Kirjakielessä ei käytetä artikkeleita, mutta puhekielessä käytetään määräistä artikkelia (se tai tää). Milloin määräinen artikkeli tuli suomeen?
Agricola yritti tuoda artikkeleita suomeen, mutta keinotekoinen kielen muokkaaminen on lähes mahdotonta. Nyt se määräinen artikkeli on kuitenkin tullut luonnolliseksi osaksi puhekieltä. Se "se" lipsahtaa ihan huomaamatta.
Milloin se määräinen artikkeli tuli suomeen?
Se Uusi Testamentti
8
543
Vastaukset
Demonstratiivipronominia "se" käytetään puhekielessä usein persoonattomana subjektina ("se sataa"), mutta en suoralta kädeltä muista kuulleeni, että sitä olisi käytetty määräisenä artikkelina. Voisitko mainita joitain esimerkkejä?
- Se Uusi Testamentti
Milloin "se" määräinen artikkeli tuli suomeen?
Se Uusi Testamentti kirjoitti:
Milloin "se" määräinen artikkeli tuli suomeen?
Otsikon "se" on yksinkertaisesti demonstratiivipronomini, ei mikään määräinen artikkeli.
- Se yks
Käytetäänhän suomessa sitä epämääräistäkin artikkelia.
Jännä juttu, että toisin kuin muissa kielissä, molemmat esiintyvät myös nimien edessä. Jos se artikkeli vakiintuu siihen kirjakieleenkin, vakiintuuko myös nimien edessä käytetty?
"Me puhuttiin susta eilen yhen Sonjan kanssa, teidän isä oli kuulemma yrittäny iskeä sen Sonjan veljeä"
Onpas mulla esimerkit, mutku katon yhtä leffaa parhaillaan. Sitä Junoa. - Höych
Sehän on määrätty artikkeli ja vastapuolenaan epämääräinen artikkeli. Opetelkaa nyt edes kielioppia, hyvät ihmiset! ton se se peruskoulu kai tekkkee:
”Määrätty artikkeli” on aina ollut huono ilmaus, koska ei sitä kukaan ole määrännyt. Sen sijaan se itse määrää tai oikeammin sanoen määrittää sanaa osoittaen sen viittaavan johonkin aiemmin mainittuun tai muuten tunnettuun.
Niinpä esimerkiksi Iso suomen kielioppi käyttää termiä ”määräinen artikkeli”. Valitettavasti sen artikkeli aiheesta on aika ympäripyöreä mutta kertoo sentään jotain:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1418
Siinä muun muassa mainitaan, että ”se” tai ”tämä” kilpailevat pääsystä määräiseksi artikkeliksi. Niistä ”tämä” esiintyy nykyisin aika usein ja melko huomaamattomasti kirjoitetussa kielessä. Kirjoituksessa sitä on helpompi käyttää artikkelin tavoin kuin se-sanaa, koska se-sanan artikkelikäytöstä on kielenopetuksessa ja -huollossa varoitettu ja se kuulostaa puhekieliseltä. Sen sijaan ”tämä” voidaan usein melko sujuvasti selittää determinatiiviseksi pronominiksi eikä artikkeliksi.
Moni kirjoittaja tuntee olonsa epävarmaksi, kun pitäisi viitata johonkin aiemmin mainittuun pelkällä substantiivilla, kuten ”uudistus”. Tähän vaikuttaa varmaan sekin, että on totuttu englanniksi kirjoittamaan ilman muuta ”the reform” sellaisessa tilanteessa, ja on opittu, että pelkkä ”reform” esimerkiksi lauseen subjektina olisi karkeahko kielioppivirhe.
Pelkkä substantiivi vaikuttaa suomessakin niin alastomalta... ja kirjoitetaan ”tämä uudistus”. Mutta tämä (!?) ongelma rajoittuu kuitenkin vielä enimmäkseen aika raskaanpuoleiseen tekstiin. Esimerkiksi luontevassa uutisoinnissa sitä ei juuri esiinny. Nyt esillä olevasta lakosta kirjoitettaessa ei käytetä ilmausta ”se lakko” eikä ”tämä lakko”. Ja jos huomenna se tulee puheeksi, kuten varmaan tulee, oletan ihmisten sanovan joko ”lakko” tai ”toi lakko”. Niin, myös pronomini ”tuo” ei muodoissaan yrittää vähän päästä artikkeliksi, ja se on ehkä jopa artikkelimaisempi kuin ”se” tai ”tämä” – sillä ”tuo” niitä selvemmin vain osoittaa asian sellaiseksi, joka on osapuolille tuttu.- Se yks
Yucca kirjoitti:
”Määrätty artikkeli” on aina ollut huono ilmaus, koska ei sitä kukaan ole määrännyt. Sen sijaan se itse määrää tai oikeammin sanoen määrittää sanaa osoittaen sen viittaavan johonkin aiemmin mainittuun tai muuten tunnettuun.
Niinpä esimerkiksi Iso suomen kielioppi käyttää termiä ”määräinen artikkeli”. Valitettavasti sen artikkeli aiheesta on aika ympäripyöreä mutta kertoo sentään jotain:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1418
Siinä muun muassa mainitaan, että ”se” tai ”tämä” kilpailevat pääsystä määräiseksi artikkeliksi. Niistä ”tämä” esiintyy nykyisin aika usein ja melko huomaamattomasti kirjoitetussa kielessä. Kirjoituksessa sitä on helpompi käyttää artikkelin tavoin kuin se-sanaa, koska se-sanan artikkelikäytöstä on kielenopetuksessa ja -huollossa varoitettu ja se kuulostaa puhekieliseltä. Sen sijaan ”tämä” voidaan usein melko sujuvasti selittää determinatiiviseksi pronominiksi eikä artikkeliksi.
Moni kirjoittaja tuntee olonsa epävarmaksi, kun pitäisi viitata johonkin aiemmin mainittuun pelkällä substantiivilla, kuten ”uudistus”. Tähän vaikuttaa varmaan sekin, että on totuttu englanniksi kirjoittamaan ilman muuta ”the reform” sellaisessa tilanteessa, ja on opittu, että pelkkä ”reform” esimerkiksi lauseen subjektina olisi karkeahko kielioppivirhe.
Pelkkä substantiivi vaikuttaa suomessakin niin alastomalta... ja kirjoitetaan ”tämä uudistus”. Mutta tämä (!?) ongelma rajoittuu kuitenkin vielä enimmäkseen aika raskaanpuoleiseen tekstiin. Esimerkiksi luontevassa uutisoinnissa sitä ei juuri esiinny. Nyt esillä olevasta lakosta kirjoitettaessa ei käytetä ilmausta ”se lakko” eikä ”tämä lakko”. Ja jos huomenna se tulee puheeksi, kuten varmaan tulee, oletan ihmisten sanovan joko ”lakko” tai ”toi lakko”. Niin, myös pronomini ”tuo” ei muodoissaan yrittää vähän päästä artikkeliksi, ja se on ehkä jopa artikkelimaisempi kuin ”se” tai ”tämä” – sillä ”tuo” niitä selvemmin vain osoittaa asian sellaiseksi, joka on osapuolille tuttu.Jännä juttu muuten, itse käytän päivittäin ruotsia (olen suomenkielinen, asun Ruotsissa) ja pelkkä "strejken" tuntuu ainakin puheessa alastomalta, joten sanon varmaan ihan liian usein tyyliin "den där strejken", joka on siis sama kuin suomen "tuo lakko". Pitäisi kai kiinnittää huomiota siihen mitä ruotsalaiset sanovat, "strejken" kun kumminkin on jo valmiiksi määräinen muoto.
Niin, tätä se peruskoulu teettää, minulle ainakin on juuri siellä taottu päähän että se on määräinen/epämääräinen artikkeli. Tuossa vieressäni lepäili Osmo Ikolan Nykysuomen opas, sieltäkin löytyi määräinen. - Muinaisjäännös
Se yks kirjoitti:
Jännä juttu muuten, itse käytän päivittäin ruotsia (olen suomenkielinen, asun Ruotsissa) ja pelkkä "strejken" tuntuu ainakin puheessa alastomalta, joten sanon varmaan ihan liian usein tyyliin "den där strejken", joka on siis sama kuin suomen "tuo lakko". Pitäisi kai kiinnittää huomiota siihen mitä ruotsalaiset sanovat, "strejken" kun kumminkin on jo valmiiksi määräinen muoto.
Niin, tätä se peruskoulu teettää, minulle ainakin on juuri siellä taottu päähän että se on määräinen/epämääräinen artikkeli. Tuossa vieressäni lepäili Osmo Ikolan Nykysuomen opas, sieltäkin löytyi määräinen.En ole koskaan käynyt peruskoulua enkä halua väitellä tai kinata kenenkään kanssa, mutta kerronpa nyt kuitenkin, että käydessäni koulua pronssikaudella muuan kielten opettaja sanoi termien määräävä, määräinen ja määrätty artikkeli olevan käytössä. En väitä yhtäkään toista paremmaksi tai huonommaksi millään perusteella; toteanpahan vain, että kaikkia kuulee käytettävän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit1428077KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti4237121Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei693643Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521403280Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1092804Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään442338- 1261926
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro231793Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua
MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv261566Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1821457