diodin ominaisuudet?

linkistä https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=18839&name=suojadiodit#filter=18839:manu|0|:87271|3|720425,:87273|6|720850,; löytyy. Elfan suojadiodivalikoimasta noin puolet on kaksisuuntaisia.

Siis miksi termi on impulssi-huipputehohäviö? Mikä häviö? Resistanssihäviö? Aiheuttaako diodi paljonkin jännitteen alenemista?

Onko diodeilla muuten yleensä ottaen isokin herätevirta/-jännite?

- Yritän optimoida diodia sellaiseen tarkoitukseen, että käyttöjännite olisi autonakusta laturista (10-15 VDC) ja maksimi ottoteho olisi 3600W. Invertterissä nimittäin on teippi jossa lukee tylysti että laite hajoaa jos kytket navat nurinpäin.

http://www.partco.fi
sivu 15.
Ei ole mitään vasenkätisten tietokonekääntäjäpaskaa sillä palstalla.
Googlettamalla laitteen tyypillä saa selville laitteen datan. Esimerkiksi alldatasheets jne.

Ylijännitesuoja hajoaa (menee oikosulkuun), jos sen napoihin kytketään jännite, joka ylittää kynnysjännitteen eikä virtaa mitenkään rajoitata. Jos haluat, että akku ja kaapelit ja ylijännitesuoja eivät tuhoudu, niin sitten on kytkettävä sulake tms. akkukaapeliin.

Tekstin maksimimäärä kirjoitti:

http://www.partco.fi
sivu 15.
Ei ole mitään vasenkätisten tietokonekääntäjäpaskaa sillä palstalla.
Googlettamalla laitteen tyypillä saa selville laitteen datan. Esimerkiksi alldatasheets jne.

Ylijännitesuoja hajoaa (menee oikosulkuun), jos sen napoihin kytketään jännite, joka ylittää kynnysjännitteen eikä virtaa mitenkään rajoitata. Jos haluat, että akku ja kaapelit ja ylijännitesuoja eivät tuhoudu, niin sitten on kytkettävä sulake tms. akkukaapeliin.

Lue lisää

eimerkki transienttisuojasta:
http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/wte/P6KE24CA.pdf

Tuolta saa selville suurimman sallitun huipputehon jne.
Huipputehon määrää jännitteen lisäksi vehkeen kautta kulkeva virta. Virran taas rajoittaa syöttöjohdon impedanssi tai syöttöjohdossa oleva sulake.

Tekstin maksimimäärä kirjoitti:

http://www.partco.fi
sivu 15.
Ei ole mitään vasenkätisten tietokonekääntäjäpaskaa sillä palstalla.
Googlettamalla laitteen tyypillä saa selville laitteen datan. Esimerkiksi alldatasheets jne.

Ylijännitesuoja hajoaa (menee oikosulkuun), jos sen napoihin kytketään jännite, joka ylittää kynnysjännitteen eikä virtaa mitenkään rajoitata. Jos haluat, että akku ja kaapelit ja ylijännitesuoja eivät tuhoudu, niin sitten on kytkettävä sulake tms. akkukaapeliin.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zenerdiodi

"Zener-jännite" =
kynnysjännite jonka jälkeen diodi päästää myös estosuuntaisen virran lävitseen hajoamatta itse

"Häviöteho" =
diodin aiheuttama tehohäviö

"Zener-resistanssi" =
diodin sisäinen resistanssi

esimerkiksi:

https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=70-091-86&toc=18774
Zener-resistanssi 10 Ω
Häviöteho 300 mW
Zener-jännite 18 V ±5 %


Ja jos kolvaisi saman tien useamman rinnan kun ovat noin halpoja niin paranee värkin failure rate.

-

ps. nimim. 'tekstin maksimimäärä', mihinkä tätä palstaa sitten tarvitsee?

h01mö kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zenerdiodi

"Zener-jännite" =
kynnysjännite jonka jälkeen diodi päästää myös estosuuntaisen virran lävitseen hajoamatta itse

"Häviöteho" =
diodin aiheuttama tehohäviö

"Zener-resistanssi" =
diodin sisäinen resistanssi

esimerkiksi:

https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=70-091-86&toc=18774
Zener-resistanssi 10 Ω
Häviöteho 300 mW
Zener-jännite 18 V ±5 %


Ja jos kolvaisi saman tien useamman rinnan kun ovat noin halpoja niin paranee värkin failure rate.

-

ps. nimim. 'tekstin maksimimäärä', mihinkä tätä palstaa sitten tarvitsee?

Lue lisää

- ja sen väärin kytkemisen tosiaan huomaa siinä vaiheessa kun liittää johtoa ja se lyö valokaarta, aivan kuten akkulaturin olet varmaan joskus kytkenyt napoihin nurin päin.

Tekstin maksimimäärä kirjoitti:

http://www.partco.fi
sivu 15.
Ei ole mitään vasenkätisten tietokonekääntäjäpaskaa sillä palstalla.
Googlettamalla laitteen tyypillä saa selville laitteen datan. Esimerkiksi alldatasheets jne.

Ylijännitesuoja hajoaa (menee oikosulkuun), jos sen napoihin kytketään jännite, joka ylittää kynnysjännitteen eikä virtaa mitenkään rajoitata. Jos haluat, että akku ja kaapelit ja ylijännitesuoja eivät tuhoudu, niin sitten on kytkettävä sulake tms. akkukaapeliin.

Lue lisää

https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=70-367-91&toc=18884
Tavallinen diodi DO-203AB 800 V 85 A siis joka päästää väärin päin kytkettynä (päästösuunnassa) 85A virran, eli antaa kunnollisen valokaaren eikä mitään pikku kipunointia jota ei välttämättä huomaa. Hintakaan ei ole paha, vajaa 4€. Ja helppo kiinnittää pultilla napakaapelin juureen.

Tosin ei ole sitä ylijännite mekanismia mutta ellen ihan väärin ole ymmärtänyt niin vehkeessä on ylijännitesuoja sisäänrakennettuna ja eipä sitä kukaan vahingossa raktorin akkuun kytke.

h01lmö kirjoitti:

- ja sen väärin kytkemisen tosiaan huomaa siinä vaiheessa kun liittää johtoa ja se lyö valokaarta, aivan kuten akkulaturin olet varmaan joskus kytkenyt napoihin nurin päin.

Lue lisää

mitään häviötehoa aiheuta, sen tekee diodin kautta kulkeva virta.

"Zener-jännite" =
kynnysjännite jonka jälkeen diodi päästää myös estosuuntaisen virran lävitseen hajoamatta itse"

Höpsis. Aivan varmasti hajoaa diodi, jos ei virtaa mitenkään rajoiteta. Jos esimerkiksi 3,3 V zenerin kytket auton akun napoihin, niin taatusti kajahtaa diodi, oli se miten päin tahansa.

Ei wikipedian juttuihin kannata uskoa. Sinne voi kuka tahansa suoli24-palstalainen suoltaa ihan mitä tahansa wikipaskaa.

h01mö kirjoitti:

https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=70-367-91&toc=18884
Tavallinen diodi DO-203AB 800 V 85 A siis joka päästää väärin päin kytkettynä (päästösuunnassa) 85A virran, eli antaa kunnollisen valokaaren eikä mitään pikku kipunointia jota ei välttämättä huomaa. Hintakaan ei ole paha, vajaa 4€. Ja helppo kiinnittää pultilla napakaapelin juureen.

Tosin ei ole sitä ylijännite mekanismia mutta ellen ihan väärin ole ymmärtänyt niin vehkeessä on ylijännitesuoja sisäänrakennettuna ja eipä sitä kukaan vahingossa raktorin akkuun kytke.

Lue lisää

yllä yritin vihja, että virtaa ei zenerdiodi itsessään rajoita. Sen rajoittaa lähteen resistanssi. Jos kytket 18 V zenerdiodin 24 V akkuun mitenpäin tahansa, niin taatusti kajahtaa.

Tekstin maksimimäärä kirjoitti:

yllä yritin vihja, että virtaa ei zenerdiodi itsessään rajoita. Sen rajoittaa lähteen resistanssi. Jos kytket 18 V zenerdiodin 24 V akkuun mitenpäin tahansa, niin taatusti kajahtaa.

Lue lisää

- ei tässä mitään sähkömiestä tarvita.

h01mö kirjoitti:

- ei tässä mitään sähkömiestä tarvita.

asia yksinkertaistuu huomattavasti. Kytke rautanaula akun napojen väliin. Taatusti kestää 85 A ja vaikka 230 V. Ja on paljon halvempi kuin joku ELFA:n diodi.

Tekstin maksimimäärä kirjoitti:

yllä yritin vihja, että virtaa ei zenerdiodi itsessään rajoita. Sen rajoittaa lähteen resistanssi. Jos kytket 18 V zenerdiodin 24 V akkuun mitenpäin tahansa, niin taatusti kajahtaa.

Lue lisää

palstalaisille tiedoksi: raktorin akku on 24V ja auton akku 12V. Siis käytetään auton konepellin alla olevaa laturia "ulkoisena agrekaattina". Lisälaite, invertteri on konvehtirasian kokoinen aparaatti.

Ja virtapiirissä sieltä kajahtaa missä on pullonkaula, suurin resistanssi. Jos laitetaan vastus kuten suosittelet väliin ja oikosuletaan, vastus paukkuu ja pitää ostaa uusi.

Mutta ratkaisuissa 1 sekä 2 on mahdollisimman vähän sisäistä resistanssia. Ainakin ratkaisu 2:n diodin kestokyky on riittävä: 85A * 12V = 1020W. Ainoastaan pihdin kärki (tai kaapelikenkä) paukkuu kun sitä yrittää asettaa napaan ja kipunoinnin teho maalaisjärjellä arvioituna on alle 1kW. Ratkaisu 2 on varmaankin kätevin, mutta tässä vielä kolmas vaihtoehto.

-

Kytketään invertteri plugin kautta tupakansytyttimeen, jolloin navat ovat automaattisesti oikein päin. Tällöin kuitenkin invertteristä otettava teho rajoittuu tupakansytyttimen sulakkeeseen, joka on 30A tavallisesti eli reiluun 300 wattiin, sillä ei vielä rälläkkä pyöri.

Tekstin maksimimäärä kirjoitti:

asia yksinkertaistuu huomattavasti. Kytke rautanaula akun napojen väliin. Taatusti kestää 85 A ja vaikka 230 V. Ja on paljon halvempi kuin joku ELFA:n diodi.

http://www.kolumbus.fi/mikko.esala/diodit.pdf

h01mö kirjoitti:

palstalaisille tiedoksi: raktorin akku on 24V ja auton akku 12V. Siis käytetään auton konepellin alla olevaa laturia "ulkoisena agrekaattina". Lisälaite, invertteri on konvehtirasian kokoinen aparaatti.

Ja virtapiirissä sieltä kajahtaa missä on pullonkaula, suurin resistanssi. Jos laitetaan vastus kuten suosittelet väliin ja oikosuletaan, vastus paukkuu ja pitää ostaa uusi.

Mutta ratkaisuissa 1 sekä 2 on mahdollisimman vähän sisäistä resistanssia. Ainakin ratkaisu 2:n diodin kestokyky on riittävä: 85A * 12V = 1020W. Ainoastaan pihdin kärki (tai kaapelikenkä) paukkuu kun sitä yrittää asettaa napaan ja kipunoinnin teho maalaisjärjellä arvioituna on alle 1kW. Ratkaisu 2 on varmaankin kätevin, mutta tässä vielä kolmas vaihtoehto.

-

Kytketään invertteri plugin kautta tupakansytyttimeen, jolloin navat ovat automaattisesti oikein päin. Tällöin kuitenkin invertteristä otettava teho rajoittuu tupakansytyttimen sulakkeeseen, joka on 30A tavallisesti eli reiluun 300 wattiin, sillä ei vielä rälläkkä pyöri.

Lue lisää

on 24V sähköjärjestelmä?!?