Väitetään, että Olbersin paradoksin - miksei taivas ole kirkas jos tähtiä on tasaisesti joka puolella - selitykseen tarvitaan myös laajeneva avaruus. Kuitenkin on aivan luonnollista, että Linnunradan tähdet eivät riitä täyttämään taivasta kirkkaaksi ja muiden galaksien tähdet ovat varsin himmeitä, koska ovat niin kaukana.
Olbersin paradoksi ja sen ratkaisut ovat ihan töppöjä, asia on mahdollisimman yksinkertainen.
www.santavuori.com muita spekulaatioitani filosofiasta ja tähtitieteestä, olisi kiva kun saisi kommentteja tähän tai vieraskirjaan.
Olbersin paradoksi
110
1896
Vastaukset
- GodWasGayForNoah
Olisi kiva kun selittäisit oman versiosi tuosta Olbersin paradoksista tässä. Ei osunut ainakaan heti silmään tuolla sun nettisivuilla.
- bnmk,löpiyhg
Olet tainnut käsittää asian väärin. Olbersin paradoksi käsittelee ikuista ääretöntä ja staattista avaruuttaa. Väitit kaukaisten tähtien olevan himmeitä. Niin ne ovatkin. Tähtien määrä kasvaa kuitenkin neliössä aivan samoin kuin säteilyn intensiteetti heikkenee. Olbersin paradoksi on todellinen.
Katsotaan taivaalle ja mitä siellä näkyy. Sitten mietitään mikä on asioiden selitys. Ei päinvastoin, että otetaan jokin teoria ja ihmetellään miksei empiria sitä vahvista.
Siis avaruus ei ole ikuinen, ääretön ja staattinen. Rajaton voi olla.Olli.S kirjoitti:
Katsotaan taivaalle ja mitä siellä näkyy. Sitten mietitään mikä on asioiden selitys. Ei päinvastoin, että otetaan jokin teoria ja ihmetellään miksei empiria sitä vahvista.
Siis avaruus ei ole ikuinen, ääretön ja staattinen. Rajaton voi olla.Siis ikuinen että staattinen myös. Muttei ääretön vaan rajaton. Toiset tietysti haluavat ottaa juuri sen ikuisuuden pois, tai staattisuuden.
Staattisuus on suhteellista, galakseilla ja tähdillä on kehityksensä, alkunsa ja loppunsa, mutta koko kokonaisuus saattaa periaatteessa olla aina samanlainen, vaikka jokin kiertokulkukin olisi. Galaksitila voi olla tasapainotila, johon aine aina ainakin aina välillä joutuu.
Voidaan väittää, että yritän pakottaa todellisuuden ikuisen ja rajattoman malliin, mutta tarkoitus kyllä olisi vaan yrittää katsoa, mikä malli sopii parhaiten todellisuuteen, tuntemukseemme empiriasta ja loogisiin mahdollisuuksiin. Se malli ei suinkaan ole BB-teoria: alku ja laajeneminen.- ö-ujgbikhvöyhilu
Olli.S kirjoitti:
Katsotaan taivaalle ja mitä siellä näkyy. Sitten mietitään mikä on asioiden selitys. Ei päinvastoin, että otetaan jokin teoria ja ihmetellään miksei empiria sitä vahvista.
Siis avaruus ei ole ikuinen, ääretön ja staattinen. Rajaton voi olla.Juuri näin. Mutta kun Olbers katseli yötaivaalle, avaruuden oletettiin olevan ääretön sekä ajallisesti, että laajuudeltaan. Havainto pimeästä yötaivaasta oli vastoin sen aikaista tieteellistä "faktaa".
Olet muistaakseni itsekin väittänyt, ettei mitään alkuräjähdystä ole ollut ja että avaruus on ikuinen ja ääretön. - bhjklåp+t
Olli.S kirjoitti:
Siis ikuinen että staattinen myös. Muttei ääretön vaan rajaton. Toiset tietysti haluavat ottaa juuri sen ikuisuuden pois, tai staattisuuden.
Staattisuus on suhteellista, galakseilla ja tähdillä on kehityksensä, alkunsa ja loppunsa, mutta koko kokonaisuus saattaa periaatteessa olla aina samanlainen, vaikka jokin kiertokulkukin olisi. Galaksitila voi olla tasapainotila, johon aine aina ainakin aina välillä joutuu.
Voidaan väittää, että yritän pakottaa todellisuuden ikuisen ja rajattoman malliin, mutta tarkoitus kyllä olisi vaan yrittää katsoa, mikä malli sopii parhaiten todellisuuteen, tuntemukseemme empiriasta ja loogisiin mahdollisuuksiin. Se malli ei suinkaan ole BB-teoria: alku ja laajeneminen.Riittävän pieni staattinen ikuinen avaruus selittäisi Olbersin paradoksin, mutta kun ikuisuus ja staattisuus on silkkaa roskaa. Teoriat ennustavat avaruuden dynaamisuuden ja havainnot vahvistavat sen. Entropia taas estää ikuisuuden.
Nojatuolitieteilysi on silkkaa itsepetosta. - Jeesus pelastaa
ö-ujgbikhvöyhilu kirjoitti:
Juuri näin. Mutta kun Olbers katseli yötaivaalle, avaruuden oletettiin olevan ääretön sekä ajallisesti, että laajuudeltaan. Havainto pimeästä yötaivaasta oli vastoin sen aikaista tieteellistä "faktaa".
Olet muistaakseni itsekin väittänyt, ettei mitään alkuräjähdystä ole ollut ja että avaruus on ikuinen ja ääretön."Olet muistaakseni itsekin väittänyt, ettei mitään alkuräjähdystä ole ollut ja että avaruus on ikuinen ja ääretön."
Raamattu oli tässäkin oikeassa, tiedemiehet väärässä, kuten nyttemmin on selvinnyt. Alussa Jumala loi... - vbhnjkloiu
Olli.S kirjoitti:
Siis ikuinen että staattinen myös. Muttei ääretön vaan rajaton. Toiset tietysti haluavat ottaa juuri sen ikuisuuden pois, tai staattisuuden.
Staattisuus on suhteellista, galakseilla ja tähdillä on kehityksensä, alkunsa ja loppunsa, mutta koko kokonaisuus saattaa periaatteessa olla aina samanlainen, vaikka jokin kiertokulkukin olisi. Galaksitila voi olla tasapainotila, johon aine aina ainakin aina välillä joutuu.
Voidaan väittää, että yritän pakottaa todellisuuden ikuisen ja rajattoman malliin, mutta tarkoitus kyllä olisi vaan yrittää katsoa, mikä malli sopii parhaiten todellisuuteen, tuntemukseemme empiriasta ja loogisiin mahdollisuuksiin. Se malli ei suinkaan ole BB-teoria: alku ja laajeneminen.On huvittavaa lukea, kun joku täysin alalle kouluttamaton mähkii "maalaisjärjellä" asioita, joiden perusteitakaan hän ei tiedä. Melkoisen suuruudenhullua puuhaa julistaa tuolla tavoin tieteen paradigma vääräksi. Et luultavasti menisi neurokirurgia neuvomaan, miten aivoleikkaus tulee suorittaa? Miksi ihmeessä juuri tähtitieteen ja fysiikan palstoilla löytyy teitä Pelle Pelottomia?
bhjklåp+t kirjoitti:
Riittävän pieni staattinen ikuinen avaruus selittäisi Olbersin paradoksin, mutta kun ikuisuus ja staattisuus on silkkaa roskaa. Teoriat ennustavat avaruuden dynaamisuuden ja havainnot vahvistavat sen. Entropia taas estää ikuisuuden.
Nojatuolitieteilysi on silkkaa itsepetosta.Nykyiset kosmologiset teoriat ovat aivan alkeellisia. Jokainen nojatuolitieteilijä tajuaa tämän, kun vaivautuu vähän ajattelemaan eikä usko kaikkea. Ikuisuus ja staattisuus ovat loogisia ja selittävät kaikki tunnetut tosiasiat.
Osoittaa epävarmuuttasi että joudut turvautumaan solvauksiin perustelujen sijasta.vbhnjkloiu kirjoitti:
On huvittavaa lukea, kun joku täysin alalle kouluttamaton mähkii "maalaisjärjellä" asioita, joiden perusteitakaan hän ei tiedä. Melkoisen suuruudenhullua puuhaa julistaa tuolla tavoin tieteen paradigma vääräksi. Et luultavasti menisi neurokirurgia neuvomaan, miten aivoleikkaus tulee suorittaa? Miksi ihmeessä juuri tähtitieteen ja fysiikan palstoilla löytyy teitä Pelle Pelottomia?
Olen koulutettu filosofi ja filosofinen tietokirjailija. Yleensä filosofit nykyään jättävät kosmologian tähtitieteilijöille, ja sitä pidetään järkevänä aseneteena. Tässä on kuitenkin paljon filosofisen analyysin paikkoja: maailma, metagalaksi, galaksiavaruus, universumi, kaikkeus. Mikä laajenee, aine vai avaruus vai molemmat? Ja mihin laajenee? Minkälaisia ulottuvuuksia on? Onko aika samanlainen ulottuvuus kuin kolme perustavaa?
Tunnetulla, näkyvällä universumilla voi olla alku, muttei kaikkeudella, koko universumilla, ja mihin se laajenisi, kun ulkopuolta ei ole. Eikä se oikeasti laajene edes BB-teoriassa, asia johtuu neliulotteisen avaruuden vaikeasti havainnollistettavista ominaisuuksista, tai yrityksistä havainnollistaa niitä.
Että jokin teoria on tieteessä vallitseva, ei tarkoita sitä, että se olisi tosi eli paras tällä hetkellä. Jos teoriasta seuraa älyttömiä johtopäätöksiä, teorian alkuoletuksia pitää muuttaa. Näin on BB-teorian suhteen. Jos teorian mukaan universumilla on alku, teoriassa on virhe. Jos universumi laajenee, teoriassa on virhe. Tai sitten ei puhuta universumista kaikkeus-mielessä. Tämä on filosofiaa, eikä tähtitieteellistä kosmologiaa.
Solvaamiseen siirtyminen osoittaa epävarmuutesi.- hjkoiuy
Olli.S kirjoitti:
Olen koulutettu filosofi ja filosofinen tietokirjailija. Yleensä filosofit nykyään jättävät kosmologian tähtitieteilijöille, ja sitä pidetään järkevänä aseneteena. Tässä on kuitenkin paljon filosofisen analyysin paikkoja: maailma, metagalaksi, galaksiavaruus, universumi, kaikkeus. Mikä laajenee, aine vai avaruus vai molemmat? Ja mihin laajenee? Minkälaisia ulottuvuuksia on? Onko aika samanlainen ulottuvuus kuin kolme perustavaa?
Tunnetulla, näkyvällä universumilla voi olla alku, muttei kaikkeudella, koko universumilla, ja mihin se laajenisi, kun ulkopuolta ei ole. Eikä se oikeasti laajene edes BB-teoriassa, asia johtuu neliulotteisen avaruuden vaikeasti havainnollistettavista ominaisuuksista, tai yrityksistä havainnollistaa niitä.
Että jokin teoria on tieteessä vallitseva, ei tarkoita sitä, että se olisi tosi eli paras tällä hetkellä. Jos teoriasta seuraa älyttömiä johtopäätöksiä, teorian alkuoletuksia pitää muuttaa. Näin on BB-teorian suhteen. Jos teorian mukaan universumilla on alku, teoriassa on virhe. Jos universumi laajenee, teoriassa on virhe. Tai sitten ei puhuta universumista kaikkeus-mielessä. Tämä on filosofiaa, eikä tähtitieteellistä kosmologiaa.
Solvaamiseen siirtyminen osoittaa epävarmuutesi."alunperin helsinkiläinen, filosofi, psykologi, kirjailija. Eronnut, yhden lapsen, dipl. ins., isä. "
Dippainssi, psykologi ja filosofi. Pitääkö uskoa, että sinulla on kaikista loppututkinto? Juttusi eivät oikein vaikuta siltä. Esim. BB:n laajeneva avaruus, jota et pidä "oikeasti laajenevana" on ennustettu sekä Einsteinen, että De Sitterin teorioissa. Myös havainnot viittaavat todelliseen laajenemiseen.
Siitä olen samaa mieltä, että suutarin olisi parempi pysyä lestissään. ö-ujgbikhvöyhilu kirjoitti:
Juuri näin. Mutta kun Olbers katseli yötaivaalle, avaruuden oletettiin olevan ääretön sekä ajallisesti, että laajuudeltaan. Havainto pimeästä yötaivaasta oli vastoin sen aikaista tieteellistä "faktaa".
Olet muistaakseni itsekin väittänyt, ettei mitään alkuräjähdystä ole ollut ja että avaruus on ikuinen ja ääretön.Voi olla niinkin, ettei kaikkeudella ole aikaa, vaan ikuinen nykyhetki. Vain osilla on aika, alku ja loppu. Aika on vaikea ja monimutkainen kysymys.
Sensijaan äärettömyys osoittautuu vain rajattomuudeksi. Koko voi olla, vaikka se on vielä tuntematon, ja vaikka missä oltaisiin, ollaan niinkuin keskellä. Näin on todellinen avaruus ajateltava, pyörittelipä sitä miten vaan, ja tätä ei oteta tarpeeksi huomioon tähtitieteellisessä kosmologiassa, vallitsevassa teoriassa. Vallitseva teoria johtuu suhteellisuusteoriasta ja galaksien etääntymisestä johdetuista päättelyistä. Päätelmät tulisi tarkistaa ja se vaatii ilmeisesti uuden paradigman tieteessä. Mahdottomissa ajatuksissa pysytään jääräpäisesti ja kaikki uudet havainnot ympätään sopimaan siihen samoinkuin antiikissa ja keskiajalla Ptolemaioksen teorioihin.vbhnjkloiu kirjoitti:
On huvittavaa lukea, kun joku täysin alalle kouluttamaton mähkii "maalaisjärjellä" asioita, joiden perusteitakaan hän ei tiedä. Melkoisen suuruudenhullua puuhaa julistaa tuolla tavoin tieteen paradigma vääräksi. Et luultavasti menisi neurokirurgia neuvomaan, miten aivoleikkaus tulee suorittaa? Miksi ihmeessä juuri tähtitieteen ja fysiikan palstoilla löytyy teitä Pelle Pelottomia?
Kyllä mä voin neurologille sanomaan, ettei lobotomiaa eikä sähköshokkeja pitäisi tehdä.
Jeesus pelastaa kirjoitti:
"Olet muistaakseni itsekin väittänyt, ettei mitään alkuräjähdystä ole ollut ja että avaruus on ikuinen ja ääretön."
Raamattu oli tässäkin oikeassa, tiedemiehet väärässä, kuten nyttemmin on selvinnyt. Alussa Jumala loi...Alussa Jumala loi maapallon ja taivaan sen kannalta. Universumi oli jo sitä ennen ollut ikuisesti. Mistä se Jumala tuli? Hänen kaverinsa ja ympäristönsä olivat olemassa jo ennen tätä Raamatun ilmoittamaa alkua.
Fundamentalistiset kreationistit tuottavat kristinuskolle vain hallaa, kukaan tiedemies tai ajatteleva ihminen ei voi uskoa heidän taruihinsa.hjkoiuy kirjoitti:
"alunperin helsinkiläinen, filosofi, psykologi, kirjailija. Eronnut, yhden lapsen, dipl. ins., isä. "
Dippainssi, psykologi ja filosofi. Pitääkö uskoa, että sinulla on kaikista loppututkinto? Juttusi eivät oikein vaikuta siltä. Esim. BB:n laajeneva avaruus, jota et pidä "oikeasti laajenevana" on ennustettu sekä Einsteinen, että De Sitterin teorioissa. Myös havainnot viittaavat todelliseen laajenemiseen.
Siitä olen samaa mieltä, että suutarin olisi parempi pysyä lestissään.Tytär on DI, minä en.
BB-teoria on vallitseva käsitys tiedemiespiireissä, mutta vaihtoehtoja ja vastustajia on myös tiedemiespiireissä.
Minusta teorioissa on jokin vika, jos niistä seuraa, että kaikki olisi joskus ollut yhdessä äärettömän pienessä pisteessä ja että avaruus laajenisi. Minusta on looginen totuus, että avaruus on aina samankokoinen. Pitäisi mennä sen ulkopuolelle, että voitaisiin nähdä laajeneeko se vai ei, ja ulkopuolta ei ole, eli ei ole mitään mieltä puhua sen laajenemisesta, sellainen sana on mieletön koko avaruuden suhteen.
Jos teorioista ja laskuista seuraa älyttömyyksiä, teorioita on muutettava, niiden alkuoletuksissa on jokin vika. Näin tieteessä toimitaan, mutta BB-teorian kohdalla ei toimita näin. Einsteinin vakio takaisin tai muita korjauksia, se on linja jo monilla kosmologeillakin tänä päivänä.- fghjkloikyht
Olli.S kirjoitti:
Tytär on DI, minä en.
BB-teoria on vallitseva käsitys tiedemiespiireissä, mutta vaihtoehtoja ja vastustajia on myös tiedemiespiireissä.
Minusta teorioissa on jokin vika, jos niistä seuraa, että kaikki olisi joskus ollut yhdessä äärettömän pienessä pisteessä ja että avaruus laajenisi. Minusta on looginen totuus, että avaruus on aina samankokoinen. Pitäisi mennä sen ulkopuolelle, että voitaisiin nähdä laajeneeko se vai ei, ja ulkopuolta ei ole, eli ei ole mitään mieltä puhua sen laajenemisesta, sellainen sana on mieletön koko avaruuden suhteen.
Jos teorioista ja laskuista seuraa älyttömyyksiä, teorioita on muutettava, niiden alkuoletuksissa on jokin vika. Näin tieteessä toimitaan, mutta BB-teorian kohdalla ei toimita näin. Einsteinin vakio takaisin tai muita korjauksia, se on linja jo monilla kosmologeillakin tänä päivänä.No kerrohan tarkemmin niistä vastustajista tieteen tekijöiden piirissä. Linkki veratisarvioituun tutkimukseen riittää. Kaivan itse loput faktat.
Jos sinun mielestäsi on älyttömyyksiä, niin silloin on ainakin kaksi vaihtoehtoa. - Olli S.
fghjkloikyht kirjoitti:
No kerrohan tarkemmin niistä vastustajista tieteen tekijöiden piirissä. Linkki veratisarvioituun tutkimukseen riittää. Kaivan itse loput faktat.
Jos sinun mielestäsi on älyttömyyksiä, niin silloin on ainakin kaksi vaihtoehtoa.Internetissä kulkee sellainen allekirjoitettava vetoomus kuin "Cosmology statement", löytynee Googlella, jossa arvostetut tiedemiehet vastustavat BB-teoriaa ja valittavat sen vallitsevaa asemaa yliopistoissa. Vaihtoehtoja BB-teorialle löytyy myös Googlella helposti.
Minun teoriani on, että galaksien etääntyminen johtuu rajattoman tilan ominaisuuksista eikä tarvitse muuta empiirisempää selitystä. Eikö joku voisi joskus olla samaa mieltä, miksi aina vängätään? Onhan se nyt ainakin yksi varteenotettava vaihtoehto. - ashtray
Olli.S kirjoitti:
Olen koulutettu filosofi ja filosofinen tietokirjailija. Yleensä filosofit nykyään jättävät kosmologian tähtitieteilijöille, ja sitä pidetään järkevänä aseneteena. Tässä on kuitenkin paljon filosofisen analyysin paikkoja: maailma, metagalaksi, galaksiavaruus, universumi, kaikkeus. Mikä laajenee, aine vai avaruus vai molemmat? Ja mihin laajenee? Minkälaisia ulottuvuuksia on? Onko aika samanlainen ulottuvuus kuin kolme perustavaa?
Tunnetulla, näkyvällä universumilla voi olla alku, muttei kaikkeudella, koko universumilla, ja mihin se laajenisi, kun ulkopuolta ei ole. Eikä se oikeasti laajene edes BB-teoriassa, asia johtuu neliulotteisen avaruuden vaikeasti havainnollistettavista ominaisuuksista, tai yrityksistä havainnollistaa niitä.
Että jokin teoria on tieteessä vallitseva, ei tarkoita sitä, että se olisi tosi eli paras tällä hetkellä. Jos teoriasta seuraa älyttömiä johtopäätöksiä, teorian alkuoletuksia pitää muuttaa. Näin on BB-teorian suhteen. Jos teorian mukaan universumilla on alku, teoriassa on virhe. Jos universumi laajenee, teoriassa on virhe. Tai sitten ei puhuta universumista kaikkeus-mielessä. Tämä on filosofiaa, eikä tähtitieteellistä kosmologiaa.
Solvaamiseen siirtyminen osoittaa epävarmuutesi.Herää jo pahvi. Ei tuollaista tuubaa kukaan usko. Höpinäsi ovat Savor-tasoista jorinaa.
- Jussi_1234
vbhnjkloiu kirjoitti:
On huvittavaa lukea, kun joku täysin alalle kouluttamaton mähkii "maalaisjärjellä" asioita, joiden perusteitakaan hän ei tiedä. Melkoisen suuruudenhullua puuhaa julistaa tuolla tavoin tieteen paradigma vääräksi. Et luultavasti menisi neurokirurgia neuvomaan, miten aivoleikkaus tulee suorittaa? Miksi ihmeessä juuri tähtitieteen ja fysiikan palstoilla löytyy teitä Pelle Pelottomia?
Jos Olli.S on noin koulutettu, niin missähän lienee oppinut lyhentämään nimensä?
- ioohsuihusiguisgy
Jussi_1234 kirjoitti:
Jos Olli.S on noin koulutettu, niin missähän lienee oppinut lyhentämään nimensä?
Päätit sitten kommentoida 6v vanhaa ketjua :D Ja niin merkittävällä kommentilla?
- 6-kirkonrottaa-jaloissa
ioohsuihusiguisgy kirjoitti:
Päätit sitten kommentoida 6v vanhaa ketjua :D Ja niin merkittävällä kommentilla?
Tietenkin trolli päätti kommentoida vanhaa ketjua. Uusissa ketjuissa trollauksella on viimeaikoina tullut huonosti vastauksia, joten jospa vanhaa nostamalla saisi edes jotakin aikaan. Ja tulihan sitä, nimittäin vastaus sinulta ja minun kommenttini sinulle. Kyllä nyt on varmaan tyydyttynyt olo.
- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Katsotaan taivaalle ja mitä siellä näkyy. Sitten mietitään mikä on asioiden selitys. Ei päinvastoin, että otetaan jokin teoria ja ihmetellään miksei empiria sitä vahvista.
Siis avaruus ei ole ikuinen, ääretön ja staattinen. Rajaton voi olla.Kosmos on ikuinen, iätön ja laajeneva olomuoto.
Anonyymi kirjoitti:
Kosmos on ikuinen, iätön ja laajeneva olomuoto.
Laajeneminen on kosmokselle mahdoton asia. Miten semmoinen, jossa on jo kaikki tila, voisi laajeta?
Siinä on BB teorialla selkeä vika, jota se on yrittänyt selittää uusilla ja uusilla selityksillä.
- hannu w.
Mikseikö tähtitaivas valaistu?
Siksi koska tähdet eivät ole yhtä kaukana. Etäisyys esim. maasta on erittäin vaihteleva.- bjiuyt
Olli.S kirjoitti:
Sitähän juuri sanoin. Tässä on kysymys yhdestä tähtitieteen ajatusleikistä.
Äärettömässä rajatta jatkuvassa ikuisessa avaruudessa tuo ajatus ei todellakaan päde. Etäisyys maasta on täysin yhdentekevä, jos avaruus jatkuu joka suuntaan rajatta ja on äärettömän vanha.
Kannattaa opetella edes alkeet fysiikasta ja kosmologiasta, ennen kuin alkaa kaataa teorioita. bjiuyt kirjoitti:
Äärettömässä rajatta jatkuvassa ikuisessa avaruudessa tuo ajatus ei todellakaan päde. Etäisyys maasta on täysin yhdentekevä, jos avaruus jatkuu joka suuntaan rajatta ja on äärettömän vanha.
Kannattaa opetella edes alkeet fysiikasta ja kosmologiasta, ennen kuin alkaa kaataa teorioita.Rajatta, muttei äärettömästi.
Galaksitila voi olla tasapainotila, johon universumi aina välillä tasaantuu, tällöin BB-teoria todella lähestyy totuutta enemmän kuin sellainen teoria, että galaksitila oletetaan staattiseksi ja räjähdykset ovat vain paikallisia.
Nämä ovat myös asioita, joita täytyy lähestyä kunnioittavasti, emme tiedä vielä kovinkaan paljon. On yhtä vaikea ajatella, että aika jatkusi ikuisesti taaksepäin kuin että se joskus alkaisi. Ehkä jollakin paradoksaalisella tavalla molemmat yhtä aikaa pitävät paikkansa.- Entropia.....
Olli.S kirjoitti:
Rajatta, muttei äärettömästi.
Galaksitila voi olla tasapainotila, johon universumi aina välillä tasaantuu, tällöin BB-teoria todella lähestyy totuutta enemmän kuin sellainen teoria, että galaksitila oletetaan staattiseksi ja räjähdykset ovat vain paikallisia.
Nämä ovat myös asioita, joita täytyy lähestyä kunnioittavasti, emme tiedä vielä kovinkaan paljon. On yhtä vaikea ajatella, että aika jatkusi ikuisesti taaksepäin kuin että se joskus alkaisi. Ehkä jollakin paradoksaalisella tavalla molemmat yhtä aikaa pitävät paikkansa.Termodynamiikan pitäisi olla väärin, jos aika jatkuisi ikuisesti taaksepäin. Ikuinen avaruus on täydellisessä tasapainotilassa; kuollut.
Entropia..... kirjoitti:
Termodynamiikan pitäisi olla väärin, jos aika jatkuisi ikuisesti taaksepäin. Ikuinen avaruus on täydellisessä tasapainotilassa; kuollut.
Ikuinen universumi voi olla ikuinen nykyhetki. Osat voivat olla hyvinkin dynaamisia, eläviä. Menee nämä asiat vielä meillä kaikilla yli hilseen.
- mikärooli?
Olli.S kirjoitti:
Ikuinen universumi voi olla ikuinen nykyhetki. Osat voivat olla hyvinkin dynaamisia, eläviä. Menee nämä asiat vielä meillä kaikilla yli hilseen.
Fysiikka ei todellakaan tunne ikuista nykyhetkeä, muuten kuin valon nopeudella matkustettaessa. Tuollaistako evidenssiä filosofi tarjoaa entropian kiertämiseksi. DI ei varmasti tarjoaisi.
mikärooli? kirjoitti:
Fysiikka ei todellakaan tunne ikuista nykyhetkeä, muuten kuin valon nopeudella matkustettaessa. Tuollaistako evidenssiä filosofi tarjoaa entropian kiertämiseksi. DI ei varmasti tarjoaisi.
Eihän me voida jäädä fysiikkaan, kun puhutaan ikuisista ongelmista, universumin olemuksesta jne. Entropia on niitä kreationistien keppihevosia tässä yhteydessä ja DI:t tosiaan osaavat kumota sensuuntaiset spekulaatiot paremmin kuin minä.
Menneisyys on paradoksi: toisaalta on vaikea ajatella, että kaikki olisi joskus alkanut ja yhtä vaikea on ajatella että kaikki olisi jatkunut ikuisesti taaksepäin. Tulevaisuus voi hyvinkin vain jatkua ikuisesti eteenpäin.
Väitän siis vain filosofisesti, että aikaa on ollut ikuisesti taaksepäin tai sitten kaikkeuden suhteen aika on erilaista, on ikäänkuin ikuinen nykyhetki. Tai sitten emme pysty vielä edes kuvittelemaan miten tämä asia pitäisi ymmärtää. Mutta jos joku väittää, niinkuin BB-teoria, että universumilla olisi alku, niin silloin hänen teorioissaan on jokin vika tai hän tarkoittaa jotakin osa-universumia. Koko kaikkeudella ei ole alkua eikä loppua, eikä ulkopuolta. Tämä on looginen totuus, mutteivät meidän käsitteemme kyllä pysty kuvaamaan näin suuria asioita.
Tietysti tässä on se ero, että puhun koko universumista, kaikkeudesta, kun taas tähtitieteelliset kosmologit puhuvat "tunnetusta" :-) universumista, näkyvästä universumista, ja nämähän voivat olla eri asioita. Sen takia keskustelussa olisi syytä erottaa maailma- ja universumi-sanojen eri merkitykset.
Esimerkiksi multiuniversumeja voi olla jos universumilla tarkoitetaan jotain osauniversumia, mutta niitä ei voi olla, jos universumilla tarkoitetaan koko universumia, kaikkeutta.
Universumi sana tarkoittaa sanana täsmällisesti maailmankaikkeutta, kaikkeutta. Tähtitieteilijät käyttävät sitä synonyyminä tunnetulle, näkyvälle universumille.- 8+19
Tänäänkin taivas on kauttaaltaan harmaassa pilvessä. Jos nyt nousisin lentokoneeseen , mitään tiheää läpinäkymätöntä massaa sieltä ei silti löytyisi,vaan kevyt usvaverho, jojossa näkyvyys voisi olla vielä kauaksikin. Vaikka pilvisumussa vesipisarat ovat toisistaan kokoonsa nähden kaukana toisistaan , on niitä maasta katsoen tasainen ja läpinäkymätön vaippa. Yhden vesipisaran havaitseminen pilviverhon toiselta puolelta on mahdotonta, mutta silläkin on osansa vaikutelmaan , joka syntyy taivaankannen vaippaa katsellessa.
Samalla tavalla lukemattomien galaksien ja tähtien kerrostumat muodostavat teoriassa maan ulkopuolelle tiiviin vaipan, jonka pitäisi näkyä yhtenäisenä kirkkaana kerrostumana. Vaan ei näy.
- fghjkoiuytr
Filosofina satavarmasti tiedät, kuka sanoi ja miksi: "Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen."
"Tai sitten emme pysty vielä edes kuvittelemaan miten tämä asia pitäisi ymmärtää."
Et taida arvostaa kyseistä filosofian ikonia ainakaan käytännössä, kun spekuloit asioista, joista ei todellakaan voi tietää.Wittgenstein yritti rajoittaa filosofian filosofian kielen käsittelyksi yms. Se on jo vanhakantainen käsitys. Kyllä nyt pitää taas yrittää käydä ikuisten kysymysten kimppuun kielen, kielipelien ja kielenkäytön olemuksesta viisastuttuamme.
Kosmologiassa tähtitieteilijöitä voisi juuri auttaa sen selvittäminen, mikä laajenee ja missä, eli mitä avaruus, universumi, metagalaksi, maailma, kaikkeus jne tarkoittavat ja minkälaista kieltä tässä pitäisi täsmällisesti käyttää. Siinä olemme analyyttisen filosofian perillisiä tänäkin päivänä, mutta se pitää unohtaa että metafysiikan ongelmat olisivat näennäiskysymyksiä, tai ettei niistä voisi yrittää puhua.
Ikuisten kysymysten ratkaisussa ei riitä analyysi, vaan kokonaisuudestakin on tehtävä oletuksia, vasta onnistuneiden oletusten kautta totuus selkenee. Kokonaisuus on tärkeä, muistakaamme Spinozaa. Muuallakin avaruudessa on maailmoja, muistakaamme Giordano Brunoa. Ja postmodernismia vastaan: kyllä varmaakin tietoa on, muistakaamme Descartesia.
Filosofiassakin alkaa olla uusi paradigma.
Jumalakin saattaa olla olemassa, filosofian ei enää tarvitse olla ateistista ja agnostista niinkuin on ollut vallitsevana tapana yliopistoissa.
Tiede ei ole ainoa totuuteen pääsemisen tie. On myös taidetta, mystiikkaa, mietiskelyä, uskontoa, itämaista ajattelua jne.- hjklpoiuy
Olli.S kirjoitti:
Wittgenstein yritti rajoittaa filosofian filosofian kielen käsittelyksi yms. Se on jo vanhakantainen käsitys. Kyllä nyt pitää taas yrittää käydä ikuisten kysymysten kimppuun kielen, kielipelien ja kielenkäytön olemuksesta viisastuttuamme.
Kosmologiassa tähtitieteilijöitä voisi juuri auttaa sen selvittäminen, mikä laajenee ja missä, eli mitä avaruus, universumi, metagalaksi, maailma, kaikkeus jne tarkoittavat ja minkälaista kieltä tässä pitäisi täsmällisesti käyttää. Siinä olemme analyyttisen filosofian perillisiä tänäkin päivänä, mutta se pitää unohtaa että metafysiikan ongelmat olisivat näennäiskysymyksiä, tai ettei niistä voisi yrittää puhua.
Ikuisten kysymysten ratkaisussa ei riitä analyysi, vaan kokonaisuudestakin on tehtävä oletuksia, vasta onnistuneiden oletusten kautta totuus selkenee. Kokonaisuus on tärkeä, muistakaamme Spinozaa. Muuallakin avaruudessa on maailmoja, muistakaamme Giordano Brunoa. Ja postmodernismia vastaan: kyllä varmaakin tietoa on, muistakaamme Descartesia.
Filosofiassakin alkaa olla uusi paradigma.
Jumalakin saattaa olla olemassa, filosofian ei enää tarvitse olla ateistista ja agnostista niinkuin on ollut vallitsevana tapana yliopistoissa.
Tiede ei ole ainoa totuuteen pääsemisen tie. On myös taidetta, mystiikkaa, mietiskelyä, uskontoa, itämaista ajattelua jne.Pidät Wittgensteinin käsityksiä vanhakantaisina ja tuot esiin kolme paljon vanhakantaisempaa filosofia.
Taide, mystiikka, mietiskely, itämainen uskonto sen paremmin kuin länsimainenkaan tuskin ovat teitä totuuteen. Tai sitten meillä on totuudesta tai totuuden kaltaisuudesta, kuten Niiniluoto asian ilmaisee, täysin eri käsitys. Tunnen kyllä äärirelativismia ja Fayerabendin ajatuksia, mutta pidän sitä reaalimaailmasta irrallisena filosofian haarana.
Tieteen (luonnontieteet) tekijöistä suurin osa taitaisi määritellä itsensä kriittisiksi realisteiksi, jos asiaa kysyttäisiin. Itse asiassa tieteenfilosofialla on hyvin vähän yhteyttä tieteen tekemisen kanssa . Ei Sibeliuskaan tarvinnut Erik Tavastjärnaa sinfonioita säveltäessään.
Kosmologiaa ei vieläkään tehdä nojatuolista. hjklpoiuy kirjoitti:
Pidät Wittgensteinin käsityksiä vanhakantaisina ja tuot esiin kolme paljon vanhakantaisempaa filosofia.
Taide, mystiikka, mietiskely, itämainen uskonto sen paremmin kuin länsimainenkaan tuskin ovat teitä totuuteen. Tai sitten meillä on totuudesta tai totuuden kaltaisuudesta, kuten Niiniluoto asian ilmaisee, täysin eri käsitys. Tunnen kyllä äärirelativismia ja Fayerabendin ajatuksia, mutta pidän sitä reaalimaailmasta irrallisena filosofian haarana.
Tieteen (luonnontieteet) tekijöistä suurin osa taitaisi määritellä itsensä kriittisiksi realisteiksi, jos asiaa kysyttäisiin. Itse asiassa tieteenfilosofialla on hyvin vähän yhteyttä tieteen tekemisen kanssa . Ei Sibeliuskaan tarvinnut Erik Tavastjärnaa sinfonioita säveltäessään.
Kosmologiaa ei vieläkään tehdä nojatuolista.Onhan Wittgenstein aivan hieno, mutta tosiasiahan on, että hän keskittyi kielen ja todellisuuden välisiin ongelmiin eikä hänellä ollut muuta sanottavaa filosofian suurista kysymyksistä. Kaikilla suurilla filosofeilla on edelleenkin jotakin sanottavaa nykyaikanakin. Mutta jos Wittgensteinia pidetään filosofian viimeisenä ja parhaana sanana niin se on liioittelua ja vanhakantaista jo.
Togttakai kosmologiassa pitää tuntea tähtitieteen tulokset, muttei ole mikään pakko uskoa vallitseviin teorioihin, nojatuolissa voi mietiskellä empiiristen tulosten tulkintaa, ja filosofiaa on aina voinut mietiskellä nojatuolissa.- Yks kakkaa...
Olli.S kirjoitti:
Onhan Wittgenstein aivan hieno, mutta tosiasiahan on, että hän keskittyi kielen ja todellisuuden välisiin ongelmiin eikä hänellä ollut muuta sanottavaa filosofian suurista kysymyksistä. Kaikilla suurilla filosofeilla on edelleenkin jotakin sanottavaa nykyaikanakin. Mutta jos Wittgensteinia pidetään filosofian viimeisenä ja parhaana sanana niin se on liioittelua ja vanhakantaista jo.
Togttakai kosmologiassa pitää tuntea tähtitieteen tulokset, muttei ole mikään pakko uskoa vallitseviin teorioihin, nojatuolissa voi mietiskellä empiiristen tulosten tulkintaa, ja filosofiaa on aina voinut mietiskellä nojatuolissa.Eikö täällä jossain ollut ihan oma palstakin filosofialle?
Yks kakkaa... kirjoitti:
Eikö täällä jossain ollut ihan oma palstakin filosofialle?
Joo, nää rönsyilee aina nää keskustelut, mutta Olbersin paradoksi ja kosmologia ovat yhteisiä asioita tähtitieteelle ja filosofialle. Ja kyllä siellä palstalla keskustellaan näistä samoista asioista, mutta jos siellä olisi puhunut Olbersin paradoksista niin varmasti joku olisi sanonut:: " Eikö täällä jossain ollut oma palsta tähtitieteelle?"
- historiaa.....
Olli.S kirjoitti:
Joo, nää rönsyilee aina nää keskustelut, mutta Olbersin paradoksi ja kosmologia ovat yhteisiä asioita tähtitieteelle ja filosofialle. Ja kyllä siellä palstalla keskustellaan näistä samoista asioista, mutta jos siellä olisi puhunut Olbersin paradoksista niin varmasti joku olisi sanonut:: " Eikö täällä jossain ollut oma palsta tähtitieteelle?"
Miksi edes keskustella jostain Olbersin paradoksista. Sehän vaatisi ikuisen ja äärettömän avaruuden, kuten Olbersin aikana vielä uskottiin. Ajallisesti rajoitettu BB teoria on siirtänyt paradoksin kansioon "ratkaistut".
Sen aikaisessa maailmankuvassa paradoksi oli kyllä aito. Tosin sitäkään eivät kaikki tunnu vieläkään tajuavan, kun kirjoittelevat tähtien etäisyyksistä.t historiaa..... kirjoitti:
Miksi edes keskustella jostain Olbersin paradoksista. Sehän vaatisi ikuisen ja äärettömän avaruuden, kuten Olbersin aikana vielä uskottiin. Ajallisesti rajoitettu BB teoria on siirtänyt paradoksin kansioon "ratkaistut".
Sen aikaisessa maailmankuvassa paradoksi oli kyllä aito. Tosin sitäkään eivät kaikki tunnu vieläkään tajuavan, kun kirjoittelevat tähtien etäisyyksistä.tSiksi kun väitetään, että paradoksi olisi evidenssiä laajentumisen eli BB-teorian puolesta.
- ghjikoy6t
Olli.S kirjoitti:
Onhan Wittgenstein aivan hieno, mutta tosiasiahan on, että hän keskittyi kielen ja todellisuuden välisiin ongelmiin eikä hänellä ollut muuta sanottavaa filosofian suurista kysymyksistä. Kaikilla suurilla filosofeilla on edelleenkin jotakin sanottavaa nykyaikanakin. Mutta jos Wittgensteinia pidetään filosofian viimeisenä ja parhaana sanana niin se on liioittelua ja vanhakantaista jo.
Togttakai kosmologiassa pitää tuntea tähtitieteen tulokset, muttei ole mikään pakko uskoa vallitseviin teorioihin, nojatuolissa voi mietiskellä empiiristen tulosten tulkintaa, ja filosofiaa on aina voinut mietiskellä nojatuolissa.Täytyisi tuntea sekä tulokset, että metodit, joilla niihin on päästy. Jos et ymmärrä Olbersin paradoksia, niin et varmasti myöskään ymmärrä metodeja.
Wittgenstein muuten luetaan yleiseti filosofien TOP vitoseen, vaikka hän julkaisi ainoastaan yhden kirjan. Kuten ammattilaisena varmaan tiesitkin. Filosofiassahan ei mitään viimeistä sanaa voi edes olla. Reunahuomautuksia Platonin teoksiin. - ,..,
ghjikoy6t kirjoitti:
Täytyisi tuntea sekä tulokset, että metodit, joilla niihin on päästy. Jos et ymmärrä Olbersin paradoksia, niin et varmasti myöskään ymmärrä metodeja.
Wittgenstein muuten luetaan yleiseti filosofien TOP vitoseen, vaikka hän julkaisi ainoastaan yhden kirjan. Kuten ammattilaisena varmaan tiesitkin. Filosofiassahan ei mitään viimeistä sanaa voi edes olla. Reunahuomautuksia Platonin teoksiin.sinä olet varmasti tyhmin tyyppi, jonka kirjoituksia olen lukenut.
- 8+7
Olli.S kirjoitti:
Siksi kun väitetään, että paradoksi olisi evidenssiä laajentumisen eli BB-teorian puolesta.
No onhan se _yksi_ todiste tai viite BB:n puolesta. Siis Olbersin paradoksi on vahva viite siihen että maailmankaikkeus ei ole ääretön tai ikuinen, ei kai kukaan tähtitieteilijä väitä että se todistaisi BB:n yksinään oikeaksi, mutta kelpaa osatodisteeksi. Se on parempi todiste BB:n puolesta kuin väite että "kosmologiset teoriat ovat ihan töppöjä".
- yuighjkopå
,.., kirjoitti:
sinä olet varmasti tyhmin tyyppi, jonka kirjoituksia olen lukenut.
Jaa. Kovin vähän olet lukenut. Oletko koskaan katsellut omia tekstejäsi. Heti löytyisi yksi tyhmempi kjirjoittaja.
- ,..,
yuighjkopå kirjoitti:
Jaa. Kovin vähän olet lukenut. Oletko koskaan katsellut omia tekstejäsi. Heti löytyisi yksi tyhmempi kjirjoittaja.
sinä olet sellainen kopioija. Mitään et kykene itse mietiskelemään, saati asiallisesti keskustelemaan mistään. Lisäksi olet pelkuri. Vakio nikkikin on sinulle kauhistus.
ghjikoy6t kirjoitti:
Täytyisi tuntea sekä tulokset, että metodit, joilla niihin on päästy. Jos et ymmärrä Olbersin paradoksia, niin et varmasti myöskään ymmärrä metodeja.
Wittgenstein muuten luetaan yleiseti filosofien TOP vitoseen, vaikka hän julkaisi ainoastaan yhden kirjan. Kuten ammattilaisena varmaan tiesitkin. Filosofiassahan ei mitään viimeistä sanaa voi edes olla. Reunahuomautuksia Platonin teoksiin.Täytyisi olla tähtitieteilijä, että tuntisi kaikki kaavat ja metodit. Tunnen kyllä aika tarkkaan menetelmät, joilla tähtien ja galaksien etäisyyksiä arvioidaan, ja käsittääkseni BB-teoria pohjautuu suhteellisuusteoriaan ja siihen empiiriseen tosiasiaan, että galaksit etääntyvät toisistaan ja sitä nopeampaa, mitä kauempana ne ovat. Sitten on ruvettu sovittamaan kaikkia empiirisiä tuloksia tähän teoriaan, vaikka teoriasta joudutaan mahdottomiin "töppöihin" johtopäätöksiin: että oltaisiin oltu yhdessä pisteessä ja että avaruus laajenisi.
Kun johtopäätökset ovat loogisesti mahdottomia, teorian alkuoletuksia pitäisi muttaa ja sillä siisti. Näin Hawkingskin sanoo yleensä tähtitieteessä tehtävän. Miksei tässäkin kohtaan?
Wittgenstein ei tainnut itse kirjoittaa kirjoiksi myöhäisfilosofiaansa. On vielä liian varhaista arvioida top viitosta. Giordano Brunokin menee ohi useimpien suurten, mutta sitä ei ole vieläkään tunnustettu, muutakuin Egon Friedell kulttuurihistoriassaan.
- fghjkolpåpoiuy
Joo "tyhmä pelkuri" onkin keskustelua sieltä fiksuimmasta päästä.
Vakionikki johtuu usein itsekorostuksen tarpeesta.
Tunnetko todella kosmologian metodit ja tulokset? Epäilen vieläkin. Kun epäilin sitä, minä olin mielestäsi "tyhmin tyyppi". Kuinkahan on?- ,..,
minkähän takia täällä olisi hyvä käyttää nikkiä? No sinut kyllä tunnistaa muutenkin.
Tämän vitjan aihe ei pahemmin kiinnosta. Joskus aiemmin siitä jo yritin jotain, mutta tulos oli se, että alettiin vittuilla ja selitettiin vaan, että avaruudessa välimatkat on niin pitkiä, että Linnunradastakin voi ampua suoraan läpi, eikä koskaan luoti osu mihinkään, vaikka kaikki aine onkin yhtenä ohuena levynä. Joskus Linnunrata näkyy taivaalla aivan selvästi, eikä se minusta yhtään levyltä näytä, kaiken lisäksi siitä puuttuu keskusta, joka näkyy selvästi muissa galakseissa. Siihenkään ei tullut selvää vastausta.
Mielipuuhaasi näkyy olevan se, että yrität todistaa muille olevasi fiksumpi ja tiedät kaiken ja muut ovat aina väärässä. Jos kysyy jotain, niin heti olet sättimässä että mitä tulet tänne tiedepalstalle typeriä kyselemään. - hjklpå+0987
,.., kirjoitti:
minkähän takia täällä olisi hyvä käyttää nikkiä? No sinut kyllä tunnistaa muutenkin.
Tämän vitjan aihe ei pahemmin kiinnosta. Joskus aiemmin siitä jo yritin jotain, mutta tulos oli se, että alettiin vittuilla ja selitettiin vaan, että avaruudessa välimatkat on niin pitkiä, että Linnunradastakin voi ampua suoraan läpi, eikä koskaan luoti osu mihinkään, vaikka kaikki aine onkin yhtenä ohuena levynä. Joskus Linnunrata näkyy taivaalla aivan selvästi, eikä se minusta yhtään levyltä näytä, kaiken lisäksi siitä puuttuu keskusta, joka näkyy selvästi muissa galakseissa. Siihenkään ei tullut selvää vastausta.
Mielipuuhaasi näkyy olevan se, että yrität todistaa muille olevasi fiksumpi ja tiedät kaiken ja muut ovat aina väärässä. Jos kysyy jotain, niin heti olet sättimässä että mitä tulet tänne tiedepalstalle typeriä kyselemään.Koska olen vastannut asialliseen kysymykseen sättimisellä?
- DiletanttiAntti
"Joskus Linnunrata näkyy taivaalla aivan selvästi, eikä se minusta yhtään levyltä näytä, kaiken lisäksi siitä puuttuu keskusta, joka näkyy selvästi muissa galakseissa. Siihenkään ei tullut selvää vastausta."
Kun asioita katsotaan linnunradan sisältä, on havainnointi vaikeaa. Etenkin kun paljailla silmillä havaittavien tähtien lukumäärä on parhaimmillaankin noin sadasmiljoonasosa linnunradan tähtien määrästä. Sillä ei kovin syvään luotaavia analyysejä vielä tehdä :D
Mitä tulee kuvitteellisen luodin lentämiseen linnunradan läpi törmäämättä, niin väite pitänee paikkaansa. Melko epätodennäköinen törmäys ainakin olisi. Vaikka tähtiä on parisataa miljardia, ne on ripoteltu tilavuuteen, joka on kai suuruusluokkaa 1.10^14 kuutiovalovuotta.- ,..,
miten kauas Linnunradasta pitää matkustaa, että se keskusta alkaa näkyä paljaalla silmällä? Vai meinaatko ettei mitään näkyisi vaikka Aurinkokunta olisi siellä ytimessä, kun kaikki on kuitenkin niin kaukana.
http://studweb.studserv.uni-stuttgart.de/studweb/users/etk/etk20828/mcnecker/astro/img/pic/andromeda.jpg - ...
,.., kirjoitti:
miten kauas Linnunradasta pitää matkustaa, että se keskusta alkaa näkyä paljaalla silmällä? Vai meinaatko ettei mitään näkyisi vaikka Aurinkokunta olisi siellä ytimessä, kun kaikki on kuitenkin niin kaukana.
http://studweb.studserv.uni-stuttgart.de/studweb/users/etk/etk20828/mcnecker/astro/img/pic/andromeda.jpg - x
,.., kirjoitti:
miten kauas Linnunradasta pitää matkustaa, että se keskusta alkaa näkyä paljaalla silmällä? Vai meinaatko ettei mitään näkyisi vaikka Aurinkokunta olisi siellä ytimessä, kun kaikki on kuitenkin niin kaukana.
http://studweb.studserv.uni-stuttgart.de/studweb/users/etk/etk20828/mcnecker/astro/img/pic/andromeda.jpgLinnunradan keskustassa tähdet ovat jo palaneet loppuun ja kadonneet mustaan aukkoon. Siksi niitä ei näy. Me täällä reunamilla olemme vielä niin nuoria, että olemme olemassa. Meidänkin Aurinkomme sammuu ja lopulta imeytyy Linnunradan ytimeen jossa aine muuttaa olomuotoaan pelkäksi vetovoimaksi. Jäljelle jää vain mustia aukkoja, jotka vetävät toinen toisiaan puoleensa. Kun kaikki maailman voimat ovat taas yhdessä pisteessä, niin se räjähtää ja kaikki alkaa taas uudestaan.
- Arrakis
Minusta kyllä Olbersin paradoksin nykyinen ratkaisu, että se nimenomaan selitetään laajevalla maailmankaikkeudella ja sillä että kaikkeus ei ole ikuinen on ihan looginen ja hyväksyttävissä.
Voi olla, että loogisesti vaikea käsittää maailmankaikkeudella olevan alun ja että kaikki aikoinaan oli yhdessä pisteessä joka räjähti mutta yhtä vaikeata on loogisesti yrittää selittää maailmankaikkeuden olevan ääretön ja ikuinen.
Ikuisessa ja äärettömässä kaikkeudessa kaikki tapahtumat ovat joskus tapahtuneet ja vieläpä äärettömän monta kertaa. Jos voidaan laskea että maapallo on tietyllä todennäköisyydellä kehittynyt tietynlaiseksi, niin äärettömässä ja ikuisessa maailmankaikkeudessa on pakko hyväksyä sekin kummallisuus että on olemassa ääretön määrä täsmälleen samanlaisia maapallon kopioita joilla on täsmälleen samanlainen historia. Ja näillä äärettömillä maapallon kopioilla on ääretön määrä Olli Santavuori nimisiä henkilöitä jotka pohtivat ääretöntä maailmankaikkeutta. Ainakin itse tunnustan etten oikein voi hyväksyä tälläistäkään vaikka näin asia on äärettömässä ja ikuisessa maailmankaikkeudessa.
Toki on kummallista se, että matematiikassa ääretön todellakin on olemassa. Lukuja lienee ääretön määrä vaikka universumi jossa olemme on ääretön. Matematiikka edustaa järkeämme ja järkemme näin ollen tavallaan "ylittää" universumin. Toisaalta siinä ei ole mitään ihmeellistä ja uutta: voimme kuvitella asioita joita todennäköisesti ei ole olemassakaan.- Arrakis
Korjaus edelliseen: po. universumi jossa olemme on äärellinen.
Yksi selitys Olbersin paradoksille on ettei siellä tarpeeksi kaukana ole mitään, ei tähtiä sitten myöskään. Se on todiste sille, ettei avaruus ole ääretön joka suhteessa vaan rajaton. Se selitys ja rajattomuus sopii sekä staattiseen että dynaamiseen avaruuteen.
- MiksiTaivasOnÖisin
Olbersin paradoksi koskee ääretöntä ikuista avaruutta, jollainen silloin ajateltiin avaruuden olevan.
MiksiTaivasOnÖisin kirjoitti:
Olbersin paradoksi koskee ääretöntä ikuista avaruutta, jollainen silloin ajateltiin avaruuden olevan.
Niin, jos avaruus olisi ääretön, se olisi kirkas.
- kuneisetottaole
Jos tänne saadaan valoa tuhansien ja satojen miljoonien vuosien takaa, niin tähtitaivaanhan pitäisi loistaa kirkkaana.
- NäinhänSeOn
Avaruus on ääretön.
Laajenevaa näkyvää maailmankaikkeutta kohti työtyy joka suunnasta kaiken taustan liikettä / energiaa / työntävää voimaa jota työntyy meidän läpi siten ettei sillä ole enää laajenevien tähtien, eikä edes laajenevan valon luonnetta.
Se on tuhansia miljardeja vuosia vanhojen galaksien ja valon jäänteitä.
Jossakin vaiheessa laajenevat atomien ytimet eivät enää saa itselleen lisää hyödynnettävissä olevaa energiaa ja niiden laajeneminen loppuu ja ne hajoavat osiinsa.
Rakkautta
1039
☺Tuossa on yhtä mystisiä käsitteitä kuin alkupamauksessakin. Olbersin paradoksi yksiselitteisesti kumoaa äärettömän avaruuden mahdollisuuden. Se todistaa että avaruus on vain rajaton, muttei ääretön. Se ei todista laajenemista, koska siellä kaukana ei ole mitään myös juuri rajattomuuden takia eikä vain laajenemis- selityksen takia.
Olli.S kirjoitti:
Tuossa on yhtä mystisiä käsitteitä kuin alkupamauksessakin. Olbersin paradoksi yksiselitteisesti kumoaa äärettömän avaruuden mahdollisuuden. Se todistaa että avaruus on vain rajaton, muttei ääretön. Se ei todista laajenemista, koska siellä kaukana ei ole mitään myös juuri rajattomuuden takia eikä vain laajenemis- selityksen takia.
Tähtiä on siis rajallinen määrä, ne ovat hyvin harvassa ja hyvin pieniä avaruuden tilaan nähden. Oma aurinkoammekin tarvittaisiin noin 200 000 kappaletta peittämään koko taivas. Lähintä ulkopuolista tähteä tarvittaisiin samaan suunnilleen triljoona. Tarvittava määrä kasvaa etäisyyden neliössä eli jo verraten lähellä käsittämättömän suureksi Siitä syystä maailmankaikkeuden kaikki tähdet riittävät valaisemaan yötaivastamme vain himmeinä pisteinä ja paikoitellen alonhäivinä.
pähkäilijä kirjoitti:
Tähtiä on siis rajallinen määrä, ne ovat hyvin harvassa ja hyvin pieniä avaruuden tilaan nähden. Oma aurinkoammekin tarvittaisiin noin 200 000 kappaletta peittämään koko taivas. Lähintä ulkopuolista tähteä tarvittaisiin samaan suunnilleen triljoona. Tarvittava määrä kasvaa etäisyyden neliössä eli jo verraten lähellä käsittämättömän suureksi Siitä syystä maailmankaikkeuden kaikki tähdet riittävät valaisemaan yötaivastamme vain himmeinä pisteinä ja paikoitellen alonhäivinä.
Ei triljoonaa vaan tuhat biljoonaa..., sillä triljoona näkyy Suomen käytännössä olevan peräti miljoona biljoonaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suurten_lukujen_nimet- NäinhänSeOn
Olli.S kirjoitti:
Tuossa on yhtä mystisiä käsitteitä kuin alkupamauksessakin. Olbersin paradoksi yksiselitteisesti kumoaa äärettömän avaruuden mahdollisuuden. Se todistaa että avaruus on vain rajaton, muttei ääretön. Se ei todista laajenemista, koska siellä kaukana ei ole mitään myös juuri rajattomuuden takia eikä vain laajenemis- selityksen takia.
Mikä kohta siinä on mystistä?
Joko katsoit tämän videon?
https://youtu.be/bmOsvgracbc
Rakkautta
1039
☺ Olli.S kirjoitti:
Tuossa on yhtä mystisiä käsitteitä kuin alkupamauksessakin. Olbersin paradoksi yksiselitteisesti kumoaa äärettömän avaruuden mahdollisuuden. Se todistaa että avaruus on vain rajaton, muttei ääretön. Se ei todista laajenemista, koska siellä kaukana ei ole mitään myös juuri rajattomuuden takia eikä vain laajenemis- selityksen takia.
Jos avaruus on ääretön mutta syntynyt 13.8 miljardia vuotta sitten niin pelkkä valon nopeuden rajallisuus riittäisi selittämään taivaan pimeyden tällä hetkellä muttei tulevaisuudessa. Kun huomioidaan avaruuden kiihtyvä laajeneminen (minkä näkee jo taustasäteilystäkin) niin paradoksia ei ole tulevaisuudessakaan.
Vuonna 379000 jälkeen alkuräjähdyksen (a.B.B.) universumin muuttuessa valoa läpäiseväksi (tuolloin vety lakkasi olemasta ionisoitunutta) saattoi vallita hetken aikaa Olbersin paradoksin kuvaama lopputilanne. Jokaisessa suunnassa oli juuri läpinäkyväksi muuttuvia muutaman tuhannen Kelvinin lämpötilassa olevia vetypilviä ja niiden lähettämää säteilyä mutta pilvet eivät vielä olleet tiivistyneet tähdiksi.
Sen jälkeen vuosimiljardien kuluessa avaruus laajeni tuhatkertaiseksi ja kaasun vuonna 379000 a.B.B. lähettämän säteilyn aallonpituus venyi samalla tuhatkertaiseksi. Samalla laajat vetypilvet tiivistyivät alkuperäisten pilvien halkaisijaan verrattuna halkaisijaltaan todella pieniksi tähdiksi. Edelleenkään emme näe kuin sen osan universumista josta valo on tänne ehtinyt.
Olbersin kuvaama tilanne on nähtävissä tarkasteltaessa 2.9 K taustasäteilyn jakaumaa. Sitä todellakin tulee jokaisesta avaruuden suunnasta.- SatunnainenLukija
Olli.S kirjoitti:
Tuossa on yhtä mystisiä käsitteitä kuin alkupamauksessakin. Olbersin paradoksi yksiselitteisesti kumoaa äärettömän avaruuden mahdollisuuden. Se todistaa että avaruus on vain rajaton, muttei ääretön. Se ei todista laajenemista, koska siellä kaukana ei ole mitään myös juuri rajattomuuden takia eikä vain laajenemis- selityksen takia.
Hei, Olli.S; Ks. esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Olbers's_paradox
(Se, että Olbersin paradoksi yksiselitteisesti kumoaa äärettömän avaruuden mahdollisuuden, ei vaikuta aivan selviöltä. Jotain muutakin kannattaa varmaan ottaa lukuun.) SatunnainenLukija kirjoitti:
Hei, Olli.S; Ks. esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Olbers's_paradox
(Se, että Olbersin paradoksi yksiselitteisesti kumoaa äärettömän avaruuden mahdollisuuden, ei vaikuta aivan selviöltä. Jotain muutakin kannattaa varmaan ottaa lukuun.)Joo, totta. Se kumoaa vain äärettömän, homogeenisen ja staattisen avaruuden kaikki yhdessä. Homogeenisesta suuressa mittakaavassa kai aivan kaikki ovat samaa mieltä. Tässä NäinhänSeOn puolustaa ääretöntä avaruutta ja vastustaa laajenevaa avaruutta, jolloin hänen äärettömän avaruutensa paradoksin pitäisi kumota. En ymmärrä hänen selitystään.
ExB kirjoitti:
Jos avaruus on ääretön mutta syntynyt 13.8 miljardia vuotta sitten niin pelkkä valon nopeuden rajallisuus riittäisi selittämään taivaan pimeyden tällä hetkellä muttei tulevaisuudessa. Kun huomioidaan avaruuden kiihtyvä laajeneminen (minkä näkee jo taustasäteilystäkin) niin paradoksia ei ole tulevaisuudessakaan.
Vuonna 379000 jälkeen alkuräjähdyksen (a.B.B.) universumin muuttuessa valoa läpäiseväksi (tuolloin vety lakkasi olemasta ionisoitunutta) saattoi vallita hetken aikaa Olbersin paradoksin kuvaama lopputilanne. Jokaisessa suunnassa oli juuri läpinäkyväksi muuttuvia muutaman tuhannen Kelvinin lämpötilassa olevia vetypilviä ja niiden lähettämää säteilyä mutta pilvet eivät vielä olleet tiivistyneet tähdiksi.
Sen jälkeen vuosimiljardien kuluessa avaruus laajeni tuhatkertaiseksi ja kaasun vuonna 379000 a.B.B. lähettämän säteilyn aallonpituus venyi samalla tuhatkertaiseksi. Samalla laajat vetypilvet tiivistyivät alkuperäisten pilvien halkaisijaan verrattuna halkaisijaltaan todella pieniksi tähdiksi. Edelleenkään emme näe kuin sen osan universumista josta valo on tänne ehtinyt.
Olbersin kuvaama tilanne on nähtävissä tarkasteltaessa 2.9 K taustasäteilyn jakaumaa. Sitä todellakin tulee jokaisesta avaruuden suunnasta.Avaruus voi olla rajaton, muttei ääretön sekä staattisessa että laajenevassa avaruudessa. Rajattomuus jo sinänsä kumoaa paradoksin, tarpeeksi pitkän matkan jälkeen ei vaan enää ole mitään ja kirkkaus tulee vain tähdistä, kun niitä ei ole, ei ole kirkkauttakaan.
- SatunnainenLukija
Olli.S kirjoitti" Siinähän niitä laajenevaan avaruuteen verrattavia mystisiä käsitteitä tuli roppakaupalla. "
Samaa mieltä.
OSP ei huomioi momentin säilymistä. Mikä tahansa kieppuva objekti voi laajeta kiertoliikkeen (havaittavasti) hidastumatta. OSP ei huomioi energian säilymistä. Siinä(kin) mielessä se on jatkuvaa inflaatiota ja ikuinen lambda . Energiaa ja ainetta ilmestyy maagisesti sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan - ei muualle - ja vieläpä poikkeuksetta juuri sopivaan aikaan ja aina mieluisalta suunnalta. Tässä suhteessa se on todella paljon hyödyllisempi (ja pimeämpi) juttu kuin "pimeä energia".
Sen taustalla ei ole tunnistettavaa fysiikkaa, ei matematiikkaa, eikä sitä voida falsifioida, verifioida tai edes havaita ja kuitenkin se spesifisesti aikaansaa kaiken havaitun ja selittää esimerkiksi jokaisen kosmologisen ilmiön universaalisti - jopa vuosikymmeniä ilmiöiden havaitsemisen jälkeen.
OSP ei ennusta mitään siinä mielessä kuin tieteessä yleensä ennustamisella ymmärretään. Ei sen tarvitse, koska se perustuu henkilökohtaiseen yksilölliseen ilmestykseen - ei tieteeseen - ja on siksi aina oikeassa ja on jo ennustanut kaiken.
Hieno prinsiippi! Mitään mieltä siinä ei tosin ole, eikä käytännössä mitään tekemistä esimerkiksi tieteen kanssa. - NäinhänSeOn
Kyllä OSP ennustaa.
Ennustan että galaksit syntyvät sisältä ulos päin.
Kun se havaitaan James Webb teleskoopilla, niin uskotteko vielä senkin jälkeen vetävän voiman olemassa oloon?
Rakkautta
1039
☺- SatunnainenLukija
"Kyllä OSP ennustaa.
Ennustan että galaksit syntyvät sisältä ulos päin.
Kun se havaitaan James Webb teleskoopilla, niin uskotteko vielä senkin jälkeen vetävän voiman olemassa oloon?"
Jaa? Viitannet johonkin tuon tapaiseen: http://www.space.com/31564-milky-way-growth-age-map.html ja mietit IR-galaksien massiivisia ulosvirtauksia ja AGN:ia?
( ja unohdat mm: https://stardate.org/astro-guide/galaxy-formation
sekä seuraavan tapaiset jutut:
http://www.latimes.com/science/sciencenow/la-sci-sn-proto-galaxy-cosmic-web-filament-born-20150805-story.html
Sekä tietenkin mm: https://en.wikipedia.org/wiki/Galaxy_formation_and_evolution )
Taitavat galaksit syntyä JW-teleskoopin havaintojen jälkeen aivan kuten ennenkin, sillä siihen ne ovat parhaiten tottuneet. Keräävät kaasua ja galaksialkioita ympäristöstä gravitaation avulla ja samalla ajautuvat itse suurempien "saaliiksi".
Linnunradankin arvioidaan keräilleen lukuisia kääpiögalakseja ja pallomaisia tähtijoukkoja vuosimiljardien mittaan. Tähtien ikäjakauma ei tuota seikkaa muuta. Karkeasti 50 miljardin vuoden kuluttua on vuorossa kohtaaminen Andromedan kanssa - tietenkin edellyttäen, ettei OSP ehätä sitä estämään - ja sen jälkeen kahdesta galaksista tuleekin yksi suuri.
Hienoa tietenkin, jos ja kun JW. paljastaa uusia ja yllättäviä piirteitä universumista. Harmi kyllä, galaksien syntyminen sisältä alkaen tuskin tulee kuulumaan niiden joukkoon. Jo galaksien sijainti universumin suuren mittakaavan rakenteissa tukee käsitystä ulkoa tulevasta massan lisäyksestä.
- Linnunradan_laidalta
Paradoksin kokonaisolettamuksen osaolettamukset ovat: "infinite universe", "static universe", "filled with stars", "with uniform distribution". Jokin noista olettamuksista on oltava "tarpeeksi pielessä", koska niiden reaalimaailman tulo tuottaa tuloksen, joka ei vastaa haluttua. Muuta asiaan liittyvää mielestä myös mm se, että yksi tähti ei ole miltään kohdalta standardi valon yksikkö täältä meidän havaintopaikalta havainnoituna, perustuen tähden ikään, koostumukseen, etäisyyteen, kokoon jne.
- SatunnainenLukija
"... Muuta asiaan liittyvää mielestä myös mm se, että yksi tähti ei ole miltään kohdalta standardi valon yksikkö täältä meidän havaintopaikalta havainnoituna, perustuen tähden ikään, koostumukseen, etäisyyteen, kokoon jne. "
En osaa kyllin kehua tuota kommenttia!
(Ei ollut Olbersilla mm. HR-diagrammia, tietoa tähtien elinkaaresta, erilaisten tähtien esiintymistiheyksistä, etäisyyksistä tai kosmisesta mittakaavasta. Ei tiedetty alkuaineiden määristä ja muista detaljeista, joita me halutessamme löydämme tässä mukavasti istuskellessamme.) - Linnunradan_laidalta
Problematiikka muistuttaa vähän samaa, kuin mitä tapahtuu galaksien suhteen. Voisi Olbersin paradoksin tavoin ajatella olevan: "Miljardeja tähtiä sisältävä galaksi tuottaa niin paljon 'valoa', että sen tulisi näyttää taivaalla ennemminkin auringolta, kuin toiselta yksittäiseltä tähdeltä". Ja samalla tuo galaksien olemassaolo blokkailsee tähtien tasaista jakautumista ja toisaalta edelleen radiokohteet vähän sitä, että kaikki 'tähtimäiset' kohteet eivät näy valon aallonpituudella ollenkaan. Ja ne mitkä näkyy valon alueella, valo voi olla kovasti siirtynyttä, ja sen ajatellaan johtuvan siitä, että maailmankaikkeus laajenee, joka taas voi ampua paradoksi osaolettamuksia alas lisää.
Lähes ainoa asia, joka muistuttaa jollain tavoin paradoksin 'valaistua taivasta' on avaruuden taustasäteily. Tosin siinä on jäänteitä aikojen alusta, mutta voi sitä radikaalisti ajatellen koetella niinkin, että mitäs jos se ei olekaan alkuräjähdyksen kaikuja vaan Olbersin paradoksin 'valaistu taivas', joskin kylmähkö sellainen. - SatunnainenLukija
Linnunradan_laidalta kirjoitti:
Problematiikka muistuttaa vähän samaa, kuin mitä tapahtuu galaksien suhteen. Voisi Olbersin paradoksin tavoin ajatella olevan: "Miljardeja tähtiä sisältävä galaksi tuottaa niin paljon 'valoa', että sen tulisi näyttää taivaalla ennemminkin auringolta, kuin toiselta yksittäiseltä tähdeltä". Ja samalla tuo galaksien olemassaolo blokkailsee tähtien tasaista jakautumista ja toisaalta edelleen radiokohteet vähän sitä, että kaikki 'tähtimäiset' kohteet eivät näy valon aallonpituudella ollenkaan. Ja ne mitkä näkyy valon alueella, valo voi olla kovasti siirtynyttä, ja sen ajatellaan johtuvan siitä, että maailmankaikkeus laajenee, joka taas voi ampua paradoksi osaolettamuksia alas lisää.
Lähes ainoa asia, joka muistuttaa jollain tavoin paradoksin 'valaistua taivasta' on avaruuden taustasäteily. Tosin siinä on jäänteitä aikojen alusta, mutta voi sitä radikaalisti ajatellen koetella niinkin, että mitäs jos se ei olekaan alkuräjähdyksen kaikuja vaan Olbersin paradoksin 'valaistu taivas', joskin kylmähkö sellainen.Kyllä. Aika lailla tulin tätä keskustelua lukiessani miettineeksi tuota taustasäteilyä ja sen tulkintaa. Ei ehkä olisi mennyt Olbersilta läpi tämä nykyinen standardimalli. Hätäkakkaselityksenä olisi ainakin aluksi pitänyt, mutta jos rauhassa olisi saanut tutustua 2000-luvun alun tiedetuloksiin, olisi kenties ottanut huomioon ainakin jonkinlaisena vaihtoehtona.
Tiedon illuusio vaikuttaa maailmankuvaan enemmän kuin tulee ajatelleeksi - ainakin olen omalla kohdallani ollut huomaavinani.
"...muiden galaksien tähdet ovat varsin himmeitä, koska ovat niin kaukana."
Jos oletetaan, ettei välillä olisi estäviä kaasu- ja pölypilviä, kaukaistenkin galaksien yksittäisten tähtien loistavat valopisteet saapuvat pintakirkkaudellaan samanlaisina Maan ilmakehään. Pisteet ovat sitä pienempiä, mitä kauempaa ne tulevat, mutta niitä on vastavasti sitä tiheämmässä, samoin galaksejakin. Tässä paradoksissahan on kysymys juuri tähtien pintakirkkaudesta, ei niiden Maahan lähettämästä valomäärästä. Nimenomaan yötaivasta valaiseva teho ei siten nähdäkseni riipu galaksin etäisyydestä, siitä riippuu vain se, kuinka suuren alan taivaasta lähde valaisee. Ja tämän korvaa se, että mitä kaukaisemmasta kulmakaaresta on kysymys, sitä enemmän siinä on valonlähteitä. Avaruutta voidaan näet paradoksimme kannalta ajatella samankeskisinä ympyröinä, joista kukin lähettää maahan periaatteessa yhtä suuren määrän loistavaa tähdenpintaa. Voi ajatella, että etummaiset tähdet peittävät kaukaisempia, mutta koska tähdet ovat kokoonsa suhteutettuina todellisuudessa hyvin harvassa, vaikutus lienee vähäinen.
Esimerkkinä noiden loistavien pintojen pienuudesta Maasta katsoen mainittakoon, että lähin tähti (Auringon jälkeen, noin neljän valovuoden päässä) vastaa millimetrin halkaisijaa 20-25 kilometrin päässä. Entä sitten kun tähti on vaikkapa miljardia kertaa kauempana osana jonkin galaksin valohämyä?- SatunnainenLukija
Erinomaista pähkäilyä! Ihan innostit minuakin yrittämään, mutta mieleni ei yllä tarpeeksi pitkälle.
Paitsi pölypilvien "poistoa" oletit kai ainakin osan asioista, joihin nimimerkki Linnunradan_laidalta edellä viittasi. ( "infinite universe", "static universe", "filled with stars", "with uniform distribution" -> staattinen, ääretön, tasaisesti jakautuneiden tähtien täyttämä ikuinen universumi.)
Mihin tulokseen tulit?
(Kysymykseni taustaa: Paitsi säteilevät, tähdet myös heijastavat, vaikkakin hyvin vähäisessä määrin. [ks. lähibinäärit yms.] En käsitä mm. blokkaavatko sadat kylmät punaiset muutamien kirkkaampien säteilyn esimerkkitapauksessa jne. Kaasu- ja molekyylipilviin verrattuna planeettojen ja asteroidien merkitys näkyvyyteen lienee mitätön, muttei sekään aivan olematon. Kaikki tämä on arvioitavissa melko yksinkertaisesti, mutta minulta puuttuu siihen tarvittava rutiini. Jokaisella oletuksella on myös oma merkityksensä. Esim. minkä ikäisiä tähdet ovat "ikuisessa" universumissa?) SatunnainenLukija kirjoitti:
Erinomaista pähkäilyä! Ihan innostit minuakin yrittämään, mutta mieleni ei yllä tarpeeksi pitkälle.
Paitsi pölypilvien "poistoa" oletit kai ainakin osan asioista, joihin nimimerkki Linnunradan_laidalta edellä viittasi. ( "infinite universe", "static universe", "filled with stars", "with uniform distribution" -> staattinen, ääretön, tasaisesti jakautuneiden tähtien täyttämä ikuinen universumi.)
Mihin tulokseen tulit?
(Kysymykseni taustaa: Paitsi säteilevät, tähdet myös heijastavat, vaikkakin hyvin vähäisessä määrin. [ks. lähibinäärit yms.] En käsitä mm. blokkaavatko sadat kylmät punaiset muutamien kirkkaampien säteilyn esimerkkitapauksessa jne. Kaasu- ja molekyylipilviin verrattuna planeettojen ja asteroidien merkitys näkyvyyteen lienee mitätön, muttei sekään aivan olematon. Kaikki tämä on arvioitavissa melko yksinkertaisesti, mutta minulta puuttuu siihen tarvittava rutiini. Jokaisella oletuksella on myös oma merkityksensä. Esim. minkä ikäisiä tähdet ovat "ikuisessa" universumissa?)"Esim. minkä ikäisiä tähdet ovat "ikuisessa" universumissa?"
Tarkoitatko ikuisella sellaista universumia, joka ei laajenisi mutta jonka alkuhetkestä olisi kulunut niin kauan että tuon alun ajanhetkellä ei enää olisi merkitystä? Tuollaisessa tasapainotilan saavuttaneessa universumissa tuskin olisi enää tähtiä ollenkaan ainakaan sen perusteella, miten tähden syntyvät ja kuolevat meidän universumissamme.
Arvaisin että menisi näin:
Tähtiä muodostuu kaasupilvistä, joita vapautuu supernovaräjähdyksissä. Supernovien räjähdyksissä vapautuu vain osa niiden alkuperäisestä massasta ja osa jää tähdenmuodostuksen ulkopuolelle joko neutronitähtenä tai mustana aukkona. Kun tarpeeksi kauan on kulunut niin avaruudesta löytyy harvakseltaan erittäin massiivisia mustia aukkoja (UMBH), joihin kaikki muu materia on pudonnut.
Olbersin paradoksi ikuisessa universimissa ratkeaa mustien aukkojen muodostumisen kautta. Mihin suuntaan sitten katsotkin niin tähden pinnan sijaan näet mustan aukon tapahtumahorisonttia.- SatunnainenLukija
ExB kirjoitti:
"Esim. minkä ikäisiä tähdet ovat "ikuisessa" universumissa?"
Tarkoitatko ikuisella sellaista universumia, joka ei laajenisi mutta jonka alkuhetkestä olisi kulunut niin kauan että tuon alun ajanhetkellä ei enää olisi merkitystä? Tuollaisessa tasapainotilan saavuttaneessa universumissa tuskin olisi enää tähtiä ollenkaan ainakaan sen perusteella, miten tähden syntyvät ja kuolevat meidän universumissamme.
Arvaisin että menisi näin:
Tähtiä muodostuu kaasupilvistä, joita vapautuu supernovaräjähdyksissä. Supernovien räjähdyksissä vapautuu vain osa niiden alkuperäisestä massasta ja osa jää tähdenmuodostuksen ulkopuolelle joko neutronitähtenä tai mustana aukkona. Kun tarpeeksi kauan on kulunut niin avaruudesta löytyy harvakseltaan erittäin massiivisia mustia aukkoja (UMBH), joihin kaikki muu materia on pudonnut.
Olbersin paradoksi ikuisessa universimissa ratkeaa mustien aukkojen muodostumisen kautta. Mihin suuntaan sitten katsotkin niin tähden pinnan sijaan näet mustan aukon tapahtumahorisonttia.Fiksu kommentti ja jotain tuollaistakin (vaikkakaan en noin hyvin muotoiltua) uumoilin tähtien ikää kysyessäni. Tuo on minun mielestäni se mitä nykyisen tietämyksen perusteella on odotettavissa ja nähtävissä - ainakin jos etäisen tulevaisuuden tarkkailija pysyy turvallisen etäällä mustiksesta ja tapahtumahorisontin "perinteisellä" puolella. :)
Tuo tosin ei täytä enää "tähtien täyttämän" (filled with stars) avaruuden kriteeriä (mutta muut kyllä). Jäljellä olisi lähinnä tähtien jäänteiden keräilyastia, joka sitten tavattoman pitkien aikojen kuluessa mahdollisesti hiljalleen "höyrystyisi" Hawkingin säteilynä. Sen jälkeen tulisi sitten tylsempää. (?)
Että tähtiä ylipäänsä olisi Olbersin ihmeteltäväksi, yritin kuvitella jotain tapaa tilanteen jäädyttämiseksi osapuilleen tämänhetkisen tasolle, mutta arvata saattaa etten siinä kovin menestynyt. Paras - ja toisaalta kummallisin ja villein - skenaario minun ajukuupassani oli "jatkuva luominen". Vaikka itsekin sitä pidän eräänä epätodennäköisimmistä tai epätoivoisimmista ratkaisuista, se on hilpeän hypoteettinen kummajainen, joka uskomattomuudessa hakkaa standardimallin kilpailijoineen. Toisaalta sitä jossakin muodossa esitettiin tieteilijöidenkin toimesta vielä niinkin myöhään kuin viime vuosisadan alkupuolella.
//pseudotiedevaroitus!// Jatkuva luominen saa energiansa samasta lähteestä kuin alkuräjähdys ja säilyttää sen samassa suhteessa kuin kosminen inflaatio aikoinaan ja pimeä energia vielä tätä kirjoitettaessa. Hypoteettisessa jatkuvassa luomisessa sinänsä ei ole suurtakaan ongelmaa. Lambda on tuttu useimmille. Ikävyydet alkavat mielestäni siinä, kun luomisen tuloksia pitäisi kierrättää.
Harmi kyllä, energia/aine pitänee jotenkin palauttaa alkulähteeseensä tai staattinen universumi täyttyy jäänteistä ja suuren mittakaavan rakenteet kasvavat järjettömiin mittasuhteisiin. Tässä olisi töitä vaikkapa Shivalle ja Laplacen demonille. :) //skeida päättyy//
- Olbersinsukat
Mielenkiintoista luettavaa, anna tulla vain lisää. Tosin luulen että keskustelet itsesi kanssa, en millään usko että täällä on useampi fiksu tyyppi -samalla viikolla(vuonna). :)
Viittaan näihin viimeisimpiin viesteihin.Kiitos positiivisesta palautteesta, jos siis kutsuit myös minua fiksuksi tyypiksi. En tosin tässä vastaillut itselleni toisella tunnuksella eli SatunnainenLukija on joku muu. Omiin viesteihini vastailua harrastan vain silloin, kun jaan saman pidemmän viestin linkkeineen useampaan osaan tekoälyttömän moderoinnin ongelmat välttääkseni. Tuolloin käytän vastauksessani samaa tunnusta kun viestissä johon vastaan. Käytän myös muita tunnuksia mutta nimenomaan omiin viesteihini vastatessani teen sen aina samalla tunnuksella kuin mitä käytin alkuperäisessä viestissäni, olipa sitten tämä ExB tai joku rekkaamaton.
Palstalla on aivan varmasti paljon fiksuja ihmisiä, jotka vaan yleensä pysyvät poissa keskusteluista kun osallistuminen nahisteluun ei kiinnosta. Fiksuja vastauksia palstoilta löytyisi enemmänkin, kunhan nykyiset fiksut kirjoittelijat malttaisivat olla uudelleen ja uudelleen vastailematta trolleille ja pakkomielteisille niiden jokaiseen 100% varmuudella vedätykseksi tunnistettavaan aloitukseen. Jos sellaisen kautta avautuu tilaisuus kirjoittaa muille kuin trollaajalle suunnattu hyvä vastaus niin sitten tietenkin tilaisuus käyttöön ja keskustelu kaapataan takaisin palstan aiheeseen. Tosin silloinkin kannattaa miettiä, onko keskustelun otsikko sellainen että kukaan trollausta karttava ei viestiä koskaan tule näkemään.
- Anonyymi
Olbers laski käsittääkseni universumin tähtien määräksi 10^29, joka antaisi valkoisen taivaan. Mikähän mahtaa olla nykyinen käsiitys tähtien määrästä? Muistelen joskus laskeneeni lukumäärällä10^22 tai 10^23, ja tällöin "tähtipeiton" osuudeksi taivaalla jäi vain prosentin osia. Mahdollisesti mitään paradoksia ei siis olekaan.
- Anonyymi
Havaittavissa olevassa maailmankaikkeudessa on galakseja luokkaa 10 miljardia kappaletta eli kutakuinkin 10000000000 kpl.
Jokaisessa galaksissa on tähtiä luokkaa 100 miljardia kappaletta eli 100000000000 kpl.
Tästä yhdistettynä voi arvioida että havaittavissa olevassa osassa maailmankaikkeutta on tyhteensä 10000000000 x 100000000000 = 1000000000000000000000 eli 1E21 eli tuhat miljardia miljardia tähteä.
Olbersin paradoksin kannalta katsottuna kiinnostavaa tilavuutta on tosin vain se pieni murto-osa havaittavissa olevasta universumista, jossa punasiirtymä ei ole muuttanut tähtien säteilemää valoa näkyvästä aallonpituudesta infrapunaisen puolelle. Kun punasiirtymä on z niin aallonpituudet venyvät tekijällä z 1 kerrottuina.
Jos siis z = 1 niin ultravioletin spektrin alareunasta 380 nm valo siirtyy selvästi infrapunaisen puolelle 760 nm kohdalle. Tuolloin näkyvät silmällä katsottuna enää ultravioletin säteilyn lähteet. Etäisyys jolla avaruuden laajeneminen aiheuttaa punasiirtymän z=1 on luokkaa 10 miljardia valovuotta kun maailmankaikkeuden havaittavissa olevaan etäisimpään reunaan on matkaa 46.5 miljardia valovuotta mihin tahansa suuntaan. Tähtien näkyvää valoa on siis mahdollista havaita vain sadasosasta havaittavissa olevan maailmankaikkeuden tilavuudesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Havaittavissa olevassa maailmankaikkeudessa on galakseja luokkaa 10 miljardia kappaletta eli kutakuinkin 10000000000 kpl.
Jokaisessa galaksissa on tähtiä luokkaa 100 miljardia kappaletta eli 100000000000 kpl.
Tästä yhdistettynä voi arvioida että havaittavissa olevassa osassa maailmankaikkeutta on tyhteensä 10000000000 x 100000000000 = 1000000000000000000000 eli 1E21 eli tuhat miljardia miljardia tähteä.
Olbersin paradoksin kannalta katsottuna kiinnostavaa tilavuutta on tosin vain se pieni murto-osa havaittavissa olevasta universumista, jossa punasiirtymä ei ole muuttanut tähtien säteilemää valoa näkyvästä aallonpituudesta infrapunaisen puolelle. Kun punasiirtymä on z niin aallonpituudet venyvät tekijällä z 1 kerrottuina.
Jos siis z = 1 niin ultravioletin spektrin alareunasta 380 nm valo siirtyy selvästi infrapunaisen puolelle 760 nm kohdalle. Tuolloin näkyvät silmällä katsottuna enää ultravioletin säteilyn lähteet. Etäisyys jolla avaruuden laajeneminen aiheuttaa punasiirtymän z=1 on luokkaa 10 miljardia valovuotta kun maailmankaikkeuden havaittavissa olevaan etäisimpään reunaan on matkaa 46.5 miljardia valovuotta mihin tahansa suuntaan. Tähtien näkyvää valoa on siis mahdollista havaita vain sadasosasta havaittavissa olevan maailmankaikkeuden tilavuudesta.https://physicsworld.com/a/what-is-the-lifetime-of-a-photon/
Fotonin elinikä on vain 10^18 vuotta.
Vaikka tähtiä olisikin 10^29 kpl tai paljon enemmänkin, valtaosa tähdistä on niin kaukana ettei niistä tuleva valo ylety maapallolle asti, vaan fotonit ehtivät hajota ensin.
Jos universumin kiihtyvä laajeneminen jossain vaiheessa pysähtyy (kuten se pysähtyi heti inflaation jälkeen) ja näkyviin tulee horisontin takaa paljon lisää tähtiä, tulee havaittavalle universumille uusi raja 10^18 vv, jota rajoittaa fotonin elinikä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://physicsworld.com/a/what-is-the-lifetime-of-a-photon/
Fotonin elinikä on vain 10^18 vuotta.
Vaikka tähtiä olisikin 10^29 kpl tai paljon enemmänkin, valtaosa tähdistä on niin kaukana ettei niistä tuleva valo ylety maapallolle asti, vaan fotonit ehtivät hajota ensin.
Jos universumin kiihtyvä laajeneminen jossain vaiheessa pysähtyy (kuten se pysähtyi heti inflaation jälkeen) ja näkyviin tulee horisontin takaa paljon lisää tähtiä, tulee havaittavalle universumille uusi raja 10^18 vv, jota rajoittaa fotonin elinikä.Tuo ehdotettu alaraja fotonin iälle on johdettu siitä oletuksesta, että fotonilla olisi lepomassa. Tämänhetkisen havaintoihin perustuvan tiedon mukaan fotonilla ei ole massaa eli lähtöoletus on virheellinen.
Jos fotonilla olisi massa niin fotoneiden nopeudet riippuisivat niiden energiasta. Energia taas on kääntäen verrannollinen fotonin aallonpituuteen. Radioaallon aallonpituus voi olla satoja metrejä, näkyvän valon aallonpituus satoja nanometrejä eli miljardisosa radioaallon aallonpituudesta ja gammasäteilyn aallonpituus tuosta edelleen miljoonasosa tai vähemmän. Tuolla skaalalla ei massan aiheuttamaa vaihtelua fotonin nopeudessa ole nähty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo ehdotettu alaraja fotonin iälle on johdettu siitä oletuksesta, että fotonilla olisi lepomassa. Tämänhetkisen havaintoihin perustuvan tiedon mukaan fotonilla ei ole massaa eli lähtöoletus on virheellinen.
Jos fotonilla olisi massa niin fotoneiden nopeudet riippuisivat niiden energiasta. Energia taas on kääntäen verrannollinen fotonin aallonpituuteen. Radioaallon aallonpituus voi olla satoja metrejä, näkyvän valon aallonpituus satoja nanometrejä eli miljardisosa radioaallon aallonpituudesta ja gammasäteilyn aallonpituus tuosta edelleen miljoonasosa tai vähemmän. Tuolla skaalalla ei massan aiheuttamaa vaihtelua fotonin nopeudessa ole nähty."Tämänhetkisen havaintoihin perustuvan tiedon mukaan fotonilla ei ole massaa"
Havaintoihin perustuen pieni massa ei ole mitenkään poissuljettu. Fotonin lepomassa voisi olla korkeintaan 10^-18 eV tai 10^-54 kg, jolloin sen ikä on 10^18 vuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://physicsworld.com/a/what-is-the-lifetime-of-a-photon/
Fotonin elinikä on vain 10^18 vuotta.
Vaikka tähtiä olisikin 10^29 kpl tai paljon enemmänkin, valtaosa tähdistä on niin kaukana ettei niistä tuleva valo ylety maapallolle asti, vaan fotonit ehtivät hajota ensin.
Jos universumin kiihtyvä laajeneminen jossain vaiheessa pysähtyy (kuten se pysähtyi heti inflaation jälkeen) ja näkyviin tulee horisontin takaa paljon lisää tähtiä, tulee havaittavalle universumille uusi raja 10^18 vv, jota rajoittaa fotonin elinikä.Artikkelissa kerrotaan, että joidenkin teorioiden mukaan fotonilla saattaa olla jonkinlainen massa, ja siten elinikä. Artikkelissa ei suinkaan sanota, että "Fotonin elinikä on vain 10^18 vuotta."
Etäisemmätkin kohteet ei lähinnä galaksit ja pilvet on otettava huomioon. Vaikka yksittäisen kohteen lähettämä valo on heikkoa, niin niitä on maailmankaikkeudessa suunnattoman paljon periaatteessa valaisemaan koko näkemämme taivaan.
Mutta mitä kauempana kohde on Maastamme, sitä pienemmän alan taivasta se valaisee, etäisyyden neliön suhteessa. Auringon etäisyys Maasta on n. 0,000016 valovuotta ja se peittää taivaastamme n. 1/200 000. Jos se siis olisi seuraavaksi lähimmän tähden etäisyydellä (4,242 vv), se peittäisi hehkuvalla valollaan taivaasta n. 1/250 000² e eli karkeasti 1/6 000 000 000. Tästä voi päätellä, kuinka pieniä ovat isotkin galaksit miljardien valovuosien päässä. Sitä paitsi niiden näennäinenkin tiheys on mainitusta syystä vähäinen, kuten omankin galaksimme, joka ei pysty valaisemaan taivastamme juurikaan. Valaisevien kohteiden harvuus tietysti merkitsee valon himmeyttä kaukaa katsoen.
Tähdet näkyvät ilmakehämme ja silmiemme läpi suuresti laajenneina ja vastaavasti himmenneinä. Todellisuudessahan niiden pintakirkkaus on Auringon luokkaa, ja selllaisina ne näkyisivät äärettömän pieninä pisteinä, jotka eivät siis yhdessäkään riitä tekemään taivaastamme hehkuvaa pintaa. Eivät lähimainkaan, kuten voimme pimeään aikaan havaita. Sillä niiden ja muoden kohteiden väliin siis jää suuret alat pimeää avaruutta.Huomaamattomuusvirhe! Lähimmän tähden etäisyydellä tarvittaisiin koko taivaamme valaisemiseen suunnilleen 200 000 kertaa kuusi miljardia Aurinkoa.Käytännössä huomattavasti enemmän, sillä pyöreät kappaleet peittävät tehokkaasti toisiaan taivaan sijasta, joten pientenkin rakojen paikkaamiseen voidan tarvita kokonaisia Aurinkoja.
Hyviä todistuksia. Kyllähän se on aina ollut selvää että koko paradoksissa on jotain mätää. Ei siinä mitään järkeä olisi, että koko taivas olisi kirkas. Jotenkin lähempänä toisiaan tähtien silloin pitäisi olla.
Olbersin paradoksi on aivan validi, jos oletetaan avaruus tähtineen äärettömäksi sekä iältään että laajuudeltaan. Jos sinä et kykene asiaa ymmärtämään, on se lähinnä sinun ongelmasi.
agnoskepo kirjoitti:
Olbersin paradoksi on aivan validi, jos oletetaan avaruus tähtineen äärettömäksi sekä iältään että laajuudeltaan. Jos sinä et kykene asiaa ymmärtämään, on se lähinnä sinun ongelmasi.
Niin, mutta se sulkee pois vain absoluuttisesti äärettömän ja ikuisen universumin. Kyllähän se tiedetään muutenkin, että rajaton universumi korkeintaan on.
- Anonyymi
Todellinen tilanne on hieman eri asia, mutta seuraavasti voi tehdä matemaattisen laskentaharjoituksen tähtien peitto-osuudesta. Jos nyt ketään kiinnostaa laskea tätä. Yksinkertaistetaan laskentaa siten, että oletetaan kaikille tähdille keskimääräinen säde r. Tällöin etäisyydellä m olevan tähden peittämä avaruuskulma y = f(r,m). Oletetaan tähtien olevan satunnaisesti, mutta tasan jakautuneita s.e. niiden keskimääräinen etäisyys on x. Tällöin etäisyydellä R olevien tähtien määrä M = pR^3, (p=vakio). Ja kullekin etäisyyden R kasvulle dR saadaan sen sisältämien tähtien peitto Y. Nyt peitto-osuuden kasvu dy = Y*(4*Pii()) / y kun huomioidaan että peitto-osuuden kasvu Y jää osin lähempien aurinkojen taakse. Edelläolevan kun purkaa auki, päädytään differentiaaaliyhtälöön, jonka ratkaisuna saadaan tähtien peitto etäisyyden m funktiona. Kun sitten m:lle käyttää arvoa, joka vastaa arvioitua tähtien määrää, saa tämän yksinkertaistetun mallin tuottaman kokonaispeiton.
- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Ei taida peittää koko taivasta lähellekään.
Paitsi päivällä 🤔
- Anonyymi
Ikävä kyllä tähtien lukumäärä on arvailun varassa, koskapa niin on galaksienkin:
https://www.aamulehti.fi/a/24208965
Mutta itse asiaan se ei taida paljon vaikuttaa, sillä valon määrä maailmankaikkeudessa on valaisevan aineen harvuuden vuoksi keskimäärin niin vähäinen, ettei ainakaan ihmisen silmä osanne tehdä sen mitättömyydessä eroa kymmenkertaistenkaan määrien välillä. "Keskimäärin", eli jos maapallo siirtyisi Auringostamme pari valovuotta mihin tahansa suuntaan, niin ei se eikä mikään muukaan tähti pystyisi meille valaisemaan maailmamme ikuista yötä. Kuukiertolaisemmekaan ei saisi tarpeeksi valoa sitä heijastaakseen. Lukemattomien tähtien ja kaukaisten galaksien yhteinen "fotonipommitus" toki antaisi aavistuksen verran hohdetta, niin kuin kuuttomina ja valosaasteettomina sekä selkeinä öinä nytkin. Anonyymi kirjoitti:
Ikävä kyllä tähtien lukumäärä on arvailun varassa, koskapa niin on galaksienkin:
https://www.aamulehti.fi/a/24208965
Mutta itse asiaan se ei taida paljon vaikuttaa, sillä valon määrä maailmankaikkeudessa on valaisevan aineen harvuuden vuoksi keskimäärin niin vähäinen, ettei ainakaan ihmisen silmä osanne tehdä sen mitättömyydessä eroa kymmenkertaistenkaan määrien välillä. "Keskimäärin", eli jos maapallo siirtyisi Auringostamme pari valovuotta mihin tahansa suuntaan, niin ei se eikä mikään muukaan tähti pystyisi meille valaisemaan maailmamme ikuista yötä. Kuukiertolaisemmekaan ei saisi tarpeeksi valoa sitä heijastaakseen. Lukemattomien tähtien ja kaukaisten galaksien yhteinen "fotonipommitus" toki antaisi aavistuksen verran hohdetta, niin kuin kuuttomina ja valosaasteettomina sekä selkeinä öinä nytkin.Minunhan tuo Aamulehti-viitteinen viesti on. Lähetin heti kohta selityksen, että en ollut muistanut kirjautua ensin. Ei näy tulleen perille.
Paradoksi vahvistaa sitä käsitystä, ettei universumi ole absoluuttisesti ääretön vaan vain rajaton. Niinkuin aina on ajateltukin. Se ei sovi BB::hen, sillä rajaton avaruus on silti aina yhtä suuri, muuttumaton. Ei laajeneva niin kuin BB:ssä.
- Anonyymi
" Niinkuin aina on ajateltukin. Se ei sovi BB::hen..."
Eikö aina olekaan ajateltu, että BB on totta???
"...sillä rajaton avaruus on silti aina yhtä suuri, muuttumaton."
Missä/kuka tuon on määritellyt?
Mietitkö/ymmärrätkö yhtään, mitä höpiset? Anonyymi kirjoitti:
" Niinkuin aina on ajateltukin. Se ei sovi BB::hen..."
Eikö aina olekaan ajateltu, että BB on totta???
"...sillä rajaton avaruus on silti aina yhtä suuri, muuttumaton."
Missä/kuka tuon on määritellyt?
Mietitkö/ymmärrätkö yhtään, mitä höpiset?Koita nyt jo vihdoin ymmärtää, ettei ole mikään pakko kannattaa nykyistä.
Minä EN kannata. Eikä moni muukaan. Toimitte kuin valtionkirkko ennen uskonvapautta. Tieteen nimissä nyt vaan tällä kertaa.
BB:n mukaan universumi on joskus ollut pienempi. Minä vaan totean, että se on väärä ajatus. Yhtä hyvin se on voinut olla aina samankokoinen kuin nytkin. Se on aivan yhtä hyvä ajatus. Oikeastaan parempi.- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Koita nyt jo vihdoin ymmärtää, ettei ole mikään pakko kannattaa nykyistä.
Minä EN kannata. Eikä moni muukaan. Toimitte kuin valtionkirkko ennen uskonvapautta. Tieteen nimissä nyt vaan tällä kertaa.
BB:n mukaan universumi on joskus ollut pienempi. Minä vaan totean, että se on väärä ajatus. Yhtä hyvin se on voinut olla aina samankokoinen kuin nytkin. Se on aivan yhtä hyvä ajatus. Oikeastaan parempi.Ajatuksesi nyt vaan sattuu olemaan havaintojen vastainen, joten se on parempi vain omassa päässäsi.
Anonyymi kirjoitti:
Ajatuksesi nyt vaan sattuu olemaan havaintojen vastainen, joten se on parempi vain omassa päässäsi.
Monetkin teoriat sopivat vielä havaintoihin. Siinä se nykyisen vika ja ylpeys juuri onkin, että väitetään että se on ainoa ja muut on kumottu.
Niin ei yksinkertaisesti ole. Asia on pikemminkin niin, ettei tieteellä ole tarvetta parempaan teoriaan kun tämäkin toimii riittävän hyvin.
Niin sitä ajateltiin Ptolemaioksestakin.- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Monetkin teoriat sopivat vielä havaintoihin. Siinä se nykyisen vika ja ylpeys juuri onkin, että väitetään että se on ainoa ja muut on kumottu.
Niin ei yksinkertaisesti ole. Asia on pikemminkin niin, ettei tieteellä ole tarvetta parempaan teoriaan kun tämäkin toimii riittävän hyvin.
Niin sitä ajateltiin Ptolemaioksestakin.Opettele ensin matikkaa, ennen ku alat päteä täällä
Anonyymi kirjoitti:
Opettele ensin matikkaa, ennen ku alat päteä täällä
Matikka on renki, apuväline. Tarvitaan universumiin sopiva soveltava matematiikka. BB matematiikka on ilmassa eikä vastaa ollenkaan universumin todellisuutta.
Osauniversumiimme se sopii, muttei täysin siihenkään.
- Anonyymi
On aivan hauska harraste kyllä tuo tähtien katselu kun itsekin hommasin laitteet millä katsella, Venus-planeetta taitaa mennä melko samaa rataa kuin aurinko kun laskee. Jos ei ole kovin pilvistä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663215
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai272263Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681849Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t271730Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161401- 281361
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61256Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281240Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101177Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631157