Rippikoulu opettaa...

Rippikoulu vain vahvisti ateistisuuttani ja negatiivista suhtautumistani kirkkoon/kristinuskoon... surkea aivopesuyritys eikä mitään muuta... onneks sentään tuli muutama euro lompakkoon rippilahjoista ;)

Olen käynyt rippikoulun, tosin vasta parikymppisenä kun sain tehdä sen asepalveluksen yhteydessä palvelusajalla. Ja siitäkin on jo liki 30 vuotta ja en todellakaan paasaa minkään uskonnon puolesta yhtään mitään.

Ja murrosiän hormonimyrskyn laannuttua palataan taas maanpäälle arkisiin askareihin.

Fiksuimmat ymmärtävät hieman hävetä, mitä kaikkea P...aa on tullutkaan suolletuksi.

Onhan tosin sellaisiakin, jotka eivät toivu koskaan.

Kävin iltarippikoulua lähinnä rippilahjojen takia. Tähän kuului kuitenkin viikonloppu leiri mukaan. Leirillä poltimme tupakkaa salaa ja jäimme kiinni. Henkilökuntaan kuuluvat, sanottiinkohan niitä isosiksi, takavarikoivat kaikilta tupakat. Sitten erinäisten (laki ja teini-ikäinen näsäviisaus) selvittelyjen johdosta tupakat päätettiinkin palauttaa, ja minä sain oikein luvan polttaa soittamalla vanhemmilleni. Kun tupakoita palautettiin, keksi eräs isonen olla palauttamatta avaamattomia askeja koska tarvi ne itse. Minulla ei ollut muuta tupakkaa kuin 2 avaamatonta askia, joten minulle ei palautettu mitään. Kyllä vitutti raskaasti, ja soitin kotiin vaatien vanhempiani hakemaan minut pois ko. paskapaikasta, saatana. Sen jälkeen sain tupakat takaisin ja kestin loppuajan urhoollisesti kun oli peräti uusi mopo rippilahjalistalla. Muuta ei tule mieleen paitsi että pappia kävi vähän sääliksi, se kun ei saanut kuria aikaan mitenkään. Ja se järkyttyi aidosti erään Maken huumoriksi tarkoitetusta saatananpalvoja esityksestä.

Tulihan se rippikoulu käytyä 70-luvun alkupuolella, kuului jotenkin asiaan siihen aikaan. Ihmetytti kyllä kun kodin keskustelevasta ja pohdiskelevasta ilmapiiristä jouduin yhtäkkiä paikkaan jossa oli vain yksi totuus ja sitä tuputettiin aamusta iltaan. Koska olen ennemminkin sopeutuva kuin konfrontoiva temperamentiltani niin elin vain porukan mukana, opettelin mitä käskettiin sillä kaikenlainen opiskeluhan on aina kiinnostavaa, ja suljin mieleni aivopesulta. Muistan oikein hyvin miten päätin siellä että käsittelen leirillä esitettyjä asioita vasta sitten kun pääsen pois siitä yhden totuuden ympäristöstä. No, kun pääsin pois niin oma järkeni asetti asiat taas oikeisiin mittasuhteisiin ja koko leiri tuntui vain kummalliselta näytelmältä.

Näin jälkeenpäin ajatellen tuollainen murrosiässä olevan nuoren altistaminen moiselle aivopesulle tuntuu aika kohtuuttomalta. Jos nuori on auktoriteetteihin uskova, miellyttämisenhaluinen tai muuten helposti johdateltava niin aivopesu saattaa tuottaa jopa tuloksia.

... niin paljon huuhaata, että erosin kirkosta samana kesänä....