Aiheen aloitukseen antoi uutisointi jossa Puola suree lento-onnettomuudessa menehtyneitä ihmisiä. Tai siis ei aivan tavallisia ihmisiä, vaan valtion päämiestä kumppaneineen.
Ehkä olen tosi tunteeton ja kylmä ihminen, mutta en voisi kuvitella kadulla itkeväni vaikka oma presidenttimme, kuka sitten kulloinkin virassa olisi, menehtyisi. Harmittelisin ja pahoittelisin toki, mutta enemmän surisin paikallisen lähikaupan kassan poismenoa.
Voiko yleensä ihminen surra tuntemattomia ihmisiä oikeasti. Haitissa tapahtunut oli valtava tragedia ja on hienoa, että kansakunnat ovat ryhtyneet auttamaan siellä avun tarpeessa olevia. Kuitenkaan en kykene suremaan oikeasti enempää kuin vaikka yksi ihminen olisi kuollut. Missä menee raja. Surraanko yleisesti suhteellisesti enemmän, mitä enemmän on lukumääräisesti surettavaa. En tippaakaan laske tällä asialla leikkiä, tutkailen ainoastaan omia tuntojani suhteissa muihin.
Omaiset ja tuttavat ovat aivan oma asia, enkä heitä halua tässä aiheeseen rinnastaa.
Kollektiivinen suru
87
393
Vastaukset
- Sol57
Jotenkin kyllä naisena taas ymmärrän Puolassa nyt tapahtuneen surun joka oikeesti koskettaa koko maata. Onhan poikkeuksellista että, koko maan ns. korkein johto tämä ykkös-ketju...menee kerralla. Ja ihan mukavalta ja jämäkältähän tämä Puolan onnettomuudesta henkensä menettänyt presidentti niin..tuntui...sellaiselta ihmisläheiseltä...joka piti Puolalaisten puolta myös tuolla EU:ssa jämäkästi....
Ei kait tällätaista ole tapahtunut Puolankaan historiassa...sitten toisen maailmansodan....Miten pienestä kaikki voivaankaan olla kiinni....eikös ne olleet menossa johonkin muistojuhlaan tämä seurue...Stalinaikaisten uhrien muistojuhlaan? ja kerosiiniä olisi ollut laskeutua toisellekin lentokentälle...kapteeni sitten päätti toisiin....
tsau:Friidu- Adria
Jotenkin naisena ymmärrän ... No, jotenkin miehenä ymmärrän mielikuvien poismenon, kuten vaikka Dianan taikka Elviksen. Elviksessä potutti mahdollisten uusien levytteiden stoppi. Dianan muodostamista mielikuvista sulla on parempaa tietoa, mulle hän oli täysin turha julkimo.
- Sol57
Adria kirjoitti:
Jotenkin naisena ymmärrän ... No, jotenkin miehenä ymmärrän mielikuvien poismenon, kuten vaikka Dianan taikka Elviksen. Elviksessä potutti mahdollisten uusien levytteiden stoppi. Dianan muodostamista mielikuvista sulla on parempaa tietoa, mulle hän oli täysin turha julkimo.
Elvistä surin minäkin kun ajattelin kuinka paljon hän olisi voinut vielä saada aikaisekisi....ex-aviomies kun minulla myös laulaja ja muusikko joka esitti Elviksen tuotantoajoten tuo musiikki minulle vielä henkilökontaisesti erittäin läheistä...meilläkö tämä musiikki soi peräti 7 vuotta;))...ja sitä kautta myös itse tulin tuosta Elviksestä hyvin tietoiseksi vasta nyt pystyn kuuntelemaan itse Elviksen tuotantoa eroon kun liittyin minullakin kipeä tragedia.......Dianasta taas ei voinut olla kuulumatta....sitäkö käsiteltiin pitkään...vähän kaikissa tiedotusvälineissä...En itse niin näitä julkimoita seuraile...mielenkiinnon kohteen kuin vähän eri...mutta, tottakai jää mieleen...jos, jostain paljon kirjoitetaan...tai tehdään ohjelmia tms.
tsau:Friidu
- ...
Mutta Haiti, Puola, ne ei kosketa itseä mitenkään. Kaikki kaiketi kuitenkin muistavat kun Kekkonen kuoli, siitä tosin ei ole itsellä mitään hajua, missä olin kun John Lennon kuoli. Kollektiivinen suru on mun mielestä ihan tavallinen juttu. Eriasia kuin omaiset tai tuttavat, ne on niin henkilökohtaisia. Mutta voi sitä ihminen olla suruissaan henkilökohtaisesti tuntemattoman ihmisen kuollessakin.
Niinno, kävin tossa viikonlopulla puottamassa montuun seinänaapurin. Vähän outo fiilis jäi. Meinaan vaan, että harvoin tullut oltua hautajaisissa, joissa ei vainajan lisäksi ollut kuin muutama tuttu ihmisen. Tottunut maalla isoihin hautajaisiin, ja siellä kun kaikki tuntee toisensa ja eninosa on vielä sukua keskenään :DDD
Toi Puola oli kyllä paha. Meinaan vaan, aika harvoin kuolee istuvia valtionpäämiehiä. En nut ole saanut selville, ketä muita kuoli samalla. Tokikin kaikkialla on käytäntö, että presidentti, pääministeri ja varapresidentti eivät koskaan ole samassa lentokoneessa yhtäaikaa.
=DW=- ...
No onneksi Puola ei ole missän sotatilassa. Jäänyt uutisten seuraaminen harvinaisen vähälle. Sellaisen hokasin, että Puolan pressa oli aikanaan antanut edelliselle lentäjälleen potkut, kun se ei ollut suostunut laskeutumaan jonnekin, vaikka pressa oli käskenyt. Mitä löytynee mustista laatikoista, se selvittää paljon. Tokikin kyllä se on niin, että lentokoneessa lentäjä on se, jonka pitäisi määrätä.
=DW= - Adria
Okei. John Lennon on yksi esimerkki. Potutti minuakin, mutta en mä nyt spiidaamaan herkistyny, ainakaan kadulla. Lennoneissa, elviksissä ja dianoissa on jotain tatsia jollekin, mutta täysin tuntemattomissa ihmisuhreissa ei, ja se on sitä tunteettomuutta mitä en osaa omalta osaltani heidän puolestaan osoittaa.
- Meriläinen
Mulle on ollut surun kanssa oleminen vaikeeta omienkin kanssa.
Kun niitä on pois nukkunut niin olen usein miettinyt miten pitäisi olla.
Kun jotkut menee ihan lukkoon ja toimimattomaksi. Olen usein tuntenut itseni oudoksi.
Vetäydyn yksin suremaan, en halua ketään lähelleni.
Vieraitten poismeno ei kyllä saa multakaan kyyneleitä esiin. En muista että olisin itkenyt ketään, surra voi muutenkin.
Puolassa nyt varmaan pelätää muutenkin mitä tulee tapahtumaan kun niin paljon meni isoja herroja.
Ja tuo auttaminen Haitissa tai muuten katastrofialueilla, olen sinne kyllä jonkun roposen laittanut.
Samoin kun jos ajatellaan niin mulla on kummipoika egyptissä PLAN;in kautta että silleen kyllä olen mukana jossain auttamistyössä,- Adria
Soitin minäkin kympin soiton SPR:n puhelimeen. Se taisi kuitenkin olla omalla kohdallani enemmänkin oman mielen mielenterveys soitto. Jos todella olisin sydämestäni halunnut apua antaa olisin lahjoittanut vaikka tonnin, tai enemmänkin.
- ...
Adria kirjoitti:
Soitin minäkin kympin soiton SPR:n puhelimeen. Se taisi kuitenkin olla omalla kohdallani enemmänkin oman mielen mielenterveys soitto. Jos todella olisin sydämestäni halunnut apua antaa olisin lahjoittanut vaikka tonnin, tai enemmänkin.
Ehkä menee vähän sivuraiteeelle, taas.
Mutta mulla on sellainen periaate, että annan veteraanikeräyksiin aina. Enkä yhtään mihinkään muuhun koskaan.Yks syy on se, että tahtoo olla hihhuliosastoa kaikki rahan kerjääjät. OK. Punainenristi on sinällään olevinaan neutraali. Mutta jostain syystä, ristihän se siinäkin on, tai puolikuu tai mikä leijona se kans oli. Kun jossain Haitissa kävi pahasti, kaikki uskikset oli kilvan tunkemassa sinne. Haloo, siellä on woodoo yhtä vahva kuin suomessa luterilainen kirkko. Ja woodoo on sekoitus perinneuskontoja ja katolilaisuutta. Mutta jo vain oli kirkon ulkomaanapu ensimmäisenä tunkemassa sinne. Mun mielestä ois riittäänyt, että olisivat keränneet rahat ja lahjoittaneet ne Haitin valtiolle. Mutta eikö mitä, jo oli lähetyssaarnaajia lentokoneet pullollaan menossa apua antamaan. Oisivat laittaneet lentokoneellisen säilykkeitä ja vilttejä.
Surusta puhuen, siis kun tässä ollut tapetilla itellä. Mua tympi kiikuttaa melkein satanen kukkakauppaan, kun piti viedä leskelle puska ja haudalle toinen. Joutavaa hommaa, mutta jokin tapa. Mä luulen, että leski kuitenkin tykkäs enenpi siitä, kun syötettiin se pääsiäisenä. Kun sen nyt tietää, että nämät nukkumiset ja syömiset tahtoo häiriintyä tollasissa tilanteissa. Noh, jollakinhan niitten kukkakauppiaittenkin on elettävä.
Mutta noin aloituksesta puhuen. Mun mielestä suru on henkilökohtainen juttu. Ei tosiaan hirveesti joku Puolan pressa sureta, en muista edes tyypin naamaa. Mutta on noita ns julkimoita, yleensä taiteilojoita tai kirjailijoita, jotka on itelle jotenkin tärkeitä. Ja kai se on niin, että just suree itteensä, kun joku muusikko, josta pitää heittää voltin. Viimmeks tuli jonkinlainen suru itelle, kuin Veikko Huovinen kuoli. Se oli mulle jotenkin tärkee kirjailija. Ja nyt joku Arto Paasilinna toimii enenpi vihanneksena kuin kirjailijana. Mutta se ei silleen vaikuta, mä en oikein ole pitänyt sen kirjoista.... Niin siis, mulle Huovinen oli merkittävä ukkeli, Paasilinna on vaan julkisuuden henkilö ja keskinkertainen humoristi.
Plaah, pitää mennä vaikka haravoimaan pihaa. Kuolema tylsä aihe näin maanantaina-
=DW= - Adria
... kirjoitti:
Ehkä menee vähän sivuraiteeelle, taas.
Mutta mulla on sellainen periaate, että annan veteraanikeräyksiin aina. Enkä yhtään mihinkään muuhun koskaan.Yks syy on se, että tahtoo olla hihhuliosastoa kaikki rahan kerjääjät. OK. Punainenristi on sinällään olevinaan neutraali. Mutta jostain syystä, ristihän se siinäkin on, tai puolikuu tai mikä leijona se kans oli. Kun jossain Haitissa kävi pahasti, kaikki uskikset oli kilvan tunkemassa sinne. Haloo, siellä on woodoo yhtä vahva kuin suomessa luterilainen kirkko. Ja woodoo on sekoitus perinneuskontoja ja katolilaisuutta. Mutta jo vain oli kirkon ulkomaanapu ensimmäisenä tunkemassa sinne. Mun mielestä ois riittäänyt, että olisivat keränneet rahat ja lahjoittaneet ne Haitin valtiolle. Mutta eikö mitä, jo oli lähetyssaarnaajia lentokoneet pullollaan menossa apua antamaan. Oisivat laittaneet lentokoneellisen säilykkeitä ja vilttejä.
Surusta puhuen, siis kun tässä ollut tapetilla itellä. Mua tympi kiikuttaa melkein satanen kukkakauppaan, kun piti viedä leskelle puska ja haudalle toinen. Joutavaa hommaa, mutta jokin tapa. Mä luulen, että leski kuitenkin tykkäs enenpi siitä, kun syötettiin se pääsiäisenä. Kun sen nyt tietää, että nämät nukkumiset ja syömiset tahtoo häiriintyä tollasissa tilanteissa. Noh, jollakinhan niitten kukkakauppiaittenkin on elettävä.
Mutta noin aloituksesta puhuen. Mun mielestä suru on henkilökohtainen juttu. Ei tosiaan hirveesti joku Puolan pressa sureta, en muista edes tyypin naamaa. Mutta on noita ns julkimoita, yleensä taiteilojoita tai kirjailijoita, jotka on itelle jotenkin tärkeitä. Ja kai se on niin, että just suree itteensä, kun joku muusikko, josta pitää heittää voltin. Viimmeks tuli jonkinlainen suru itelle, kuin Veikko Huovinen kuoli. Se oli mulle jotenkin tärkee kirjailija. Ja nyt joku Arto Paasilinna toimii enenpi vihanneksena kuin kirjailijana. Mutta se ei silleen vaikuta, mä en oikein ole pitänyt sen kirjoista.... Niin siis, mulle Huovinen oli merkittävä ukkeli, Paasilinna on vaan julkisuuden henkilö ja keskinkertainen humoristi.
Plaah, pitää mennä vaikka haravoimaan pihaa. Kuolema tylsä aihe näin maanantaina-
=DW=Nää on näitä. Veteraaneille minäkin jo kolmen vuosikymmenen ajan. Toisaalta 'ituttaa, että iso osa heidän tarpeistaan rahoitetaan vapaaehtoisilla avustuksilla, hitto! Vähän sama kuin Medi-Helin vuosia jatkunut ruikutus ja varainkeruu. Hitto, tommosta tärkeetä toimintaa ei pitäis kerjäysvaroin pyörittää. Päivittäny en asiaa ole.
- ...
Adria kirjoitti:
Nää on näitä. Veteraaneille minäkin jo kolmen vuosikymmenen ajan. Toisaalta 'ituttaa, että iso osa heidän tarpeistaan rahoitetaan vapaaehtoisilla avustuksilla, hitto! Vähän sama kuin Medi-Helin vuosia jatkunut ruikutus ja varainkeruu. Hitto, tommosta tärkeetä toimintaa ei pitäis kerjäysvaroin pyörittää. Päivittäny en asiaa ole.
No en mäkään tiedä tämänhetkistä tilannetta. Copterline on ollut kovissa taloudellisissa vaikeuksissa sen Tallinnan onnettomuuden jälkeen ja sillä oli jotain lupa-ongelmia ainakin pohjois-suomessa ton pelestuskopterihomman kanssa. Jotenkin sellainen mielikuva, että jokin kopterifirma olisi mennyt konkurssiinkin, liekö ollut just Copterline.
Mutta toi kopterihomma on kakspiippuinen juttu. Siis ihan loistava asia. Tarpeen sekä haja-asutusalueella, että yllättäen kaupungeissa. Kopterilla pääsee, vaikka tiet on poikki.
Kun se on yksityinen business. Ei ne lentele hyvää hyvyyttään vaan rahan takia. Ja jo pitäis raha-automaattiyhdistyksen kaataa saavilla rahaa yksityisen firman ylläpitoon ja osingon maksamiseen. Jotenkin aina kummastittanut kaikki autokorjaamot jne. Niillä on kaikilla seinällä rivi diploomeita, että tuettu jotain medi-heliä. Haloo, tollaset lahjoitukset menee niillä suoraan poistoihin. Melko kaksnaamaista laitella omia verovähennyksiään oikein raameissa asiakkaitten kateltaviksi, että tuostakin lystistä maksetaan, kun teetetään autoon jarruremonttia....
Mutta pyyteetön liekö meistä kukaan, loppujenlopuksi?
=DW=
jetsulleen samaa mieltä. Yhden läheisen kuolema on suuri suru, mutta jos maailmalla kuolee miljoonia, ei se hetkauta minua millään lailla. Maailmassa on ollut suuria tragedioita niin kauan kun ihmisiäkin. Kokonaisia kyliä on poltettu ja ihmiset murhattu. So what?
Hädässä olevia autan mahdollisuuksien mukaan mielelläni ja osallistun esim. Punaisen ristin keräyksiin, mutta en sure kuolevia.- Adria
Kuittaa luetuksi ja ymmärretyksi.
Kuinka muuten voi vastata kommenttiin niin, ettei ole erityistä vastattavaa kun ei ollut kysymystäkään, mutta haluaa osoittaa, että on lukenut viestin. Adria kirjoitti:
Kuittaa luetuksi ja ymmärretyksi.
Kuinka muuten voi vastata kommenttiin niin, ettei ole erityistä vastattavaa kun ei ollut kysymystäkään, mutta haluaa osoittaa, että on lukenut viestin.nyt teit, esimerkiksi.:-)
jo kommunismin aikana ja olen käynyt siellä myös kirkossa. Se tapahtui viimeisellä matkallani 1981 syksyllä juuri ennen kuin maahan julistettiin sotatila Solinarnos järjetön vahvan aseman takia. Lech Walesa oli paavista ja jumalasta seuraava. Minut muuten esiteltiin myös Solidarnos järjestön Varsovan silloiselle johdolle. Tiedän kyllä Puolan uskonnollisuuden, sillä kirkko oli ääriään myöten täynnä, vaikka maa oli kommunistinen.
- Adria
Teotwawki kirjoitti:
jo kommunismin aikana ja olen käynyt siellä myös kirkossa. Se tapahtui viimeisellä matkallani 1981 syksyllä juuri ennen kuin maahan julistettiin sotatila Solinarnos järjetön vahvan aseman takia. Lech Walesa oli paavista ja jumalasta seuraava. Minut muuten esiteltiin myös Solidarnos järjestön Varsovan silloiselle johdolle. Tiedän kyllä Puolan uskonnollisuuden, sillä kirkko oli ääriään myöten täynnä, vaikka maa oli kommunistinen.
Herra Jaruzelskin aikoina menin ekan kerran asuntovaunulla Puolaan wanhalla kunnon Pomeranialla. Miljoona hauskaa muistoa siltä reissulta, jossa kaikki toimi malluaskilla loistavasti.
No tämä oli puolalaisille todella paha paikka.
Tuonne Katyniin oli jo kerran ammuttu heidän armeijansa johto. Nyt sinne kuoli tämänhetkisen armeijan koko ylin johto ja sen lisäksi vielä suuri osa maan siviilijohdosta. Meille ei kertakaikkiaan voi sattua mitään samankaltaista joten puolalaisten järkytys on meille todella vaikea käsittää. Ei sen pitänyt voida sattua heillekään mutta niin vain kävi ja toistamiseen juuri tuossa samassa paikassa.
Sen lisäksi tämä kuollut presidentti ja hänen kaksoisveljensä ex-pääministerinä olivat juuri viime aikoina kovasti nousseen puolalaisen nationalismin keulakuvia, hehän tekivät EU:ssa Puolasta todella hankalan jäsenen erityisesti tästä nyt toteutuneesta EU:n perustuslaista kiisteltäessä. Toivottavasti tämä järkytys johtaa hieman joustavampaan tulevaisuuteen, tuo putoaminen kun taisi johtua juuri tämän kuolleen presidentin jääräpäisyydestä, hänen käskystään lentäjä yritti toistuvasti laskeutua vaikka se oli jo nähty toivottomaksi.- Adria
Aivan ja tämän historiikin jo uutisista luettuani en silti ymmärrä tavallisen puolalaisen niinkutsuttua surua. Toki monikin tapahtuma saa uutta näkökulmaa kun niitä verrataan ja rinnastetaan historiaan, mutta silti.
Adria kirjoitti:
Aivan ja tämän historiikin jo uutisista luettuani en silti ymmärrä tavallisen puolalaisen niinkutsuttua surua. Toki monikin tapahtuma saa uutta näkökulmaa kun niitä verrataan ja rinnastetaan historiaan, mutta silti.
Sitten asia riippuu varmasti sinun henkilökohtaisita ominaisuuksistasi.
En minäkään lähtenyt minnekään meuhkaamaan kun Suomi voitti joskus vuonna nakki ja muusi lätkäkultaa, kymmenettuhannet muut lähtivät...yohuuhkaja kirjoitti:
Sitten asia riippuu varmasti sinun henkilökohtaisita ominaisuuksistasi.
En minäkään lähtenyt minnekään meuhkaamaan kun Suomi voitti joskus vuonna nakki ja muusi lätkäkultaa, kymmenettuhannet muut lähtivät...Ja yritän vielä selventää: käytin sanaa järkytys, koska se on oikeampi kuin suru. Media puhuu surusta, puolalaiset kokevat järkytyksen, kansallisen katastrofin, joka tuntuu joistakin ihan henkilökohtaiselta uhalta. Tämä sureminen on nyt vain se tapa miten sitä järkytystä yritetään hallita.
Täälläkin suruliputettiin talvisodan loppuessa. Ei siinäkään mitään kollektiivista 'surua' ollut, vaan kansakunta järkyttyi ja koki olonsa uhatuksi.
Autistille tuollaiset tunnenyanssit eivät ehkä kaikki aukea...- Adria
yohuuhkaja kirjoitti:
Ja yritän vielä selventää: käytin sanaa järkytys, koska se on oikeampi kuin suru. Media puhuu surusta, puolalaiset kokevat järkytyksen, kansallisen katastrofin, joka tuntuu joistakin ihan henkilökohtaiselta uhalta. Tämä sureminen on nyt vain se tapa miten sitä järkytystä yritetään hallita.
Täälläkin suruliputettiin talvisodan loppuessa. Ei siinäkään mitään kollektiivista 'surua' ollut, vaan kansakunta järkyttyi ja koki olonsa uhatuksi.
Autistille tuollaiset tunnenyanssit eivät ehkä kaikki aukea...Olet oikeassa. Järkytys on ehkä kuvaavampi ilmaisemaan omia tunteitani tuntemattomille tapahtuneista onnettomuuksista.
- Yxitypy
olen usein ihmetellyt. Siis että miten ihminen voi vuodattaa kyyneleitä täysin hänelle tuntemattoman ihmisen poismenon takia. Onko se vaan jotain joukkohysteriaa. Olis kiva tietää itkisikö kukaan yksin ollessaan.
Olen ollut joskus lestadioilaisten suviseuroissa ja nähnyt mitä on joukkohysteria. Sillä on melkoinen voima :=))
Toki sitä on surullinen kaikista onnettomuuksista mitä nykyään on sattunut niin paljon. Mutta eipä sitä ole voinut niihin vaikuttaa, muutoin kuin laittamalla vähän rahaa keräyksiin.
Omaisten poismeno onkin ihan eria asia.- Adria
Olet toistaiseksi ainoa minun lisäkseni tässä keskustelussa joka tunnustaa, ettei voi kyynelehtiä täysin vieraiden ihmisten takia.
Hihhulit on oma harrastekerhonsa manöövereineen. - Yxitypy
Adria kirjoitti:
Olet toistaiseksi ainoa minun lisäkseni tässä keskustelussa joka tunnustaa, ettei voi kyynelehtiä täysin vieraiden ihmisten takia.
Hihhulit on oma harrastekerhonsa manöövereineen.En lukenut muiden kommenteja.
Ollaankohan me sitten niin tunteettomia, vai emmekö osaa teeskennellä :=))
Tietenkin jos olisi ollut itse esim. noilla maanjäristysalueilla näkemässä sen kauheuden, niin asia olisi ihan toinen. Sellaisesta näkisi varmaan painajaisia lopun ikää. - ...
Nojoo, tuli sukuseuran jäsenmaksu, kuten aina. Laitoin sen roskiin, kuten aina. Siis aikanaan, kun ei ikinä maksanut, laskutkin lakkasi tulemasta. Meillä kun on jokakesä perinnetalolla ihan ikiomat sukuseurat, kuten aina. Virrenveisuuta ja saarnoja, ohjelman mukaan. Ikinä en ole käynyt. Hassuhomma. lestadiolaisia tuntuu toi suku olevan lähellä. Ja sukulaiset mahdollisimman kaukana niistä. Tai miten sen nyt ilmaisisi.
Mutta oikeesti olen joskus miettinyt suviseuroissa käymistä. Kun jotenkin ihmii se touhu ja pitäis käydä oikein paikanpäällä kattomassa joskus. Vaan onhan niitä ihmisellä kaikenlaisia ajatuksia.
Sellanen tunne tullut, jostain syystä, että niitä sukulaisia tukee kyllä kaikkiin hautajaisiin aina, mutta muutenpa niitä ei sitten ikinä näekkään. Että mitähän surua se sekin sitten lienee.
=DW= - Adria
Yxitypy kirjoitti:
En lukenut muiden kommenteja.
Ollaankohan me sitten niin tunteettomia, vai emmekö osaa teeskennellä :=))
Tietenkin jos olisi ollut itse esim. noilla maanjäristysalueilla näkemässä sen kauheuden, niin asia olisi ihan toinen. Sellaisesta näkisi varmaan painajaisia lopun ikää.Lue ihmeessä kaikki kommentit, ihan niissä paljon asiaa.
- Yxitypy
... kirjoitti:
Nojoo, tuli sukuseuran jäsenmaksu, kuten aina. Laitoin sen roskiin, kuten aina. Siis aikanaan, kun ei ikinä maksanut, laskutkin lakkasi tulemasta. Meillä kun on jokakesä perinnetalolla ihan ikiomat sukuseurat, kuten aina. Virrenveisuuta ja saarnoja, ohjelman mukaan. Ikinä en ole käynyt. Hassuhomma. lestadiolaisia tuntuu toi suku olevan lähellä. Ja sukulaiset mahdollisimman kaukana niistä. Tai miten sen nyt ilmaisisi.
Mutta oikeesti olen joskus miettinyt suviseuroissa käymistä. Kun jotenkin ihmii se touhu ja pitäis käydä oikein paikanpäällä kattomassa joskus. Vaan onhan niitä ihmisellä kaikenlaisia ajatuksia.
Sellanen tunne tullut, jostain syystä, että niitä sukulaisia tukee kyllä kaikkiin hautajaisiin aina, mutta muutenpa niitä ei sitten ikinä näekkään. Että mitähän surua se sekin sitten lienee.
=DW=oli mummokin lestadioilainen, jonka kanssa kävin suviseuroissa lapsena. Ei saanut kuitenkaan käännytettyä minua..noh..ei hän kyllä yrittänytkään. Hän ei kuitenkaan ollut kovin ahdasmielinen uskovainen.
Mutta..kyllä nämä seurat ovat syöpyneet mun mieleen iäksi. Kyllä kannattais jokaisen käydä tutustumassa :=))
Ei tarvi ihmetellä, miten lestadiolaiset aivopesevät sitten lapsiaan.
Hautajaisissa kulkuhan on niiden harrastus. Käydään uskonsisarien hautajaisissa vaikka ei edes kunnolla tunneta. Kuulin kerrankin kahden naisen vertailevan kenen hautajaisissa on ollut parhaat sapuskat :=)) - Meriläinen
Adria kirjoitti:
Olet toistaiseksi ainoa minun lisäkseni tässä keskustelussa joka tunnustaa, ettei voi kyynelehtiä täysin vieraiden ihmisten takia.
Hihhulit on oma harrastekerhonsa manöövereineen.Lueppas nyt mun vastaus uudelleen :)
- Adria
Meriläinen kirjoitti:
Lueppas nyt mun vastaus uudelleen :)
No voi sentään, mikähän lukihäiriö minuun iski. Kuinka mä saisin anteeksi.
- sinisunisani
... kirjoitti:
Nojoo, tuli sukuseuran jäsenmaksu, kuten aina. Laitoin sen roskiin, kuten aina. Siis aikanaan, kun ei ikinä maksanut, laskutkin lakkasi tulemasta. Meillä kun on jokakesä perinnetalolla ihan ikiomat sukuseurat, kuten aina. Virrenveisuuta ja saarnoja, ohjelman mukaan. Ikinä en ole käynyt. Hassuhomma. lestadiolaisia tuntuu toi suku olevan lähellä. Ja sukulaiset mahdollisimman kaukana niistä. Tai miten sen nyt ilmaisisi.
Mutta oikeesti olen joskus miettinyt suviseuroissa käymistä. Kun jotenkin ihmii se touhu ja pitäis käydä oikein paikanpäällä kattomassa joskus. Vaan onhan niitä ihmisellä kaikenlaisia ajatuksia.
Sellanen tunne tullut, jostain syystä, että niitä sukulaisia tukee kyllä kaikkiin hautajaisiin aina, mutta muutenpa niitä ei sitten ikinä näekkään. Että mitähän surua se sekin sitten lienee.
=DW=Toiset käy suikkareissa, toiset melskaa muissa kesäjuhlissa, tuskin se on yhtään sen kummempaa. Paljon on lestadiolaisia minunkin etäsuvussa. Eipä ole minua häirinnyt.
- Meriläinen
Adria kirjoitti:
No voi sentään, mikähän lukihäiriö minuun iski. Kuinka mä saisin anteeksi.
Jos se on tää nykyajan kiire. Pitää puhua paljon ja koko ajan ja luetaan sinnepäin. Eli kuuleminen ja näkeminen jää vähiin.
No saat anteeksi, mutta kuinka sitä mietin vielä :) - Adria
Meriläinen kirjoitti:
Jos se on tää nykyajan kiire. Pitää puhua paljon ja koko ajan ja luetaan sinnepäin. Eli kuuleminen ja näkeminen jää vähiin.
No saat anteeksi, mutta kuinka sitä mietin vielä :)Mutta muruseni, kun mä varsinkin Sinun kirjoituksesi luen huolella, kuinka mä nyt tolleen. Toi sun viimeinen lause pidetään mielessä.
sinisunisani kirjoitti:
Toiset käy suikkareissa, toiset melskaa muissa kesäjuhlissa, tuskin se on yhtään sen kummempaa. Paljon on lestadiolaisia minunkin etäsuvussa. Eipä ole minua häirinnyt.
kamalaa, mikä nimitys!!
- RIMMIR
Adria kirjoitti:
Olet toistaiseksi ainoa minun lisäkseni tässä keskustelussa joka tunnustaa, ettei voi kyynelehtiä täysin vieraiden ihmisten takia.
Hihhulit on oma harrastekerhonsa manöövereineen.kun Balkanin sota oli meneillään ja tv:ssä näytettiin niitä laihoja miehiä sieltä piikkilanka aidan takaa, silloin pääsi itku aivan kansakuntienkin tähden. Ja siihen itkuun oli sekoittunut järkytys, suru ja valtaisa pettymys.
Nyt en vetoa edes naiseuteeni mutta sen hädän ja kauhun keskellä ihminen on heikko.
- Adria
Niin on, en sitä kiellä, joten en viitsi saivarrella ja pyytää lukemaan aloitustani uudelleen.
Eikä mielipiteeni siitä muuttunut. Itsehän niitä kyselit. Katastrofi on aina katastrofi. Niin oli Suomen sotakin. Siellä meni monen terveys ja työkunto. Ehkä niin ei ole käynyt sinun lähipiirissäsi, saati vanhemmillasi, mutta tunnen myötähäpeää koska ihmisten ei pitäisi olla itsekkäitä.
- Adria
Aha, aloit sitten saivartelemaan kun itse pyrin sitä välttämään. Vai miksi vedit noi lähipiirissäsi ja vanhemmillasi ...
- Yxitypy
tainnut nyt oikeen käsittää tuota Adrian aloitusta :=))
- niiiin.
Adria kirjoitti:
Aha, aloit sitten saivartelemaan kun itse pyrin sitä välttämään. Vai miksi vedit noi lähipiirissäsi ja vanhemmillasi ...
kävi jo haukkumassa toisessakin ketjussa kaikki
Yxitypy kirjoitti:
tainnut nyt oikeen käsittää tuota Adrian aloitusta :=))
Mitä minä sinun mielipiteistäsi välitän. Tää on yksi byää palsta jossa miehet vedättelee ja naiset lankeaa. Jos joku sanoo eriävän mielipiteen, mitä sitten. ? Et sinä minua tunne.
- Yxitypy
firefox58 kirjoitti:
Mitä minä sinun mielipiteistäsi välitän. Tää on yksi byää palsta jossa miehet vedättelee ja naiset lankeaa. Jos joku sanoo eriävän mielipiteen, mitä sitten. ? Et sinä minua tunne.
nyt poiketa aiheesta.
Sellanenko palsta tää onkin? Ei mua ainakaan ole kukaan mies vedättänyt täällä :=)) - ää--ää
firefox58 kirjoitti:
Mitä minä sinun mielipiteistäsi välitän. Tää on yksi byää palsta jossa miehet vedättelee ja naiset lankeaa. Jos joku sanoo eriävän mielipiteen, mitä sitten. ? Et sinä minua tunne.
Ei muuten kannata rakentaa mitään mielikuvituksellista stereotypiaa "tämän palstan naisista".
Mutta äänioikeus on jokaisella, olla mitä mieltä haluaa.
mutta voin tuntea empatiaa, jopa surua jos joku menettää jotain todella tärkeää. Tämä johtuu ammatistani jossa näen päivittäin hätää ja kärsimystä. Sinä kaiketi et siihen pysty.
sekos, kun Kim-llSung kuoli. Se mulle tulee tästä aiheesta mieleen.
Porukka ulvoi suoraa huutoa. Ja julistettiin kolmen vuoden suruaika. Järkee??
Ite en liioin oo pillittänyt kenenkään kuuluisuuden takia, Juice kun heitti lusikan nurkkaan, oli sen verran lähellä, että pala nous kurkkuun.minttupuu kirjoitti:
sekos, kun Kim-llSung kuoli. Se mulle tulee tästä aiheesta mieleen.
Porukka ulvoi suoraa huutoa. Ja julistettiin kolmen vuoden suruaika. Järkee??
Ite en liioin oo pillittänyt kenenkään kuuluisuuden takia, Juice kun heitti lusikan nurkkaan, oli sen verran lähellä, että pala nous kurkkuun.Puhuin nimenomaan luonnonkatastrofeista joille yksikään ihminen ei voi mitään. Tuo oli aliarviointia ja kyllä Kekkostakin surtiin, muistan sen. Kansakunnan isä.
hetkauta suuntaan eikä toiseen, en pysty itkemään heidän puolestaan. Silloin kun Estonia upposi, mutsi rääkyen soitti mulle ja jouduin sanomaan silloinkin ettei mua hetkauta ja jos sinua se noin kovasti itketyttää niin miksi? Kuoliko siinä joku sun naapurisi tai kaveri tai tuttava. No ei kuulemma kuollut, mutta lämäs mulle luurin korvaan, koska ei sympatiaa HÄLLE herunnut.
Et lohduta vaikka joku sitä vaatii, äitisi.
Mistä tiedät miten paljon se häntä satutti ? Koetan tässä tuoda uudenlaista näkökulmaa, en haukkua ketään.firefox58 kirjoitti:
Et lohduta vaikka joku sitä vaatii, äitisi.
Mistä tiedät miten paljon se häntä satutti ? Koetan tässä tuoda uudenlaista näkökulmaa, en haukkua ketään.ei kuule satuttanut mikään muu kuin joku joukkohysteria ja tekopyhyys.
Sanot ettet halua haukkua ketään, mutta samaan hengenvetoon sanoit minua pöljäksi.
Näkökulmasi jonka tuot esille on aika erikoinen. Minullakin sattuu olemaan omani.Nittaminax kirjoitti:
ei kuule satuttanut mikään muu kuin joku joukkohysteria ja tekopyhyys.
Sanot ettet halua haukkua ketään, mutta samaan hengenvetoon sanoit minua pöljäksi.
Näkökulmasi jonka tuot esille on aika erikoinen. Minullakin sattuu olemaan omani.johon kalikka kalahtaa. Olet tämän palstan häirikkö, taas moitin, mutta sanon mielipiteeni koska se kuuluu palstan luonteeseen. Siis otappa se titteli vastaan.
firefox58 kirjoitti:
johon kalikka kalahtaa. Olet tämän palstan häirikkö, taas moitin, mutta sanon mielipiteeni koska se kuuluu palstan luonteeseen. Siis otappa se titteli vastaan.
paljastit luonteesi ja yritit kirjoitella mukamas uudella nikillä ja puhtain jauhoin. Hah...
- Adria
Niin, onkohan tää nyt sitten niin outo ominaisuus. Toisaalta koen olevani oikeinkin lämminhenkinen, ainakin tuttujeni seurassa.
- -9-
firefox58 kirjoitti:
johon kalikka kalahtaa. Olet tämän palstan häirikkö, taas moitin, mutta sanon mielipiteeni koska se kuuluu palstan luonteeseen. Siis otappa se titteli vastaan.
tällä hetkellä olet sinä!
- .
Mummut ja papat unohdetaan laitoksiin, ja sitten surraan tuntemattomia, niin asian näen.
Mutta asisasta et tiedä mitään. Hoitajat, sairaanhoitajat tekevät todella raskasta työtä. Omaiset unohtavat vanhemmat laitoksiin. Näinpäin.
- .
firefox58 kirjoitti:
Mutta asisasta et tiedä mitään. Hoitajat, sairaanhoitajat tekevät todella raskasta työtä. Omaiset unohtavat vanhemmat laitoksiin. Näinpäin.
mikä on kirjoitettu. En kai minä hoitohenkilökunnasta puhu, vaan omaisista.
En minä täällä puhu sairaalahenkilökunnan suremisesta, vaan yleensä ihmisten. Älä luennoi minulle sairaaloista tai muista laitoksista, ne kyllä tulivat, ja ovat tulleet tutuiksi.
Minulle kyllä riittävät ne kyynelmeret, jotka olen omien läheisteni takia vuodattanut, ei tarvi enää keksimällä keksiä enempää.
Mitä sen on väliä, kuka olen. En minäkään sinua tunne, en edes halua tuntea. . kirjoitti:
mikä on kirjoitettu. En kai minä hoitohenkilökunnasta puhu, vaan omaisista.
En minä täällä puhu sairaalahenkilökunnan suremisesta, vaan yleensä ihmisten. Älä luennoi minulle sairaaloista tai muista laitoksista, ne kyllä tulivat, ja ovat tulleet tutuiksi.
Minulle kyllä riittävät ne kyynelmeret, jotka olen omien läheisteni takia vuodattanut, ei tarvi enää keksimällä keksiä enempää.
Mitä sen on väliä, kuka olen. En minäkään sinua tunne, en edes halua tuntea.Kirjoituksesi aiemmin kyllä puhuu puolestaan ja vaikka mitä sanot tiedän nämä asiat. Tuo viimeinen lauseeni oli täyttä totta valitettavasti. No mehän sillä ollaan pakkattua henkilövoimaa, mutta mihin s e välittäminen loppuu ?
- Yxitypy
firefox58 kirjoitti:
Mutta asisasta et tiedä mitään. Hoitajat, sairaanhoitajat tekevät todella raskasta työtä. Omaiset unohtavat vanhemmat laitoksiin. Näinpäin.
olemaan terveydenhoitoalalla, (en tosin vanhustyössä) ja asia on näin: Pitää paikkansa ensinnäkin se, että on ikävä kyllä paljon omaisia jotka unohtavat vanhempansa laitokseen, tai sitten omaisia ei ole. Mutta..Asialla on toinenkin puoli. Nämä vanhukset, joita läheiset käyvät katsomassa saavat paremman hoidonkin syystä että.. Jos esim. katsomaan tullut omainen huomaa, että heidän mummolleen tai papalleen ei ole vaihdettu vaippaa ja iho on palanut, niin tottakait siitä valitetaan hoitajalle. Hoitajat tietävätkin ketä käydään katsomassa, ja huolehtivat ettei omaisilla olis valittamista. Mutta vanhukset, joilla ei ole omaisia, saavat maata sängyn pohjalla ihan rauhassa. Ei heitä taluteta pöydän ääreen syömään, eikä kuntouteta. Tämä ikävä kyllä on karu totuus.
- -9-
. kirjoitti:
mikä on kirjoitettu. En kai minä hoitohenkilökunnasta puhu, vaan omaisista.
En minä täällä puhu sairaalahenkilökunnan suremisesta, vaan yleensä ihmisten. Älä luennoi minulle sairaaloista tai muista laitoksista, ne kyllä tulivat, ja ovat tulleet tutuiksi.
Minulle kyllä riittävät ne kyynelmeret, jotka olen omien läheisteni takia vuodattanut, ei tarvi enää keksimällä keksiä enempää.
Mitä sen on väliä, kuka olen. En minäkään sinua tunne, en edes halua tuntea.ettei kukaan muukaan, edes nettikirjoittajana. Kummasti hän tuli vastaamaan Adrianin tilalle. Kummankohan aloitus tämä nyt onkaan?
Yxitypy kirjoitti:
olemaan terveydenhoitoalalla, (en tosin vanhustyössä) ja asia on näin: Pitää paikkansa ensinnäkin se, että on ikävä kyllä paljon omaisia jotka unohtavat vanhempansa laitokseen, tai sitten omaisia ei ole. Mutta..Asialla on toinenkin puoli. Nämä vanhukset, joita läheiset käyvät katsomassa saavat paremman hoidonkin syystä että.. Jos esim. katsomaan tullut omainen huomaa, että heidän mummolleen tai papalleen ei ole vaihdettu vaippaa ja iho on palanut, niin tottakait siitä valitetaan hoitajalle. Hoitajat tietävätkin ketä käydään katsomassa, ja huolehtivat ettei omaisilla olis valittamista. Mutta vanhukset, joilla ei ole omaisia, saavat maata sängyn pohjalla ihan rauhassa. Ei heitä taluteta pöydän ääreen syömään, eikä kuntouteta. Tämä ikävä kyllä on karu totuus.
En ole nähnyt milloinkaan sellaista vanhusta joka ei olisi ilahtunut lapsensa/sukulaisensa käynnistä. Sellaista päivää ei yksinkertaisesti tule. Koska olet vanha ja heikko mikä lohduttaa enemmin ?
- Adria
Varmaan on noinkin. Tällaisia me olemme. Jeesustelu ei ole mitenkään vierasta ihmisille ja sitä esiintyy joka puolella.
- ...
firefox58 kirjoitti:
Mutta asisasta et tiedä mitään. Hoitajat, sairaanhoitajat tekevät todella raskasta työtä. Omaiset unohtavat vanhemmat laitoksiin. Näinpäin.
Ei taida kaikilla oikein olla lääkitys kohdillaan :DDD
Mutta sen verran aiheesta. Kyllä mä oon aatellut niin, että toivottavasti tajuan ampua itteni ennen, kuin "pääsen" johonkin laitokseen niitten uhrautuvien ja lähimmäsirakkaiden, hoituleiden "hoidettavaksi". Piru, ei ole vähääkään luottoa "korkeasti koulutettuja" hoitsuja kohtaan. Hoitsuksi pääsee kuka tahansa, valitettavasti. Ja trendi on kasvava, huutava pula hoitsuista kun ihmisten terveys muka paranee ja sitten roikutaan vuosikymmeniä eläkkeellä. Viimeinen tilinauha ja läksiäislahjaksi syanidikapseli, se olisi inhimillistä edes.
Ainiin, kiinnostaisi tosin nähdä, kun hoitsut alkaa vanhanemaan ja sitten niitä on hoitamassa kivat thaitytöt . Mitenkähän riittää kotomaan hoitsuilla kielitaito narisemaan vaipanvaihdoista....DDD
=DW= - Yxitypy
firefox58 kirjoitti:
En ole nähnyt milloinkaan sellaista vanhusta joka ei olisi ilahtunut lapsensa/sukulaisensa käynnistä. Sellaista päivää ei yksinkertaisesti tule. Koska olet vanha ja heikko mikä lohduttaa enemmin ?
En nyt tajua miten tää sun vastaus liittyy aiempaan kommenttiini??
Mutta tuohon sun kommenttiin vastaan, että tottakai vanhukset ilahtuu kun heitä käydään katsomassa (edellyttäen että ovat täydellä ymmärryksellä). Vanhukset ovat niin vähään tyytyväisiä muutenkin, että joskus miettii onkohan tuleva sukupolvi niin vähään tyytyväinen. Me ihmiset kun ollaan nykyään niin paljon vaativaisempia kaikessa. ... kirjoitti:
Ei taida kaikilla oikein olla lääkitys kohdillaan :DDD
Mutta sen verran aiheesta. Kyllä mä oon aatellut niin, että toivottavasti tajuan ampua itteni ennen, kuin "pääsen" johonkin laitokseen niitten uhrautuvien ja lähimmäsirakkaiden, hoituleiden "hoidettavaksi". Piru, ei ole vähääkään luottoa "korkeasti koulutettuja" hoitsuja kohtaan. Hoitsuksi pääsee kuka tahansa, valitettavasti. Ja trendi on kasvava, huutava pula hoitsuista kun ihmisten terveys muka paranee ja sitten roikutaan vuosikymmeniä eläkkeellä. Viimeinen tilinauha ja läksiäislahjaksi syanidikapseli, se olisi inhimillistä edes.
Ainiin, kiinnostaisi tosin nähdä, kun hoitsut alkaa vanhanemaan ja sitten niitä on hoitamassa kivat thaitytöt . Mitenkähän riittää kotomaan hoitsuilla kielitaito narisemaan vaipanvaihdoista....DDD
=DW=mutta hyvin lohkastu.
---------------------------------------
Ainiin, kiinnostaisi tosin nähdä, kun hoitsut alkaa vanhanemaan ja sitten niitä on hoitamassa kivat thaitytöt . Mitenkähän riittää kotomaan hoitsuilla kielitaito narisemaan vaipanvaihdoista....DDD
- ----
häipyi firefoxi ja adriankin. taitaa olla sama henkilö kyseessä.
helvetti soikoon tarvi koko ajan olla istumassa. Muutakin tekemistä on. Älä mua yhdistä Adriaan ollaan eri planeetalta.
firefox58 kirjoitti:
helvetti soikoon tarvi koko ajan olla istumassa. Muutakin tekemistä on. Älä mua yhdistä Adriaan ollaan eri planeetalta.
johonka kalikka kolahtaa.....
firefox58 kirjoitti:
helvetti soikoon tarvi koko ajan olla istumassa. Muutakin tekemistä on. Älä mua yhdistä Adriaan ollaan eri planeetalta.
tää ketju alko kollektiivisesta surusta ja Puolan onnettomuudesta ja päättyi vanhaan tuttuun: juu, se ja se nyt varmaankin ovat yksi ja sama!! AAARRGGHHH!!!!!!!
Eikä todellakaan kukaan tähän aikaan vuodesta oo tääl 24/7.
Mäkin tulin vaan lähettämään yhen sähköpostin ja kävin samalla kattomas täällä.- Yxitypy
firefox58 kirjoitti:
helvetti soikoon tarvi koko ajan olla istumassa. Muutakin tekemistä on. Älä mua yhdistä Adriaan ollaan eri planeetalta.
että en ole tänään tehnyt muuta kun käynyt pitkän pyörälenkin, ja istunut koneella, että selkä kipeenä jo. Ai niin..teinhän mä puolukkapiirakan ja ruoan.
Mutta mä oonkin lomalla :=))
Ja kyllä mä luulen että te Adrian kanssa ootte kuitenkin samalta planeetalta, eikä sitä tiedä kuinka hyvin passaisitte yhteen :=)) Yxitypy kirjoitti:
että en ole tänään tehnyt muuta kun käynyt pitkän pyörälenkin, ja istunut koneella, että selkä kipeenä jo. Ai niin..teinhän mä puolukkapiirakan ja ruoan.
Mutta mä oonkin lomalla :=))
Ja kyllä mä luulen että te Adrian kanssa ootte kuitenkin samalta planeetalta, eikä sitä tiedä kuinka hyvin passaisitte yhteen :=))tuskin toinen on kuusta ja toinen maasta. :)
- Yxitypy
Nittaminax kirjoitti:
tuskin toinen on kuusta ja toinen maasta. :)
tai saattaahaan se toinen olla vaikka Jupiterista ja toinen Venukselta :=)))
Ja muutenkin eikö sitä sanota että vastakohdat täydentää toisiaan :=)) - Anjaniina
Yxitypy kirjoitti:
että en ole tänään tehnyt muuta kun käynyt pitkän pyörälenkin, ja istunut koneella, että selkä kipeenä jo. Ai niin..teinhän mä puolukkapiirakan ja ruoan.
Mutta mä oonkin lomalla :=))
Ja kyllä mä luulen että te Adrian kanssa ootte kuitenkin samalta planeetalta, eikä sitä tiedä kuinka hyvin passaisitte yhteen :=))mulla on...pers ;)
- Yxitypy
Anjaniina kirjoitti:
mulla on...pers ;)
on enemmän niska-ja hartiavaivaa.
Kyllä me ollaan sitte jo vaivasia :=))) - Anjaniina
Yxitypy kirjoitti:
on enemmän niska-ja hartiavaivaa.
Kyllä me ollaan sitte jo vaivasia :=)))ainaski tämä ja huominen ;))
Aamulla oli satula huonossa asennossa ja sehän alkoi tuntumaan sit kun ensimmäiset 20 km oli menny ;)
Nyt se on korjattu, mut hiukan tuskallista oli...ja on ;) - Yxitypy
Anjaniina kirjoitti:
ainaski tämä ja huominen ;))
Aamulla oli satula huonossa asennossa ja sehän alkoi tuntumaan sit kun ensimmäiset 20 km oli menny ;)
Nyt se on korjattu, mut hiukan tuskallista oli...ja on ;)mullakin sama juttu joka kevät kun aloitan pyöräilykauden. Peffa tulee kipeeksi aina aluks , ja useamman päivän pyörälenkin jälkeen kipu pikkihiljaa alkaa hellittää :=))
- Anjaniina
Yxitypy kirjoitti:
mullakin sama juttu joka kevät kun aloitan pyöräilykauden. Peffa tulee kipeeksi aina aluks , ja useamman päivän pyörälenkin jälkeen kipu pikkihiljaa alkaa hellittää :=))
luotan ;)
Että tää on vain tilapäistä ja pitkästä aikaa kovaa noille lihasryhmille ja vanhoille luille ;) - Adria
minttupuu kirjoitti:
tää ketju alko kollektiivisesta surusta ja Puolan onnettomuudesta ja päättyi vanhaan tuttuun: juu, se ja se nyt varmaankin ovat yksi ja sama!! AAARRGGHHH!!!!!!!
Eikä todellakaan kukaan tähän aikaan vuodesta oo tääl 24/7.
Mäkin tulin vaan lähettämään yhen sähköpostin ja kävin samalla kattomas täällä.Siinä oli joku, joka ei ollut paikalla silloin kun kynttilöitä jaettiin.
suuri järkytys, en tiedä tuntisinko samanlaista surua kuin omaisen kuoltua, mutta ehkä myötätunto surua menehtyneitten omaisia kohtaan.
Kollektiivista surua tuntisin jos joukko kuolema tapahtuisi esim. koulussa tai työpaikalla, jossa olisi paljon koulu-, tai työtovereita..silloin järkytys ja suru olisi suuremman porukan yhteinen..- Adria
Aivan, silloin tapahtuma olisi ikäänkuin todempi ja helpompi surtavaksi.
aika lailla samoin..Kurjaahan tuollaiset jutut on,mutta eipä ne minun elämääni hetkauta..vieraat ihmiset...
Eikä sitä voi alkaa kaikkea suremaan...- Adria
Ei tosiaan, mutta onko se hyvä vai huono asia se tuntemattomien suremattomuus, en tiedä.
tunnen, pientä surumielisyyttä, etenkin omaisia kohtaan. Kyyneleet tulee kyllä, silloin, kun joku pitkäaikaisista potilaistamme poistuu.
- Adria
Tuossa hyvä pointti. Surumielisyys omaisia kohtaan.
lisätä,kun Pirre otti esiin noi suomalaiset koulusurmajutut..Ne kyllä järkyttää valtavasti...:(
- Ajatten näin..
totta puhuen jaksanut lukea ihan tarkkaan koko viestiketjua, mutta ajattelen näin, että ihminen suree tavallaan omaa kuolevaisuuttaan suremalla täysin vieraita kuolleita. Tulipas pitkä lause. No näin sen jotenkin ajattelen.
Jokainenhan meistä kuolee joskus ja se nostattaa surun usein näissä tapauksissa. pysähdyttää lasten sekä nuorten väkivaltaiset ja tapaturmaiset kuolemat. Tuntuu niin väärältä, että he, joilla pitäisi olla elämä edessään, temmataan ennenaikaisesti pois.
- Tuntoja
Ajatten näin.. kirjoitti:
totta puhuen jaksanut lukea ihan tarkkaan koko viestiketjua, mutta ajattelen näin, että ihminen suree tavallaan omaa kuolevaisuuttaan suremalla täysin vieraita kuolleita. Tulipas pitkä lause. No näin sen jotenkin ajattelen.
Jokainenhan meistä kuolee joskus ja se nostattaa surun usein näissä tapauksissa.Samoja tuntoja minullakin. Sitä jotenkin pysähtyy sillä hetkellä kun kuulee traagisen uutisen ja hetken kuluttua huomaa oman kuolevaisuuden. Ei tietenkään ajattele, että vastaava tapahtuu itselle, mutta sehän voisi olla mahdollista kenelle tahansa. Kait siinä luopumisesta on kysymys ja sehän on äärettömän vaikea asia. Kait se elämän laki on niin, että joskus vaan pitää luopua tai luovuttaa meidän jokaisen.
Niin kornia kuin se onkin, niin ehkä nämä uutisissa esiintyvät tragediat jotenkin koskettavat meitä kaikkia ja samalla valmentavat tuohon luopumiseen. Ehkä tuo kollektiivinen suru onkin ilmaisu henkilökohtaisesta luopumisen tuskasta.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup584118Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.1262944Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua432643Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.652197Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu4371797- 621277
Järkyttävä tieto Purrasta
Purra tapasi nykyisen miehensä täällä. Suomi24:ssä! Tulipa likainen olo. Nyt loppuu tämä roikkuminen tällä palstalla.721266- 571170
- 2591069
- 45988