Vanhanaikaisuus kitaroissa

"Fender on tehnyt stratocasteristaan mallin, jossa on tremoloon sijoitettu petzomikki, jonka avulla kitarassa on hyödynnetty mallinnusteknologiaa."

Vai tarkoitatko Rolandin ja Fenderin yhteistyönä syntynyttä VG stratocasteria, jossa on Rolandin hex-mikki?

Minusta se oli varsin toimivan tuntuinen systeemi, mutta ei vaan sitäkään valmisteta enää?

NoJust... kirjoitti:

"Fender on tehnyt stratocasteristaan mallin, jossa on tremoloon sijoitettu petzomikki, jonka avulla kitarassa on hyödynnetty mallinnusteknologiaa."

Vai tarkoitatko Rolandin ja Fenderin yhteistyönä syntynyttä VG stratocasteria, jossa on Rolandin hex-mikki?

Minusta se oli varsin toimivan tuntuinen systeemi, mutta ei vaan sitäkään valmisteta enää?

Lue lisää

Saatan hyvinkin tarkoittaa, kun itselläni ei ole kuin muistikuva joitakin vuosia sitten näkemäni mainos. Muista itsekin kiinnostuneeni siitä, mutta se oli aika kallis ja ei sitten tullut ostettua.

Gibsonillakin niitä innovaatioita on niin älyttömästi etten ole jaksanut/viitsinyt pysyä perässä, mitä kaikkea sielläkin kehitellään. Tarkoitukseni oli vain tuoda esille, että nämä "vanhoilliset" firmat ovat oikeasti aika aktiivisia tuossa kehitys ja innovointityössä. Sitä paitsi suurin osa kehityksestä on muuta kuin "mullistavaa" kehitystä.

"Kiinnostavampaa minusta on se, ettämiksi vanhojen kitaroiden diggailu ärsyttää sinua?"

No, ehkä 50's straton ostamisen vielä ymmärrän jos sen soundi OIKEASTI on se mitä soittaja haluaa. Monet vaan on niin konservatiivisia etteivät edes halua kokeilla muuta koska mieli on fiksaantunut yhteen ja oikeaan ratkaisuun liiaksikin. Ja mikä on se oikea? Esim. rungon pitää olla ehdottomasti leppää? Leo Fender oli businessmies ja valitse lepän ainoastaan siksi että sitä oli sillä seudulla saatavissa runsaasti ja halvalla. Mitään kokeellista selvitystyötä tai testausta eri puulaaduista ei silloin tehty. Nyt kyseisen puun soundia pidetään ainoana oikeana stratossa vaikka löytyy paljon puulajeja jotka soivat vähintään yhtä hyvin, ainoastaan hieman eri soundilla (tosin puun merkitystä soundiin liioitellaan yleisesti).

Se mitä en ymmärrä yhtään että uusi kitara pitää hiomalaikalla runnella sen näkoiseksi kun sillä olisi heitetty tuhansia keikkoja. Milloin näämme automarkkinoille vastaavaa? Naarmutetaan peltejä ja vedetään kumivararalla takavilkku rikki. Hintaa vaan rutkasti lisää. Auton ostajat jättäisivät ne kauppaan, mutta kitaristeista löytyy niitä jotka ostavat ko tuotteita mielellään.

ihmettelen vaan kirjoitti:

"Kiinnostavampaa minusta on se, ettämiksi vanhojen kitaroiden diggailu ärsyttää sinua?"

No, ehkä 50's straton ostamisen vielä ymmärrän jos sen soundi OIKEASTI on se mitä soittaja haluaa. Monet vaan on niin konservatiivisia etteivät edes halua kokeilla muuta koska mieli on fiksaantunut yhteen ja oikeaan ratkaisuun liiaksikin. Ja mikä on se oikea? Esim. rungon pitää olla ehdottomasti leppää? Leo Fender oli businessmies ja valitse lepän ainoastaan siksi että sitä oli sillä seudulla saatavissa runsaasti ja halvalla. Mitään kokeellista selvitystyötä tai testausta eri puulaaduista ei silloin tehty. Nyt kyseisen puun soundia pidetään ainoana oikeana stratossa vaikka löytyy paljon puulajeja jotka soivat vähintään yhtä hyvin, ainoastaan hieman eri soundilla (tosin puun merkitystä soundiin liioitellaan yleisesti).

Se mitä en ymmärrä yhtään että uusi kitara pitää hiomalaikalla runnella sen näkoiseksi kun sillä olisi heitetty tuhansia keikkoja. Milloin näämme automarkkinoille vastaavaa? Naarmutetaan peltejä ja vedetään kumivararalla takavilkku rikki. Hintaa vaan rutkasti lisää. Auton ostajat jättäisivät ne kauppaan, mutta kitaristeista löytyy niitä jotka ostavat ko tuotteita mielellään.

Lue lisää

Niin no kyllä "oikeat" reliikit on aika mageita, mutta en itsekään ole näihin tehtaalla relikoituihin innostunut. En kuitenkaan paheksu niitä ja mikäs siinä jos joku semmoisen haluaa, mutta itse en vain sellaista isoa. Toisaalta nitrolakatut kitarat kyllä relikoituu tyylikkäästi ja vaikka ne uuttuuttaan kiilteleekin, niin kyllä se turha kiilto vuosien saatossa siitä vähän himmenee.

Minä en tiennyt, että stratocaster pitää olla jostakin tietystä puusta tehty. Omani on tehty saarnista ja otelauta ja kaula ovat siinä vaahteraa. Tiedän, että Gibson LesPaulissa mahonkikroppa ja vaahterakansi on se juttu. Mutta fendereitähän tehdään ihan mistä vaan (olen nähnyt jopa läpinäkyvästä pleksistä tehdyn straton (M:A:Numminen soitti telkkarissa sellaisella erään Baccaran hitin "Yes Sir").

Leo Fender oli ilman muuta businesmies, mutta kyllähän Fenderin konseptiin kuului alkujaan juuri edullisten ja laadukkaiden soitinten rakentaminen ja nimenomaan käytännöllisyys oli se Fenderin "juttu". Fenderin kitarat on suunniteltu korjattaviksi/modattaviksi. Kitaroinahan Fenderit ovat aivan uskomattoman kestäviä (ne ovat työkaluja ja kun et soita sillä, niin voit hakata sillä nauloja).

Ihan samalla kitaralla vissiin ollaan aloitettu. Tuo Rocky on itsellenikin se ensimmäinen sähkökitara. Siis sellainen kammottava lastulevykumitus? se todellakin oli niin surkea kapine, että mikä thansa näistä nykyisistä Williamseista, HarleyBentoneista olisi pessyt mennen tullen. Omaani modasin niin kauan ettei siitä jäänyt jäljelle mitään (harmi sinällään, sillä olisi muikeaa jos olisi tuon kummajaisen säästänyt näihin päiviin). Siinä oli kaksi humppari kuorta joiden sisältä paljastui vain yksi kela jossa oli vain nimeksi käämiä ympärillä:-).

Tuli äkisti jotenkin nostalginen olo kun mainitsit tuon kitaran. Itse ostin/sain (olin kakara vielä silloin) Fender stratocasterin tuon Rockyn jälkeen sellaisen seitkytluvun isolapaisen bulletin, joka mulla on vieläkin käytössä (hyvin se on palvellut, vaikka tremolon vaihdoin siihen hiljattain). Gibson LesPaulin ostin vasta -90 luvulla ihan itse.

Telen olen ajatellut itsekin vielä laittaa, mutta en ole osannut päättää olisiko se fender vai joku muu. Joka tapauksessa mahdollisimman perinnehenkinen lankku nämä ontot thinlinet eivät sytytä.

Juuri näin, tosin ei ne nykykitarat (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) poikkea entisaikojen kitaroista, mutta kyllähän se sähkis voidaan kytkeä semmoisiin purkkeihin, että niitä syntikkasoundejakin löytyy. Tuli mieleen, että onnistuuhan se akustisenkin kitaran jäljittely sillä Line6:den tekemällä mallintavalla kitaralla, vaikka ei se tietenkään sama ole kuin akustinen kitara ihan niinkuin mallintava vahvistinkaan ei ole ihan sama kuin analoginen vahvistin.

Ehkäpä ei pitäisikään ihmetellä kitaran verkkaista kehitystä soittimena, vaan kiinnittää huomio musiikin kehitykseen. Ehkäpä oikeampia kysymys olisikin, että miksi kitaramusiikki nauttii edelleen niin laajaa suosiota ja sen myötä kitara soittimena. (itse sitä en isommin ihmettele; onhan kitaramusiikki mageinta musaa maailmassa;-)).

mika2 kirjoitti:

Juuri näin, tosin ei ne nykykitarat (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) poikkea entisaikojen kitaroista, mutta kyllähän se sähkis voidaan kytkeä semmoisiin purkkeihin, että niitä syntikkasoundejakin löytyy. Tuli mieleen, että onnistuuhan se akustisenkin kitaran jäljittely sillä Line6:den tekemällä mallintavalla kitaralla, vaikka ei se tietenkään sama ole kuin akustinen kitara ihan niinkuin mallintava vahvistinkaan ei ole ihan sama kuin analoginen vahvistin.

Ehkäpä ei pitäisikään ihmetellä kitaran verkkaista kehitystä soittimena, vaan kiinnittää huomio musiikin kehitykseen. Ehkäpä oikeampia kysymys olisikin, että miksi kitaramusiikki nauttii edelleen niin laajaa suosiota ja sen myötä kitara soittimena. (itse sitä en isommin ihmettele; onhan kitaramusiikki mageinta musaa maailmassa;-)).

Lue lisää

Kitaramaailma on täynnä sellasia teknisen kehityksen kummastuksia, että niitä asiaan perehtymättömän ihmisen vaikea käsittää. On kyse kuiteski siitä harvinaisesta tekniikan lajista, että yli 60 vuotta vanhaa tekniikkaa käytetään tänäpäivänäkin, eikä edes pelkästään retroilumielessä.
Tämä varmasti siksi, että soittaminen perustuu niin paljon siihen oikeaan fiilikseen, jota on vaikea selittää järjellä....niinkun tietysti taiteenlaille ominaista on;D

Niin...onhan noita ääntä radikaalisti muuttavia laitteita ja kitarasyntikoita, joilla pystyy muuttamaan kitaran soundin perjaatteessa millaiseksi vain halua, ollut ties kuika kauan ja kehitys näissä on mennyt hurjaa vauhtia!
Siitä huolimatta nämä ei vaan ole saavuttaneet kovinkaan hurjaa suosiota.
Konservatiivisyyttä tai ei, mutta kyllä kitaristit vaan tuntuu haluavan sitä, että kitaran oma sointi kuuluu siellä taustalla...enemmän tai vähemmän?!

Kai se pyörä on vaan keksitty tälläkin alalla?! Onhan sähkökitaran soundimaailman kirjo kuiteski huomattavan paljon laajempi, kun monen muun soittimen!