Ruotsin kielen sanotaa olevan portti muihin kieliin, mitä sitten kun ei kielet suju ruotsalaiseltakaan?
Tankeroenglantia televisiossa:
Jay Leno ja monet muut amerikkalaiset tv-show-isännät ovat saaneet uuden vitsailukohteen, brittiläisen BP:n ruotsalaisen hallituksen puheenjohtajan Carl-Henric Svanbergin.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201006561
Tankeroenglantia televisiossa:
Jay Leno ja monet muut amerikkalaiset tv-show-isännät ovat saaneet uuden vitsailukohteen, brittiläisen BP:n ruotsalaisen hallituksen puheenjohtajan Carl-Henric Svanbergin.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201006561
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyväksyttävää jo keskustella pakkoruotsista!
On jo suuri voitto, ettei pakkoruotsista puhuminen ole jonkun marginaaliryhmän fanaattista vouhkaamista, vaan jo tärkeät instanssit puhuvat pakkoruotsin haitallisuudesta ja esteestä oppia tärkeitä ja oikeasti hyödyllisiä kieliä. Pakkoruotsista puhuminen ei enää lyö leimaa otsaan, joten siitä alkaa uskaltaa avoimesti ja totuudenmukaisesti puhua ja kirjoittaa...
Toinen tärkeä voitto on se, ettei enää ruotsinkielisillä ole yksinoikeutta käydä keskustelua kielipolitiikasta.
On hyvä, että totuus tulee julki, ettei Keisarilla ole vaatteita!
"Keisarin vaatteet" on tanskalainen satu. Ruotsi antaa hyvän pohjan myös tanskan oppimiseen, käytännössä tekstiä ymmärtää aika vaivattomasti, puhe on hankalampaa. Norjaa ymmärtää kunnollisen ruotsin pohjalta melko vaivattomasti. Itse asiassa Pohjanmaan ja Itä-Uudenmaan murteetkin taitavat olla lähempänä nynorskia kuin rikssvenskaa. Saksan ja hollannin oppimisessa ruotsin taidosta on ilmiselvää apua, englannin oppimisessa varmasti vähemmän, jos nimeksikään alkeisvaiheessa.
Fakta kuitenkin on sama kuin musiikissa: mitä useampia instumentteja soitat, sitä helpompaa on uuden soittimen oppiminen, ihan erilaisenkin. Englannista ei ole paljon apua muiden kielten oppimiseen. Joku on irvaillut, että varsinkaan sivistynyt brittienlanti ei ole edes kileli, vaan fraasikokoelma :-).
Ruotsinkielinen väestö on ollut Suomen nykyisellä aluueella jo ennen suomenkielistä, joten suomenkielisillä ei ole mitään muuta oikeutta polkea ruotsinkielisten kielioikeuksia kuin brutaali enemmistöväkivalta. Sivistysvaltio?
Suomi on saanut kansainvälisesti positiivista erityishuomiota juuri vähemmistökielen aseman järjestämisestä. Kanadan lainsäädäntö muokattiin Suomen mallin mukaan, kun ranska hyväksyttiin toiseksi viralliseksi kieleksi. Myös kanadalaiset kasvatustieteilijät ja psykologit ovat tutkineet Suomessaa ja Sveitsissä kaksikielisyyttä.
MiIkä siinä "pakkoruotsissa" on niin vaikeaa? Itselleni oli vaikeaa ruotsinkielisessä ympäristössä pakkosuomi. Jotenkuten olen suomea toki vähän oppinnut. Pääkupunkiseudulla lähes kaikki ruotsinkieliset osaavat myös suomea, jonka pitäisi olla vaikea kieli ruotsiin verratuna.Eivät kai suomenkieliset sentään tyhmempiä ole?
No voi jessus sentään, att man kan stoppa in så många floskler i en så kort text! Ingen tar dig på allvar om du inte kommer med bättre argument. Suck alltså.
http://www.pakkoruotsi.net/
"Ingen" taitaa olla sinä ja muutama räksyttävä popularisti, joka turhautuneessa julkisuudenkipeydessään ei keksi muuta aihetta. Tuon linkin ruotsinvastaiset "perustelut" ontuvat hyvin pahasti. Linkkisivustolla mm. sotketaan pahasti demokratian käsitettä: se ei todellakaan ole enemmistön mielivaltaa vähemmistöjä kohtaan.
Hitlerin ja Stalinin toiminnasta on otettu hyvin oppia: vähemmistön hiillostus alkaa "demokraattisilla" , "terveen järjen mukaisilla" pikkuhiljaisilla toimenpiteillä, mutta loppupyrkimyksestä ei ole epäselvyyttä.
Onhan meillä sentään kielioikeuksissa maailmalla kehuttu perustuslaki. Sen muuttamiseen tarvitaan kyllä paljon enemmän kuin julkisuudenkipeiden urpojen adressit. Valtiosääntö takaa onneksi ruotsinkielisille perusoikeuden saada palveluja omalla kielellään. Käytännössä tämä ei toteudu. "Pakkoruotsin" ansiosta ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin on toki saatu suomenkielisiä lääkäreitä ja muita virkamiehiä, jotka älykkäinä ihmisinä nopeasti täydentävät ruotsin taitojaan.
Meilahden sairaalassakin - Suomen suurimassa - eräällä osastolla saa palvelua suomen lisäksi ainakin venäjäksi, viroksi, englanniksi ja jopa pastuksi tai fardiksi, mutta ruotsintaitoinen hoitaja on haettava naapuriosastolta. Miten Porvoon saaristosta veneellä ja ambulansilla kuskattu 80-vuotiinen akka pystyy kommunikoimaan hoitohenkilökunnan kanssa? Hoitsut kun eivät aikoinaan tykänneet pakkoruotsista, ja taito rajoittuu tankkaamiseen "har Ni värk?", vaikka varmasti parhaansa muuten yrittävätkin.
Tuo pakkoruotsi voi olla henkilötasolla elämän- ja kuolemankysymyskin. Onneksi löytyy virkamiehistä sentään enemmistö, joka edes yrittää pakkoruotsillaan palvella kuten pitääkin. Ei se tismallinen oikeakielisyys suinkaan ole tärkeintä, vaan se, että asiat saa selvitettyä.!
Vaikka englanti on "vieraskielisen" opetuksen valtakieli, niin epäilen että suurin osa "vapaaehtoisen pakkoenglannin" nuorista tuskin osaisi selittää lääkärille tai hoitajalle tuskissaan, että kipuvaivana on todennäköisesti "appendix", tai ymmärttääkö keskivertohoitsu Suomessa sanaa "blindtarm"? Jälkimäinen on huomattavsti todennäköisenpää toki, onneksi.
P.S. Tuo "suck" ei ole ruotsia, mutta ymmärränn toivotuksesi. Sen kun imet omaa nysääsi, jos yletyt.
mitään järkiperusteita ja väite, jonka mukaan ruotsinkielinen väestö olisi ollut Suomessa pidempään
kuin suomenkielinen enemmistö on törkeä valhe, jolle ei löydy mitään todisteita.Asia on nykyisen historian tutkimuksen valossa itse asiassa päinvastainen, sillä pohjoismaissa puhuttiin ensiksi pääasiassa suomalaisugrilaisia kieliä ja vasta sen jälkeen pohjoisgermaanisia joihin mm. ruotsi kuuluu.
"Keisarin vaatteet" on tanskalainen satu. Ruotsi antaa hyvän pohjan myös tanskan oppimiseen".
Olkoot vaikka kiinalainen satu, sillä kyseinen argumentti on naurettava.Tällä logiikalla kaikkien, jotka
haluaisivat kyseisen sadun lukea kuuluisi ensin opiskella tanskaa tai ruotsia, vaikka kummatkin kielet ovat
naurettavan pieniä puhujamääriltään ja suomalaisille paljon hyödyllisempää olisi oppia vaikkapa englannin
lisäksi saksaa tai ranskaa.Myös venäjä ja espanja voisivat harvinaisemmista kielistä olla hyödyllisiä.
"Englannista ei ole paljon apua muiden kielten oppimiseen. Joku on irvaillut, että varsinkaan sivistynyt brittienlanti ei ole edes kieli, vaan fraasikokoelma".
Päinvastoin kunnolla äännetty brittienglanti on niin nimenomaan kieli isolla K-kirjaimella verrattuna
vaikka kauheimpiin ruotsin kielen murteisiin esim. närpessvenska.
Taas jälleen kateellista suomenruotsalaista ottaa päähän, kun britti voi mennä vaikka toisella puolelle maapalloa, vaikka Australiaan lomalle aurinkorannoille ja hän voi sielläkin puhua omaa äidinkieltään toisin kuin vaikkapa ruotsinkielinen joka ulkomailla ollessaan joutuu usein turvautumaan vieraisiin kieliin aivan kuten suomalainenkin, mutta siinä missä suomalaiselle tämä asia on itsestäänselvyys ottaa se joitain ruotsinkielisiä niin paljon päähän, että heidän täytyy alkaa mollata suurempia ja merkityksellisimpiä
kieliä kuten englantia, jolla on sentään kirjoitettu kaikkea mahdollista Shakespearesta Harry Potteriin,
kun taas ruotsiksi kirjoitetuista kirjoista tulee mieleen lähinnä erilaiset lasten fantasiakirjat kuten Peppi Pitkätossu ja Ronja Ryövärintytär ja nämäkin ovat lähinnä vain pohjoismaissa tunnettuja.
MIkä siinä Närpiön murtessa on niin kauheaa, että ison miehen täytyy sitä itkeä? Vaikeaa se voi olla esim. Turun saaristosta tulevalle ruotsinkielisellekin, sen sijaan esim. lapinjärveläiset ruotsinkieliset Itä-Uudeltamaalta ymmärtävät sitä hyvin. Jos sinä et ymmärrä, niin minkä kukaan sille mahtaa, sen kummemmin kuin muullekaan ymmärtämyksellesi. Eivät Tansanian swalilia puhuvatkaan välttämättä ymmärrä täydellisesti samaa kieltä puhuvia kenialaisia tai omanmaalaisiakaan; toimeen kuitenkin tulevat. Miten lie savon murteen ymmärryksesi?
Vertaus Närpiön murteen ja "kunnolla äännettyn brittienglannin" välillä on typerä. Sitä paitsi ns. Oxfordin englantia puhuu Englanissakin vain muutaman prosentin vähemmistö. Sanoisinko amerikkalaisittain: "You don't know your asshole from a hole in the ground".
Ketjun aloittajan teema oli "ruotisita porttina muihin kieliin". Kuten totesin, ruotsista äidinkielenä ei ainakaan minulle ollut minkäänlaista apua englannin oppimisessa, mutta huomattava apun saksan ja hollannin kanssa. Ruotsia osaava ymmärtää norjaa (ja päinvastoin) ja osaa lukea tanskaa; muutamat erilaiset koukerot oppii hyvin nopeasti. Englanti taas ei ole portti mihinkään muuhun kieleen, ei edes ranskalaisille, vaikkka englannin sanaston valtaosa on ranskasta peräisin.
Todennäköisesti et osaa lukea, tai et ainakaan ymmärrä sen enempää Shakeskespearea kuin Lindgreniäkään alkukielellä. Minä olen lukenut molempia ja ymmärrän. Suomeakin olen oppinut joten kuten. Enhän minä myöskään englantia ole mitenkään mollannut: totesin vain, ettei se ole portti muihin kieliin. Englannin yleistä merkitystä tai tärkeyttä en aliarvio mitenkään!
Jos poimisin sinulle ytimekkään ohjeen suomalaisesta kirjallisuudesta, istuisi hyvin Lauri Viidan pikkuruno:
"Tyhmä jos puhehalunsa vaientaa
hän voi hiljaista viisasta muistuttaa".
Suomenkielisen kommentteja:
"Ruotsia osaava ymmärtää norjaa (ja päinvastoin) ja osaa lukea tanskaa; muutamat erilaiset koukerot oppii hyvin nopeasti."
Pätee luettuun tekstiin pitkälle, mutta ei sentään kovin pitkälle. Erojakin on melkoisesti, enemmän tanskaan nähden. Ruotsista saatu pohja norjan ja tanskan opiskeluun on kyllä hyvä, jos joku jälkimmäisiä kieliä sattuu tarvitsemaan.
Saksaa opiskellessaan ei ruotsia tule ajatelleeksikaan, mutta germaanisen kielen rakenteen ja sanaston tunteminen epäilemättä auttaa jonkin verran. Mutta jo englannista saa sen perusvalmiuden.
Eli mikä tahansa germaaninen tai romaaninen kieli, jopa slaavilainen on yksikieliselle suomenkieliselle portti indoeurooppalaisiin kieliin. Jos pitää nostaa yksi kieli siihen asemaan, niin maailmankieli englanti ottaa sen paikan luonnostaan.
Ruotsin tiellä on melkoinen historiallinen rasite, kuten on havaittu. Entiseen herrakieleen tekee monen mieli pitää etäisyyttä. Tämä on sitä politiikkaa, joka ei kuulu tälle palstalle.
Politiikasta, kuten ruotsin kielen asemasta, keskustellaan muilla palstoilla. Eiköhän rauhoiteta tämä palsta "tieteelliseen" keskusteluun, kuten on tarkoitus. Silloin sopukin säilyy paremmin ja palstalla on hauskempi pistäytyä.
BP on maailman neljänneksi suurin yritys (2009).
Ykköstilalla on saman (Fortune-lehden) tilaston mukaan Royal Dutch Shell. Tuon yhtiön Pöydän Tuolimiehenä (Chairman of the Board) toimii monelle suomalaiselle ainakin etäisesti tuttu johtajahahmo. Lieneekö hänenkään englantinsa aivan satapercenttistä?
http://www.shell.com/home/content/aboutshell/who_we_are/leadership/the_board/board_of_directors_09112006.html
Ihan kiva sinänsä havaita, että pohjoismaisilla osaajilla on riittänyt kysyntää.
Tämän kirjoittaja on Svanbergin ja Ollilan kollega eli istuu osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana, mutta liikevaihdon suuruudesta puhumista lienee syytä vältellä.