Onko tarpeen laittaa 7-20 kilometrissä lentäviä lentokoneita tai ilmalaivoja hoitamaan joitain samoja tehtäviä kuin viestintäsatelliiteilla ja mastoilla nyt on?
Siinä on valtava aukko skaalassa maston ja satelliitin välillä, ja välimuodolle luulisi siten olevan paikkansa.
Siinä on valtava aukko skaalassa maston ja satelliitin välillä, ja välimuodolle luulisi siten olevan paikkansa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voisi olla mahdollista, että haja-asutusalueiden laajakaistaviestintää voitaisiin teoriassa parantaa esim. käyttämällä kiintopalloja, ankkuroituja ilmalaivoja tukiasemina. Ongelmina ovat kustannukset ja huollontarve. Asiaa voisi helpottaa, jos kiintopalloja käytettäisiin muuhunkin hyödylliseen, esim. tuulivoimaloiden alustana. Korkealla tuulee aina selvästi enemmän kuin maanpinnalla. Samalla myös mahdolliset meluhaitat pienenisivät. Tosin korkeuksien olisi parempi olla sellaisia, ettei lentoliikennettä häirittäisi.
Tämäkin tekniikan alue odottaa hiilinanoputkien massatuotannon käynnistymistä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Airborne_wind_turbine
Masto pysyy ilman energiaa pystyssä. Satelliitti sama juttu, ainoastaan matalalla olevia satelliittejä on pönkitettävä ajoittain.
Väli muoto kärsii ilman vastuksesta ja siitä ettei ylhäällä pysy ilman energiaa. Vaikea olisi kuvitella kiintopallojakaan kuten Yusa sanoo. Koska lentoliikenne on jo sen verran vilkasta.
" ainoastaan matalalla olevia satelliittejä on pönkitettävä ajoittain. "
geo-radalla (36000km ?) Kuu veisi ajan myötä pois " pisteestä " jos ei välillä korjailisi rataa. Satelliitin elinkaareen liittyy valtava määrä polttoaineita, eli laukaisussa. Se polttoaine voi maksaa yhtä paljon kuin polttoaine joukolle lentokoneita jotka vuorotellen pitävät 100kg hyötykuormaa yli 10km korkeudessa vuosien ajan. Laskelmaa ei ole.
Lisäksi satelliitti, ilman laukaisukustannuksiakin, maksaa mielettömästi, jopa miljardin. Perustelu tälle on avaruussäteilyä kestävä elektroniikka (perustelu on muuten epäilyttävä ja kyseenalainen). Koska 10 kilometrissä on kolmannes ilmakehästä suojana ja koska läppärin käyttö 10 kilometrissä sujuu ihan hyvin, niin ainakin lentokoneisiin kelpaa tavallinen elektroniikka, ainakin enimmäkseen.
Ajattelin myös laukaisu kustannuksia ja aika kallis on satelliittikin kun kaikki tehdään pieneksi ja kevyeksi. Suuria ongelmia liittyy kyllä lentokoneisiinkin jos niitä käytettäisiin. lähetys tehot (miehistö).
palkat (miehistö), kone liikkuu koko ajan. tuskin helikopteria kuitenkaan. Kaasupallo mutta välillä tuulee niin paljon ettei ihan tavallinen cessnakaan pysyisi paikallaan. Kaasupallossa tulee heti ongelmaksi kaasun vuotaminen.
Sukkula painaa noin miljoona kiloa ja sitten kun ollaan kiertoradalla lähtee parin tonnin painoinen tekokuu jatkamaan matkaa. jostakin syystä tuntuu että siinä miljoonassa kilossa turhaa painoa kun vois pienempikin satelliitti kuten Arianet ym hoitaa sen homman.
Painot vetäisin kyllä hatusta lienee siellä päin.
Hyvä aloitus kuitenkin :)
Suomen ylle voi riittää muutama erikoinen lentokone tai ilmalaiva televiestinnän alustaksi ja muuhunkin. Samalle alustalle kannattaa yrittää saada mahdollisimman monta eri käyttäjää. 15 kilometrin korkeus sopii myös ilmavalvonnalle ja sään mittauksille. Koska ilmavoimien ilmavalvontatutka veisi ehkä suurimman osan sähkötehosta ja hyötykuormalle varatusta massasta, ja koska ilmavoimat on joka tapauksessa tekemisissä lentävien alusten ja alustojen kanssa, niin luulisi olevan järkevintä, että ne lentävät alustat annetaan ilmavoimien vastuulle, jos joku muu taho hoitaa laitepaikkojen tai datansiirtokapasiteetin kauppaamisen esim. teleyhtiöille.
Jos lentokone on suihkuvirtauksessa, sillä on mahdollisuus pysyä paikallaan maahan nähden. Voi olla, että kannattaa olla kolmenlaisia alustoja tilanteen mukaan käytettäväksi: ilmalaiva , hidas (60-100km/h) lentokone ja nopea (200-400km/h) lentokone. Riippuu mm. säätilastoista, miten tärkeää on pysyä samalla alueella tai samassa pisteessä, pitääkö lentokoneessa tai ilmalaivassa olla lentäjä vai saavutetaanko riittävä lentoturvallisuus ja yllättäviin tilanteisiin sopeutuvuus ohjelmistojen ohjauksessa ja miten tärkeänä pidetään palvelun luotettavuutta(riittääkö 70-90% toiminnassa olo, vai pitääkö olla 99,99%).
Haja-asutusalueiden lisäksi myös Itämerellä kulkevat laivat ja veneet tarvitsevat laajakaistaista viestintäyhteyttä. Isossa laivassa voi olla oma tukiasema matkustajien kännyköille ja tukiasema voi olla suunta-antennilla yhteydessä teleyhtiön antenniin 15kilometrin korkeudessa ja 200 kilometrin päässä. Lentokoneiden datayhteydet hoituu myös optisilla linkeillä, ja hyvällä säällä myös maassa olevien paikkojen kanssa 30-100 kilometrin säteellä.
Nyt kännykät herkiävät kuulumasta jos nousee 400m korkeuteen koska antennit on suunnattu mastoissa alaviistoon. Nykyiset langattomat laajakaista mastot toimivat 6-7km päähän maston ympäristöön, ja joskun hieman pidemmälle. Nytkin verkon käyttö hidastuu jos paljon käyttäjiä on samaan aikaan linjalla. Jos lähetin nostetaan 15kilometriin horisontti on 400km päässä, aika paljon mahtuu käyttäjiä vaikka tehoalueekis valittaisiin vain 100 säde. Tommonen 200000 ihmistä(haja-asutusalueella), millainen suoritin ja lähetin pitää olla että se selviää tuon ihmismäärän erilaisista viestinnöistä. Lisäksi lähettimen lähetysteho pienenee etäisyyden neliöön.
Sää tilanne muuttuu niin paljon 15km korkeudessa, ja myös alempana. Suihkuvirtaus voi olla kapea ja sijaitsee paljon alempana. Harva kone toimii tuossa korkeudessa. Lähetystehojen energia on aika suuri, plus itse laitteet, ei taida kone päästä ilmaan raskauden takia. Ympäristö tuossa korkeudessa on ihmiselle vihamielinen, avaruuspuku päällä tehtävä korjaustyöt. Ilmalaiva, tuuli veisi sen joskus mennessään, muuten se toimisi hyvin silti sekin pitäisi tankata ajoittain. Ei taida aurinkopaneelit riittää lähetystehoihin, ja ilmassapysymiseen, lisäksi on noin 50% yöaikaa. Jos katsoo noita GSM. antenneja vaikka Pihtiputaalla olevassa 300m mastossa, ne ovat aika lailla maston puolivälin alapuolella, vai muistanko väärin. Ei saavuteta mitään hyötyä viemällä niitä ylemmäksi. Lähetysteho ei riittäisi laajemman horisontin laidoille ja katve juurella olisi suurempi.
Satelliittipuhelimilla samat kapasiteettiongelmat ovat moninkertaisia ja silti on satelliittipuhelimia ja jopa ilman suunta-antennia. Se kritiikki on mieletöntä. Suihkuvirtauksista puhuminen sen sijaan on mielekästä ja ne voivat tehdä systeemistä kannattamattoman. Paljon riippuu siitä miten hyvin suihkuvirtauksia voidaan ennustaa, jotta nopeampi lentokone saadaan tilalle ja ilmalaiva pois tieltä vaikka Lapin ylle. Mitä suurempi osa ajasta joudutaan käyttämään nopeaa lentokonetta, sitä kalliimpaa, tai sitten on tyydyttävä pienempään toiminnassaoloaikaan per vuosi.
Joku laajakaistastandardi (wimax?) voi hyvällä paikalla (vuorten välillä) yltää 50km, mutta taustahäly, sen heijastukset, horisontti ja freshnel-alueet haittaa.
Sen ilma-aluksen olisi joka tapauksessa oltava hyvin erikoinen, antennien ym. ympärille rakennettu. Ainakin ilmalaivan sisälle voi laittaa hyvin isoja paraboloidisia antennipintoja, ja yhtä pintaa kohti, polttotasolle, useita eri suunnille tarkoitettuja lähetin-vastaanottimia. Jos lähettimiä on paljon, ne varjostavat toisiaan ja silloin on tarvetta eräänlaiselle radiolinssille, jollaisia tietääkseni on valmistettu laittamalla ohuelle pinnalle erilaisia aineita tietynlaiseen kuvioon... Tieto voi olla väärä. Jos joku tietää jotain hakusanoja tästä, niin listatkoon.
Lisäksi vastaanottimien elektroniikkaa voi herkistää (vähentää kohinaa) jäähdyttämällä nestehapella, nestevedyllä tai jopa nesteheliumilla.
1000 kilowatin eli megawatin tehoinen joukko moottoreita lentokoneessa on normaalin rajoissa, eikä joku satelliitin aurinkopaneeli pääse lähellekään, ja silti satelliitit toimii ja vielä paljon paljon kauempaa. Esim. 100 kilowattia lentämiseen, 50 kilowattia lähettimiin ja 10 kilowattia signaalien laskentaan (eli tietokoneisiin / elektroniikkaan ) saattaa riittää. Edellisiä lukuja ei ole laskettu.
Ehkä yksi mahdollisuus olisi käyttää jotain satelliitti"puhelin"tyyppiä toisilla asetuksilla... Ehkä gsm tai mikään muukaan nykyinen standardi ei käy sellaisenaan.
varsin pieni määrä. Eikä niillä puhuta/siirretä tietoa pitkiä aikoja kerrallaan. Tarvittava kanavakapasiteetti on murto-osa maanpäällisiin matkaviestinverkkoihin verrattuna.
Puhelimet ovat myös kalliita ja käyttömaksut ovat korkeat. Eikä varsinkaan käyttömaksuja saataisi maanpäällisten verkkojen tasolle, mikä edelleenkin rajoittaisi kysyntää.
"varsin pieni määrä."
missä sanottiin että pitäisi KORVATA maanpäällistä (tai vedenpäällistä) verkkoa?!! sen enempää kuin satelliitteja??! VÄLIMUOTO on jotain muuta kuin gsm, mokkula, RONJA, wimax tai satelliitti. Ehkä jotain satelliittihardwarea voi käyttää myös sellaisen välimuodon kanssa, mutta eri ohjelmistoilla...