Kasvinlehtien yleisin väri, vihreä, johtuu klorofyllistä. Toinen värimuoto lehdissä, jotka siis eivät ole kukkia, on verivaahteran viininpuna. Sitä väriä on tuon lisäksi punakaalissa, punalehtisessä basilikassa ja muutamassa muussa. Johtuuko tuo puna jostain tietystä ionista? Onko viininpunainen väri aina hybridi eli keinotekoisen jalostuksen tulos?
Mistä johtuu verivaahteran puna?
paa-vo69
41021
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainakin koivulla se on Ylikiimingistä löydetyn hieskoivun mutantin väri. Sitä sitten on kloonaamalla lisätty ja punaisen koivun taimia on myytävänä ainakin Oulun seudulla. Joissakin Oulun puistoissa ja teitten varsilla niitä näkee myös.
et se johtuu noloudesta!
punaiset värit kasveissa ovat yleensä antosyaaneista ja karotenoideista. Samoja väriaineita on monissakin lehdissä, mutta kesäisin ne peittyvät lehtivihreän alle ja näkyvät vasta syksyllä kun puu ottaa lehtivihreän runkoon talteen. Verivaahtera on tavallinen vaahtera, jossa mutaation takia on vähemmän lehtivihreää ja siksi nuo syysvärit näkyvät koko ajan. Vähäisen lehtivihreän takia verivaahtera on hidaskavuinen ja huono kilpailija ja häviäisi luonnollisissa oloissa. Ihmisen hoivaamana se selviää.
Verivaahtera ei ole hybridi vaan ihan metsävaahtera. Siitä löytyy useampiakin versioita eri lajikenimillä.
Molekyylissä, joka punaisuuden aiheuttaa, on konjugoituneita kaksoissidoksia. Konjugoituneissa kaksoissidoksissa pii-orbitaalit sulautuvat isoksi yhtenäiseksi orbitaaliksi, jossa elektronit ovat delokalisoituneita. Tämä orbitaali jakaantuu edelleen useammiksi sitoviksi ja hajoittaviksi aliorbitaaleiksi. Mitä suurempi konjugoitunut systeemi on kyseessä, sitä pienempi on aliorbitaalien energiatasojen välinen ero. Tässä tapauksessa ero vastaa sinivihreän fotonin energiaa. Sidos absorboi sinivihreää valoa virittäen elektronejaan ylemmille aliorbitaaleille. Punainen valo ei absorboidu ja siksi yhdiste näyttääkin punaiselta. Erilaiset konjugoituneet sidokset kykenevät absorboimaan eritaajuuksista valoa.