Vaaleahiuksisten ja sinisilmäisten levinneisyys

Niin, ja tuo toinen kartta väittää suomalaisista olevan vaaleahiuksisia 80 % tai enemmän, vaikka todellisuudessa ruskeahiuksisia on sen verran ja vaaleita paljon vähemmän. Karttasi ovat siis roskaa!

Free Constantinople kirjoitti:

Niin, ja tuo toinen kartta väittää suomalaisista olevan vaaleahiuksisia 80 % tai enemmän, vaikka todellisuudessa ruskeahiuksisia on sen verran ja vaaleita paljon vähemmän. Karttasi ovat siis roskaa!

Lue lisää

blondius määritellään jossakin vähän eri lailla näköjään. että kaikki jotka ei ole mustatukkaisia ja ruskeasilmäsiä on siis blondeja.

4353554543355 kirjoitti:

blondius määritellään jossakin vähän eri lailla näköjään. että kaikki jotka ei ole mustatukkaisia ja ruskeasilmäsiä on siis blondeja.

Iirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwynmerkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.

Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.

Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;"

Gwen -> kveeni!

Suomalaisen nimitys finn - valkoinen/vaalea on iirin fion sanan muunnos germaanin finn:ksi ja gwen on bretoninkielinen nimitys ja gwyn walesinkielinen, joista tuli kven -> kveeni ja sekin merkitsee valkoista tai vaaleaa.

Martti Haavio toteaa etnonyymin Finn, finne, sekä Kven, Qwen tarkoittavan vaaleaa, valkoista, blancoa. "Martti Haavio: Bjarmien vallan nousu ja tuho. Historiaa ja runoutta.(1965)" Myös muinaisten Bjarmien nimi mekitsee loistavaa, valkoista:

"Haavio otaksuu samalla tavoin, että suomalaisten yhteydessä käytetyn sanan "Finn" taustalla on kelttiläisperäinen "valkoista" tarkoittava sana. Haavio myös olettaa, että Tacitus on tunnettua "Germania"-teostaan kirjoittaessaan käyttänyt juuri kelttiläisten matkamiesten kertomuksia.

Sanan "kven" hän johdattelee hieman eri tavoin. Hän otaksuu, että se on väännetty suoraan "kainulaisten" nimestä. "Kainu"-appellatiivi puolestaan merkitsisi niin ikään hänen mielestään "valkoista". Hän yhdistää sen "kaino"-sanueeseen ja mainitsee viron sanan "kaine", mikä merkitsee myös "puhdas", sekä Gananderin käännöksen, jossa "kaino" tulkitaan ruotsiksi "blek" ja latinaksi "pallidus" - so. "kalvas, kalpea". Tästä onkin enää lyhyt harppaus "valkoiseen", ja Haavio toteaakin "ehkä - kyselen - fenni on käännös kainulaisten nimestä".

Saagoissa tunnetun nimityksen "bjarmi" hän yhdistää islannin kielen appellatiiviin, joka merkitsee samaten "valkoisuutta, kirkkautta".

Itse esitän vaaleuteen myös muita, kuin hiusten ja silmien väriin perustuvia selityksiä:

Hampusta tehdyt valkoiset vaatteet

"Varhaisimmat merkit hampun viljelystä Suomessa ovat samanaikaisia tai hieman varhaisempia kuin viljanviljelyn merkit eli noin 4000 vuoden takaisia. Hampun eli liinan kehittynyt viljely Fennoskandiassa ja sen monipuolinen käyttö oli erityisen tyypillistä karjalaislähtöisille väestöille, joihin myös savolaiset osittain kuuluvat. Myös Itä-Venäjän suomensukuiset kansat ovat kuitukasveista viljelleet yleensä vain hamppua." http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu

Myös nykyisen suomen alueella pellavakuidut valkaistiin perinteisesti historiallisella ajalla talvihankien päällä auringon valossa. Todennäköisesti pellavaa edeltäneen hampun kanssa tehtiin samoin. Näin saatiin valkoista kangasta, josta tehdyt vaatteet ovat olleet varsin harvinaisia. Valkoisesta asusta on ollut merkittävä hyöty hylkeenpyytäjille ja metsästäjille talvisessa luonnossa.

Vaaleahiuksisuus ja sinisilmäisyys ovat perimässä väistyviä, resessiivisiä ominaisuuksia. Näiden poikkeuksellisten geenien kantajapariskunta on ollut perustajana kaikille vaaleahiuksisille ihmisille nykypopulaatiossa.

Itse olen hiuksiltani tumma, mutta minulla on siniharmaat silmät. Neljästä tyttärestäni kolme on vaaleita ja sinisilmäisiä. Myös tummahiuksinen tyttäreni on saanut sinisilmäisen ja vaaleatukkaisen pojan. Kannan siis vaaleahiuksisuuden geeniä, vaikka en ole vaalea.

Vaaleahiuksisuudesta kerrotaan myös Wikissä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleahiuksisuus

Koska levinneisyyskartan levinneisyys on nimenomaan alunperin suomenkieltä puhuvilla alueilla, oletan sen olevan täällä syntynyt ominaisuus. Ennen ajanlaskun alkua tuo kartta keskittyisi todennäköisesti enemmän Saarenmaalle ja Länsi-Viroon, asutussuunta on ollut etelästä pohjoiseen.

kirvesvartta kirjoitti:

Iirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwynmerkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.

Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.

Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;"

Gwen -> kveeni!

Suomalaisen nimitys finn - valkoinen/vaalea on iirin fion sanan muunnos germaanin finn:ksi ja gwen on bretoninkielinen nimitys ja gwyn walesinkielinen, joista tuli kven -> kveeni ja sekin merkitsee valkoista tai vaaleaa.

Martti Haavio toteaa etnonyymin Finn, finne, sekä Kven, Qwen tarkoittavan vaaleaa, valkoista, blancoa. "Martti Haavio: Bjarmien vallan nousu ja tuho. Historiaa ja runoutta.(1965)" Myös muinaisten Bjarmien nimi mekitsee loistavaa, valkoista:

"Haavio otaksuu samalla tavoin, että suomalaisten yhteydessä käytetyn sanan "Finn" taustalla on kelttiläisperäinen "valkoista" tarkoittava sana. Haavio myös olettaa, että Tacitus on tunnettua "Germania"-teostaan kirjoittaessaan käyttänyt juuri kelttiläisten matkamiesten kertomuksia.

Sanan "kven" hän johdattelee hieman eri tavoin. Hän otaksuu, että se on väännetty suoraan "kainulaisten" nimestä. "Kainu"-appellatiivi puolestaan merkitsisi niin ikään hänen mielestään "valkoista". Hän yhdistää sen "kaino"-sanueeseen ja mainitsee viron sanan "kaine", mikä merkitsee myös "puhdas", sekä Gananderin käännöksen, jossa "kaino" tulkitaan ruotsiksi "blek" ja latinaksi "pallidus" - so. "kalvas, kalpea". Tästä onkin enää lyhyt harppaus "valkoiseen", ja Haavio toteaakin "ehkä - kyselen - fenni on käännös kainulaisten nimestä".

Saagoissa tunnetun nimityksen "bjarmi" hän yhdistää islannin kielen appellatiiviin, joka merkitsee samaten "valkoisuutta, kirkkautta".

Itse esitän vaaleuteen myös muita, kuin hiusten ja silmien väriin perustuvia selityksiä:

Hampusta tehdyt valkoiset vaatteet

"Varhaisimmat merkit hampun viljelystä Suomessa ovat samanaikaisia tai hieman varhaisempia kuin viljanviljelyn merkit eli noin 4000 vuoden takaisia. Hampun eli liinan kehittynyt viljely Fennoskandiassa ja sen monipuolinen käyttö oli erityisen tyypillistä karjalaislähtöisille väestöille, joihin myös savolaiset osittain kuuluvat. Myös Itä-Venäjän suomensukuiset kansat ovat kuitukasveista viljelleet yleensä vain hamppua." http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu

Myös nykyisen suomen alueella pellavakuidut valkaistiin perinteisesti historiallisella ajalla talvihankien päällä auringon valossa. Todennäköisesti pellavaa edeltäneen hampun kanssa tehtiin samoin. Näin saatiin valkoista kangasta, josta tehdyt vaatteet ovat olleet varsin harvinaisia. Valkoisesta asusta on ollut merkittävä hyöty hylkeenpyytäjille ja metsästäjille talvisessa luonnossa.

Vaaleahiuksisuus ja sinisilmäisyys ovat perimässä väistyviä, resessiivisiä ominaisuuksia. Näiden poikkeuksellisten geenien kantajapariskunta on ollut perustajana kaikille vaaleahiuksisille ihmisille nykypopulaatiossa.

Itse olen hiuksiltani tumma, mutta minulla on siniharmaat silmät. Neljästä tyttärestäni kolme on vaaleita ja sinisilmäisiä. Myös tummahiuksinen tyttäreni on saanut sinisilmäisen ja vaaleatukkaisen pojan. Kannan siis vaaleahiuksisuuden geeniä, vaikka en ole vaalea.

Vaaleahiuksisuudesta kerrotaan myös Wikissä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleahiuksisuus

Koska levinneisyyskartan levinneisyys on nimenomaan alunperin suomenkieltä puhuvilla alueilla, oletan sen olevan täällä syntynyt ominaisuus. Ennen ajanlaskun alkua tuo kartta keskittyisi todennäköisesti enemmän Saarenmaalle ja Länsi-Viroon, asutussuunta on ollut etelästä pohjoiseen.

Lue lisää

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=2576

4353554543355 kirjoitti:

blondius määritellään jossakin vähän eri lailla näköjään. että kaikki jotka ei ole mustatukkaisia ja ruskeasilmäsiä on siis blondeja.

"Gwen -> kveeni!"

Ei toimi ikinä, paitsi suomalaisen mielestä. Suomalainen ei tiedä että g ja k ovat aivan eri äänteitä eivätkä ikinä tulisi sekoitetuiksi. Kukaan joka osaa ääntää g:n ei ikinä sotkisi sitä k;hon.

Yleisimmin hyväksytyn teorian mukaan vaaleahiuksisuus sai tosiaan alkunsa satunnaisesta mutaatiosta. Vaaleat naiset miellyttivät miehiä, jotka valitsivat näitä mieluiten kumppaneikseen ja niin ominaisuus pääsi yleistymään.

http://majorityrights.com/index.php/weblog/comments/the_evolution_of_blond_hair_and_blue_eyes_among_nordics/

Free Constantinople kirjoitti:

Yleisimmin hyväksytyn teorian mukaan vaaleahiuksisuus sai tosiaan alkunsa satunnaisesta mutaatiosta. Vaaleat naiset miellyttivät miehiä, jotka valitsivat näitä mieluiten kumppaneikseen ja niin ominaisuus pääsi yleistymään.

http://majorityrights.com/index.php/weblog/comments/the_evolution_of_blond_hair_and_blue_eyes_among_nordics/

Lue lisää

"Runo-Eddaan kuuluva Rigsthula (Rigin runo), joka monien tutkijoiden mielestä palautuu 900-luvulle, kuvaa kolmea erillistä yhteiskuntaluokkaa, joilla on kullakin oma ominaislaatunsa: orjia, vapaita talonpoikia ja soturien muodostamaa yläluokkaa. Luokkatietoisuus on runoelmassa vahva: siinä puhutaan orjista halveksivasti ja jossain määrin inhoten, muista luokista kunnioittavasti ja ihaillen. Olipa runoelman ikä mikä tahansa, se kuvaa elävästi niitä yhteiskunnallisia eroja, joita viikinkien ajalta muutenkin tunnetaan.

Rig - joka todellisuudessa oli Heimdall-jumala - saapui vaelluksellaan ensin köyhässä talossa asuvan avioparin luo. Poika, jonka syntymään Rigin käynti johti, sai nimen Træl (orja). »Se alkoi varttua, viihtyi hyvin, käsissä oli kurttuinen iho, kyhmyiset rystyset, kömpelöt sormet, oli kasvot rumat, oli kumara selkä, kantapäät pitkät.» Træl meni naimisiin Ty-nimisen tytön kanssa (Ty tarkoittaa myös orjaa), joka tuli taloon kulkijana, »kantapäät kurassa, päivettynein käsin, koukkunenäinen». Pariskunta sai monta lasta, jotka saivat rumat nimet ja joutuivat viettämään elämänsä kovassa ruumiillisessa työssä."

Orjuus on ollut pohjolassa hyvin yleistä, orjia ryöstettiin, ostettiin ja joku saattoi myydä itsensä talousvaikeuksissa orjaksi. Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että vapaat yläluokan miehet Karlit;
...he saivat pojan, jota kutsuttiin Karliksi (karl tarkoittaa talonpoikaa tai vapaata miestä); »punapää, punaposki, oli pirteät silmät. Pian taltutti härkiä, sahroja takoi, rakensi taloja, latoja teki, kärrejä laati, kävi kurjessa auran.» Hänen morsiamensa tuli taloon ajaen, yllään vuohennahkainen puku. Hänellä oli avaimet - emännyyden merkki - ja hänen nimensä oli Snör (miniä). Pariskunta sai monta lasta, joilla oli kunnon nimet...

Karlit olivat saagan mukaan: » Tällä kertaa syntynyt Poika sai nimen Jarl (jalo), jolla »oli vaaleat hiukset, hohtavat kasvot, terävä katse kuin nuoren käärmeen.» Jarlista tuli suuri soturi. Hän omisti paljon maata, hän ratsasti, metsästi ja ui. Jarl oli suuri lahjoittaja. »Tämän [Päämiehen] hentosorminen sorea tytär oli viisas neito, nimeltä Varma. He, kosivat neittä ja kääntyivät kotiin, hänet naitettiin Jalolle.» Varmasta (muinaisislanniksi Erna) tuli Jarlin morsian, ja he saivat monta lasta, joille annettiin kauniit nimet. Nuorimman nimi oli Konr ungr (konungr, kuningas). Tällä oli monia erityiskykyjä.

Siis suunnilleen niin, että tummat ihmiset olivat syntyneet orjiksi, punapäistä tuli talonpoikia (ja tyttäriä) ja vaaleat olivat sotureita, ylimyksiä ja kuninkaita.

Slav merkitsi muinaisgermaanissa orjaa.

"The study argues that blond hair originated in the region because of food shortages 10,000-11,000 years ago. Until then, humans had the dark brown hair and dark eyes that still dominate in the rest of the world. Almost the only sustenance in northern Europe came from roaming herds of mammoths, reindeer, bison and horses. Finding them required long, arduous hunting trips in which numerous males died, leading to a high ratio of surviving women to men."

Olisiko niin, että näitä proto-blondeja olsi asustellut silloin esim. Kundan kulttuurissa, sieltä asutusvirta johti mm. Suomen alueelle. Rautakaudella tuo ominaisuus vahvistui saagan kuvaaman kulttuuripiirteen vuoksi, vaaleudesta tuli yhteiskunnallisen aseman symboli.

kirvesvartta kirjoitti:

"Runo-Eddaan kuuluva Rigsthula (Rigin runo), joka monien tutkijoiden mielestä palautuu 900-luvulle, kuvaa kolmea erillistä yhteiskuntaluokkaa, joilla on kullakin oma ominaislaatunsa: orjia, vapaita talonpoikia ja soturien muodostamaa yläluokkaa. Luokkatietoisuus on runoelmassa vahva: siinä puhutaan orjista halveksivasti ja jossain määrin inhoten, muista luokista kunnioittavasti ja ihaillen. Olipa runoelman ikä mikä tahansa, se kuvaa elävästi niitä yhteiskunnallisia eroja, joita viikinkien ajalta muutenkin tunnetaan.

Rig - joka todellisuudessa oli Heimdall-jumala - saapui vaelluksellaan ensin köyhässä talossa asuvan avioparin luo. Poika, jonka syntymään Rigin käynti johti, sai nimen Træl (orja). »Se alkoi varttua, viihtyi hyvin, käsissä oli kurttuinen iho, kyhmyiset rystyset, kömpelöt sormet, oli kasvot rumat, oli kumara selkä, kantapäät pitkät.» Træl meni naimisiin Ty-nimisen tytön kanssa (Ty tarkoittaa myös orjaa), joka tuli taloon kulkijana, »kantapäät kurassa, päivettynein käsin, koukkunenäinen». Pariskunta sai monta lasta, jotka saivat rumat nimet ja joutuivat viettämään elämänsä kovassa ruumiillisessa työssä."

Orjuus on ollut pohjolassa hyvin yleistä, orjia ryöstettiin, ostettiin ja joku saattoi myydä itsensä talousvaikeuksissa orjaksi. Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että vapaat yläluokan miehet Karlit;
...he saivat pojan, jota kutsuttiin Karliksi (karl tarkoittaa talonpoikaa tai vapaata miestä); »punapää, punaposki, oli pirteät silmät. Pian taltutti härkiä, sahroja takoi, rakensi taloja, latoja teki, kärrejä laati, kävi kurjessa auran.» Hänen morsiamensa tuli taloon ajaen, yllään vuohennahkainen puku. Hänellä oli avaimet - emännyyden merkki - ja hänen nimensä oli Snör (miniä). Pariskunta sai monta lasta, joilla oli kunnon nimet...

Karlit olivat saagan mukaan: » Tällä kertaa syntynyt Poika sai nimen Jarl (jalo), jolla »oli vaaleat hiukset, hohtavat kasvot, terävä katse kuin nuoren käärmeen.» Jarlista tuli suuri soturi. Hän omisti paljon maata, hän ratsasti, metsästi ja ui. Jarl oli suuri lahjoittaja. »Tämän [Päämiehen] hentosorminen sorea tytär oli viisas neito, nimeltä Varma. He, kosivat neittä ja kääntyivät kotiin, hänet naitettiin Jalolle.» Varmasta (muinaisislanniksi Erna) tuli Jarlin morsian, ja he saivat monta lasta, joille annettiin kauniit nimet. Nuorimman nimi oli Konr ungr (konungr, kuningas). Tällä oli monia erityiskykyjä.

Siis suunnilleen niin, että tummat ihmiset olivat syntyneet orjiksi, punapäistä tuli talonpoikia (ja tyttäriä) ja vaaleat olivat sotureita, ylimyksiä ja kuninkaita.

Slav merkitsi muinaisgermaanissa orjaa.

"The study argues that blond hair originated in the region because of food shortages 10,000-11,000 years ago. Until then, humans had the dark brown hair and dark eyes that still dominate in the rest of the world. Almost the only sustenance in northern Europe came from roaming herds of mammoths, reindeer, bison and horses. Finding them required long, arduous hunting trips in which numerous males died, leading to a high ratio of surviving women to men."

Olisiko niin, että näitä proto-blondeja olsi asustellut silloin esim. Kundan kulttuurissa, sieltä asutusvirta johti mm. Suomen alueelle. Rautakaudella tuo ominaisuus vahvistui saagan kuvaaman kulttuuripiirteen vuoksi, vaaleudesta tuli yhteiskunnallisen aseman symboli.

Lue lisää

http://vanguardband.fi/jsalonen/jani/main_viikingit.html

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article735078.ece

kirvesvartta kirjoitti:

"Runo-Eddaan kuuluva Rigsthula (Rigin runo), joka monien tutkijoiden mielestä palautuu 900-luvulle, kuvaa kolmea erillistä yhteiskuntaluokkaa, joilla on kullakin oma ominaislaatunsa: orjia, vapaita talonpoikia ja soturien muodostamaa yläluokkaa. Luokkatietoisuus on runoelmassa vahva: siinä puhutaan orjista halveksivasti ja jossain määrin inhoten, muista luokista kunnioittavasti ja ihaillen. Olipa runoelman ikä mikä tahansa, se kuvaa elävästi niitä yhteiskunnallisia eroja, joita viikinkien ajalta muutenkin tunnetaan.

Rig - joka todellisuudessa oli Heimdall-jumala - saapui vaelluksellaan ensin köyhässä talossa asuvan avioparin luo. Poika, jonka syntymään Rigin käynti johti, sai nimen Træl (orja). »Se alkoi varttua, viihtyi hyvin, käsissä oli kurttuinen iho, kyhmyiset rystyset, kömpelöt sormet, oli kasvot rumat, oli kumara selkä, kantapäät pitkät.» Træl meni naimisiin Ty-nimisen tytön kanssa (Ty tarkoittaa myös orjaa), joka tuli taloon kulkijana, »kantapäät kurassa, päivettynein käsin, koukkunenäinen». Pariskunta sai monta lasta, jotka saivat rumat nimet ja joutuivat viettämään elämänsä kovassa ruumiillisessa työssä."

Orjuus on ollut pohjolassa hyvin yleistä, orjia ryöstettiin, ostettiin ja joku saattoi myydä itsensä talousvaikeuksissa orjaksi. Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että vapaat yläluokan miehet Karlit;
...he saivat pojan, jota kutsuttiin Karliksi (karl tarkoittaa talonpoikaa tai vapaata miestä); »punapää, punaposki, oli pirteät silmät. Pian taltutti härkiä, sahroja takoi, rakensi taloja, latoja teki, kärrejä laati, kävi kurjessa auran.» Hänen morsiamensa tuli taloon ajaen, yllään vuohennahkainen puku. Hänellä oli avaimet - emännyyden merkki - ja hänen nimensä oli Snör (miniä). Pariskunta sai monta lasta, joilla oli kunnon nimet...

Karlit olivat saagan mukaan: » Tällä kertaa syntynyt Poika sai nimen Jarl (jalo), jolla »oli vaaleat hiukset, hohtavat kasvot, terävä katse kuin nuoren käärmeen.» Jarlista tuli suuri soturi. Hän omisti paljon maata, hän ratsasti, metsästi ja ui. Jarl oli suuri lahjoittaja. »Tämän [Päämiehen] hentosorminen sorea tytär oli viisas neito, nimeltä Varma. He, kosivat neittä ja kääntyivät kotiin, hänet naitettiin Jalolle.» Varmasta (muinaisislanniksi Erna) tuli Jarlin morsian, ja he saivat monta lasta, joille annettiin kauniit nimet. Nuorimman nimi oli Konr ungr (konungr, kuningas). Tällä oli monia erityiskykyjä.

Siis suunnilleen niin, että tummat ihmiset olivat syntyneet orjiksi, punapäistä tuli talonpoikia (ja tyttäriä) ja vaaleat olivat sotureita, ylimyksiä ja kuninkaita.

Slav merkitsi muinaisgermaanissa orjaa.

"The study argues that blond hair originated in the region because of food shortages 10,000-11,000 years ago. Until then, humans had the dark brown hair and dark eyes that still dominate in the rest of the world. Almost the only sustenance in northern Europe came from roaming herds of mammoths, reindeer, bison and horses. Finding them required long, arduous hunting trips in which numerous males died, leading to a high ratio of surviving women to men."

Olisiko niin, että näitä proto-blondeja olsi asustellut silloin esim. Kundan kulttuurissa, sieltä asutusvirta johti mm. Suomen alueelle. Rautakaudella tuo ominaisuus vahvistui saagan kuvaaman kulttuuripiirteen vuoksi, vaaleudesta tuli yhteiskunnallisen aseman symboli.

Lue lisää

Muinaisen Intian kastijärjestelmän perustivat ilmeisesti Euroopasta tulleet vaaleahiuksiset ja sinisilmäiset "arjalaiset", jotka muodostivat ylimmän kastin. Järjestelmän vallitessa rotuerottelu oli tarkkaa, mutta aikanaan valtakunta rappeutui ja kastit sekoittuivat toisiinsa. Virallisen perinnöllisyystieteen mukaan tämän ei olisi pitänyt kokonaan hävittää vaaleita hiuksia ja sinisiä silmiä Intiasta, mutta niinhän on kuitenkin käynyt. Nykyään kaikki Intiassa asuvat vaaleat ja sinsilmäiset ovat brittikolonialistien jälkeläisiä ym. eurooppalaissiirtolaisia. Voidaanko Intiaa siis pitää todisteena siitä, että vaaleat hiukset ja siniset silmät eivät voi säilyä, mikäli kaikki maapallon rodut sekoittuvat toisiinsa?

Oma arvioni on että tämä vaaleus on ollut aikaisemmin hyvinkin monen kansan ominaisuus Itämeren alueella ja vasta viljanviljelyä harjoittavat kansat ovat tuoneet lisää ruskeasilmäisyyden ja tummahiuksisuuden perimää alueelle. Lappiin ja muualle napapiirin yläpuolisille alueille tämä blondius ei ilmeiseti ehtinyt laajemmin levitä ennen kuin turkiskauppa ja muu lapinkäynti käynnistyi alueella.

eivätkä neandertalit selitä ilmiötä. Slaavit tulivat näille leveyspiireille vasta kansainvaellusajan jälkeen, neandertaalit taas ovat näiltä leveyspiireiltä hävinneet jo ennen jääkauden maksimia.

Olen siis kanssasi eri mieltä.

Svante Pääbo http://fi.wikipedia.org/wiki/Svante_Pääbo on tutkinut Neandertalin ja nykyihmisen mahdollista risteytymistä. Varhaisimmat yhteiset esivanhemmat ovat eläneet 500 000 vuotta sitten.

Kiistelyä neandertalilaisten ja nykyihmisen geenivirrasta

Geenit kertovat, että neandertalinihminen ja nykyihminen erkaantuivat ihmiskunnan sukupuussa eri haaroihin vähintään puoli miljoonaa vuotta sitten. Silti lajien erot perimässä ovat vain 0,1–0,5 prosenttia.[14] Tämä on saanut monet tutkijat uskomaan, että neandertalilaiset olisivat saattaneet sulautua geenivirran myötä nykyväestöön. Asiasta on kolme yleistä teoriaa.
Neandertalinihminen oli nykyihmiseen nähden geneettisesti sen verran erilainen, ettei risteytymiä näiden lajien välille päässyt tulemaan, ja neandertalilaiset hävisivät jostain muusta syystä.
Neandertalinihminen sulautui geenivirran myötä nykyihmiseen, mutta neandertalilaisten määrän ollessa nykyihmiseen nähden huomattavasti vähäisempi he sulautuivat nykyihmisen perimään lähes merkkejä jättämättä.
Neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä tapahtui risteytymistä, mutta se oli satunnaista eikä näin ollen ole jättänyt merkittäviä merkkejä nykyihmisen perimään. Mahdollisesti näiden ihmislajien jälkeläiset olivat pääosin hybridejä ja näin ollen geenivirta näiden ihmislajien välillä oli hyvin minimaalista.
Saksalaisessa Max Planck -instituutissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että neandertalilaiset ja nykyihmiset ovat risteytyneet. Nykyihmisten geeneistä noin 1-4 prosenttia on peräisin neandertalilaisilta. Neandertalilaisten geenejä on eurooppalaisilla, aasialaisilla ja Tyynenmeren kansoilla, mutta ei afrikkalaisilla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

kirvesvartta kirjoitti:

eivätkä neandertalit selitä ilmiötä. Slaavit tulivat näille leveyspiireille vasta kansainvaellusajan jälkeen, neandertaalit taas ovat näiltä leveyspiireiltä hävinneet jo ennen jääkauden maksimia.

Olen siis kanssasi eri mieltä.

Svante Pääbo http://fi.wikipedia.org/wiki/Svante_Pääbo on tutkinut Neandertalin ja nykyihmisen mahdollista risteytymistä. Varhaisimmat yhteiset esivanhemmat ovat eläneet 500 000 vuotta sitten.

Kiistelyä neandertalilaisten ja nykyihmisen geenivirrasta

Geenit kertovat, että neandertalinihminen ja nykyihminen erkaantuivat ihmiskunnan sukupuussa eri haaroihin vähintään puoli miljoonaa vuotta sitten. Silti lajien erot perimässä ovat vain 0,1–0,5 prosenttia.[14] Tämä on saanut monet tutkijat uskomaan, että neandertalilaiset olisivat saattaneet sulautua geenivirran myötä nykyväestöön. Asiasta on kolme yleistä teoriaa.
Neandertalinihminen oli nykyihmiseen nähden geneettisesti sen verran erilainen, ettei risteytymiä näiden lajien välille päässyt tulemaan, ja neandertalilaiset hävisivät jostain muusta syystä.
Neandertalinihminen sulautui geenivirran myötä nykyihmiseen, mutta neandertalilaisten määrän ollessa nykyihmiseen nähden huomattavasti vähäisempi he sulautuivat nykyihmisen perimään lähes merkkejä jättämättä.
Neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä tapahtui risteytymistä, mutta se oli satunnaista eikä näin ollen ole jättänyt merkittäviä merkkejä nykyihmisen perimään. Mahdollisesti näiden ihmislajien jälkeläiset olivat pääosin hybridejä ja näin ollen geenivirta näiden ihmislajien välillä oli hyvin minimaalista.
Saksalaisessa Max Planck -instituutissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että neandertalilaiset ja nykyihmiset ovat risteytyneet. Nykyihmisten geeneistä noin 1-4 prosenttia on peräisin neandertalilaisilta. Neandertalilaisten geenejä on eurooppalaisilla, aasialaisilla ja Tyynenmeren kansoilla, mutta ei afrikkalaisilla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

Lue lisää

Se, että slaavit ovat tulleet näille alueille myöhemmin kuin siellä aiemmin jo olleet kansat ei tietenkään ole todiste siitä, etteikö heidän geeniperimäänsä olisi tällä alueella nykyään. Kartat eivät kuvanneet sinisilmäisyyden tai vaaleahiuksisuuden yleisyyttä ennen kansainvaellusta, vaan tällä hetkellä.

Samoin on laita kansojen tai ihmislajien (neanderthal), jotka ovat jo kadonneet. Heidän geeniperimäänsä, jos risteytymistä on tapahtunut, voi olla erilaisia määriä eri kansoilla nykyään. Oletettavaa on, että sellaisilla kansoilla, joille tuon mahdollisen risteytymisen jälkeen on tullut muita kansoja vähemmän uutta geeniainesta, on neanderthalin geeniperimää enemmmän kuin sellaisilla kansoilla, joille on jatkuvasti tullut uutta perimää eri muuttoaaltojen myötä.

Pidän kuitenkin huomattavasti todennäköisempänä, että vaaleahiuksisuus ja sinisilmäisyys on mutaatio, joka on syntynyt jossain varsin varhaisessa vaiheessa, ehkäpä silloin kun nykyihminen oli jääkauden aikaan tullut Eurooppaan ja oli pirstoutuneena ainakin kahteen toisistaan erillään olevaan ryhmään. Pienessä populaatiossa syntynyt mutaatio laajenee väestön päästessä lisääntymään jään reunan etääntyessä.

Nykykäsitysten mukaan nykyihminen oli Euroopassa jääkauden viimeisen huipun aikana jakaantunut kahteen ryhmään, itäiseen ja läntiseen, jotka todennäköisesti eivät olleet kosketuksissa toisiinsa muutamaan tuhanteen vuoteen. Jään siirtyessä molemmat väestöt levittäytyivät pohjoista kohden ja lopulta kohtasivat toisensa jossain nykyisen Saksan alueella ja ilmeisesti myös Itämeren alueella mm. nykyisen Suomen alueella. Mm. itä- ja länsisuomalaiseten geneettistä eroa selitetään tällä.

Tämän vaiheen jälkeen on muuttoa Euroopaan ja Euroopan sisällä tapahtunut useaan otteeseen. Muuttojen suunta Eurooppaan on tullut kaakosta. Ne kansat, joihin uusien muuttajien geenit ovat levinneet muita vähemmän, ovat säilyttäneet paremmin jo aiemmin hankkimansa ominaisuudet. Tällainen ominaisuus saattaa olla esimerkiksi sinisilmäisyys ja vaaleatukkaisuus. Tämä hypoteesi sopii myös varsin hyvin karttojen kuvioihin.

Tietenkin siihen sopii myös ajatus siitä, että jollain idästä saapuneelle uudella kansalla olisi ollut nämä ominaisuudet ja he olisivat jääneet asumaan noille karttojen esittämille alueille ja levittäneet geeninsä siellä jo aiemmin olleisiin kansoihin. Tämän hypoteesin ongelma on, että kansojen muuttoreiteillä Eurooppaa kohden ei löydy lainkaan sinisilmäisiä ja vaaleahiuksisia kansoja. Ellei sitten Länsi-Kiinasta löytyneet muumiot, joilla vaikuttaa oleen vaaleat hiukset olisi viimeiset jäänteet Euroopan ulkopuolella tuosta kansasta, silloin vaaleahiuksisuus ja sinisilmäisyys olisi saattanutkin syntyä jossain Himalajan pohjoispuolella eikä Euroopassa.

Oletan kuitenkin, että niin vaaleahiuksisuus kuin sinisilmäisyys olisi syntynyt nimenomaan Euroopan alueella jossain hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällöin ei nykykansoista puhuminen ole järkevää. Nykyisin mieltämämme kansat ovat syntyneet vasta myöhemmissä vaiheissa. Nämä ihmisryhmät ja myöhemmin kansat ovat lisäksi saattaneet vaihtaa kieltään useaankin otteeseen.

Geenitutkimus kehittyessään tullee muuttamaan hyvin paljon käsityksiämme ja joutunemme luopumaan 1800-luvun kansallisaatteiden romanttisesta kansa-käsityksestä.

Timo Anjanpelto kirjoitti:

Se, että slaavit ovat tulleet näille alueille myöhemmin kuin siellä aiemmin jo olleet kansat ei tietenkään ole todiste siitä, etteikö heidän geeniperimäänsä olisi tällä alueella nykyään. Kartat eivät kuvanneet sinisilmäisyyden tai vaaleahiuksisuuden yleisyyttä ennen kansainvaellusta, vaan tällä hetkellä.

Samoin on laita kansojen tai ihmislajien (neanderthal), jotka ovat jo kadonneet. Heidän geeniperimäänsä, jos risteytymistä on tapahtunut, voi olla erilaisia määriä eri kansoilla nykyään. Oletettavaa on, että sellaisilla kansoilla, joille tuon mahdollisen risteytymisen jälkeen on tullut muita kansoja vähemmän uutta geeniainesta, on neanderthalin geeniperimää enemmmän kuin sellaisilla kansoilla, joille on jatkuvasti tullut uutta perimää eri muuttoaaltojen myötä.

Pidän kuitenkin huomattavasti todennäköisempänä, että vaaleahiuksisuus ja sinisilmäisyys on mutaatio, joka on syntynyt jossain varsin varhaisessa vaiheessa, ehkäpä silloin kun nykyihminen oli jääkauden aikaan tullut Eurooppaan ja oli pirstoutuneena ainakin kahteen toisistaan erillään olevaan ryhmään. Pienessä populaatiossa syntynyt mutaatio laajenee väestön päästessä lisääntymään jään reunan etääntyessä.

Nykykäsitysten mukaan nykyihminen oli Euroopassa jääkauden viimeisen huipun aikana jakaantunut kahteen ryhmään, itäiseen ja läntiseen, jotka todennäköisesti eivät olleet kosketuksissa toisiinsa muutamaan tuhanteen vuoteen. Jään siirtyessä molemmat väestöt levittäytyivät pohjoista kohden ja lopulta kohtasivat toisensa jossain nykyisen Saksan alueella ja ilmeisesti myös Itämeren alueella mm. nykyisen Suomen alueella. Mm. itä- ja länsisuomalaiseten geneettistä eroa selitetään tällä.

Tämän vaiheen jälkeen on muuttoa Euroopaan ja Euroopan sisällä tapahtunut useaan otteeseen. Muuttojen suunta Eurooppaan on tullut kaakosta. Ne kansat, joihin uusien muuttajien geenit ovat levinneet muita vähemmän, ovat säilyttäneet paremmin jo aiemmin hankkimansa ominaisuudet. Tällainen ominaisuus saattaa olla esimerkiksi sinisilmäisyys ja vaaleatukkaisuus. Tämä hypoteesi sopii myös varsin hyvin karttojen kuvioihin.

Tietenkin siihen sopii myös ajatus siitä, että jollain idästä saapuneelle uudella kansalla olisi ollut nämä ominaisuudet ja he olisivat jääneet asumaan noille karttojen esittämille alueille ja levittäneet geeninsä siellä jo aiemmin olleisiin kansoihin. Tämän hypoteesin ongelma on, että kansojen muuttoreiteillä Eurooppaa kohden ei löydy lainkaan sinisilmäisiä ja vaaleahiuksisia kansoja. Ellei sitten Länsi-Kiinasta löytyneet muumiot, joilla vaikuttaa oleen vaaleat hiukset olisi viimeiset jäänteet Euroopan ulkopuolella tuosta kansasta, silloin vaaleahiuksisuus ja sinisilmäisyys olisi saattanutkin syntyä jossain Himalajan pohjoispuolella eikä Euroopassa.

Oletan kuitenkin, että niin vaaleahiuksisuus kuin sinisilmäisyys olisi syntynyt nimenomaan Euroopan alueella jossain hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällöin ei nykykansoista puhuminen ole järkevää. Nykyisin mieltämämme kansat ovat syntyneet vasta myöhemmissä vaiheissa. Nämä ihmisryhmät ja myöhemmin kansat ovat lisäksi saattaneet vaihtaa kieltään useaankin otteeseen.

Geenitutkimus kehittyessään tullee muuttamaan hyvin paljon käsityksiämme ja joutunemme luopumaan 1800-luvun kansallisaatteiden romanttisesta kansa-käsityksestä.

Lue lisää

väistyessä sitä seurasivat suurriistaeläimet ja heimot, jotka olivat erikoistuneet näiden metsästykseen. Kasvisravintoa ei ollut tarjolla muulloin, kuin loppukesällä, muulloin oltiin miesten metsästämän riistan varassa. Saaliseläimiin kuuluivat mammutit, villihevoset ja villipeurat. Metsästysretket olivat vaarallisia ja miehiä kuoli tai vammautui. Tämä johti siihen, että miehiä oli heimoissa paljon vähemmän, kuin naisia. Naisten joukosta ne, joilla oli jotain erityistä seksuaalista tarjottavaa, saivat eniten jälkeläisiä. Tämän takia Euroopassa on nykyeurooppalaisiin jäänyt poikkeuksellisen paljon; ainakin seitsemän variaatiota värigeenissä MC1R.

Näin siis Kanadalainen St Andrews- yliopiston tutkimusryhmä antropologi Peter Frostin johdolla esittää tiedejulkaisussa Evolution and Human Behavior helmikuussa 2006. Samansuuntaiseen tulokseen on erillisessä tutkimuksessaan päätynyt Japanilainen tutkijaryhmä, myös he esittävät mutaation iäksi noin 10 000 vuotta.

Eli mikäli tuo ilmiön ikä on 10 000 vuotta, ei todellakaan voi puhua kansallisvaltioista. Myöskään nykyisin tunnetuista heimoista ei voi puhua, ei myöskään nykyisin tunnetuista kielstä. Itämerensuomalaisia on ollut 3 500 vuotta, kantauralin puhujia noin 6000 vuotta. Gootit, baltit tai slaavit ovat ajanlaskun alun jälkeen muodostuneita käsitteitä. Vain elinkeinot ovat edelleen olemassa, tosin maanviljely onskandinaviassa vasta noin 6000-7000 vuotta vanhaa.

Geenitutkimus antaa viitteitä väestön perustajien tulosuunnasta, samoin alueelle myöhemmin tulleista muuttovirroista ja niiden suunnista. Arkeologisin perustein Suomen alueella esitetään asutun jatkuvasti heti jään sulamisesta lähtien, noin 10 000 vuotta. Tätä ei tietenkään arkeologia omien menetelmiensä avulla voi todentaa. Nykyisen uskomuksen sijaan voi kyse olla jopa useista alueellisista epidemioista, tai ilmaston oikuista johtuneista nälkäkuolemista. Pelkkä häiriö Golf-virrassa vähentää vuodenajat yhteen. Maamme on roudan sulamisen suhteen aralla leveysvyöhykkeellä. Kolme-neljä kesätöntä vuotta riittää tappamaan nälkään pienet metsästäjäyhteisöt. Lumen määrä nousee helposti kolmeen metriin. Järvet ja meri ei sula kesällä, jään paksuus nousee pariin metriin. Tällaisista epäluonnollisen pitkistä talvista kerrotaan saagoissa. Asutusaaltojen välissä saattaa olla satoja vuosia. Myös puiden lustotutkimus antaa viitteen ainakin kahdesta noin kymmenen vuoden jaksosta, jolloin puut eiväti kasvaneet.

Kanadalaisilta tutkijoilta on jäänyt huomaamatta eräs elinkeino, joka selviäisi hyvin näistä pitikistä talvista: hylkeenpyytäjät saivat tarvitsemansa ravinnon ja varusteet saaliseläimestään, lisäksi traanilla pystyi valaisemaan ja lämmittämään. Elämä olisi suunnilleen samanlaista, kuin inuiiteilla nykypäivänä. Keripukin inuiitit välttävät syömällä saaliseläimistään kaiken. Suurriistanmetsästäjiltä tämä ei ole onnistunut, C-vitamiinia ei ole helppo saada riittävästi mammuttia syömällä.

Frostin teorian mekanismi sopii myös hylkeenpyytäjiin, myös näissä yhtisöissä naisten määrä lisääntyy miesten sotien ja metsästystapaturmien seurauksena. Eri aikoina eri muotoisen itämeren, muinaisen jääjärven rannalla on saattanut asua se vaalea heimo, joita myöhemmin alettiin naapurikansojen toimesta kutsua fenneiksi ja kainuiksi. Hylkeiden poikiminen kevätjäillä on tuttua nykyääänkin, tuolloin jääjärvessä eli lisäksi suurikokoinen ihmistä pelkäämätön grönlanninhylje, joka metsästettiin sukupuuttoon pronssikaudella.

kirvesvartta kirjoitti:

väistyessä sitä seurasivat suurriistaeläimet ja heimot, jotka olivat erikoistuneet näiden metsästykseen. Kasvisravintoa ei ollut tarjolla muulloin, kuin loppukesällä, muulloin oltiin miesten metsästämän riistan varassa. Saaliseläimiin kuuluivat mammutit, villihevoset ja villipeurat. Metsästysretket olivat vaarallisia ja miehiä kuoli tai vammautui. Tämä johti siihen, että miehiä oli heimoissa paljon vähemmän, kuin naisia. Naisten joukosta ne, joilla oli jotain erityistä seksuaalista tarjottavaa, saivat eniten jälkeläisiä. Tämän takia Euroopassa on nykyeurooppalaisiin jäänyt poikkeuksellisen paljon; ainakin seitsemän variaatiota värigeenissä MC1R.

Näin siis Kanadalainen St Andrews- yliopiston tutkimusryhmä antropologi Peter Frostin johdolla esittää tiedejulkaisussa Evolution and Human Behavior helmikuussa 2006. Samansuuntaiseen tulokseen on erillisessä tutkimuksessaan päätynyt Japanilainen tutkijaryhmä, myös he esittävät mutaation iäksi noin 10 000 vuotta.

Eli mikäli tuo ilmiön ikä on 10 000 vuotta, ei todellakaan voi puhua kansallisvaltioista. Myöskään nykyisin tunnetuista heimoista ei voi puhua, ei myöskään nykyisin tunnetuista kielstä. Itämerensuomalaisia on ollut 3 500 vuotta, kantauralin puhujia noin 6000 vuotta. Gootit, baltit tai slaavit ovat ajanlaskun alun jälkeen muodostuneita käsitteitä. Vain elinkeinot ovat edelleen olemassa, tosin maanviljely onskandinaviassa vasta noin 6000-7000 vuotta vanhaa.

Geenitutkimus antaa viitteitä väestön perustajien tulosuunnasta, samoin alueelle myöhemmin tulleista muuttovirroista ja niiden suunnista. Arkeologisin perustein Suomen alueella esitetään asutun jatkuvasti heti jään sulamisesta lähtien, noin 10 000 vuotta. Tätä ei tietenkään arkeologia omien menetelmiensä avulla voi todentaa. Nykyisen uskomuksen sijaan voi kyse olla jopa useista alueellisista epidemioista, tai ilmaston oikuista johtuneista nälkäkuolemista. Pelkkä häiriö Golf-virrassa vähentää vuodenajat yhteen. Maamme on roudan sulamisen suhteen aralla leveysvyöhykkeellä. Kolme-neljä kesätöntä vuotta riittää tappamaan nälkään pienet metsästäjäyhteisöt. Lumen määrä nousee helposti kolmeen metriin. Järvet ja meri ei sula kesällä, jään paksuus nousee pariin metriin. Tällaisista epäluonnollisen pitkistä talvista kerrotaan saagoissa. Asutusaaltojen välissä saattaa olla satoja vuosia. Myös puiden lustotutkimus antaa viitteen ainakin kahdesta noin kymmenen vuoden jaksosta, jolloin puut eiväti kasvaneet.

Kanadalaisilta tutkijoilta on jäänyt huomaamatta eräs elinkeino, joka selviäisi hyvin näistä pitikistä talvista: hylkeenpyytäjät saivat tarvitsemansa ravinnon ja varusteet saaliseläimestään, lisäksi traanilla pystyi valaisemaan ja lämmittämään. Elämä olisi suunnilleen samanlaista, kuin inuiiteilla nykypäivänä. Keripukin inuiitit välttävät syömällä saaliseläimistään kaiken. Suurriistanmetsästäjiltä tämä ei ole onnistunut, C-vitamiinia ei ole helppo saada riittävästi mammuttia syömällä.

Frostin teorian mekanismi sopii myös hylkeenpyytäjiin, myös näissä yhtisöissä naisten määrä lisääntyy miesten sotien ja metsästystapaturmien seurauksena. Eri aikoina eri muotoisen itämeren, muinaisen jääjärven rannalla on saattanut asua se vaalea heimo, joita myöhemmin alettiin naapurikansojen toimesta kutsua fenneiksi ja kainuiksi. Hylkeiden poikiminen kevätjäillä on tuttua nykyääänkin, tuolloin jääjärvessä eli lisäksi suurikokoinen ihmistä pelkäämätön grönlanninhylje, joka metsästettiin sukupuuttoon pronssikaudella.

Lue lisää

Euroopan kehityksestä kertoo paljon tiedemiesten laatima ennuste tulevasta. Maailman viimeinen blondi syntyy Suomessa 200 vuoden päästä.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/2284783.stm

"Aitojen eurooppalaisten" aika alkaa olla lopussa.

Mutta miten selitetään se, että regressiivisen geenin aiheuttama ominaisuus on yleensä voinut muinoin kehittyä yleiseksi?

kirvesvartta kirjoitti:

väistyessä sitä seurasivat suurriistaeläimet ja heimot, jotka olivat erikoistuneet näiden metsästykseen. Kasvisravintoa ei ollut tarjolla muulloin, kuin loppukesällä, muulloin oltiin miesten metsästämän riistan varassa. Saaliseläimiin kuuluivat mammutit, villihevoset ja villipeurat. Metsästysretket olivat vaarallisia ja miehiä kuoli tai vammautui. Tämä johti siihen, että miehiä oli heimoissa paljon vähemmän, kuin naisia. Naisten joukosta ne, joilla oli jotain erityistä seksuaalista tarjottavaa, saivat eniten jälkeläisiä. Tämän takia Euroopassa on nykyeurooppalaisiin jäänyt poikkeuksellisen paljon; ainakin seitsemän variaatiota värigeenissä MC1R.

Näin siis Kanadalainen St Andrews- yliopiston tutkimusryhmä antropologi Peter Frostin johdolla esittää tiedejulkaisussa Evolution and Human Behavior helmikuussa 2006. Samansuuntaiseen tulokseen on erillisessä tutkimuksessaan päätynyt Japanilainen tutkijaryhmä, myös he esittävät mutaation iäksi noin 10 000 vuotta.

Eli mikäli tuo ilmiön ikä on 10 000 vuotta, ei todellakaan voi puhua kansallisvaltioista. Myöskään nykyisin tunnetuista heimoista ei voi puhua, ei myöskään nykyisin tunnetuista kielstä. Itämerensuomalaisia on ollut 3 500 vuotta, kantauralin puhujia noin 6000 vuotta. Gootit, baltit tai slaavit ovat ajanlaskun alun jälkeen muodostuneita käsitteitä. Vain elinkeinot ovat edelleen olemassa, tosin maanviljely onskandinaviassa vasta noin 6000-7000 vuotta vanhaa.

Geenitutkimus antaa viitteitä väestön perustajien tulosuunnasta, samoin alueelle myöhemmin tulleista muuttovirroista ja niiden suunnista. Arkeologisin perustein Suomen alueella esitetään asutun jatkuvasti heti jään sulamisesta lähtien, noin 10 000 vuotta. Tätä ei tietenkään arkeologia omien menetelmiensä avulla voi todentaa. Nykyisen uskomuksen sijaan voi kyse olla jopa useista alueellisista epidemioista, tai ilmaston oikuista johtuneista nälkäkuolemista. Pelkkä häiriö Golf-virrassa vähentää vuodenajat yhteen. Maamme on roudan sulamisen suhteen aralla leveysvyöhykkeellä. Kolme-neljä kesätöntä vuotta riittää tappamaan nälkään pienet metsästäjäyhteisöt. Lumen määrä nousee helposti kolmeen metriin. Järvet ja meri ei sula kesällä, jään paksuus nousee pariin metriin. Tällaisista epäluonnollisen pitkistä talvista kerrotaan saagoissa. Asutusaaltojen välissä saattaa olla satoja vuosia. Myös puiden lustotutkimus antaa viitteen ainakin kahdesta noin kymmenen vuoden jaksosta, jolloin puut eiväti kasvaneet.

Kanadalaisilta tutkijoilta on jäänyt huomaamatta eräs elinkeino, joka selviäisi hyvin näistä pitikistä talvista: hylkeenpyytäjät saivat tarvitsemansa ravinnon ja varusteet saaliseläimestään, lisäksi traanilla pystyi valaisemaan ja lämmittämään. Elämä olisi suunnilleen samanlaista, kuin inuiiteilla nykypäivänä. Keripukin inuiitit välttävät syömällä saaliseläimistään kaiken. Suurriistanmetsästäjiltä tämä ei ole onnistunut, C-vitamiinia ei ole helppo saada riittävästi mammuttia syömällä.

Frostin teorian mekanismi sopii myös hylkeenpyytäjiin, myös näissä yhtisöissä naisten määrä lisääntyy miesten sotien ja metsästystapaturmien seurauksena. Eri aikoina eri muotoisen itämeren, muinaisen jääjärven rannalla on saattanut asua se vaalea heimo, joita myöhemmin alettiin naapurikansojen toimesta kutsua fenneiksi ja kainuiksi. Hylkeiden poikiminen kevätjäillä on tuttua nykyääänkin, tuolloin jääjärvessä eli lisäksi suurikokoinen ihmistä pelkäämätön grönlanninhylje, joka metsästettiin sukupuuttoon pronssikaudella.

Lue lisää

ollessa parimetriä, mistä ne hylkeet saivat kalaruokansa, jos ihminenkään ei saanut ?

Arjalainen kirjoitti:

Euroopan kehityksestä kertoo paljon tiedemiesten laatima ennuste tulevasta. Maailman viimeinen blondi syntyy Suomessa 200 vuoden päästä.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/2284783.stm

"Aitojen eurooppalaisten" aika alkaa olla lopussa.

Mutta miten selitetään se, että regressiivisen geenin aiheuttama ominaisuus on yleensä voinut muinoin kehittyä yleiseksi?

Lue lisää

Tuo uutinen on ikivanha ja todettu täysin virheelliseksi kauan sitten. Jos vain kaksi vaaleahiuksista voisivat saada keskenään vaaleahiuksisia jälkeläisiä, olisivat blondit hävinneet maailmasta jo kauan sitten. Ja jos blondit todella häviäisivät, niin silloinhan kaikki muutkin resessiiviset ominaisuudet häviäisivät yhtä lailla. Et yksinkertaisesti tiedä mitään genetiikasta, vaan tuot täällä vain omia arjalaisjuttujasi esille.

Vaaleatukkaisuus on kotoisin baltiasta. Saksalaisille se naapurin aita, missä ruoho oli aina vihreämpää.
Ja toki suomen kautta ruotsiin levinnyt, missä ilman suomen vaikutusta oltaisiin hyvin välimerellis-irlantilaisen näköisiä edelleenkin.
Suomesta tullut vaaleus on se juttu, mikä jalosti svenskit siksi herraroduksi miksi edelleen itsensä kovin mielellään mieltävät.
:)

Ja samma på finska kirjoitti:

Vaaleatukkaisuus on kotoisin baltiasta. Saksalaisille se naapurin aita, missä ruoho oli aina vihreämpää.
Ja toki suomen kautta ruotsiin levinnyt, missä ilman suomen vaikutusta oltaisiin hyvin välimerellis-irlantilaisen näköisiä edelleenkin.
Suomesta tullut vaaleus on se juttu, mikä jalosti svenskit siksi herraroduksi miksi edelleen itsensä kovin mielellään mieltävät.
:)

Lue lisää

Tämän puolesta puhuu sekin, että suomea osaava tutkija pystyy ymmärtämään riimukirjoitusta paremmin kuin sitä osaamaton. Ruåtsalaiset vain eivät kovin suureen ääneen tätä kerro...

http://www.sciencedaily.com/releases/2014/01/140126134643.htm

Ehkä teidän suvussa eletään vielä Espanjan aikoja?

Suomalaiset ovat Euroopasta geneettisesti erillään oleva kansa. Juuri sikdi vaaleahiuksisuus on Suomessa maailman yleisintä, vaikka vaaleahiuksisuus on Suomessakin harvinaista. Oman silmämääräisen arvion mukaan vain noin 25 % nykylapsista päiväkodeissa on enää vaaleahiuksisia ja onhan se ongelma, koska vaaleahiuksisuus katoaa, jos vaaleahiuksiset eivät valitse kumppaneikseen vaaleahiuksia ja saa heidän kanssaan lapsia. Toki vaaleahiuksisia lapsia voi syntyä myös niille vanhemmille, joilla on vaaleahiuksisten resessiivisiä geenejä, vaikka heillä on itsellään ruskeat tai maantienväriset hiukset.

Suomalaisten mongolius sopi erinomaisesti juuri siihen saumaan kun ruotsin oli pakko luovuttaa suomi venäläisille. Kunnon pesäero ja homma sillä hoidettu!

mongelss kirjoitti:

Suomalaisten mongolius sopi erinomaisesti juuri siihen saumaan kun ruotsin oli pakko luovuttaa suomi venäläisille. Kunnon pesäero ja homma sillä hoidettu!

Tällaiset suomalaisten haukkumiskirkoitukset ovat puhdasta rasismia. Suomalaisilla on tutkimustenkin mukaan ainutlaatuinen geeniperimä. Siksikin Suomessa tehdään paljon geenitutkimusta, kun kansa on hyvin homogeeninen geeneiltään.

Geneettisesti suomalaisia lähimpänä ovat virolaiset. Saamelaistaustaisia on Suomessa vain alle 10 % kansalaisista, joten he eivät ole juuri sekoittuneet ja elävät myös omilla alueillaankin.