USEAMMAN

HAE ketään täältä...kunhan osuin palstalle kun niin taas ottaa päähän. Vääriin henkilöihin olen todella sitten törmännyt aina ja usko sitä myötä mennyt ..oikeasti. Suihinotto on ihan jees...se on ihan kunnollista kumppanin (ei kenenkään sattuu ) kanssa.
Suomalaiset miehet kasvattavat äidit..kunnolliset sellaiset suurelta osin, mutta vika on aivoissa, ei äitejä pidä syyttää.

olen iloinen, kun osuit kirjoittamaan kommenttisi :))
Paljon olen tutustunut ja tavannut ihmisiä...ehkä liian paljon. Elämän asiat ja perinjuurin ajattelu tullut minulle jopa kynnyskysymykseksi, kun liian monta kertaa pettynyt näihin miehiin. Uskon jopa jo oikeasti, ettei tosi periaatteellista ihmistä olekaan...joka seisoo sanojensa takana...ja tekee niin oikeasti. Olen mennyt itseäni kohtaan ja muitakin kohtaan tosi tiukaksi ja uuden ihmisen kohdatessani laitan oitis "testiin" hänen huomaamattaan tietenkin. Luonteenpiirteet paljastuneet kovimmillakin pokerinaamoilla. Nyt en välitä tutustua kovin aktiivisesti..netissä ainakaan. Ihminen tulee aitona eteen, jos on tullakseen. Joskus itkin ihmisten vuoksi paljon. Opin pikkuhiljaa arvostamaan itseäni. Annan anteeksi toisten virheitä, koska en ole itsekään täydellinen. Mielessäni on kysymys, miksi ei viitsitä tutustua toiseen ihmiseen oikeasti? Kun huomataan jotakin siis pientä, niin miehet on niin nirppanokkana kääntämässä selkää. Siis ei kaikki miehet..tämä viimeisin oli juuri sellainen itsestään liikoja kuvitteleva ppikkunousukas, pörhentelijä. Nosti omaa egoaan...ai kun näyttää komeaslta. En viitsinyt sanoa kun lähinnä ohitin ja yritin katsoa pinnanalle, onko siellä mitään. Ei selvinnyt oliko vain kuori, joka roikkui luiden päällä :)