Palstan ahdasmielisyys

Touhu on kummallista. Täällä on henkilöitä, jotka haukkuvat toisia, mutta heistä ei saisi sanoa mitään. Pitäisi vain ottaa haukkumiset vastaan nöyrästi. Nyt sitä ei ole tehty, vaan on puhuttu julki totuus noista henkilöistä. Tuollainen törkykäytös ei loppuisi koskaan, jos palstalaiset sietäisivät sitä nöyrästi. Keskustelua ei voi pitää yllä törkyisten ihmisen kanssa. Siksi on tärkeää sanoa mielipipide heistä ja onneksi on muutamia, jotka tekevät sen oikeuden nimessä.

Miksi lähes jokaisessa kirjoituksessasi tuot esille nimimerkin Semper.Fidelis? Mikä julistuksessanne on merkittävin ero?

"No niin... palstalta häipyi tuhkana tuulen aloitus, jossa esitin Semperille kysymyksiä uudestisyntymisestä ja siihen liittyvistä asioista."

"kaikki kunnioitus toisen mielipiteitä kohtaan puuttuu. Samalla kuitenkin suureen ääneen vaaditaan itse kunnioitusta, omille mielipiteille ja uskolle, ne kun ovat loukkaamattomia."

Taisipa olla se kadonnut ketju, jossa sivusin eilen itsekin tätä asiaa.

Peräänkuulutin vastausta nimenomaan siihen silmiinpistävään piirteeseen palstalla, että miksi toisin uskovan uskon kunnioitus on palstalla pohjamudissa.

Toisen uskoa lytätään oikein olan takaa ja oman uskon ympärille rakennetaan sädekehää joka nostetaan vieläpä korokkeelle ja siinä sitten paistatellaan ilmeisen itsetyytyväisenä.

Tämä keskustelukumppaneiden kunnioituksen puute hyppää oikein silmille: uskovat hakkaavat toinen toisiaan kuin vierasta sikaa.

Onhan tästä ihan omakohtainenkin kokemus tämän palstan osalta. Eräs ilmeisen 'oikean' uskon omaava nimimerkki kirjoitti kai satoja rivejä tekstiä, jonka ainoa tarkoitus oli vakuuttaa minut, ateisti, että avovaimoni ei ole uskossa kun erehdyin täällä niin väittämään.

Piti jopa vääristellä sanomisiani laittaen suuhuni sanoja joita en ollut sanonut :) Tuntui olevan kovin tärkeää lytätä se avovaimoni usko.

Mutta haluaisin todellakin saada vieläkin vastauksen siihen miksi jotkin uskovat raatelevat toinen toisiaan, vaikka samaa jumalaa kumartavatkin?

No milläs kissa häntäänsä nostelis ellei kissa itse eli eipä tässä muusta ole kyse.

Tämä on joillekin riitapukareille ajanvietettä. Saavat täällä purkaa agressioitaan kuten tahtovat. Vastaavaa jos laukoisi live-elämässä jollekin päin näköä saisi jäädä yksin höpöttelemään ja pidettäisiin aika pimeenä.

Käytöstapoja pyhät henget eivät näköjään kuitenkaan opeta.

Vastoin Raamatun ohjetta ei kyetä rakastamaan, ei edes toisia kristittyjä vaan heistäkin yritetään kaivaa esiin kaikki mahdolliset "viat" jotta saadaan kanssaihmistä murjottua mahdollisimman pahoin.

Miten sitten muiden rakastanminen onnistuisi?

On ne kaksi maailmaa, se uskonnollinen utopiamaailma, jossa uskova on täydellinen ihminen. Sitten on raadollisempi realitodellisuus.

Ajatuksen ja puheiden tasolla uskova elää utopiaa, käytännön teot ovat lähempänä tätä raadollista todellisuutta.Utopiasta ei ole halua, raadollisuudesta ei kykyä luopua. Tätä ristiriitaa ei myönnetä vaan raadollisuuskin puetaan valheellisesti rakkauden kaapuun. Eipä ole kumma, että käytös on välillä epäloogista ja tragikoomistakin.

" puheiden tasolla uskova elää utopiaa..."

ja paljon elääkin, sillä paavalilainen illuusio on epätervettä saivartelua ja se sopisi paremmin utopiamaailmaan.

Kun raamatulliset illuusiot hipovat taivaita, niin niillä ei ole mitään tekemistä
arkielämän todellisuuden kanssa ja se on kuitenkin meidän olotila.

Jeesus itse eli tavallista arkielämää, ei kävellyt pilvissä, eikä taivastellut jumaliisuuden hienouksilla.