketä kohteli.

ap kirjoitti:

että täällä tulevat esille ne jotka on hoidettu sosiaalityöntekijöiden toimesta kaikkein huonoiten. Sosiaalityöntekijöitä on varmasti (toivottavasti) erilaisia ja erilaisilla asenteilla ja kokemuksilla varustettuja.

Meidän tapauksessa nuori ja ilmeisen kokematon sos.tt uskoi vcain omiin mielikuviinsa jotka oli muodostanut päähänsä ymmärrettyään alun alkaen yhden asiantuntijan kanssa käymänsä keskustelun väärin.

Sitä mielikuvaa ei oikein kääntänyt mikään kun se sinne päähänsä oli jumittunut. Tämä taas johtui ylimielisestä asenteestaan. ei ole tarpeen kuunnella vanhempia vaan vaan toimia kuten hän ITSE kuvittelee olevan parasta. Vasta kun erikoissairaanhoidon lääkäri HUUSI asiansa tälle sossulle niin se meni jakeluun tai menio jakeluun hänen työparilleen.

Huvittavin sossun vastaus oli erikoissairaanhoidon lääkärille kun tämä kysyi miksette te ole tulleet neuvotteluun kun teitä kutsuttioin ja me kaiki muut heitä odotettiin niin tämä sossu vastasi että: Meillä on kalenterit täynnä ja me sovimme ITSE aikamme ja me neuvottelemme erikoissairaanhoidon kanssa yleensä vain kun sairaalalta tulee ilmoitus....? Itseluottamus oli tällä kirjanoppineella sosiaalityöntekijällä kyllä kohdillaan :cDD

Onneksi dokumentoimme neuvottelun niin hyvin. Ihan joka sanan. Ei tarvitse väitellä siitä kuka mitä sanoin. Tai miten ketä kohteli.

Lue lisää

Tuosta neuvotteluun kutsumisesta sellainen asia, että oman kokemukseni mukaan kutsut sossuille terveyspuolelta tulevat aivan älyttömän myöhään. Kalenteri todellakin on täynnä ja erittäin harvoin aika jolloin vain kutsutaan (siis ilman että yhdessä sovitaan koska kaikille osapuolille sopisi), koska se aika tuppaa olemaan jokusen päivän päähän. On erittäin harvinaista että näin nopealla aikataululla sopii, toki niinkin joskus sattuu.

Totta kai sosiaalityöntekijöissä on monenlaisia ihmisiä, tässä tulee eteen se ongelma kun sosionomit hoitavat sossujen töitä. Sosionomeilla monesti ei ole sitä ajattelutapaa jonka yliopistokoulutus antaa, että asioita tarkastellaan kriittisesti monelta kantilta ja yhdistetään monta lähdettä yhteen. Sosionomeilla ajattelu on yksioikoisempaa. Ja on sossuja joilla on sama ongelma ja sosionomeja joilla ei ole, mutta monesti asia valitettavasti on näin. Ja sosionomeja valitaan vs.sossuiksi koska päteviä hakijoita ei ole, kun monesti ei ole hakijana edes sosionomia! Syitä tähän ovat järjetön työmäärä ja surkea palkkaus.

ls-sossu kirjoitti:

Tuosta neuvotteluun kutsumisesta sellainen asia, että oman kokemukseni mukaan kutsut sossuille terveyspuolelta tulevat aivan älyttömän myöhään. Kalenteri todellakin on täynnä ja erittäin harvoin aika jolloin vain kutsutaan (siis ilman että yhdessä sovitaan koska kaikille osapuolille sopisi), koska se aika tuppaa olemaan jokusen päivän päähän. On erittäin harvinaista että näin nopealla aikataululla sopii, toki niinkin joskus sattuu.

Totta kai sosiaalityöntekijöissä on monenlaisia ihmisiä, tässä tulee eteen se ongelma kun sosionomit hoitavat sossujen töitä. Sosionomeilla monesti ei ole sitä ajattelutapaa jonka yliopistokoulutus antaa, että asioita tarkastellaan kriittisesti monelta kantilta ja yhdistetään monta lähdettä yhteen. Sosionomeilla ajattelu on yksioikoisempaa. Ja on sossuja joilla on sama ongelma ja sosionomeja joilla ei ole, mutta monesti asia valitettavasti on näin. Ja sosionomeja valitaan vs.sossuiksi koska päteviä hakijoita ei ole, kun monesti ei ole hakijana edes sosionomia! Syitä tähän ovat järjetön työmäärä ja surkea palkkaus.

Lue lisää

vanhempien romahtaminen niin selitykseksi viivyttelyyn ei kyllä rtiitä että on kalenterit täynnä. Tässä meidän tapauksessmme tämä vt.sosiaalityöntekijä olisi voinut todeta että perheemme on mitä suurimmassa määrin jo kontrollissa sairaalan taholta ja todeta ettei muuta tarvita. Tämä olisi selvinnyt parilla puhelinsoitolla jos tilannetajua olisi ollut vähääkään. Mutta ei ollut..... ja me kärsimme seuraukset. ei ole näkynyt häneltä anteeksipyyntöä väärästä toiminnastaan ja harkinnan puutteesta eli nähtävästi tämä on vilpittömästi sitä mieltä että toimi tilanteessa oikein? vaikkakin hän saio sitten tapaamisessa melkoista huutia oikeilta asiantuntijoilta.

Jossain vaiheessa kuvittelisi että sellainen terve järki olisi tarpeen. Ja se inhimillisyys. Jos nähdään että yse on perheestä joka on jo pitkään ollut stressissa ja suunnattoman paineen alla niin voisi kai olettaan sosiaaityöntekijän ymmärtävän ettei lisästressiä tarvita? Varsinkin kun viimeinen psykologitapaaminen sairaalan psykologilta oli vain viikkoa aiemmin.

Valitettavaa on jos sosiaalityöntekijät ovat ammattitaidottomia ja väärällä koulutuksella, mutta sehän ei ole meidän ongelmamme. Pahempaa on jos tällaiset vale-sossut aiheuttavat tuhoa kuten meille.

Vale-lääkärit saisivat syytteen jos eivät osaa hoitaan potilastaan ja tälle tapahtuu jotain kohtalokasta mutta vale-sossut saavat toimia tantereella tuhoa lietsoen eikä ole mitään korvausvelvollisuutta?

Sinänsä vastauksesi varsinkin koulutuksesta oli mielenkiintoinen. Kiitos siitä. Olisi vielä tietysti kiinnostavaa tietää oliko tämä meidän perheen kohtaama vt. sossu asianmukaisesti koulutettu vai ei. Ilmeisesti ei. Tuloksesta ja toimintatavasta päätellen.

lapsi.on.peili kirjoitti:

>>>Vai miten teidän mielestänne lastensuojelun pitäisi toimia kun ilmoitus tulee? Heittää osa tuosta noin vain roskiin?

Onko monikin tuota mieltä? Että ilmoitus tulisi selvittää ensin muuten kuin kysymällä perheeltä? Eikö kaikkia ilmoituksia tulisi kirjata? Meillä kun on se näkemys että on ehdottomasti perheen etu että ilmoitus selvitetään, ja sitten todetaan ettei ole tarvetta lastensuojelun asiakkuudelle. Mutta oletteko te vanhemmat eri mieltä? Haluaisitteko tuollaista salavihkaista selän takana tiedustelua ennemmin? Täytyy sanoa että olen yllättynyt jos näin on!

Tuosta huolen todentamisesta; ilmoitus tulee tehdä jos huoli lapsesta tulee, ja on lastensuojelun tehtävä selvittää pitääkö se paikkansa vai ei. Ilmoittajan ei tule sitä selvittää, heidän tehtävänsä on vain huolensa ilmoittaa. Jos joku ilmoituksen tekee, ainoa olettamus on se että ilmoittajalla on huoli, ja lastensuojelussa selvitetään onko tarvetta lastensuojelun tukitoimille.

Meidän kannalta katsottuna suurin ongelma on tietämättömyys lastensuojelusta, kun ajatus "maallikoilla" on se että ilmoittajan pitää ensin kerätä faktat ja sitten vasta tehdä ilmoitus. Näin valitettavan usein onkin ollut, onneksi tilanne on muuttumassa, sillä aikaisemmin monet keräsivät jo huostaanoton perusteet ennen kuin uskalsivat ilmoitusta tehdä, ja näin lastensuojelulla ei ollut enää paljoa vaihtoehtoja. Nykyään tuki saadaan perheelle aikaisemmin kun ilmoitukset tehdään helpommin. Tuki ei monestikaan tarkoita lastensuojelun tukea, vaan peruspalveluja joihin ohjataan. Joillekin taas oikea tuki on jokin lastensuojelun tukitoimi ja joskus taas todetaan ettei perhe tarvitse tukea. Viimeksi mainittu on kaikkein harvinaisin. Täysin kiusallaan tehtyjä ilmoituksia, on äärimmäisen vähän.

ls-sossu kirjoitti:

Onko monikin tuota mieltä? Että ilmoitus tulisi selvittää ensin muuten kuin kysymällä perheeltä? Eikö kaikkia ilmoituksia tulisi kirjata? Meillä kun on se näkemys että on ehdottomasti perheen etu että ilmoitus selvitetään, ja sitten todetaan ettei ole tarvetta lastensuojelun asiakkuudelle. Mutta oletteko te vanhemmat eri mieltä? Haluaisitteko tuollaista salavihkaista selän takana tiedustelua ennemmin? Täytyy sanoa että olen yllättynyt jos näin on!

Tuosta huolen todentamisesta; ilmoitus tulee tehdä jos huoli lapsesta tulee, ja on lastensuojelun tehtävä selvittää pitääkö se paikkansa vai ei. Ilmoittajan ei tule sitä selvittää, heidän tehtävänsä on vain huolensa ilmoittaa. Jos joku ilmoituksen tekee, ainoa olettamus on se että ilmoittajalla on huoli, ja lastensuojelussa selvitetään onko tarvetta lastensuojelun tukitoimille.

Meidän kannalta katsottuna suurin ongelma on tietämättömyys lastensuojelusta, kun ajatus "maallikoilla" on se että ilmoittajan pitää ensin kerätä faktat ja sitten vasta tehdä ilmoitus. Näin valitettavan usein onkin ollut, onneksi tilanne on muuttumassa, sillä aikaisemmin monet keräsivät jo huostaanoton perusteet ennen kuin uskalsivat ilmoitusta tehdä, ja näin lastensuojelulla ei ollut enää paljoa vaihtoehtoja. Nykyään tuki saadaan perheelle aikaisemmin kun ilmoitukset tehdään helpommin. Tuki ei monestikaan tarkoita lastensuojelun tukea, vaan peruspalveluja joihin ohjataan. Joillekin taas oikea tuki on jokin lastensuojelun tukitoimi ja joskus taas todetaan ettei perhe tarvitse tukea. Viimeksi mainittu on kaikkein harvinaisin. Täysin kiusallaan tehtyjä ilmoituksia, on äärimmäisen vähän.

Lue lisää

yksioikoista ajattelua. Jos kerran lastensuojelijat haluavat lisää ilmoituksia niin miksei voida sitten samantien määrätä että kaikki perheet jossain tietyssä vaiheessa tutkitaan automaattisesti. Tällainen huoli-ajattelu on jo todettu ajavan perheitä siihen etteivät he uskalla itse hakea apua vaikeuksiinsa. Olet varmaan käynyt katselemassa biovanhemmat-keskusteluosiota.

Tai voisiko koteihin jo lapsen syntymästä lähtien laittaa kamerat? Olisi valvonta ehkä helpompaa. Ja sirutetaan lapset.

ls-sossu kirjoitti:

Onko monikin tuota mieltä? Että ilmoitus tulisi selvittää ensin muuten kuin kysymällä perheeltä? Eikö kaikkia ilmoituksia tulisi kirjata? Meillä kun on se näkemys että on ehdottomasti perheen etu että ilmoitus selvitetään, ja sitten todetaan ettei ole tarvetta lastensuojelun asiakkuudelle. Mutta oletteko te vanhemmat eri mieltä? Haluaisitteko tuollaista salavihkaista selän takana tiedustelua ennemmin? Täytyy sanoa että olen yllättynyt jos näin on!

Tuosta huolen todentamisesta; ilmoitus tulee tehdä jos huoli lapsesta tulee, ja on lastensuojelun tehtävä selvittää pitääkö se paikkansa vai ei. Ilmoittajan ei tule sitä selvittää, heidän tehtävänsä on vain huolensa ilmoittaa. Jos joku ilmoituksen tekee, ainoa olettamus on se että ilmoittajalla on huoli, ja lastensuojelussa selvitetään onko tarvetta lastensuojelun tukitoimille.

Meidän kannalta katsottuna suurin ongelma on tietämättömyys lastensuojelusta, kun ajatus "maallikoilla" on se että ilmoittajan pitää ensin kerätä faktat ja sitten vasta tehdä ilmoitus. Näin valitettavan usein onkin ollut, onneksi tilanne on muuttumassa, sillä aikaisemmin monet keräsivät jo huostaanoton perusteet ennen kuin uskalsivat ilmoitusta tehdä, ja näin lastensuojelulla ei ollut enää paljoa vaihtoehtoja. Nykyään tuki saadaan perheelle aikaisemmin kun ilmoitukset tehdään helpommin. Tuki ei monestikaan tarkoita lastensuojelun tukea, vaan peruspalveluja joihin ohjataan. Joillekin taas oikea tuki on jokin lastensuojelun tukitoimi ja joskus taas todetaan ettei perhe tarvitse tukea. Viimeksi mainittu on kaikkein harvinaisin. Täysin kiusallaan tehtyjä ilmoituksia, on äärimmäisen vähän.

Lue lisää

Miten voi olla perheen etu millään muotoa, että joutuu tulemaan arvioiduksi lastensuojelun toimesta? Ja lopulta päätyy heidän rekisteriinsä, josta ei pääse edes pois ja kaikki vain siksi, että joku ohikulkija on kekannut 'huolestua'.

Kyllä meillä siitä oli perheen etu kaukana. Missään muualla et joudu automaattisesti syylliseksi ja niin perusteellisesti häväistyksi ja nöyryytetyksi. Ja sosiaalityöntekijä ei ollut siihen arviointiin vähääkään pätevä henkilö. Oli ehkä kirjanoppinut, mutta kaikki perheet ja tilanteet eivät ehkä mene kirjojen mukaan ja silloin ei ole minun tehtäväni opettaa erilaisuuksista.

Kyllä minustakin pitää ensin haastatella tekijän motiivia ja asettaa turhasta ilmoituksesta rangaistus. Olkoon se sitten vaikka henkilökohtainen anteeksipyyntö perheeltä. Se olisi varmasti riittävä rangaistus siitä, että tekee niinkin pahan arviointivirheen. Tämä koskekoon varsinkin ammattihenkilöitä. Nythän he eivät ilmeisesti edes kuule, jos ilmoitus todetaan turhaksi. Ja se ohjaa heidän toimintaansa edelleen. Siitä minä ainakin jo huolestun. Eniten edelleen ihailen tapauksessamme nuoriso-ohjaajan tekemän ilmoituksen sisällöstä sitä, että hän pokerina laittoi siihen että 'koulu on jo pitkään ollut lapsesta huolissaan'. Ja tämän lauseen alkuperää tiedusteltaessa hän oli sanonut että poikamme oli näin itse sanonut!! :cDDDD Ja lastensuojelun vt. sosiaalityöntekijä meille sitten kertoi tämän suurena totuutena. *kolkkoa naurua* Ihan otettaessa järki käteen niin ihan varmasti koulu osaa tehdä lapsesta ilmoituksen, jos on huolissaan. Siihen ei tarvita nuoriso-ohjaajaa tai hänen tekemäänsä ilmoitusta.

Vaikka ilmeisesti uskottekin omiin käsityksiinne siitä, että lastensuojelu toimii perheitten parhaaksi niin se ei välttämättä siltikään sellaista toimintaa tässä muodossa ole. Jotain järkeä tähän toimintaan on saatava.

ap kirjoitti:

Lastensuojelu olisi voinut:
A)kysyä n-ohjaajalta ilmoituksen todenperäisyyttä ja keskustella perheen kanssa myös tästä. Lapsellamme ei ollut esim sellaisia sisaruksia kuin mitä siinä oli lueteltu.
B)uskoa erikoissairaanhoidon lääkäreitä ja lastenpsykkologia jotka olivat jo ennakolta valjastettu perheemme jaksamiseen mukaan
C)kuunnella vanhempia oikeasti- hätää omasta jaksamisestaan. Empatia olisi voinut olla paikoillaan.

Olemme juuri laittaneet menemään vastinetta olikeusasiamiehelle. E-lääkärin lausunnossa sanotaan ettei l-suojelu piitannut perheen tai lasten eduista ja ettei heitäkään otettu huomioon, prosessia pitkitettiin aiheetta eikä mitään saatu aikaiseksi.

Miten lastikset olisivat voineet toimia paremmin? He olisivat voineet olla ihmisiä. Ei kai laki sitä kiellä? Vai rampauttaako se? Sitten lakia pitää muuttaa!!!
Sanoin, että jos minulla olisi sellainen voima, että voisin laittaa heidät kuolemaan tuomitun lapsensa viereen päiväksi, niin sen tekisin. Meidän perheeseemme yritti sisään kuolema - me kaikkien hoitotahojen kanssa saimme siitä torjuntavoiton. Edelleen lapsemme 5-v.elossaololuku on 27% ja mennyt on nyt kaksi vuotta. Kun me saamme tältä sairaudelta hengähdystauon, tulee keinotekoinen lastis - joka tunkee kylmät kyntensä siihen, mitä me olemme suojelleet, perhettämme ja vanhemmuuttamme. Sitä ryhtyy raatelemaan. Voitte sitten vaan miettiä, miltä se tuntuu. Ja joku n-ohjaaja, joka minulle selittää puhelimessa, että "nyt sinua varmaan pelottaa mutta hei - ei ne heti lapsia huostaanota". NO HALOO- ei tietenkään ota! Mutta oli tarve iskeä jo sitä maassa makaavaa? Ja kun hän ei edes tiedä mitä on oikea pelko. Minä tiedän.

Ja teimme heti aluksi selväksi ettemme taistele sairautta vastaan yksin. Meillä on ihan kaikki asiantuntijat mukanamme Myös niillä muilla lapsillamme. Psykologi seurasi ennaltaehkläisevästi. Kaikki kerrottiin. Ei heidän tarvinnut uskoa minun sanojani vaan näiden alansa asiantuntijoiden.
Syöpä on tautina sellainen, että se muuttaa elämäsi hyvin hetkeen sidotuksi. Jos nyt on hyvin niin lapsesi voi jo tunnin päästä ollakin hengityskoneessa tai verensiirrossa. Ei ole omaa päätäntävaltaa mistään. Emme uskaltaneet 1½ vuoteen käydä missään (eikä meillä ollut lupaakaan) - joku päivysti lähes jatkuvasti lapsen olotilaa kotona tai istui sänkynsä vieressä sairaalassa. Meillä ei käynyt vieraita emmekä pystyneet käymään missään infektioriskin takia. Miettikää olevanne vankeina kodissanne 1½v!! Ja todellakin koimme sen Pelon -se on sitä kun pimeässä varjot tanssivat seinillä ja olet niin väsynyt, että pelkäät,jos nukahdat, niin lapsesi ei ole siinä enäävaan ne varjot ovat hänet vieneet. Ja kun tähän iskee mielivalta - ylimielisyys ja väkivalta lastensuojelun merkeissä niin ei enää kestä. Se on henkistä väkivaltaa.

Meille oli vihdoin annettu lupa lähteä mökille. Matkaa yli 10h ajo. Pakko ajaa yöllä koska edelleen emme voineet käyttää julkisia wc-tiloja tms - liikaa ihmisiä päivisin. Ette arvaa kuinka paljon rajoituksia syöpä tuo. Ja välttääkseen infektioita pysyy pois mistä vaan jotta se lapsi ei joudu taas sen infektion takia letkuihin sinne ykköselle. Meidän jaksamisestamme ei välitettetty.

Sitten tulee ilmoitus joka oli bullshittiä ja sitä ohjautuu hoitamaan soSSu jolla ei ilmekään värähdä kun kerron arjestani. Iceface. Menee pykälien taakse piiloon ja vähät välittää aiheuttamastaan haitasta. SElittää sitä lapsen edulla. Kummallisesti sitten kun lapsemme syöpä ilmoitti aktivoitumisestaan taas niin kas kuinka sitten tehtiin yhteenveto jossa ilmoitus todettiin aiheettomaksi. Joopa. Se siitä lomasta sitten. Sen hetken jonka sairaus meille antoi vapaaksi niin lastikset veivät julmuudellaan.

Jos hän olisi ymmärtänyt mitään - hän olisi nähnyt sen tuskan minkä kanssa elämme ja uskonut erikoissairaanhoitoa ja kenties jopa oma-aloitteisesti kovistellut n-ohjaajia. Ja heittänyt sen ilmoituksen roskiin tai tehnyt siitä vaikka lennokin. Mutta mitä tekee tämä soSsu - ei vaivaudu paikalle edes neuvotteluihin kun erikoissairaanhoito kutsuu heitä luokseen!!

Joskus kai kannattaa kuunnella myös sitä perhettä. Ja ei kai se laki kiellä inhimillisyyttä? Vai kieltääkö?

Me maksoimme kalliin hinnan siitä nuoriso-ohjaajasta. Me kestimme lapsemme sairauden koska sen pahuus tuli sattumanvaraisesti ja ympärillä on ihmisiä, jotka auttavat, mutta emme kestäneet sitten sitä soSSuksi kutsuttua pahaa, joka lastensuojelun nimissä raatelee kaikken sen, mitä meillä on jäljellä.

Ja kyllä - olen hyvin katkera ja hyvin vihainen. Maailmassani lastensuojelu on taho joka on aiheuttanut minulle eniten menetystä. Se vei sen mahdollisuuden 3kk:n tauon aikajaksoon, jonka sairaus meille antoi. Se vei työn ja toimeentulon.

SS-joukoilla oli toimintaohjeet ja hekin oikeudenkäynneissä sanoivat vain teklevänsä asioita kansakunnan edun eteen ja muiden käskystä. Niinpä.

Lue lisää

Nyt soi hätäkellot minullakin! Olen yh-äiti ja minun kimppuuni sossu iski lomautukseni aikana. Koko kesäloma lomautus meni tappeluun sossujen kanssa, että sain lapseni pelastettua heidän Suunnitelmaltaan. Syksyllä palasin töihin helvetin väsyneenä. Eli taitaa kuulua heidän strategiaansa iskeä heikkoihin uhreihin heidän heikkoina hetkinään.
Mitä helvetin piruja ne on edes valinneet tuonne lastensuojeluun töihin, jotain tunteettomia idioottejako? No todellinen huoli heille tulee sitten, kun heillä on oma työpaikka vaarassa. Ihmettelinkin minkä takia istuvat meidän kunnassa lukittujen ovien takana.

Minäkin ajattelin että he ovat edellisessä elämässään olleet SS-miehiä, joilla jäi ura kesken...

Mutta että syöpäperheeseen. No ajattelivat tehdä helppoa rahaa teidän kustannuksellanne. Ehkä meidän pitää ottaa sossujen aseet käyttöön: ei ilmestytä yhdessä sovittuihin palavereihin, hoetaan Eerikaa ja suljetaan korvamme.

yksi äippä kirjoitti:

Uskotko aivan vilpittömästi että ne toimenpiteet mitä teette ovat aina perheen ja lapsen edun mukaisia? Ja toimitte oikeasti heidän hyväkseen?

Jos olet niin miten on mahdollista että niin moni perhe puhuu siitä kuinka stressaavaa se tutkinta jne on?

Jos taas et niin miktä haluaisit tehdä ja miten tilannetta pitäisi parantaa?

Entäs jos minä olisin huolissani ihan yleisellä taholla vaikka kaikkien pääjohtajien lapsista ettei heidän vanhemmillaan ole heille aikaa tai kaikkien himoshoppaajien lapsista kun heitä roikotetaan opitkin ostoskeskuksia tai kaikista niistä lapsista jotka joutuvat kävelemään aamuisin kouluunsa? olisiko tämä huoleni yhtäpätevä kuin jonkun muun huoli ja miten näitä arvotetaan?

Lue lisää

Teeppä ls-ilmoitus näistä huolista. Ja ls-sossujen lapsista miten he nyt jaksavat Eerika-tapauksen jälkeen. Varmaan pelkäävät tekeekö heidänkin sossu-äiti heille pahaa.

Eipä muuten tutkittu meidän kunnan kuraattorin lasten juomista ja nuuskankäyttöä kun oppilaat teki kokeeksi ls-ilmoituksen.

Is-sossu!

Minulla on astmaattinen lapsi,sairastaa siis infektio astmaa ja rasitusastmaa ja käyty allergia testeissä viimeksi viime kuussa. huomatttiin ettei allergioita,mutta alentunut vastustuskyky koska saa kaiken sairauden niin helposti. On siis eskarissa,mistä sain valituksia koska lapsi sairas niin usein. Lopulta päädyin siihen että vein heille todisteet eli lääärin todistus mikä lapsellani on 3 erin lääkärin lausuntoa miksi sairastuu niin helposti. NYT hoitajat ryhmästä valittaneet lapsestani ja johtaja teki ls-ilmoituksen ja laittoi minulle vaan viestiä. Nämät 3 erin lääkärin lausunnot ovat nyt kateissa tarhassa,vain lääkärin todistukset tallessa. Eli johtaja EI jutellut minun kanssani ensin yhtään mitään. Tämä ei ole minun käsissäni koska lapsei on sairas,ja jos joku vahempi vie esim flunssasen lapsen tarhaan,niin avot..pian se on mun tyttärelläni!!! Tämä asia ei ole mun käsissäni ja ottaisin kaiken sairauden pois lapseltani jos siihen pystyisin. KUINKA MONTA TODISTUSTA MUN PITÄÄ HOIJAJILLE VIEDÄ ETTÄ USKOVAT ???!!! Ja nyt on se ls-ilmoitus tehty lapseni sairauksien takia. Kyllä hatuttaa ja ihan sikana enkä enää luota hoitajiin. soitin myös alueen johtajalle asiasta. ja tämän jälkeen tarhan johtaja pyysi anteeksi,mutta se ls-ilmoitus on yhä siellä,mikä on aivan turha ilmoitus. Minusta tämä pitäisi vetää pois sodesta,koska olen toimittanut todistukset,yms tarhaan. ja minusta myös he tarvitsivat opetustusta infektio astma lapsista,yms. JA MIHIN ON HÄVINNEET NE 3 LÄÄKÄRIN LAUSUNTOA??? Mappi öö:hön!!!! eli uskon ja sanoinkin johtajalle ettei hän ole saanut tarpeellisia tärkeitä papereita. ok,saan ne helposti uudestaan,yms... mutta kyllä tää pistää hatuttamaan ja pahasti et nyt jondun odottamaan et asiat selviävät. Ajattelin vielä uudestaan soittaa meidän alueen johtajalle ja sossuun asiasta,koskka TÄYSIN perätön ls-ilmoitus. eli turhaa stressiä aiheuttvat NYT minulle. tyttäreni on siissairastellut 2kk iästä alkaen. Ja tämä oli tiedossa pienemmässä ryhmässä,eikä ongelmaa. Eli jos jolloin on sairas lapsi,jollet itse et voit mitään tehdä,vaikka kuinka haluaisit. onko oikein kohdeltu meitä? vielä lopuksi uudestaan...KUINKA MONTA TODISTUSTA VIEN OMASTA VAPAASTA TAHDOSTANI TARHAAN ETTÄ USKOVAT??? tulee väkisinkin olo vaihtaa tarhaa tai ottaa lapsi kokonaan pois,koska luottamus TÄYSIN mennyt hoitajiin. Niitä todistuksia EN osaa väärentää,yms... että kiitos Turku!

Paahde76 kirjoitti:

Is-sossu!

Minulla on astmaattinen lapsi,sairastaa siis infektio astmaa ja rasitusastmaa ja käyty allergia testeissä viimeksi viime kuussa. huomatttiin ettei allergioita,mutta alentunut vastustuskyky koska saa kaiken sairauden niin helposti. On siis eskarissa,mistä sain valituksia koska lapsi sairas niin usein. Lopulta päädyin siihen että vein heille todisteet eli lääärin todistus mikä lapsellani on 3 erin lääkärin lausuntoa miksi sairastuu niin helposti. NYT hoitajat ryhmästä valittaneet lapsestani ja johtaja teki ls-ilmoituksen ja laittoi minulle vaan viestiä. Nämät 3 erin lääkärin lausunnot ovat nyt kateissa tarhassa,vain lääkärin todistukset tallessa. Eli johtaja EI jutellut minun kanssani ensin yhtään mitään. Tämä ei ole minun käsissäni koska lapsei on sairas,ja jos joku vahempi vie esim flunssasen lapsen tarhaan,niin avot..pian se on mun tyttärelläni!!! Tämä asia ei ole mun käsissäni ja ottaisin kaiken sairauden pois lapseltani jos siihen pystyisin. KUINKA MONTA TODISTUSTA MUN PITÄÄ HOIJAJILLE VIEDÄ ETTÄ USKOVAT ???!!! Ja nyt on se ls-ilmoitus tehty lapseni sairauksien takia. Kyllä hatuttaa ja ihan sikana enkä enää luota hoitajiin. soitin myös alueen johtajalle asiasta. ja tämän jälkeen tarhan johtaja pyysi anteeksi,mutta se ls-ilmoitus on yhä siellä,mikä on aivan turha ilmoitus. Minusta tämä pitäisi vetää pois sodesta,koska olen toimittanut todistukset,yms tarhaan. ja minusta myös he tarvitsivat opetustusta infektio astma lapsista,yms. JA MIHIN ON HÄVINNEET NE 3 LÄÄKÄRIN LAUSUNTOA??? Mappi öö:hön!!!! eli uskon ja sanoinkin johtajalle ettei hän ole saanut tarpeellisia tärkeitä papereita. ok,saan ne helposti uudestaan,yms... mutta kyllä tää pistää hatuttamaan ja pahasti et nyt jondun odottamaan et asiat selviävät. Ajattelin vielä uudestaan soittaa meidän alueen johtajalle ja sossuun asiasta,koskka TÄYSIN perätön ls-ilmoitus. eli turhaa stressiä aiheuttvat NYT minulle. tyttäreni on siissairastellut 2kk iästä alkaen. Ja tämä oli tiedossa pienemmässä ryhmässä,eikä ongelmaa. Eli jos jolloin on sairas lapsi,jollet itse et voit mitään tehdä,vaikka kuinka haluaisit. onko oikein kohdeltu meitä? vielä lopuksi uudestaan...KUINKA MONTA TODISTUSTA VIEN OMASTA VAPAASTA TAHDOSTANI TARHAAN ETTÄ USKOVAT??? tulee väkisinkin olo vaihtaa tarhaa tai ottaa lapsi kokonaan pois,koska luottamus TÄYSIN mennyt hoitajiin. Niitä todistuksia EN osaa väärentää,yms... että kiitos Turku!

Lue lisää

Hei, kaikki näyttää olevan mahdollista. Meistä myös tehtiin ilm. ihan peräätön en tiedä miksi? Harmittaa kovasti tämän tyyppinen meininki, että voidaan tehdä toisille syytömästi mitä vaan. Olen pettynyt ja kun luen näitä kirjoituksia täältä, en voi kun ihmetellä, onko tämä totta. Tämä on ihan uskomatonta. Voimia kaikille........

Mitä tarkoittaa, että vaimo ja lapset ovat lukon takana? Ulko-ovea raoppukäytävään?
Miksi perhetyöntekijät olisivat halunneet viedä lapset ulos?

Uusi ammattikunta muuten minulle, joka olen seurannut näitä "ilmoita sossuun"-keskusteluja vain näiltä palstoilta ilman omakohtaisia kokemuksia.

Jopas jotain kirjoitti:

Mitä tarkoittaa, että vaimo ja lapset ovat lukon takana? Ulko-ovea raoppukäytävään?
Miksi perhetyöntekijät olisivat halunneet viedä lapset ulos?

Uusi ammattikunta muuten minulle, joka olen seurannut näitä "ilmoita sossuun"-keskusteluja vain näiltä palstoilta ilman omakohtaisia kokemuksia.

Lue lisää

No onneksi seuraavassa sosiaalityöntekijän tapaamisessa oli nauhuri mukana ja saatiin perhetyöntekijöiden tunnustus nauhalle että olivat keksineet koko jutun mutta eihän ne suostuneet kuitenkaan poistamaan tuota ilmoitusta vaan siellä se on ikuisia aikoja kummittelemassa ja perhe on leimattu ikuisiksi ajoiksi, hieman suostuivat oikaisemaan tyyliin : "Perheen isän ja äidin mukaan ilmoitus oli täyttä valetta". Sosiaalityöntekijän kanssa päätettiin että lapset menisivät tarhaan niin silloin ei tarvitse perhetyöntekijöitä kotiin enää ottaa. Sosiaalityöntekijä suostui lopettamaan lastensuojelun asiakkuuden noin 3kk jälkeen tuosta ilmoituksesta. Kyllä tuosta kokemuksesta jäi kyllä traumoja ja meni kyllä täydellisesti luotto koko sosiaalitoimen lastensuojelun toimintaan. Lasten ja vanhempien oikeudet, jos niistä voi edes puhua niin ovat todella hataralla pohjalla Suomessa, mitä olisit tehnyt jos perhetyöntekijät eivät olisi myöntäneet valehdelleensa?

Luuletko tosiaan, että lastensuojelua on ihan turhan takia tälläkin palstalla arvosteltu?

Näin on ollut jo vuosia, että huostaanotetaan mitä merkillisimmistä syistä, jopa peruspalvelujen puutteen takia, mutta silloin jätetään huostaanottamatta, vaikka koko lapsen lähiympäristö olisi sitä mieltä, että rankkaa puuttumista tarvitaan.

Eli ei lastensuojelu niin auvoista ole toiminnassaan kuin sen vastuuhenkilöt yleisesti antavat ymmärtää.

Ei uutta auringon al kirjoitti:

Luuletko tosiaan, että lastensuojelua on ihan turhan takia tälläkin palstalla arvosteltu?

Näin on ollut jo vuosia, että huostaanotetaan mitä merkillisimmistä syistä, jopa peruspalvelujen puutteen takia, mutta silloin jätetään huostaanottamatta, vaikka koko lapsen lähiympäristö olisi sitä mieltä, että rankkaa puuttumista tarvitaan.

Eli ei lastensuojelu niin auvoista ole toiminnassaan kuin sen vastuuhenkilöt yleisesti antavat ymmärtää.

Lue lisää

Nykyään sosiaalityöntekijöille annetaan kiintiöt huostaanotettavien lasten määristä koska kunnat saavat valtiolta tukea huostaanotettujen lasten lukumäärän mukaan eikä valtiolta saatua rahaa tarvitse välttämättä osoittaa juuri huostaanottoon vaan kunnalla on oikeus käyttää rahaa muihinkin tarkoituksiin (täten kunta saa lisätuloa huostaanotoista). Tähän kiintiöön ei kuitenkaan sovi ne kaikkista ongelmallisimmat tapaukset vaan bisnes etsii ennenkaikkea helppoja ja kilttejä, alistuvia perheitä hyödynnettäväkseen. Sosiaalityöntekijät (jotkut tekevät tätä myös painostuksen alla) "saalistavat" tietyin väliajoin tiettyjä esim. eroperheitä, yh-vanhempia, perheitä jolla ei ole sukulaisia kyseisellä paikkakunnalla tai sen lähistöllä ja perheitä joilla on pieniä lapsia huostaanottobisneksen käytettäväksi. Yleensä perhettä lähestytään ensin perhetyöntekijöillä esim. neuvolan, päiväkodin tai koulun tehtyä lastensuojeluilmoituksen, (harvemmin yksityisen tekemät ilmoitukset saavat kovinkaan suurta merkitystä sosiaalityöntekijöiden keskuudessa koska todisteet puuttuu, opettajien ja muiden viranhaltijoiden sana ja raportit käy näet suoraan todisteena, yksityisiä käytetään yleensä vain "vihjeinä" onko kyseessä helppo perhe tms. sivumennen selvittelyä). Perhetyöntekijät sitten tekaisevat esim. valheellisia raportteja yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Tästä asia etenee vanhempien ahdistelulla, uhkailulla ja sitä kautta tarkoituksenmukaisella henkisellä uuvuttamisella, pelataan aikaa ja näin saadaan poistettua avohuollon esisijausuuden tuoma este huostaanotolle. Vanhempia painostetaan suostumaan huostaanottoon ja jossei suostu niin puolueellinen hallinto-oikeus mikä ei yleensä tutki ko. tapausta vaan luottaa sokeasti "ammattilaisten" tekemiin raportteihin ja monesti tekaistuihin huoliin sinetöi asian ja lapsi pakkohuostaanotetaan. Asiasta valittaminen on tehty mahdollisimman hankalaksi ja se on vanhemmille todella raskas ja uuvuttava prosessi, miltei mahdoton koska viranomaisen päätöksellä on niin suuri suoja. Ei auta EU:n ihmisoikeustuomioistuimet, ne ovat yleensä vain pelkkää turhaa ajan tuhlausta. Sosiaalityöntekijät pelkäävät yleensä jostain kumman syystä valituksia ja asian julkisuuteen tuominen on varmaan parhain ase heitä vastaan jos todisteita epäkohdista vain löytyy, lisäksi esim. nauhurien ja nauhoittavan kameran käyttö tapaamisissa saa sosiaalityöntekijän yleensä luopumaan yrityksestään. Monilla politikoilla, seurakunnan johtavilla työntekijöillä, johtavilla sosiaalityöntekijöillä, tuomareilla ja lääkäreillä (ja monilla muilla jotka ovat joko suoraan tai epäsuorasti päättämässä huostaanotoista) on kytköksiä tai ovat jäseninä lastenkodeissa ja laitoksissa mitkä ottavat vastaan huostaanotettuja lapsia, myös poliiseja on mukana bisneksessä. Pieni maa, pienet piirit ja hyväveli maantapa järjestelmä pitävät huolen että tulevaisuudessakin tulee raha virtaamaan lasten ja perheiden kustannuksella Suomessa. Tulevaisuudessakin sosiaalitoimen toimia, kulisseja tullaan kaunistelemaan propagandana esim. median välityksellä kansalaisille ja täten varmistetaan kansan hiljainen siunaus ja silmien ummistaminen totuudelta. Huostaanottobisnes on juurtunut syvälle järjestelmäämme päättäviin elimiin, koko järjestelmä tukee sitä Suomen ev.lut. valtionkirkko etunenässä.

kaiken kokenut kirjoitti:

Nykyään sosiaalityöntekijöille annetaan kiintiöt huostaanotettavien lasten määristä koska kunnat saavat valtiolta tukea huostaanotettujen lasten lukumäärän mukaan eikä valtiolta saatua rahaa tarvitse välttämättä osoittaa juuri huostaanottoon vaan kunnalla on oikeus käyttää rahaa muihinkin tarkoituksiin (täten kunta saa lisätuloa huostaanotoista). Tähän kiintiöön ei kuitenkaan sovi ne kaikkista ongelmallisimmat tapaukset vaan bisnes etsii ennenkaikkea helppoja ja kilttejä, alistuvia perheitä hyödynnettäväkseen. Sosiaalityöntekijät (jotkut tekevät tätä myös painostuksen alla) "saalistavat" tietyin väliajoin tiettyjä esim. eroperheitä, yh-vanhempia, perheitä jolla ei ole sukulaisia kyseisellä paikkakunnalla tai sen lähistöllä ja perheitä joilla on pieniä lapsia huostaanottobisneksen käytettäväksi. Yleensä perhettä lähestytään ensin perhetyöntekijöillä esim. neuvolan, päiväkodin tai koulun tehtyä lastensuojeluilmoituksen, (harvemmin yksityisen tekemät ilmoitukset saavat kovinkaan suurta merkitystä sosiaalityöntekijöiden keskuudessa koska todisteet puuttuu, opettajien ja muiden viranhaltijoiden sana ja raportit käy näet suoraan todisteena, yksityisiä käytetään yleensä vain "vihjeinä" onko kyseessä helppo perhe tms. sivumennen selvittelyä). Perhetyöntekijät sitten tekaisevat esim. valheellisia raportteja yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Tästä asia etenee vanhempien ahdistelulla, uhkailulla ja sitä kautta tarkoituksenmukaisella henkisellä uuvuttamisella, pelataan aikaa ja näin saadaan poistettua avohuollon esisijausuuden tuoma este huostaanotolle. Vanhempia painostetaan suostumaan huostaanottoon ja jossei suostu niin puolueellinen hallinto-oikeus mikä ei yleensä tutki ko. tapausta vaan luottaa sokeasti "ammattilaisten" tekemiin raportteihin ja monesti tekaistuihin huoliin sinetöi asian ja lapsi pakkohuostaanotetaan. Asiasta valittaminen on tehty mahdollisimman hankalaksi ja se on vanhemmille todella raskas ja uuvuttava prosessi, miltei mahdoton koska viranomaisen päätöksellä on niin suuri suoja. Ei auta EU:n ihmisoikeustuomioistuimet, ne ovat yleensä vain pelkkää turhaa ajan tuhlausta. Sosiaalityöntekijät pelkäävät yleensä jostain kumman syystä valituksia ja asian julkisuuteen tuominen on varmaan parhain ase heitä vastaan jos todisteita epäkohdista vain löytyy, lisäksi esim. nauhurien ja nauhoittavan kameran käyttö tapaamisissa saa sosiaalityöntekijän yleensä luopumaan yrityksestään. Monilla politikoilla, seurakunnan johtavilla työntekijöillä, johtavilla sosiaalityöntekijöillä, tuomareilla ja lääkäreillä (ja monilla muilla jotka ovat joko suoraan tai epäsuorasti päättämässä huostaanotoista) on kytköksiä tai ovat jäseninä lastenkodeissa ja laitoksissa mitkä ottavat vastaan huostaanotettuja lapsia, myös poliiseja on mukana bisneksessä. Pieni maa, pienet piirit ja hyväveli maantapa järjestelmä pitävät huolen että tulevaisuudessakin tulee raha virtaamaan lasten ja perheiden kustannuksella Suomessa. Tulevaisuudessakin sosiaalitoimen toimia, kulisseja tullaan kaunistelemaan propagandana esim. median välityksellä kansalaisille ja täten varmistetaan kansan hiljainen siunaus ja silmien ummistaminen totuudelta. Huostaanottobisnes on juurtunut syvälle järjestelmäämme päättäviin elimiin, koko järjestelmä tukee sitä Suomen ev.lut. valtionkirkko etunenässä.

Lue lisää

Suomessa huostaanottobisneksestä hyötyy kirjavan joukon muitakin tekopyhiä alliansseja. Vallastaan juopuneet sosiaaliviranomaiset työllistävät itsensä tehdessään huostaanottoja, heistä riippuvaiset lastenpsykiatrit saavat hyväpalkkaisia toimeksiantoja kirjoittaessaan huostaanottoja tukevia lausuntoja ja kasvattivanhemmat saavat lapsista hyvät korvaukset. Monesti lapsen kehitys hidastuu huostaanotonaikana ja psykiatrit diaknosoivat lapsesta helposti vammaisen, tämä on täyttä todellisuutta, valitettavasti. Vammaiseksi katsottu lapsi on kasvattajille varsinainen kultakaivos, vammaiseksi katsotusta lapsesta maksetaan nimittäin kasvattajille huomattavasti suurempaa korvausta kuin muista lapsista. Mitä huonommin lapsella menee, sitä paremmin menee kasvattivanhemmilla näin kirjaimellisesti. Alalle hakeutumista auttaa se, ettei kasvattivanhemmille aseteta mitään pätevyysvaatimuksia eikä esimerkiksi alkoholingelma ole esteenä kasvattajaksi ryhtymiselle. Suomessa pyritään järjestelmällisesti rikkomaan huostaanotettujen lasten välit omiin vanhampiinsa ja sukulaisiinsa, tämä on hyvin surullista. Usein vanhemmat saavat tavata lapsiaan vain pari tuntia joka kolmas kuukausi kasvattajien/laitoksen jatkuvassa valvonnassa. Tapaamisten aikana esim. laitoksesta tai sen henkilökunnasta ei saa keskustella ollenkaan. Tapaamiset kielletään helposti kokonaan. Suomessa on käsittämättömän paljon huostaanotettuja lapsia, yli 11000. Täällä kaapataan mielivaltaisesti joukoittain lapsia kestämättömin perustein vanhemmiltaan ja sijoitetaan kasvatuskoteihin. Monesti kasvatuskodit/laitokset sijatsevat syrjäisillä paikoilla esim. metsissä ja maaseudulla vähän niinkuin piilossa. Lapsi sijoitetaan yleensä mahdollisimman kauas vanhemmistaan niin että tapaamiset olisi mahdollisimman vaikeita järjestää, monikansalliset osakeyhtiöt sijoittavat lapsia myös ulkomaille kenenkään siihen puuttumatta (täyttä todellisuutta). Kasvatuskoteja ei valvo kukaan joten mitä vaan voi tapahtua. Kasvatuslaitoksista esim. huumelaitokset ovat vankilamaisia paikkoja joissa lasta voidaan pitää edistyksissä niin kauan kuin huvittaa ja edistykseen voi joutua ihan pienestäkin syystä, esim. itkemisestä! Huostaanottobisnes on tosiasia. Tämä maa on uskomattoman täynnä mätää, yhdestä huostaanotetusta lapsesta saastava korvaus noin 80 000 € vuodessa, Jos lapsia on vaikka 10 niin hyvin pärjää. Hyvinvointia ei perhekodeissa/laitoksissa näy vaan niistä karkaillaan aina tilaisuuden tullen. Monet perhekodit ovat alkaneet syöttää lapsille myös mielialalääkkeitä, myös lääkefirmat ovat hyvin mukana bisneksessä. Niillä pillereillähän ne mummotkin sen puolen vainnetaan hiljaisiksi, näin ohimennen. Suomalaiset ovat täysin huijareiden armoilla, jos edes osa näistä kasvatuslaitoksille syynnettävistä rahoista kohdenettaisi perheille niin vointi kohenisi ja se raha olisi mitätön verrattuna tuohon mitä valtio antaa kasvatuslaitoksille..

T: isossa nimeltämainitsemattomassa kasvatuslaitoksessa joskus työskennellyt

kaiken kokenut kirjoitti:

Suomessa huostaanottobisneksestä hyötyy kirjavan joukon muitakin tekopyhiä alliansseja. Vallastaan juopuneet sosiaaliviranomaiset työllistävät itsensä tehdessään huostaanottoja, heistä riippuvaiset lastenpsykiatrit saavat hyväpalkkaisia toimeksiantoja kirjoittaessaan huostaanottoja tukevia lausuntoja ja kasvattivanhemmat saavat lapsista hyvät korvaukset. Monesti lapsen kehitys hidastuu huostaanotonaikana ja psykiatrit diaknosoivat lapsesta helposti vammaisen, tämä on täyttä todellisuutta, valitettavasti. Vammaiseksi katsottu lapsi on kasvattajille varsinainen kultakaivos, vammaiseksi katsotusta lapsesta maksetaan nimittäin kasvattajille huomattavasti suurempaa korvausta kuin muista lapsista. Mitä huonommin lapsella menee, sitä paremmin menee kasvattivanhemmilla näin kirjaimellisesti. Alalle hakeutumista auttaa se, ettei kasvattivanhemmille aseteta mitään pätevyysvaatimuksia eikä esimerkiksi alkoholingelma ole esteenä kasvattajaksi ryhtymiselle. Suomessa pyritään järjestelmällisesti rikkomaan huostaanotettujen lasten välit omiin vanhampiinsa ja sukulaisiinsa, tämä on hyvin surullista. Usein vanhemmat saavat tavata lapsiaan vain pari tuntia joka kolmas kuukausi kasvattajien/laitoksen jatkuvassa valvonnassa. Tapaamisten aikana esim. laitoksesta tai sen henkilökunnasta ei saa keskustella ollenkaan. Tapaamiset kielletään helposti kokonaan. Suomessa on käsittämättömän paljon huostaanotettuja lapsia, yli 11000. Täällä kaapataan mielivaltaisesti joukoittain lapsia kestämättömin perustein vanhemmiltaan ja sijoitetaan kasvatuskoteihin. Monesti kasvatuskodit/laitokset sijatsevat syrjäisillä paikoilla esim. metsissä ja maaseudulla vähän niinkuin piilossa. Lapsi sijoitetaan yleensä mahdollisimman kauas vanhemmistaan niin että tapaamiset olisi mahdollisimman vaikeita järjestää, monikansalliset osakeyhtiöt sijoittavat lapsia myös ulkomaille kenenkään siihen puuttumatta (täyttä todellisuutta). Kasvatuskoteja ei valvo kukaan joten mitä vaan voi tapahtua. Kasvatuslaitoksista esim. huumelaitokset ovat vankilamaisia paikkoja joissa lasta voidaan pitää edistyksissä niin kauan kuin huvittaa ja edistykseen voi joutua ihan pienestäkin syystä, esim. itkemisestä! Huostaanottobisnes on tosiasia. Tämä maa on uskomattoman täynnä mätää, yhdestä huostaanotetusta lapsesta saastava korvaus noin 80 000 € vuodessa, Jos lapsia on vaikka 10 niin hyvin pärjää. Hyvinvointia ei perhekodeissa/laitoksissa näy vaan niistä karkaillaan aina tilaisuuden tullen. Monet perhekodit ovat alkaneet syöttää lapsille myös mielialalääkkeitä, myös lääkefirmat ovat hyvin mukana bisneksessä. Niillä pillereillähän ne mummotkin sen puolen vainnetaan hiljaisiksi, näin ohimennen. Suomalaiset ovat täysin huijareiden armoilla, jos edes osa näistä kasvatuslaitoksille syynnettävistä rahoista kohdenettaisi perheille niin vointi kohenisi ja se raha olisi mitätön verrattuna tuohon mitä valtio antaa kasvatuslaitoksille..

T: isossa nimeltämainitsemattomassa kasvatuslaitoksessa joskus työskennellyt

Lue lisää

Muuten hyvä kirjoitus mutta kopiotu tältä Ruotsissa asuvalta äidiltä jolta poika vietiin. Eva Aminofin kirjoittama kirjoitus kopioitu!!!

kaiken kokenut kirjoitti:

Suomessa huostaanottobisneksestä hyötyy kirjavan joukon muitakin tekopyhiä alliansseja. Vallastaan juopuneet sosiaaliviranomaiset työllistävät itsensä tehdessään huostaanottoja, heistä riippuvaiset lastenpsykiatrit saavat hyväpalkkaisia toimeksiantoja kirjoittaessaan huostaanottoja tukevia lausuntoja ja kasvattivanhemmat saavat lapsista hyvät korvaukset. Monesti lapsen kehitys hidastuu huostaanotonaikana ja psykiatrit diaknosoivat lapsesta helposti vammaisen, tämä on täyttä todellisuutta, valitettavasti. Vammaiseksi katsottu lapsi on kasvattajille varsinainen kultakaivos, vammaiseksi katsotusta lapsesta maksetaan nimittäin kasvattajille huomattavasti suurempaa korvausta kuin muista lapsista. Mitä huonommin lapsella menee, sitä paremmin menee kasvattivanhemmilla näin kirjaimellisesti. Alalle hakeutumista auttaa se, ettei kasvattivanhemmille aseteta mitään pätevyysvaatimuksia eikä esimerkiksi alkoholingelma ole esteenä kasvattajaksi ryhtymiselle. Suomessa pyritään järjestelmällisesti rikkomaan huostaanotettujen lasten välit omiin vanhampiinsa ja sukulaisiinsa, tämä on hyvin surullista. Usein vanhemmat saavat tavata lapsiaan vain pari tuntia joka kolmas kuukausi kasvattajien/laitoksen jatkuvassa valvonnassa. Tapaamisten aikana esim. laitoksesta tai sen henkilökunnasta ei saa keskustella ollenkaan. Tapaamiset kielletään helposti kokonaan. Suomessa on käsittämättömän paljon huostaanotettuja lapsia, yli 11000. Täällä kaapataan mielivaltaisesti joukoittain lapsia kestämättömin perustein vanhemmiltaan ja sijoitetaan kasvatuskoteihin. Monesti kasvatuskodit/laitokset sijatsevat syrjäisillä paikoilla esim. metsissä ja maaseudulla vähän niinkuin piilossa. Lapsi sijoitetaan yleensä mahdollisimman kauas vanhemmistaan niin että tapaamiset olisi mahdollisimman vaikeita järjestää, monikansalliset osakeyhtiöt sijoittavat lapsia myös ulkomaille kenenkään siihen puuttumatta (täyttä todellisuutta). Kasvatuskoteja ei valvo kukaan joten mitä vaan voi tapahtua. Kasvatuslaitoksista esim. huumelaitokset ovat vankilamaisia paikkoja joissa lasta voidaan pitää edistyksissä niin kauan kuin huvittaa ja edistykseen voi joutua ihan pienestäkin syystä, esim. itkemisestä! Huostaanottobisnes on tosiasia. Tämä maa on uskomattoman täynnä mätää, yhdestä huostaanotetusta lapsesta saastava korvaus noin 80 000 € vuodessa, Jos lapsia on vaikka 10 niin hyvin pärjää. Hyvinvointia ei perhekodeissa/laitoksissa näy vaan niistä karkaillaan aina tilaisuuden tullen. Monet perhekodit ovat alkaneet syöttää lapsille myös mielialalääkkeitä, myös lääkefirmat ovat hyvin mukana bisneksessä. Niillä pillereillähän ne mummotkin sen puolen vainnetaan hiljaisiksi, näin ohimennen. Suomalaiset ovat täysin huijareiden armoilla, jos edes osa näistä kasvatuslaitoksille syynnettävistä rahoista kohdenettaisi perheille niin vointi kohenisi ja se raha olisi mitätön verrattuna tuohon mitä valtio antaa kasvatuslaitoksille..

T: isossa nimeltämainitsemattomassa kasvatuslaitoksessa joskus työskennellyt

Lue lisää

Edelliselle:
Järki hoi älä jätä, äly hoi, älä petä! Onneksi oli jo niin paksua, että hyvin pieni prosentti ihmisistä on niin alhaisilla älynlahjoilla varustettu, että uskoo höpötyksiäsi.

Meillä tehtiin ilmoitus sen vuoksi koska äiti ei raskaana ollessaan käynyt kuukauteen neuvolassa. Oli työhaastatteluja ja kesälomaa muutenkin suomen sisällä matkustellen. Ilmoitettiin neuvolaan ettemme pääse tulemaan,niin laittoivat vain tekstiviestin "Huomenna kello 15.00 aika T: neuvola" johon vastasimme Asiallisesti olevamme poissa paikkakunnalta ja palaavamme vasta seuraavalla viikolla. ja kappas kun tulimme kotiin mökkilomalta, postissa oli tullut kirje sosiaalihuollosta.
"Ennakoiva lastensuojeluilmoitus ei vielä syntyneestä lapsesta. Äiti jättänyt neuvolan väliin 1 kuukauden ajan, joten tarkkaa tietoa ei ole onko kumpikaan hengissä, tai onko kummallakaan asiat ok. Äiti ei vastaa puhelimeensa. Neuvolan mielestä olisi hyvä päättää ennakoivasta huostaanotosta mahd. pian lapsen syntymän jälkeen." Aina kun laittoivat viestiä, ja heille yritti soittaa, ikinä ei vastattu. sitten ilmoitimme txt että yritimme soittaa..asiasta on teletiedot operaattorilta pyydetty. Eli todisteet ovat tästäkin, että heiltä ei ole tullut puhelua.. nyt käy perhetyöntekijä ja sossu jatkuvasti, vaikka tyhmät myönsivät ettei lapsella ole hätää, mutta äiti vaikuttaa hieman väsyneeltä, että siksi jatketaan. kumpikin ollaan kotona ja äiti hoitaa enemmän kuin isä, ihmekö tuo miksi vähän väsy.. kaikilla on välillä väsy, eikä se tarkoita etteikö jaksaisi hoitaa. Vai olenko väärässä? Lasta eivät vie pois.syytä ei ole siihen. Meillä käy yksityinen kätilö/lastenlääkäri mittaamassa/punnitsemassa ja tarkistamassa joka kk. eikä ole mitään hätää, käyrät ovat kuulemma ylöspäin ja rokotteet annettu. Lupasivat tehdä kunnon raportin sosiaalitoimeen. Edelleenkään emme ymmärrä miksi juuri meistä tehtiin,sillä samalla paikkakunnalla tälläkin hetkellä asuu monia odottavia jotka käyttävät runsaasti alkoholia raskauden aikana. ja eivät välitä. Meillä ei käytetä ollenkaan alkoholia, ei tupakkaa. ei kumpikaan olla koskaan juotu tai polteltu. ei kummallakaan rikosrekisteriä tai mitään. Kertokaa miksi näin tapahtuu.. Tästä pitäisi tehdä televisioon ja lehtiin laaja asia että jokainen joka kokee saman täysin aiheettomana saisi äänensä auki, ja nämä päättäjät saisivat kärsiä. Sillä tämän asian olemme tarkistaneet monelta ja Suomessa neuvola ei ole pakollinen käydä, myös tämän ovat sieltäpäästä myöntäneet! Jakselemisia kaikille!

Neuvolajuttu tuossa edellä on hyvin luultavasti potaskaa.

Huostaanotot ovat surullinen asia ja yhtä ja ainoaa totuutta asiassa ei ole.

Nyky-Suomessa on paljon lapsia, joiden vashemmat eivät ole kykeneviä vanhemmuuteen. Toisaalta, myös jossakin määrin virheellisiä huostaanottoja tapahtunee.

Näitä asioita ei kuitenkaan nettikeskustelujen perusteella ratkota. Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä. Moni täysin perusteltavissa oleva lastensuojelutoimikin muuttuu vääräksi toimeksi nopeasti, kun näkökulma vain on oikea.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Neuvolajuttu tuossa edellä on hyvin luultavasti potaskaa.

Huostaanotot ovat surullinen asia ja yhtä ja ainoaa totuutta asiassa ei ole.

Nyky-Suomessa on paljon lapsia, joiden vashemmat eivät ole kykeneviä vanhemmuuteen. Toisaalta, myös jossakin määrin virheellisiä huostaanottoja tapahtunee.

Näitä asioita ei kuitenkaan nettikeskustelujen perusteella ratkota. Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä. Moni täysin perusteltavissa oleva lastensuojelutoimikin muuttuu vääräksi toimeksi nopeasti, kun näkökulma vain on oikea.

Lue lisää

loppu tekstistä onkin suoraan sijaisuhuollon propagandakoneistoilta. Olen ollut niin paljon kaikenkarvaiisten hihhulien ja aivopestyjen ihmisten kanssa tekemisiss, että luultavasti erotan edm. kaltaiset korulauseita tipputtelevat, ei- perusteita tarjoavat, hieman yksinkertaiset ihmiset ja heidän tekstinsä nk.normaaleista.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Neuvolajuttu tuossa edellä on hyvin luultavasti potaskaa.

Huostaanotot ovat surullinen asia ja yhtä ja ainoaa totuutta asiassa ei ole.

Nyky-Suomessa on paljon lapsia, joiden vashemmat eivät ole kykeneviä vanhemmuuteen. Toisaalta, myös jossakin määrin virheellisiä huostaanottoja tapahtunee.

Näitä asioita ei kuitenkaan nettikeskustelujen perusteella ratkota. Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä. Moni täysin perusteltavissa oleva lastensuojelutoimikin muuttuu vääräksi toimeksi nopeasti, kun näkökulma vain on oikea.

Lue lisää

Vastasit huomaamatta ihan itse omaan asenteesi hyväksyä jonkun asian todenperäisyys:
Eli vastaan omia sanojasi mukaillen....:
Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä. Moni täysin väärä lastensuojelutoimikin muuttuu oikeaksi toimeksi nopeasti, kun näkökulma ja kokemuspohja on vain se oma.

"Ei meillä, eikä sitten muuallakaan voi olla..."Tunnen viranomaismenettelyn ja näin ei voi tapahtua". Virkamiehet ja tyhjää jauhavat politiikot... todistaa niin monesti samaa mantraa..

egoistin käsikirja? kirjoitti:

Vastasit huomaamatta ihan itse omaan asenteesi hyväksyä jonkun asian todenperäisyys:
Eli vastaan omia sanojasi mukaillen....:
Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä. Moni täysin väärä lastensuojelutoimikin muuttuu oikeaksi toimeksi nopeasti, kun näkökulma ja kokemuspohja on vain se oma.

"Ei meillä, eikä sitten muuallakaan voi olla..."Tunnen viranomaismenettelyn ja näin ei voi tapahtua". Virkamiehet ja tyhjää jauhavat politiikot... todistaa niin monesti samaa mantraa..

Lue lisää

Aivopesu-huuhaat kuittaan olankohautuksella.

Huostaanotoista toteaisin sen, ettei kovinkaan moni huostaanotetun vanhempi luultavasti pidä huostaanottoa oikeana ratkaisuna. Tämän lisäksi huostaanotto voi joskus olla se tekijä, joka saa vanhemman ryhdistäytymään. Jossittelu ei hedelmällistä ole.

Tämän päivän koulumaailmassa näen jatkuvasti lapsia, joiden kasvatus on joko osin tai kokonaan retuperällä. Perusasiat - ravinto & vaatteet - saattavat hoidetuiksi tulla, mutta muu touhu onkin kuin synkästä kauhutarinasta. Siitä huolimatta huostaanottotilanne ei lähelläkään ole.

Hyvin harva vanhempi on kykenevä puolueettomasti omaa tilannettaan analysoimaan.

Mutta - kuten sanoin - myös virheellisiä huostaanottojakin tapahtuu. Viranomaisten toiminta on usein jähmeää. Paljon tapahtuu kuitenkin niitäkin tilanteita, joissa se lapsen oma vanhempi ei todellakaan ole paras mahdollinen. Kantanette toki huolta niistäkin tilanteista?

egoistin käsikirja? kirjoitti:

Vastasit huomaamatta ihan itse omaan asenteesi hyväksyä jonkun asian todenperäisyys:
Eli vastaan omia sanojasi mukaillen....:
Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä. Moni täysin väärä lastensuojelutoimikin muuttuu oikeaksi toimeksi nopeasti, kun näkökulma ja kokemuspohja on vain se oma.

"Ei meillä, eikä sitten muuallakaan voi olla..."Tunnen viranomaismenettelyn ja näin ei voi tapahtua". Virkamiehet ja tyhjää jauhavat politiikot... todistaa niin monesti samaa mantraa..

Lue lisää

puuttuvat. Minusta tuo neuvolaesimerkki kertoi aika yksityiskohtaisesti kohtelustaan, mikä lisää uskottavuutta. ja siis perusteluja sille, että tarina olisi potaskaa en löytänyt ja sitten seuraa :

"Nyky-Suomessa on paljon lapsia, joiden vashemmat eivät ole kykeneviä vanhemmuuteen. Toisaalta, myös jossakin määrin virheellisiä huostaanottoja tapahtunee.

Näitä asioita ei kuitenkaan nettikeskustelujen perusteella ratkota. Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä"

mutta miten nämä lauseet liittyvät neuvolacaseen.

logiikan käsikirja kirjoitti:

puuttuvat. Minusta tuo neuvolaesimerkki kertoi aika yksityiskohtaisesti kohtelustaan, mikä lisää uskottavuutta. ja siis perusteluja sille, että tarina olisi potaskaa en löytänyt ja sitten seuraa :

"Nyky-Suomessa on paljon lapsia, joiden vashemmat eivät ole kykeneviä vanhemmuuteen. Toisaalta, myös jossakin määrin virheellisiä huostaanottoja tapahtunee.

Näitä asioita ei kuitenkaan nettikeskustelujen perusteella ratkota. Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä"

mutta miten nämä lauseet liittyvät neuvolacaseen.

Lue lisää

Me tiedämme tapauksesta tasan vain sen, mitä nimetön keskustelija täällä sanoo. Juttu ei kaiken kaikkiaan uskottavalta vaikuta. Miksi ihmeessä esim. se yksityinen kätilö/lastenlääkäri kävisi joka kuukausi?

En myöskään usko, että minkään kunnan sosiaalitoimi noin toimii. Omat kokemukseni koulumaailman ja sosiaalitoimen yhteistyöstä eivät tue tuota tarinaa tippaakaan.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Neuvolajuttu tuossa edellä on hyvin luultavasti potaskaa.

Huostaanotot ovat surullinen asia ja yhtä ja ainoaa totuutta asiassa ei ole.

Nyky-Suomessa on paljon lapsia, joiden vashemmat eivät ole kykeneviä vanhemmuuteen. Toisaalta, myös jossakin määrin virheellisiä huostaanottoja tapahtunee.

Näitä asioita ei kuitenkaan nettikeskustelujen perusteella ratkota. Ja totuus on se, että monikaan ihminen ei kykene näkemään sitä kuuluisaa malkaa omassa silmässä. Moni täysin perusteltavissa oleva lastensuojelutoimikin muuttuu vääräksi toimeksi nopeasti, kun näkökulma vain on oikea.

Lue lisää

otahan selvää, mitä sanonta oikeasti tarkoittaa. Jos ei ymmärrä "omaa tilaansa" niin sitähän voisi kirjoittaa " lapseni oli mustelmilla sieltä sun täältä enkä ymmärrä miksi lsilmoitus tehtiin"

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Me tiedämme tapauksesta tasan vain sen, mitä nimetön keskustelija täällä sanoo. Juttu ei kaiken kaikkiaan uskottavalta vaikuta. Miksi ihmeessä esim. se yksityinen kätilö/lastenlääkäri kävisi joka kuukausi?

En myöskään usko, että minkään kunnan sosiaalitoimi noin toimii. Omat kokemukseni koulumaailman ja sosiaalitoimen yhteistyöstä eivät tue tuota tarinaa tippaakaan.

Lue lisää

käyvät siksi, että perhe ne on varmaan tilannut. Tiesitkö, että Suomessa saa vielä päättää, mistä sairaanhoidon tai neuvolapalvelun hankkii. Minä olen taasen nänyt ksana papereita, joissa nillitetään onko jäänyt aika väliin, onko tullut liian aikaisin tai myöhään, onko vastannut puhelimeen soitettaessa....

logiikan käsikirja kirjoitti:

käyvät siksi, että perhe ne on varmaan tilannut. Tiesitkö, että Suomessa saa vielä päättää, mistä sairaanhoidon tai neuvolapalvelun hankkii. Minä olen taasen nänyt ksana papereita, joissa nillitetään onko jäänyt aika väliin, onko tullut liian aikaisin tai myöhään, onko vastannut puhelimeen soitettaessa....

Lue lisää

Eikös kätilöt työskentele lähinnä synnytysten parissa?

Ja JOS molemmat on kotona, mikä lienee syy? Ja onko työttömien (?) tulotaso niin kova, että sillä rahalla jatkuvasti yksityispalvelusta maksetaan?

Ja kuvitteleeko joku oikeasti, että lastensuojeluilmoitus noin heppoisin syin tehdään? Kirjoittaja on joko täysin provo tai sitten useita asioita on jätetty kertomatta.

Provot kuriin! kirjoitti:

Eikös kätilöt työskentele lähinnä synnytysten parissa?

Ja JOS molemmat on kotona, mikä lienee syy? Ja onko työttömien (?) tulotaso niin kova, että sillä rahalla jatkuvasti yksityispalvelusta maksetaan?

Ja kuvitteleeko joku oikeasti, että lastensuojeluilmoitus noin heppoisin syin tehdään? Kirjoittaja on joko täysin provo tai sitten useita asioita on jätetty kertomatta.

Lue lisää

häh, kätilö on kyllä melkoisen pätevä hoitaan raskautta HÄH

yks vaan 77 kirjoitti:

otahan selvää, mitä sanonta oikeasti tarkoittaa. Jos ei ymmärrä "omaa tilaansa" niin sitähän voisi kirjoittaa " lapseni oli mustelmilla sieltä sun täältä enkä ymmärrä miksi lsilmoitus tehtiin"

Lue lisää

Olen nyt 25vuotias, sijaisperheessä asuin 18v asti. Minut huostaanotettiin n. 3kk ikäisenä, sillä biolog. äitini käytti runsaasti alkoholia ja ties mitä muita aineita.
Jopa odottaessaan minua, tai näin papereissa lukee. Biolg. isäni yritti minua itselleen saada 3vuotta, kunnes kunta missä asun vieläkin väärensi tietoja, että isäni ei kykenisi minusta huolehtimaan,joten jäin sijaisperheeseen. Tapaamiset menivät ihan miten sattuu. olin pieni joten tiedän sen mitä papereissa lukee ja mitä biolg vanhempani ovat sanoneet minulle. en koskaan oppinut tuntemaan kumpaakaan heistä kunnolla, vasta kun tulin täysi-ikäiseksi opeteltiin tuntemaan isäni kanssa toisemme. äidistäni en niinkään piittaa. Nykyään toimin tukihenkilönä nuorille ja perheille missä on vaikeaa, ja minun päätyöni on yrittää ehkäistä juuri näitä huostaanottoja tai laitos-sijoituksia..
Ja kommentoidakseni tuota neuvolakirjoitusta..tiedän monia paikkakuntia missä neuvola toimii juuri noin. tällä hetkellä eräs minun "tukiperheeni" äiti 19v ja isä 22v. saivat pienen tyttölapsen ja neuvola teki siitä ennakoivan lstnsuojeluilm.olen ollut heidän kanssaan tekemisissä koko hänen raskautensa ajan, ja tiedän itse että tämä on aiheeton ja suoraan sanottuna TÖRKEÄÄ neuvolan toimintaa. Neuvolan moni työntekijä on kätilö ammatiltaan, ja mielestäni (tämä on vain minun mielipiteeni) neuvolassa pitäisi olla esimerkiksi naistentautien sairaanhoitaja tai vastaava. ei kätilö. "tukiperheelläni" käy yksityisen klinikan lastenlääkäri (myös kätilöksi aikoinaan opiskellut) punnitsemassa ja mittaamassa sekä rokottamassa. Siihen he luottavat. En minäkään aio käydä neuvolassa sitten kun joskus tulen raskaaksi, luotan yksityiseen enemmän. Oletteko "arvostelijat" kuulleet isyyslomasta/isävapaasta? ko. isä/äiti/vaavi kirjoittajaa en tunne, mutta en myöskään tuomitse. Jos he pitäisivät itseään erittäin hyvinä tai erittäin huonoina vanhempina, tuskin he kirjoittaisivat asiaansa. Tai jos he tietävät että ilmoitukset eivät olleet täysin aiheettomia, en usko että he silti kirjoittaisivat asiaansa. Ellei ole vaan säälinkeruu, sittehän kaikki tällä palstalla keräisivät sääliä, jokainen joka vaan edes kommentoi jotain.
Minua saatte haukkua miten haluatte ja arvostella, en välitä. Pääasia on se että tunnen itse itseni ja elän miten elän, päivä kerrallaan. pidän työstäni.
Ja ihmisistä keiden kanssa teen yhteistyötä. En pidä sosiaaliväestä koko Suomessa, omakohtaisten kokemusten vuoksi. siksi puolustan kaikkia jotka ovat kokeneet väärin sosiaaliväen taholta.

Rise and shine! kirjoitti:

Olen nyt 25vuotias, sijaisperheessä asuin 18v asti. Minut huostaanotettiin n. 3kk ikäisenä, sillä biolog. äitini käytti runsaasti alkoholia ja ties mitä muita aineita.
Jopa odottaessaan minua, tai näin papereissa lukee. Biolg. isäni yritti minua itselleen saada 3vuotta, kunnes kunta missä asun vieläkin väärensi tietoja, että isäni ei kykenisi minusta huolehtimaan,joten jäin sijaisperheeseen. Tapaamiset menivät ihan miten sattuu. olin pieni joten tiedän sen mitä papereissa lukee ja mitä biolg vanhempani ovat sanoneet minulle. en koskaan oppinut tuntemaan kumpaakaan heistä kunnolla, vasta kun tulin täysi-ikäiseksi opeteltiin tuntemaan isäni kanssa toisemme. äidistäni en niinkään piittaa. Nykyään toimin tukihenkilönä nuorille ja perheille missä on vaikeaa, ja minun päätyöni on yrittää ehkäistä juuri näitä huostaanottoja tai laitos-sijoituksia..
Ja kommentoidakseni tuota neuvolakirjoitusta..tiedän monia paikkakuntia missä neuvola toimii juuri noin. tällä hetkellä eräs minun "tukiperheeni" äiti 19v ja isä 22v. saivat pienen tyttölapsen ja neuvola teki siitä ennakoivan lstnsuojeluilm.olen ollut heidän kanssaan tekemisissä koko hänen raskautensa ajan, ja tiedän itse että tämä on aiheeton ja suoraan sanottuna TÖRKEÄÄ neuvolan toimintaa. Neuvolan moni työntekijä on kätilö ammatiltaan, ja mielestäni (tämä on vain minun mielipiteeni) neuvolassa pitäisi olla esimerkiksi naistentautien sairaanhoitaja tai vastaava. ei kätilö. "tukiperheelläni" käy yksityisen klinikan lastenlääkäri (myös kätilöksi aikoinaan opiskellut) punnitsemassa ja mittaamassa sekä rokottamassa. Siihen he luottavat. En minäkään aio käydä neuvolassa sitten kun joskus tulen raskaaksi, luotan yksityiseen enemmän. Oletteko "arvostelijat" kuulleet isyyslomasta/isävapaasta? ko. isä/äiti/vaavi kirjoittajaa en tunne, mutta en myöskään tuomitse. Jos he pitäisivät itseään erittäin hyvinä tai erittäin huonoina vanhempina, tuskin he kirjoittaisivat asiaansa. Tai jos he tietävät että ilmoitukset eivät olleet täysin aiheettomia, en usko että he silti kirjoittaisivat asiaansa. Ellei ole vaan säälinkeruu, sittehän kaikki tällä palstalla keräisivät sääliä, jokainen joka vaan edes kommentoi jotain.
Minua saatte haukkua miten haluatte ja arvostella, en välitä. Pääasia on se että tunnen itse itseni ja elän miten elän, päivä kerrallaan. pidän työstäni.
Ja ihmisistä keiden kanssa teen yhteistyötä. En pidä sosiaaliväestä koko Suomessa, omakohtaisten kokemusten vuoksi. siksi puolustan kaikkia jotka ovat kokeneet väärin sosiaaliväen taholta.

Lue lisää

Joitakin asioita jäi epäselväksi.

Mistä sinä TIEDÄT, että se kunta jotenkin väärensi tietoja?

Jos et tuolloin ollut paljon tekemisissä biol. isäsi kanssa, TIEDÄTKÖ voivasi luottaa häneen ja hänen versioonsa totuudesta?

Oletko ajatellut, että koko käsitystäsi neovolajärjestelmästä leimaavat omat kokemuksesi, jotka ovat pitkälti subjektiivisiä?

Millainen koulutus sinulla on siihen tukihenkilön työhösi? Onko työnantajasi kunta/kaupunki?

"tiedän monia paikkakuntia missä neuvola toimii juuri noin." Tiedätkö? Kuinka monta? Mistä päin Suomea? Oletko ollut kaikissa noissa kunnissa työssä vai oletko "kuullut""?

Mistä' syystä tuosta esittelemästäsi perheestä tehtiin ennakoiva lastensuojeluilmoitus? Millä tavoin se oli mielestäsi aiheeton? Mitkä olivat perustelut? Miksi se sitten mielestäsi tehtiin?

"Minua saatte haukkua miten haluatte ja arvostella, en välitä. Pääasia on se että tunnen itse itseni ja elän miten elän, päivä kerrallaan. pidän työstäni."

Miksi ihmeessä kukaan haukkuisi sinua? Esität mielipiteesi ja perustelet niitä joskin hieman ontuvasti ja puutteellisesti.

En tiedä koulutustasoasi, mutta tekstisi kirjoitusasu onnahtelee melko pahasti. Myös asenteesi ovat melkoisen voimakkaat siihen nähden., että "tukihenkilönä" joudut luultavasti varsin paljon tekemään yhteistyötä parjaamasi sosiaalisektorin kanssa.

Aikuisena olettaisi sinunkin tajuavan, että jokainen tapaus on erilainen. Jokainen ihminen voi tehdä virheitä ja virhetulkintoja. On aika epätodennäköistä, että kaikki Suomen "sosiaaliväen" edustajat olisivat tyystin epäpäteviä ja haluaisivat pahaa ihmisille & riistää heiltä väkisin lapset pois. Uskoisin, että useimmilla on todellinen huoli lapsista ja siitä, mitä heille tapahtuu.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Joitakin asioita jäi epäselväksi.

Mistä sinä TIEDÄT, että se kunta jotenkin väärensi tietoja?

Jos et tuolloin ollut paljon tekemisissä biol. isäsi kanssa, TIEDÄTKÖ voivasi luottaa häneen ja hänen versioonsa totuudesta?

Oletko ajatellut, että koko käsitystäsi neovolajärjestelmästä leimaavat omat kokemuksesi, jotka ovat pitkälti subjektiivisiä?

Millainen koulutus sinulla on siihen tukihenkilön työhösi? Onko työnantajasi kunta/kaupunki?

"tiedän monia paikkakuntia missä neuvola toimii juuri noin." Tiedätkö? Kuinka monta? Mistä päin Suomea? Oletko ollut kaikissa noissa kunnissa työssä vai oletko "kuullut""?

Mistä' syystä tuosta esittelemästäsi perheestä tehtiin ennakoiva lastensuojeluilmoitus? Millä tavoin se oli mielestäsi aiheeton? Mitkä olivat perustelut? Miksi se sitten mielestäsi tehtiin?

"Minua saatte haukkua miten haluatte ja arvostella, en välitä. Pääasia on se että tunnen itse itseni ja elän miten elän, päivä kerrallaan. pidän työstäni."

Miksi ihmeessä kukaan haukkuisi sinua? Esität mielipiteesi ja perustelet niitä joskin hieman ontuvasti ja puutteellisesti.

En tiedä koulutustasoasi, mutta tekstisi kirjoitusasu onnahtelee melko pahasti. Myös asenteesi ovat melkoisen voimakkaat siihen nähden., että "tukihenkilönä" joudut luultavasti varsin paljon tekemään yhteistyötä parjaamasi sosiaalisektorin kanssa.

Aikuisena olettaisi sinunkin tajuavan, että jokainen tapaus on erilainen. Jokainen ihminen voi tehdä virheitä ja virhetulkintoja. On aika epätodennäköistä, että kaikki Suomen "sosiaaliväen" edustajat olisivat tyystin epäpäteviä ja haluaisivat pahaa ihmisille & riistää heiltä väkisin lapset pois. Uskoisin, että useimmilla on todellinen huoli lapsista ja siitä, mitä heille tapahtuu.

Lue lisää

Tämäkin keskustelu hyytyi tähän. Miksiköhän tuo nimim. yks vaan 77 ei vastaa?

GHJGJHG kirjoitti:

Tämäkin keskustelu hyytyi tähän. Miksiköhän tuo nimim. yks vaan 77 ei vastaa?

Tämän ketjun lopahtaminen kertoo meille taas kerran sen, mistä tässä on kysymys. Osa marisee marisemisen takia. Osa taas ei millään ymmärrä, että joku jossakin olisi voinut jotenkin ihan itsekin vaikkapa aiheuttaa lastensuojelullisia toimenpiteitä!

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Tämän ketjun lopahtaminen kertoo meille taas kerran sen, mistä tässä on kysymys. Osa marisee marisemisen takia. Osa taas ei millään ymmärrä, että joku jossakin olisi voinut jotenkin ihan itsekin vaikkapa aiheuttaa lastensuojelullisia toimenpiteitä!

Lue lisää

Olemme itse keskellä aiheetonta ilmoitusta, miestäni syytetään lapsemme "taputtelusta" koulupsykologin tekemän ilmoituksen mukaan. Toistaiseksi juttu on vielä auki, mutta poliisin mukaan meidän ei ole syytä huoleen, lapselle on mm. esitetty johdattelevia kysymyksiä. Olo on aivan epätodellinen, perhe, joka on yhteistyöhalukas, valmis hakemaan lapsensa käytökselle apua, työkaluja toimia ryhmässä ja hallita itseään ja tilanteita koulussa, leimataan ja vielä pahimmalla mahdollisella tavalla. On vaikea ymmärtää, että lastenhuollossa toimivat henkilöt ovat niin epäpäteviä, että lähtevät hakemaan lapsen käytöksen syytä vanhemmista; on käyty läpi tukistaminen (kyllä, olen joskus antanut tukkapöllöä) alkoholismi (kyllä, juomme alkoholia) ja nyt tämä, jota koulupsykologi sanoi epäilleensä jo pidemmän aikaa. Yritämme pitää perhe-elämän normaalina, toimia tavallisesti, mutta tilanteen absurdius on niin loukkaavaa, tämä ei ole mikään pikkujuttu, josta keskustellaan työkavereiden, tai ystävien kanssa!! Toki lapsen hyvinvointi ja huoli siitä on ensisijaista, mutta jo ilman koulutustakin maalaisjärjellä voi esittää lapselle kysymyksiä, jotka tuovat lapsen oman kerronnan, eikä kysyjän omia jo etukäteen haettuja näkemyksiä esille. Vaikka asia ei menisi yhtään eteenpäin, loppuisi tähän, niin silti se jättää ikuiset arvet meidän vanhempien mieliin, epäuskon, luottamuksen julkishallintoon, asiantuntijoihin, sekä myös halun olla yhteistyökykyinen, olen ennemmin hankala äiti, joka ajaa lapsensa hyvinvointia, mutta ASIANTUNTEVIN keinoin!!! Onneksi olemme vahva perhe, keskinäinen luottamus sekä kommunikointi on hyvä, muuten tästä olisi vaikea mennä eteenpäin ehjänä. Todennäköisesti kyseenalaistamme asuinpaikkakuntamme resurssit, ammattitaidon, vaikka kuinka olisi virkamiehen velvollisuus tehdä ilmoitus kun hän epäilee jotakin, mutta ammatillisen osaamisen puutetta ko. henkilö on osoittanut lapselle osoittamillaan kysymyksillä, joita ei missään nimessä saa lapselle tehdä. Yritämme tsempata, ja toivoa parasta, lapsemme on erityislapsi, joka vaatii tukea ja ohjausta, mutta oikealla tavalla!!!

Loukkaantunut äiti kirjoitti:

Olemme itse keskellä aiheetonta ilmoitusta, miestäni syytetään lapsemme "taputtelusta" koulupsykologin tekemän ilmoituksen mukaan. Toistaiseksi juttu on vielä auki, mutta poliisin mukaan meidän ei ole syytä huoleen, lapselle on mm. esitetty johdattelevia kysymyksiä. Olo on aivan epätodellinen, perhe, joka on yhteistyöhalukas, valmis hakemaan lapsensa käytökselle apua, työkaluja toimia ryhmässä ja hallita itseään ja tilanteita koulussa, leimataan ja vielä pahimmalla mahdollisella tavalla. On vaikea ymmärtää, että lastenhuollossa toimivat henkilöt ovat niin epäpäteviä, että lähtevät hakemaan lapsen käytöksen syytä vanhemmista; on käyty läpi tukistaminen (kyllä, olen joskus antanut tukkapöllöä) alkoholismi (kyllä, juomme alkoholia) ja nyt tämä, jota koulupsykologi sanoi epäilleensä jo pidemmän aikaa. Yritämme pitää perhe-elämän normaalina, toimia tavallisesti, mutta tilanteen absurdius on niin loukkaavaa, tämä ei ole mikään pikkujuttu, josta keskustellaan työkavereiden, tai ystävien kanssa!! Toki lapsen hyvinvointi ja huoli siitä on ensisijaista, mutta jo ilman koulutustakin maalaisjärjellä voi esittää lapselle kysymyksiä, jotka tuovat lapsen oman kerronnan, eikä kysyjän omia jo etukäteen haettuja näkemyksiä esille. Vaikka asia ei menisi yhtään eteenpäin, loppuisi tähän, niin silti se jättää ikuiset arvet meidän vanhempien mieliin, epäuskon, luottamuksen julkishallintoon, asiantuntijoihin, sekä myös halun olla yhteistyökykyinen, olen ennemmin hankala äiti, joka ajaa lapsensa hyvinvointia, mutta ASIANTUNTEVIN keinoin!!! Onneksi olemme vahva perhe, keskinäinen luottamus sekä kommunikointi on hyvä, muuten tästä olisi vaikea mennä eteenpäin ehjänä. Todennäköisesti kyseenalaistamme asuinpaikkakuntamme resurssit, ammattitaidon, vaikka kuinka olisi virkamiehen velvollisuus tehdä ilmoitus kun hän epäilee jotakin, mutta ammatillisen osaamisen puutetta ko. henkilö on osoittanut lapselle osoittamillaan kysymyksillä, joita ei missään nimessä saa lapselle tehdä. Yritämme tsempata, ja toivoa parasta, lapsemme on erityislapsi, joka vaatii tukea ja ohjausta, mutta oikealla tavalla!!!

Lue lisää

Kerrohan meille, miksi viranomaiset alun alkaen kiinnittivät huomion perheeseesi. Oliko jossakin ongelma?

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Kerrohan meille, miksi viranomaiset alun alkaen kiinnittivät huomion perheeseesi. Oliko jossakin ongelma?

Heippa,
törmäsin tähän keskusteluun ja nyt on pakko avata "sanainen arkku" Perheellämme on kolmenvuoden takainen perätön ilmoitus lastensuojeluun päiväkodin tekemänä. Itse olin aivan rikki asian tultua sosiaaliviranomaisilta tietooni. Emme tunnistaneet lastamme heidän lähettämästä ilmoituksesta joka oli muutenkin epätoden mukainen.
Sosiaalitoimi tutki lain mukaisesti asian mikä ei äitinä ja isänä ollut todellakaan mitään miellyttävää. Lopputulema oli että perheellämme asiat ok ja asiakkuus loppui.

Itse olen kärsinyt tuon jälkeen tapahtuneesta ja huomannut saman kuin ap että se todella SYÖ vanhemmuutta. Yritän ajatella asiaa niin että meidänkin tapauksessa nämä ilmoituksen tekijät ja sosiaalitoimi halusivat vain ja ainoastaan hyvää lapselleni. Tämän ajatuksen kantamana olen jotenkin toipunut ja alkanut uskoa siihen että "olen itsekkin hyvä äiti" Jos joku muu "huomaa tai luulee" ettei lapsellani ole kaikki kunnossa on lapsen edun mukaista selvittää tilanne. Tätä on niin vaikea selittää.. mutta minua vanhempana kantaa ajatus siitä ettei kukaan oikeasti halua mitään pahaa lapselleni, siihen on vaan yritettevä luottaa.

Kaikille saman läpikäyneille voimia ja valoa!

äiti73 kirjoitti:

Heippa,
törmäsin tähän keskusteluun ja nyt on pakko avata "sanainen arkku" Perheellämme on kolmenvuoden takainen perätön ilmoitus lastensuojeluun päiväkodin tekemänä. Itse olin aivan rikki asian tultua sosiaaliviranomaisilta tietooni. Emme tunnistaneet lastamme heidän lähettämästä ilmoituksesta joka oli muutenkin epätoden mukainen.
Sosiaalitoimi tutki lain mukaisesti asian mikä ei äitinä ja isänä ollut todellakaan mitään miellyttävää. Lopputulema oli että perheellämme asiat ok ja asiakkuus loppui.

Itse olen kärsinyt tuon jälkeen tapahtuneesta ja huomannut saman kuin ap että se todella SYÖ vanhemmuutta. Yritän ajatella asiaa niin että meidänkin tapauksessa nämä ilmoituksen tekijät ja sosiaalitoimi halusivat vain ja ainoastaan hyvää lapselleni. Tämän ajatuksen kantamana olen jotenkin toipunut ja alkanut uskoa siihen että "olen itsekkin hyvä äiti" Jos joku muu "huomaa tai luulee" ettei lapsellani ole kaikki kunnossa on lapsen edun mukaista selvittää tilanne. Tätä on niin vaikea selittää.. mutta minua vanhempana kantaa ajatus siitä ettei kukaan oikeasti halua mitään pahaa lapselleni, siihen on vaan yritettevä luottaa.

Kaikille saman läpikäyneille voimia ja valoa!

Lue lisää

teimme asiasta aikoinaan kantelun lääninhallitukseen. Sen tulosena ko. päiväkoti sai moitteita yhteistyökyvyttömyydestään sekä siitä etteivät olleet toimineet lain mukaisesti ja keskusteleet "huolestaan" kanssamme. Jos asioista oltaisiin puhuttu ja ne oltaisiin kirjattu kuten kuuluu koko huolta tuskin olisi ollut tai ainakaan sen selvittelyyn ei oltaisi tarvittu lastensuojelua koska me vanhemmat olisimme kyllä pyrkineet toiminaan lapsemme edun mukaisesti selvittämällä vätettyä oirehdintaa.

Mutta siis arvet tällainen jättää, siitä ei pääse mihinkään. Toivon kaikille saman kohdannelle että ne joskus voisivat olla voimavara. Niin lasten kuin meidän särkyneiden vanhempien elämä kuitenkin jatkuu kaikesta kamaluudesta huolimatta.

Hyvää Joulunaikaa!

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Aivopesu-huuhaat kuittaan olankohautuksella.

Huostaanotoista toteaisin sen, ettei kovinkaan moni huostaanotetun vanhempi luultavasti pidä huostaanottoa oikeana ratkaisuna. Tämän lisäksi huostaanotto voi joskus olla se tekijä, joka saa vanhemman ryhdistäytymään. Jossittelu ei hedelmällistä ole.

Tämän päivän koulumaailmassa näen jatkuvasti lapsia, joiden kasvatus on joko osin tai kokonaan retuperällä. Perusasiat - ravinto & vaatteet - saattavat hoidetuiksi tulla, mutta muu touhu onkin kuin synkästä kauhutarinasta. Siitä huolimatta huostaanottotilanne ei lähelläkään ole.

Hyvin harva vanhempi on kykenevä puolueettomasti omaa tilannettaan analysoimaan.

Mutta - kuten sanoin - myös virheellisiä huostaanottojakin tapahtuu. Viranomaisten toiminta on usein jähmeää. Paljon tapahtuu kuitenkin niitäkin tilanteita, joissa se lapsen oma vanhempi ei todellakaan ole paras mahdollinen. Kantanette toki huolta niistäkin tilanteista?

Lue lisää

Voisiko joku viranomainen vastata: miten on mahdollista että virheellisiä huostaanottoja tapahtuu, kun kerran omien sanojenne mukaan tutkitte joka tapauksen? Eikö teidän ammattitaitonne riitä tutkimuksiinne? Vai onko virheellinen huostaanotto tahallinen rikos? Kosto esim. viranomaisesta tehdystä valituksesta? Tai liiketoimi?

kanssa sossun kimppuuni, koska menin ilmottamaan sunnuntaina pomolleni että olen kuumeessa ja ma aamusta menen tk:hon.. no kävin aamulla laprassa ja lekurillekkin oli tilattu aika iltapäivälle.. eikös kohta kotiiin päästyäni soinut ovikello ja sossun akat oventakana...kuulemma juovuksissa (pomon mukaan)..
siinä tenttasivat sitte että olenko juonut..no en..just tulin labrasta... no mikä sulla mukamas on..no empä vielä tiiä kun tuo lekurikin on vasta iltapäivällä, auliisti kyllä lupasin soittaa perään että minkä diagnoosin
lekuri mulle tekee ja siitä lähtien sossun kynsissä..raporttissa luki että asunnossa oli lattialla lapsen sukkia, sekanen asunto.. sekasen siitä teki että astioita oli tiskialtaassa, roskapussi oven vieressä, lapsen sänky petaamatta, puhtaanpyykin korissa viikkausta odottavia vaatteita..Vittu mitä toimintaa.. nuohan on normaalia asumiseen kuuluvia juttuja! eri asia jos olis ollu todella paskasta ja kalja/ viinapulloja yms.. mutta että ..ei mee jakeluun..jos menis yht äkii niiden kotiin oliskohan siellä yhtään siistimpää? no lopputulos oli niiden mielestä se että olen liian väsynyt kun ei jaksa kotia hoitaa!!!!

näin täällä! kirjoitti:

kanssa sossun kimppuuni, koska menin ilmottamaan sunnuntaina pomolleni että olen kuumeessa ja ma aamusta menen tk:hon.. no kävin aamulla laprassa ja lekurillekkin oli tilattu aika iltapäivälle.. eikös kohta kotiiin päästyäni soinut ovikello ja sossun akat oventakana...kuulemma juovuksissa (pomon mukaan)..
siinä tenttasivat sitte että olenko juonut..no en..just tulin labrasta... no mikä sulla mukamas on..no empä vielä tiiä kun tuo lekurikin on vasta iltapäivällä, auliisti kyllä lupasin soittaa perään että minkä diagnoosin
lekuri mulle tekee ja siitä lähtien sossun kynsissä..raporttissa luki että asunnossa oli lattialla lapsen sukkia, sekanen asunto.. sekasen siitä teki että astioita oli tiskialtaassa, roskapussi oven vieressä, lapsen sänky petaamatta, puhtaanpyykin korissa viikkausta odottavia vaatteita..Vittu mitä toimintaa.. nuohan on normaalia asumiseen kuuluvia juttuja! eri asia jos olis ollu todella paskasta ja kalja/ viinapulloja yms.. mutta että ..ei mee jakeluun..jos menis yht äkii niiden kotiin oliskohan siellä yhtään siistimpää? no lopputulos oli niiden mielestä se että olen liian väsynyt kun ei jaksa kotia hoitaa!!!!

Lue lisää

Mistähän IHMEESTÄ pomollesi oli ajatus mieleen tullut?

Hänkö oli ilmoituksen sinusta tehnyt? Miksi?'¨

Onko sosiaalitoimi aikaisemmin tilannettanne tutkinut? Miksi?

yksi kymmenestä - politiikkahan on käytössä monessa paikassa. USA tahkoaa ohjuksin siviilejä josko heistä yksi olisi terroristi... vähät tartte välittää muista. Oikeutus on!

Jos 9 perhettä suistaa raiteiltaa jotta yksi osuu oikeaan niin ei voi olla oikein. Täytyy löytää jokin toinen tapa. Eikö?

7+10 kirjoitti:

yksi kymmenestä - politiikkahan on käytössä monessa paikassa. USA tahkoaa ohjuksin siviilejä josko heistä yksi olisi terroristi... vähät tartte välittää muista. Oikeutus on!

Jos 9 perhettä suistaa raiteiltaa jotta yksi osuu oikeaan niin ei voi olla oikein. Täytyy löytää jokin toinen tapa. Eikö?

Lue lisää

On aika utopistista kuvitella, että Suomen huostaanotetuista lapsista suuri osa olisi aiheetta huostaanotettu. On tietenkin kivuliasta kenelle tahansa myöntää, että oma toiminta väärää olisi, mutta todellisuudessa enin osa lapsista on otettu pois vanhemmiltaan aivan aiheesta.

Opettajat törmäävät päivittäin kouluissa tapauksiin, joissa kodin toiminta on täysin ulalla. Reaalimaailmassa kynnys puuttua kotien toimintaan on korkea ja en ainakaan itse kovin helposti turvautuisi viranomaisapuun ilman painavia syitä. Näytön pitäisi olla todella selvää.

Tosielämässä törmään itsekin jatkuvasti oppilaisiin, joiden vanhempien mopo on syystä tai toisesta karannut käsistä. Edes riittävä perushoiva ei näytä onnistuvan ja omassa toiminnassa ei tietenkään mitään väärää nähdä. Jos ongelmia on, ne ovat muiden tahojen syytä. Ongelmista huomauttaminen on näille ihmisille kestämätön paikka ja tekipä ulkopuolinen tarkastelija mitä tahansa havaintoja, ne eivät totta ole. Asiapitoista keskustelua joko vältellään tai keskustelutilanteissa turvaudutaan raivokohtauksiin & muuhun aggressioon ja uhkailuun.

On äärimmäisen turhauttavaa nähdä, miten ongelmaisia monien lasten taustat ovat. Ihmisten avuttomuus peruskasvatuksen suhteen on ajoittain järkyttävää ja yhä enemmän on vanhempia, joiden mielestä on aivan tavallista vaikkapa se, etteivät heidän pienetkään lapsensa tottele heitä. Sana EI on monille vieras ja kun lapset siihen koulussa tutustuvat, seurauksena on pulmia. Säännöt ja tiukat normit ovat kouluikäisille järkyttävä kokemus, jos niihin ei aiemmin ole tottunut. Erityisesti monet - eivät siis kaikki! - yh-äidit ovat poikiensa kanssa suossa. Arvovaltaa ei vain ole ja jo alakouluikäiset pojat pompottavat äitejään miten tahtovat. Rikkinäiset perheet ovat usein ongelmissa. Vaihtuvat isä- ja äitipuolet tuovat oman osansa keitokseen.

Huostaanotto on aina raskas toimenpide. Ikävän moni ei näe omaa toimintaansa vaikuttimena huostaanotolle. Itse pyrkisin löytämään jonkin muun keinon puuttua perheen ongelmiin jo aikaisemmin. Monissa tapauksissa ongelmat ovat selvät ja vain keino puuttua tilanteeseen puuttuu. Monista lapsista näkee jo alle 10-vuotiaina sen, että syrjäytymisen riskit ovat suuret. Kun vanhempi ei enää jaksa puuttua asioihin, päässä pitäisi alkaa raksuttaa. Valitettavasti niin ei vain aina kä'y.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

On aika utopistista kuvitella, että Suomen huostaanotetuista lapsista suuri osa olisi aiheetta huostaanotettu. On tietenkin kivuliasta kenelle tahansa myöntää, että oma toiminta väärää olisi, mutta todellisuudessa enin osa lapsista on otettu pois vanhemmiltaan aivan aiheesta.

Opettajat törmäävät päivittäin kouluissa tapauksiin, joissa kodin toiminta on täysin ulalla. Reaalimaailmassa kynnys puuttua kotien toimintaan on korkea ja en ainakaan itse kovin helposti turvautuisi viranomaisapuun ilman painavia syitä. Näytön pitäisi olla todella selvää.

Tosielämässä törmään itsekin jatkuvasti oppilaisiin, joiden vanhempien mopo on syystä tai toisesta karannut käsistä. Edes riittävä perushoiva ei näytä onnistuvan ja omassa toiminnassa ei tietenkään mitään väärää nähdä. Jos ongelmia on, ne ovat muiden tahojen syytä. Ongelmista huomauttaminen on näille ihmisille kestämätön paikka ja tekipä ulkopuolinen tarkastelija mitä tahansa havaintoja, ne eivät totta ole. Asiapitoista keskustelua joko vältellään tai keskustelutilanteissa turvaudutaan raivokohtauksiin & muuhun aggressioon ja uhkailuun.

On äärimmäisen turhauttavaa nähdä, miten ongelmaisia monien lasten taustat ovat. Ihmisten avuttomuus peruskasvatuksen suhteen on ajoittain järkyttävää ja yhä enemmän on vanhempia, joiden mielestä on aivan tavallista vaikkapa se, etteivät heidän pienetkään lapsensa tottele heitä. Sana EI on monille vieras ja kun lapset siihen koulussa tutustuvat, seurauksena on pulmia. Säännöt ja tiukat normit ovat kouluikäisille järkyttävä kokemus, jos niihin ei aiemmin ole tottunut. Erityisesti monet - eivät siis kaikki! - yh-äidit ovat poikiensa kanssa suossa. Arvovaltaa ei vain ole ja jo alakouluikäiset pojat pompottavat äitejään miten tahtovat. Rikkinäiset perheet ovat usein ongelmissa. Vaihtuvat isä- ja äitipuolet tuovat oman osansa keitokseen.

Huostaanotto on aina raskas toimenpide. Ikävän moni ei näe omaa toimintaansa vaikuttimena huostaanotolle. Itse pyrkisin löytämään jonkin muun keinon puuttua perheen ongelmiin jo aikaisemmin. Monissa tapauksissa ongelmat ovat selvät ja vain keino puuttua tilanteeseen puuttuu. Monista lapsista näkee jo alle 10-vuotiaina sen, että syrjäytymisen riskit ovat suuret. Kun vanhempi ei enää jaksa puuttua asioihin, päässä pitäisi alkaa raksuttaa. Valitettavasti niin ei vain aina kä'y.

Lue lisää

ei tässä ketjussa ainakaa aloittaja puhunut mistään huostaanotosta vaan aiheettomasta ls-ilmoituksesta.
Sen aiheuttama shokki, kun tuollainen hoidetaan huonosti aiheuttaa hyvinkin traumoja. Siitähän tässä oli kyse. Aiheettoman lastensuojeluilmoituksen aiheuttamasta tuhosta perheelle. Ja jos kymmenestä perheestä se on aiheellinen vain yhden kohdalla niin voidaanko oikeasti olla sitä mieltä että muiden prheiden kärsimät kokemukset ovat vain jonkinlainen olankohautuksella ohitettava epäkohta? Kas kun niitä ilmoituksen tekijöitä on niin moneen junaan. Ja koskaan se ilmoitus ei ole ohitettavissa noin vain. Sen kun kokee niin tajuaa kuinka häpeälliseltä ja nöyryyttävältä se tuntuu. Tiedän mistä puhun koska omalla kohdallani ao ilmoituksen seurauksena oli paniikkikohtaukset joita on nyt hoidettu jo jonkin aikaa. Eikä meidänkään perheestä löydetty mitään vikaa. Syyllisyys ja järkytys oli todella valtava.

panicmom kirjoitti:

ei tässä ketjussa ainakaa aloittaja puhunut mistään huostaanotosta vaan aiheettomasta ls-ilmoituksesta.
Sen aiheuttama shokki, kun tuollainen hoidetaan huonosti aiheuttaa hyvinkin traumoja. Siitähän tässä oli kyse. Aiheettoman lastensuojeluilmoituksen aiheuttamasta tuhosta perheelle. Ja jos kymmenestä perheestä se on aiheellinen vain yhden kohdalla niin voidaanko oikeasti olla sitä mieltä että muiden prheiden kärsimät kokemukset ovat vain jonkinlainen olankohautuksella ohitettava epäkohta? Kas kun niitä ilmoituksen tekijöitä on niin moneen junaan. Ja koskaan se ilmoitus ei ole ohitettavissa noin vain. Sen kun kokee niin tajuaa kuinka häpeälliseltä ja nöyryyttävältä se tuntuu. Tiedän mistä puhun koska omalla kohdallani ao ilmoituksen seurauksena oli paniikkikohtaukset joita on nyt hoidettu jo jonkin aikaa. Eikä meidänkään perheestä löydetty mitään vikaa. Syyllisyys ja järkytys oli todella valtava.

Lue lisää

Juuri tätäkin juttua olen yrittänyt selittää, ilmeisesti huonosti.

En usko hetkeäkään, että suuri osa lastensuojeluilmoituksistakaan olisi aiheettomia. Jokin taho jossakin on huolestunut lapsesta ja tämän vuoksi hän on toiminut. Useinkaan ulkopuolisella ei paljoa vaihtoehtoja ole - sikäli järjestelmässämme on korjattavaa.

Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että vaikkapa opettajan havaitessa selviä ongelmia, hän ei voi tehdä periaatteessa mitään ellei sosiaalipuoli tartu toimeen. Jos keskustelu vanhemman/vanhempien kanssa ei auta, viranomaisia tarvitaan. Läheskään kaikki vanhemmat eivät avun tarvettaan näe, vaikka ulkopuolisen näkökulmasta tilanne olisikin selvä.

Perheen ongelmiin puuttuminen on aina kivuliasta - ihan kaikille osapuolille. Faktojen kohtaaminen on tuskallista jokaiselle vanhemmalle ja siinä vaiheessa on täysin normaalia raivostua. Totta on myös se, että erityisesti ilmoituksen ollessa aiheeton, suuttumus on oikeutettua.

Enin osa lastensuojeluilmoituksista ei kuitenkaan ole aiheettomia. Ja ilmoituksen takana on AINA selkeä huoli lapsesta. Siinä, että lasten etua tavoitellaan, ei liene mitään väärää. Lastensuojeluilmoitus on raskas työkalu, mutta tässä kohdin lainsäädännössämme on ongelmia. Kuten jo sanoin, jokin välimuoto pitäisi olla. Esim. jonkinlainen pakollinen "keskustelu"? No, sekin luonnollisesti leimaisi ja loukkaisi...

Itsekin koen usein opettajana hetkiä, jolloin oikein kunnolla asiaa joutuu pohtimaan. Tekisi mieli sanoa vanhemmalle jotakin tyyliin "Mitä ihmettä te oikein aiotte?" Helppoa se ei kuitenkaan ole. Yhteistyö voi tuikitarpeellisessa tilanteessa tyssätä yhteenkin väärään sanaan. Asioita on sitten pakko laittaa vaakakuppiin.

Niin. Ehkäpä jopa niillä aiheettomillakin lastensuojeluilmoituksilla kuitenkin jotakin hyvääkin aikaan saadaan. Ainakin se on osoitus siitä, että joku jossakin on huolissaan.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Juuri tätäkin juttua olen yrittänyt selittää, ilmeisesti huonosti.

En usko hetkeäkään, että suuri osa lastensuojeluilmoituksistakaan olisi aiheettomia. Jokin taho jossakin on huolestunut lapsesta ja tämän vuoksi hän on toiminut. Useinkaan ulkopuolisella ei paljoa vaihtoehtoja ole - sikäli järjestelmässämme on korjattavaa.

Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että vaikkapa opettajan havaitessa selviä ongelmia, hän ei voi tehdä periaatteessa mitään ellei sosiaalipuoli tartu toimeen. Jos keskustelu vanhemman/vanhempien kanssa ei auta, viranomaisia tarvitaan. Läheskään kaikki vanhemmat eivät avun tarvettaan näe, vaikka ulkopuolisen näkökulmasta tilanne olisikin selvä.

Perheen ongelmiin puuttuminen on aina kivuliasta - ihan kaikille osapuolille. Faktojen kohtaaminen on tuskallista jokaiselle vanhemmalle ja siinä vaiheessa on täysin normaalia raivostua. Totta on myös se, että erityisesti ilmoituksen ollessa aiheeton, suuttumus on oikeutettua.

Enin osa lastensuojeluilmoituksista ei kuitenkaan ole aiheettomia. Ja ilmoituksen takana on AINA selkeä huoli lapsesta. Siinä, että lasten etua tavoitellaan, ei liene mitään väärää. Lastensuojeluilmoitus on raskas työkalu, mutta tässä kohdin lainsäädännössämme on ongelmia. Kuten jo sanoin, jokin välimuoto pitäisi olla. Esim. jonkinlainen pakollinen "keskustelu"? No, sekin luonnollisesti leimaisi ja loukkaisi...

Itsekin koen usein opettajana hetkiä, jolloin oikein kunnolla asiaa joutuu pohtimaan. Tekisi mieli sanoa vanhemmalle jotakin tyyliin "Mitä ihmettä te oikein aiotte?" Helppoa se ei kuitenkaan ole. Yhteistyö voi tuikitarpeellisessa tilanteessa tyssätä yhteenkin väärään sanaan. Asioita on sitten pakko laittaa vaakakuppiin.

Niin. Ehkäpä jopa niillä aiheettomillakin lastensuojeluilmoituksilla kuitenkin jotakin hyvääkin aikaan saadaan. Ainakin se on osoitus siitä, että joku jossakin on huolissaan.

Lue lisää

Oletpas sinä naiivi. Oletko koittanut riisua kukkahattuasi? Tai vaaleanpunaisia lasejasi?

Et varmaankaan.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Juuri tätäkin juttua olen yrittänyt selittää, ilmeisesti huonosti.

En usko hetkeäkään, että suuri osa lastensuojeluilmoituksistakaan olisi aiheettomia. Jokin taho jossakin on huolestunut lapsesta ja tämän vuoksi hän on toiminut. Useinkaan ulkopuolisella ei paljoa vaihtoehtoja ole - sikäli järjestelmässämme on korjattavaa.

Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että vaikkapa opettajan havaitessa selviä ongelmia, hän ei voi tehdä periaatteessa mitään ellei sosiaalipuoli tartu toimeen. Jos keskustelu vanhemman/vanhempien kanssa ei auta, viranomaisia tarvitaan. Läheskään kaikki vanhemmat eivät avun tarvettaan näe, vaikka ulkopuolisen näkökulmasta tilanne olisikin selvä.

Perheen ongelmiin puuttuminen on aina kivuliasta - ihan kaikille osapuolille. Faktojen kohtaaminen on tuskallista jokaiselle vanhemmalle ja siinä vaiheessa on täysin normaalia raivostua. Totta on myös se, että erityisesti ilmoituksen ollessa aiheeton, suuttumus on oikeutettua.

Enin osa lastensuojeluilmoituksista ei kuitenkaan ole aiheettomia. Ja ilmoituksen takana on AINA selkeä huoli lapsesta. Siinä, että lasten etua tavoitellaan, ei liene mitään väärää. Lastensuojeluilmoitus on raskas työkalu, mutta tässä kohdin lainsäädännössämme on ongelmia. Kuten jo sanoin, jokin välimuoto pitäisi olla. Esim. jonkinlainen pakollinen "keskustelu"? No, sekin luonnollisesti leimaisi ja loukkaisi...

Itsekin koen usein opettajana hetkiä, jolloin oikein kunnolla asiaa joutuu pohtimaan. Tekisi mieli sanoa vanhemmalle jotakin tyyliin "Mitä ihmettä te oikein aiotte?" Helppoa se ei kuitenkaan ole. Yhteistyö voi tuikitarpeellisessa tilanteessa tyssätä yhteenkin väärään sanaan. Asioita on sitten pakko laittaa vaakakuppiin.

Niin. Ehkäpä jopa niillä aiheettomillakin lastensuojeluilmoituksilla kuitenkin jotakin hyvääkin aikaan saadaan. Ainakin se on osoitus siitä, että joku jossakin on huolissaan.

Lue lisää

Erikoista, että opettajat tuntevat näin hyvin oppilaittensa perheitä.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

On aika utopistista kuvitella, että Suomen huostaanotetuista lapsista suuri osa olisi aiheetta huostaanotettu. On tietenkin kivuliasta kenelle tahansa myöntää, että oma toiminta väärää olisi, mutta todellisuudessa enin osa lapsista on otettu pois vanhemmiltaan aivan aiheesta.

Opettajat törmäävät päivittäin kouluissa tapauksiin, joissa kodin toiminta on täysin ulalla. Reaalimaailmassa kynnys puuttua kotien toimintaan on korkea ja en ainakaan itse kovin helposti turvautuisi viranomaisapuun ilman painavia syitä. Näytön pitäisi olla todella selvää.

Tosielämässä törmään itsekin jatkuvasti oppilaisiin, joiden vanhempien mopo on syystä tai toisesta karannut käsistä. Edes riittävä perushoiva ei näytä onnistuvan ja omassa toiminnassa ei tietenkään mitään väärää nähdä. Jos ongelmia on, ne ovat muiden tahojen syytä. Ongelmista huomauttaminen on näille ihmisille kestämätön paikka ja tekipä ulkopuolinen tarkastelija mitä tahansa havaintoja, ne eivät totta ole. Asiapitoista keskustelua joko vältellään tai keskustelutilanteissa turvaudutaan raivokohtauksiin & muuhun aggressioon ja uhkailuun.

On äärimmäisen turhauttavaa nähdä, miten ongelmaisia monien lasten taustat ovat. Ihmisten avuttomuus peruskasvatuksen suhteen on ajoittain järkyttävää ja yhä enemmän on vanhempia, joiden mielestä on aivan tavallista vaikkapa se, etteivät heidän pienetkään lapsensa tottele heitä. Sana EI on monille vieras ja kun lapset siihen koulussa tutustuvat, seurauksena on pulmia. Säännöt ja tiukat normit ovat kouluikäisille järkyttävä kokemus, jos niihin ei aiemmin ole tottunut. Erityisesti monet - eivät siis kaikki! - yh-äidit ovat poikiensa kanssa suossa. Arvovaltaa ei vain ole ja jo alakouluikäiset pojat pompottavat äitejään miten tahtovat. Rikkinäiset perheet ovat usein ongelmissa. Vaihtuvat isä- ja äitipuolet tuovat oman osansa keitokseen.

Huostaanotto on aina raskas toimenpide. Ikävän moni ei näe omaa toimintaansa vaikuttimena huostaanotolle. Itse pyrkisin löytämään jonkin muun keinon puuttua perheen ongelmiin jo aikaisemmin. Monissa tapauksissa ongelmat ovat selvät ja vain keino puuttua tilanteeseen puuttuu. Monista lapsista näkee jo alle 10-vuotiaina sen, että syrjäytymisen riskit ovat suuret. Kun vanhempi ei enää jaksa puuttua asioihin, päässä pitäisi alkaa raksuttaa. Valitettavasti niin ei vain aina kä'y.

Lue lisää

Koululle on ongelma, jos pyytää opettajia käyttäytymään lain edellyttämällä tavalla. Sen jälkeen olet ongelmaperhe.

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Mistähän IHMEESTÄ pomollesi oli ajatus mieleen tullut?

Hänkö oli ilmoituksen sinusta tehnyt? Miksi?'¨

Onko sosiaalitoimi aikaisemmin tilannettanne tutkinut? Miksi?

Lue lisää

Tämä ammattikasvattaja vaikuttaa samanlaiselta kuin yhdessä syrjäisessä kylässä eräs lastenhoitaja... Täysin ammattitaidoton joka ei osaa yhdistää omaa tekemistään ja tulosta 1 1

Ihmetellään vaan kun on sosialiset välit huonoja ja hänellä on tähän oikeus syy mikä tahansa. Ei hätää nämä kirjoittajat katoavat noin vuodessa parissa kun saavat lopulta jonkun muun "projektin"

Ammattikasvattaja kirjoitti:

Juuri tätäkin juttua olen yrittänyt selittää, ilmeisesti huonosti.

En usko hetkeäkään, että suuri osa lastensuojeluilmoituksistakaan olisi aiheettomia. Jokin taho jossakin on huolestunut lapsesta ja tämän vuoksi hän on toiminut. Useinkaan ulkopuolisella ei paljoa vaihtoehtoja ole - sikäli järjestelmässämme on korjattavaa.

Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että vaikkapa opettajan havaitessa selviä ongelmia, hän ei voi tehdä periaatteessa mitään ellei sosiaalipuoli tartu toimeen. Jos keskustelu vanhemman/vanhempien kanssa ei auta, viranomaisia tarvitaan. Läheskään kaikki vanhemmat eivät avun tarvettaan näe, vaikka ulkopuolisen näkökulmasta tilanne olisikin selvä.

Perheen ongelmiin puuttuminen on aina kivuliasta - ihan kaikille osapuolille. Faktojen kohtaaminen on tuskallista jokaiselle vanhemmalle ja siinä vaiheessa on täysin normaalia raivostua. Totta on myös se, että erityisesti ilmoituksen ollessa aiheeton, suuttumus on oikeutettua.

Enin osa lastensuojeluilmoituksista ei kuitenkaan ole aiheettomia. Ja ilmoituksen takana on AINA selkeä huoli lapsesta. Siinä, että lasten etua tavoitellaan, ei liene mitään väärää. Lastensuojeluilmoitus on raskas työkalu, mutta tässä kohdin lainsäädännössämme on ongelmia. Kuten jo sanoin, jokin välimuoto pitäisi olla. Esim. jonkinlainen pakollinen "keskustelu"? No, sekin luonnollisesti leimaisi ja loukkaisi...

Itsekin koen usein opettajana hetkiä, jolloin oikein kunnolla asiaa joutuu pohtimaan. Tekisi mieli sanoa vanhemmalle jotakin tyyliin "Mitä ihmettä te oikein aiotte?" Helppoa se ei kuitenkaan ole. Yhteistyö voi tuikitarpeellisessa tilanteessa tyssätä yhteenkin väärään sanaan. Asioita on sitten pakko laittaa vaakakuppiin.

Niin. Ehkäpä jopa niillä aiheettomillakin lastensuojeluilmoituksilla kuitenkin jotakin hyvääkin aikaan saadaan. Ainakin se on osoitus siitä, että joku jossakin on huolissaan.

Lue lisää

Vai että ilmoituksen takana on AINA huoli. Kerronpa omasta tapauksestani: Perätön ja nimetön lastensuojeluilmoitus henkilöltä, joka sekosi minulle netissä niin että jouduin hänet poistamaan ja estämään (seuraavana päivänä tästä nimetön lasu), ei ole koskaan tavannut minua tai lapsiani livenä ja sepusti sellaiset tarinat, ettei pyhä tosikaan. Esitti itsensä lähipiiriin kuuluvaksi, selitti näin anonymiteettinsä. Puhui myös "me"-muodossa, että ikään kuin kyseessä olisi ollut kaksi tai useampi lähipiirimme henkilö. Lasu oli täynnä asiavirheitä eli jäi noin kolmessa neljässä kohdassa kiinni siitä, ettei ole meidän lähipiiriä. Tää tyyppi asuu vielä toisella paikkakunnalla ja omaa epävakaan persoonallisuuden. Olemme tuttuja erään vertaistukinettiryhmän kautta. Lasun lopussa toivottiin, että lapsi otettais huostaan multa ainakin aluksi. Painotettiin, ettei mulle saa näyttää sitä ilmoitustekstiä, koska olen hyvä tunnistamaan muiden kirjoituksia. Eli pelkäsi jo ilmoittaessaan jäävänsä kiinni perättömästä ilmoituksestaan. Oli tehty CAPS LOCKEILLA, käyttäen vähän välimerkkejä ym. ja muutenkin kapulatekstiä. Helposti tunnistettavissa siis.

Toimenpiteet: minun oma käynti lasussa, lasujen käynti kotona ja lapsen käynti lasussa, prosessi on vielä kesken, mutta tein rikosilmoituksen välittömästi sen ekan käyntini jälkeen. Nyt odottelen, mitä esitutkinnassa saadaan selville.

Tässä puhdas tyyppiesimerkki siitä, miten perätöntä lasua voidaan käyttää kiusantekovälineenä ja takana ei todellakaan ollut mikään HUOLI, vaan KOSTO. Estin kyseisen henkilön kavereineen (kaverinsa pommitti mua yksärein) klo 22 eräänä marraskuisena torstai-iltana ja lasu oli tehty seuraavana päivänä, todennäköisesti "massahysterian" pauloissa eli ainoastaan kosto mielessä, ehkä jo silloin yöllä, jolloin säpon lähettämisen päiväys on voinut mennä helposti seuraavalle päivälle, jos on mennyt minuutinkin yli puolenyön? Lasu sisälsi myös tietoa, jota ko henkilö on saanut sieltä vertaistukiryhmästä eli yksi fakta siellä oli nimien ja toisen lapsen iän lisäksi (nämä tiesi fb:n kautta) ja se fakta ei itsessään aiheuta mitään huolta (liittyy lapsen isän tapaamisiin tai säännöllisyyteen, jolle minä en mahda mitään). Todennäköistä on, että lasu on junailtu kahdestaan eli tämä mulle suuttunut henkilö ja kaverinsa, joka mua yksärien pommitti. Sen verran kapulaa tämä kaveri kirjoitti, että on yhdistettävissä lasun kirjoitustyyliin.

Sossujen työaika päättyy klo 16. Sen jälkeen ei hoideta akuutteja kesken olevia kriisejäkään.

Itkin lukiessani näitä kirjoituksia. Tulin eilen töistä kotiin ja lattialta löysin kirjeen ,lastensuojeluilmoitus!? Anonyymi ilmoittaja tehnyt kouluterveydenhoitajalle ilmoituksen, jossa kertoo, että poikani on yksin iltaisin ja pelaa tietokonepelejä.
Kuulemma kello 24 jälkeen jopa arki-iltaisin....Kouluterveydenhoitaja tehnyt tämän perusteella lastensuojeluilmoituksen. Missään vaiheessa emme ole olleet tekemisissä ko.terveydenhoitajankanssa,emme tavanneet ,emme keskustelleet. Myöskään lapseni kanssa hän ei ole ollut tekemisissä.
Eli,onko nyt ymmärettävä että joku tuntematon suuruus(anonyymi ilmoittaja) tietää meidän perheelämästämme enemmän kuin me itse?? Ongelma on myös siinä ,että lapseni EI OMISTA TIETOKONE PELEJÄ ,EIKÄ SIIS NÄIN OLLEN MYÖSKÄÄN PELAA. Hän luki myös itse kirjeen, ja totesi että kuka ihmeen terveydenhoit. ja kun hän ei edes pelaa tietokonepelejä. ilmoitin terveydenh.että hänen olisi kuulunut SOITTAA ENSIN MINULLE ennekuin alkaa väsätä omasta päästään asiota eteenpäin. Miten huoltajan voi sivuuttaa? Sain neuvon että pitää tehdä tutkintopyyntö poliisille ja haastaa tuntematon suuruus(aiheettomasta ilmoituksesta)raastupaan,JA NÄINHÄN VOI NYT VUONNA 2011 TEHDÄKIN. Ei nämä valheiden levittäjät aina pääse kuin koira veräjästä.

periksi en anna kirjoitti:

Itkin lukiessani näitä kirjoituksia. Tulin eilen töistä kotiin ja lattialta löysin kirjeen ,lastensuojeluilmoitus!? Anonyymi ilmoittaja tehnyt kouluterveydenhoitajalle ilmoituksen, jossa kertoo, että poikani on yksin iltaisin ja pelaa tietokonepelejä.
Kuulemma kello 24 jälkeen jopa arki-iltaisin....Kouluterveydenhoitaja tehnyt tämän perusteella lastensuojeluilmoituksen. Missään vaiheessa emme ole olleet tekemisissä ko.terveydenhoitajankanssa,emme tavanneet ,emme keskustelleet. Myöskään lapseni kanssa hän ei ole ollut tekemisissä.
Eli,onko nyt ymmärettävä että joku tuntematon suuruus(anonyymi ilmoittaja) tietää meidän perheelämästämme enemmän kuin me itse?? Ongelma on myös siinä ,että lapseni EI OMISTA TIETOKONE PELEJÄ ,EIKÄ SIIS NÄIN OLLEN MYÖSKÄÄN PELAA. Hän luki myös itse kirjeen, ja totesi että kuka ihmeen terveydenhoit. ja kun hän ei edes pelaa tietokonepelejä. ilmoitin terveydenh.että hänen olisi kuulunut SOITTAA ENSIN MINULLE ennekuin alkaa väsätä omasta päästään asiota eteenpäin. Miten huoltajan voi sivuuttaa? Sain neuvon että pitää tehdä tutkintopyyntö poliisille ja haastaa tuntematon suuruus(aiheettomasta ilmoituksesta)raastupaan,JA NÄINHÄN VOI NYT VUONNA 2011 TEHDÄKIN. Ei nämä valheiden levittäjät aina pääse kuin koira veräjästä.

Lue lisää

Lähes vuoden takainen juttu mutta...

Onko teilllä tietokone? Ne tietokonepelithän ovat siellä netissä. Ei niitä tarvitse "omistaa". Jos tuo oli perustelu, että ilmoitus on aiheeton, niin se on aika heikko. Yritä ennemmin todistaa se, että lapsesi ei ole yksin iltaisin, jos jotain täytyy todistaa.

Kas kun ei ole huutaneen erikoislääkärin lapsia jo huostaanottaneet. Näin meidän kunnassa olisi tehty!

Ei se häpeällistä olekaan. Vaikea vaan luottaa tähän viranomaiseen. Etenkään kun se ei tee mitään sen luottamuksen ansaitsemiseksi. Poliisinkin rikerekisteristä pääsee aikanaan pois ja poliisi reilusti kertoo missä mennään - entä lastensuojelu?

Ja ilman että jo kiusattu asiakas joutuu sitä itse hoitamaan. Toivottavsti tämä SOTe- uudistus sisältää jonkun puolueettoman valvonnan. Kohdistuen esim. sellaisiin sossuihin, joiden kohdalla on paljon sijoituksia tai huostaanottoja tai valituksia. Tai asiakkaita, jotka joutuvat tekemisiin poliisin kanssa.

Sossut tuntuvat pelkäävän pakkoliitoksia ja sote-uudistusta, joten uskon että siellä olisi saumaa viranomaisten valvonnan tehostamiseen.

Miten olisi vaikka se että kaikki tapaamiset nauhotettaisiin ihan jo viranomaisten toimesta? Kun asiakas epäislisi tulleensa väärinkohdelluksi, katsottaisiin nauha. Ja sossujen töppäyksiinhän tämä vaikuttaisi jo ennaltaehkäisevästi. Kun enää ei selviäisikään yhdessä valehdellen, vaan nauhalta löytyisi totuus. Ehkä voitaisiin jopa luopua 2 sossun käytöstä? 50% säästöä heti.

Maksaa veroja ja niin rahoittaa vielä omaa rääkkäämistään???

Voi vitulus tätä maailmaa!

Lapset on aika hyviä tunnistamaan nämä narsistit.

Lastensuojeluilmoitus eläinrääkkäyksestä? Loogista.

No ei ole hyvä koirallakaan kun saa luunmurtumia ja pysyvää särkyä. ja ainainen henkinen pelko. Varmaan tollaisesa paikassa koiralla vikin olla (ehkä) käytösvikoja, sama se mutta sellanen mies pitäisi olla ilman lemmikkejä.

Eerikan tapauksessa Eerikan isoäiti, sossuna työskennellyt mummo esti suhteillaan Eerikalta avun. Näin olen lehdestä lukenut. Äitipuoli oli oppinut kidutusmenetelmänsä työskennellessään lastenkodissa. Että ihan oli sossujen oma lapsi, jonka ihan itse tappoivat ihan sossujen omalla ammattitaidolla, jota tälläkin palstalla hehkutetaan. Näiden ihmisten harkintaanko luottaisit oman lapsesi?

Ja Eerikastakin tehdyt ilmoitukset olisi pitänyt ihan kaikki tutkia, koska sossu ilmoittaa, että kaikki tutkitaan.

Eerikan tapaus ei ole mitenkään erityinen. Näin lastensuojelu Suomessa toimii.

Voi tietenkin tehdä. Ei kukaan tiedä kuka ilmoittaja on, jos ei kerro.

Teoriassa olet kyllä oikeassa. Niin ei pitäisi olla.

Tervetuloa todellisuuteen. Aiheettomat lastensuojeluilmoitukset ovat sossun herkkupaloja. Ei tarvitse ottaa asiakkaiksi oikeasti hankalia perheitä, vaan keksiä ongelmat helpolle perheelle ja sitten olla hoitavinaan niitä. Se on niin paljon helpompaa.