Sanokaapa nyt kieliekspertit, miten suomessa pitäisi ääntää -nen loppuiset sukunimet. Pitäisikö e ääntää pitkänä ja nasaalina vaiko laveana ja ä:tä muistuttava? Entä ääntyykö viimeinen n-kirjain? Esim. äännetäänkö Kukkanen "kukkanen" vai "kukkanee"? Entäpä Virtanen, Jokinen tai Mäkinen?
-nen loppuisten sukunimien ääntäminen
tulehtunutkielikorva
19299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eiköhän nen-pääte äänny nasaalina, ikään kuin Georg Malmsténin tapaan. Ääntämistä voit hajoitella pitämällä nenästä kiinni, siten että sieraimet puristuvat kiinni peukalon ja etusormen välissä.
Nyt äkkiä kotiin, sillä kylmä kangistaa pian!
Kukkanen-nimen ääntämistapaa sinun kannattanee kysyä pikemminkin täältä:
http://www.nastola.fi/Koulut/kukkasenkoulu/default.htm
Luokkakaverini yli 40 vuoden takaa toimii juuri tällä koululla englannin ja ruotsin maikkana. Lämpimät terveiseni Ullalle!
Äännetään ihan tavallisesti, mutta kohdassa "nen" suoritetaan kulmat kurttuun ja huulet töröön ja nostetaan volyymia ääni haljeten merkiksi siitä, ettei tiedetä miten tavu pitäisi lausua. Sitten jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Miksei kukaan ole ehdottanut yleisvokaalia. Tässä tapauksessa kukkanen olisi varmaan käkkänä.
Kymenlaakson tai P-Karjalan suunnalla äännetään Järvinen [järviin].
Ja ilmeisesti siis Mäkinen [mäkiin], Jokinen [jokiin], Koskinen [koskiin] jne.
Sukunimeni lienee nykyisin maan yleisin.
Tasavallan Sotaväessä minulla oli tupakaverina mies Kuusaalta (= Kuusankoskelta). Hänen lausumanaan nimeni oli [korhoin].
Nämä mitään lausumia ole, vaan vääntelyjä.
Kyllä murteiden erilaiset ääntämiset ovat ääntämisiä siinä kuin yleiskielenkin. Tai kuten verrattaisiin oxfordinenglantia skotlannin- tai teksasinenglantiin.
Millä perustelet sen, ettei Mäkinen ole Mäkkiin eikä Jokinen Jokkiin jne?
Olen kuusaalainen (=kuusankoskelainen), ollut koko ikäni (melkein 50 vuotta), ja TIEDÄN, että Jokinen ja Mäkinen ovat Jokiin ja Mäkiin - mitään kaksoiskonsonantteja nimen väliin ei siis tule.
Korhonen on Korhoin, kuten edellä kirjoittanut Korhoin jo asian ilmoittikin.
Vielä muutama esimerkki:
Virtanen > Virtain
Penttinen > Penttiin
Savolainen > Savolain
kuusaalainen > kuusaalain
kuusankoskelainen > kuusankoskelain
Joissain murteissa nen-päätteisistä sukunimistä jää viimeinen n pois: Virtane, Järvine, Korhone...
Ainakin nimen Aaltonen kuulin kuusaalaisen sanovan aikoinaan Aaltoi. En kyllä muista, että sitä loppuännää olisi siinä nimessä kuulunut, mutta Mäkinen taisi kyllä olla Mäkiin...
"Tuut sie miun, Aaltoi ja Mäkiin kaa kapakkiin illal?"
En väitä ylläolevan lausujan olleen puhtaan paikallisen murteen käyttäjä eikä ole hajuakaan miltä yo. lauseen "pitäisi" kuulua. Onko Aaltoi nimen Aaltonen genetiivi, perusmuodossaan Aaltoin? ; )
Uskaltaisin veikata, että sinun kuulemasi henkilö ei ole "puhdas" kuusalainen.
Mainitsemasi lause kuuluisi kuusaanmurteella näin: "Tuut siä min, Aaltosen ja Mäkisen kaa kapakkaa (kapakkii) illal?"
Aaltonen on siis perusmuodossaan Aaltoin, genetiivissä Aaltosen.
Kun tässä ihan ääneen lausahtelin näitä nen-päätteisiä sukunimiä peräkkäin, niin ei tuo loppu-n tosiaankaan kovin selvästi aina kuulu... olet siis voinut kuullakin peräkkäin sanottuna "Aaltoi ja Mäkiin".
Onko kuusaan murre sekoitus muista murteista vai omansa? Transferenssia?
Aikoinaan osa Kuusankoskesta kuului Valkealaan ja osa Iittiin. Siitä johtunee se, että kuusaan murteessa on osa iittiläistä ja osa valkealalaista.
Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla on kohtaus, jossa vangittuja punaisia marssitetaan kohti Lahtea. Tienvarressa seisoo joku Hollolan isäntä, joka alkaa hakata punaisia hevosen ohjaksilla:
"Perkelien punai roisto... Viel viimei parai hevoi vietiin toissapäivän. Kyl senkii maksaavatten henkellänsä perkeliet."
Tuo Täällä Pohjantähden alla -kirjan murre viittaa paremminkin vanhaan Iitinmurteeseen.
Kuusaanmurrekin on aikoinaan saanut Iitin murteesta vaikutteita - ja Valkealasta myös.
Oikeasti esimerkiksi "Kauppinen" kuuluu ääntää "Kaappinäään".
Samoin äännetään "Korpela" "Korpäälaa".
Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#montaa
"ongelman voi toki kiertää" Minkä ongelman? Ilmaisuja on hyvä saada lisää. Tästä ei voi olla montaa mieltä.