Maastossa ja kartalla näkyy täysin selvästi, että joen uoma on vaihtunut joskus. Vanhasta uomasta on jäljellä kolmisen kilometriä pitkä yhtenäinen lahti ja useita lammikoita joita puro yhdistää.
Uusi uoma on ilmeisesti syntynyt jääpadon nostaman veden löydettyä tiensä puroon/ojaan, joka laski muutamaa kilometriä alempana kyseiseen jokeen. Tämä uusi uoma alkoi syöpyä hiekkamaassa nopeasti, kunnes vanhaan uomaan ei enää tullut vettä juuri ollenkaan. Uuden uoman yli on perimätiedon mukaan menty "seipäällä" niin kauan kuin on päästy. Vanhimman kartan (noin vuodelta 1650) mukaan joki oli jo silloin uudessa uomassaan.
Vanha uoma on lahden osalta syvimmillään noin metri ja mutapohjainen.
Kysymys kuuluu: pystyykö pohjasedimenttinäytteestä päättelemään milloin uoman vaihto on tapahtunut? Sedimenttiä lienee alkanut kertyä ainakin suuremmassa määrin vasta, kun virtaus on loppunut.
Mikä taho asian voisi tutkia ja mitä suuruusluokkaa hinta olisi?
Joki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja ainakaan Oulun yliopistoa asia ei voisi vähempää kiinnostaa.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Uusi uoma on ilmeisesti syntynyt jääpadon nostaman veden löydettyä tiensä puroon/ojaan, joka laski muutamaa kilometriä alempana kyseiseen jokeen. Tämä uusi uoma alkoi syöpyä hiekkamaassa nopeasti, kunnes vanhaan uomaan ei enää tullut vettä juuri ollenkaan. Uuden uoman yli on perimätiedon mukaan menty "seipäällä" niin kauan kuin on päästy. Vanhimman kartan (noin vuodelta 1650) mukaan joki oli jo silloin uudessa uomassaan.
Vanha uoma on lahden osalta syvimmillään noin metri ja mutapohjainen.
Kysymys kuuluu: pystyykö pohjasedimenttinäytteestä päättelemään milloin uoman vaihto on tapahtunut? Sedimenttiä lienee alkanut kertyä ainakin suuremmassa määrin vasta, kun virtaus on loppunut.
Mikä taho asian voisi tutkia ja mitä suuruusluokkaa hinta olisi?
Joki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja ainakaan Oulun yliopistoa asia ei voisi vähempää kiinnostaa.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Asiallinen vastaus edellyttäisi enemmän tietoa paikasta, esim Kansalaisen karttapaikan koordinaatit tms. jotta asian voisi itse todeta. Sijainnin perusteella voisi sulkea jotain asioita pois.
Paikan löydät Oulusta noin 50 km etelään 8-tietä pitkin. Entinen Siikajoen Revonlahdenkylä, sitten Revonlahti, sitten Ruukki, nyt taas Siikajoki. 8-tie menee kummankin uoman ja väliin jäävän niemen poikki. Ainakin osa niemen maastoa tottelee nimeä Huhansaari.
Se puro tai oja, mihin Siikajoki murtautui suunnilleen Liskon talon kohdalta ja teki uutta uomaa lienee nimeltään Vuoluoja. Nämä viimeiset nimet ulkomuistista, joten saattaa olla epätarkkojakin.
Löytyi ja samalla selvisi tarkalleen mitä kysytään. Yhdyn eka viestissä esitettyyn arvioon siitä, että sedimentin kertyminen on alkanut silloin kun uoma on vaihtanut paikkaa, jolloin uoman siirtyminen on mahdollista ajoittaa radiohiiliajoittamalla alin sedimentti (olettaen että siinä on tarpeeksi ainesta ajoittamiseen). Kustannuksia ajoittamisesta tulee http://www.fmnh.helsinki.fi/ajoituslaboratorio/palvelut/index.htm -sivulla mainitut 350 euroa ALV ja tietysti se näyte pitäisi ensin saada maaperästä ihmisten ilmoille. Itse lähtisin selvittämään asiaa GTK:n julkaisuarkiston ja erilaisten kunta/pitäjänhistorioiden kautta, niin saattaa säästyä suurelta vaivalta.
Kunta/pitäjähistoriat eivät kerro asiasta mitään. Eivät kaiketi ulotu niin pitkälle tai sitten mokoma ei vain ole kiinnostanut (verottajaa?).
Mistähän löytyy kyseinen GTK:n julkaisuarkisto?
Pitänee ottaa yhteyttä ajoituslaboratorioon näytteenotto-ohjeen saamiseksi. Ei tuo hinta niin hirveä ole...
Kiitos tiedoista!
http://www.gtk.fi/geotieto/viitetiedot/Fingeo.html
Siis tuolta voipi haeskella esim. kunnan ja karttalehden perusteella. Osa GTK:n omista jutuista on jopa on-line. Ajallisen takarajan tuolle uomalle voi haeskella maankohoamisen ja korkeuskäyrien perusteella, jos tuo kuivunut sivuhaara olisi osa silloista jokisuun deltaa.
Ei ole jokisuun deltan ajoilta, koska perimätieto kertoo riu-ulla ylittämisestä.