Lattialämmitys ja 2tulisijaa

"Jos perheeseenne ei kuulu väh. 6 henkeä ja ette aio valmistaa vuosisadan alun tyyliin ruokaanne leivinuunissa niin on täysin järjetön ajatus perustaa kodin lämpökeskus keskelle asuintiloja."

Sinäkö sen määrittelet mikä on järkevää ja mikä ei? Uunilämmitys on erinomainen vaihtoehto silloin kun on täydentäviä lämmönlähteitä. Harvassa lämmitysmuodossa itse lämmittäminen on yhtä mukavaa kuin uunilämmityksessä. Sitä kun tekee mieli tehdä vaikkei lämpöä tarvitsisikaan.

"Tarkoittaa käytännössä sitä että pintamateriaaliksi on valittava parketti/korkki tai muu lämmin materiaali. Vesikiertoisella lattialämmityksellä saisi vähän paremmman tuloksen."

Ei tarkoita. Aivan hyvin kivi tai laminaattikin käy. Lattialämmityksellä näet harvoin kärsitään kylmistä lattioista. Ellei sitten jotain jeesuksen aikaista varaavaa laattaa laita.

"- talostanne tulee tällä reseptillä helvetillinen työleiri, jonak asumismukavuus kylmistä lattioista ja paikallisesta ylilämmöstä johtuen on surkea"

Meillä asumismukavuus täysi 10. Lattioissa jatkuvasti peruslämpö ja sisälämpötilat läpi talon noin asteen sisällä yöt ja päivät.

"- jatkuva puiden kanssa pelaaminen ja jälkien siivous aiheuttaa osoittautuu nopeasti vikaratkaisuksi"

Maku asia. Toisille vikaratkaisu ja toisille mukavaa puuhastelua. Jälkiä ei pahemmin tarvitse siivoilla kun puut ovat puhtaita ja säilytyslaatikko kunnollinen.

"- tulisijoihin satsattu rahamäärä on tåäysin kohtuuton verrattuna saatavaan rahalliseen hyötyyn"

Vaikea yhtyä tähänkään. 5-6 vuodessa tulee näillä sähkönhinnoilla meidän uuni maksettua. Melko lyhyt takaisinmaksuaika siis. Joka tapauksessa olisi uuni laitettu niin mikäs tässä.

"- jos sitä ilmaista mettää ja puuta on oikeasti omasta takaa niin laitatte vesikiertoisen lattialämmityksen, puukattilan ja suuren varaajan usealla kierukkapaikalla ja sähkövastuksella.
- silti voi laittaa sen leivinuunin, mikäli haluaa sillä leipoa. "

Tähänhän sitä rahaa vasta uppookin. Pitää rakentaa olla pannuhuoneet, hankkia kaikki kilkkeet ja hilavitkuttimet ja siltikin tarvitaan se uuni aitoa lämpöä ja tunnelmaa luomaan.

"Jos joku muuta väittää niin hänellä ei ole kokemusta nykyaikaisesta asumisesta... "

Taidat olla kaiken kaikkiaan melkoisen umpimielinen ajatuksissasi.

sama valinta kirjoitti:

"Jos perheeseenne ei kuulu väh. 6 henkeä ja ette aio valmistaa vuosisadan alun tyyliin ruokaanne leivinuunissa niin on täysin järjetön ajatus perustaa kodin lämpökeskus keskelle asuintiloja."

Sinäkö sen määrittelet mikä on järkevää ja mikä ei? Uunilämmitys on erinomainen vaihtoehto silloin kun on täydentäviä lämmönlähteitä. Harvassa lämmitysmuodossa itse lämmittäminen on yhtä mukavaa kuin uunilämmityksessä. Sitä kun tekee mieli tehdä vaikkei lämpöä tarvitsisikaan.

"Tarkoittaa käytännössä sitä että pintamateriaaliksi on valittava parketti/korkki tai muu lämmin materiaali. Vesikiertoisella lattialämmityksellä saisi vähän paremmman tuloksen."

Ei tarkoita. Aivan hyvin kivi tai laminaattikin käy. Lattialämmityksellä näet harvoin kärsitään kylmistä lattioista. Ellei sitten jotain jeesuksen aikaista varaavaa laattaa laita.

"- talostanne tulee tällä reseptillä helvetillinen työleiri, jonak asumismukavuus kylmistä lattioista ja paikallisesta ylilämmöstä johtuen on surkea"

Meillä asumismukavuus täysi 10. Lattioissa jatkuvasti peruslämpö ja sisälämpötilat läpi talon noin asteen sisällä yöt ja päivät.

"- jatkuva puiden kanssa pelaaminen ja jälkien siivous aiheuttaa osoittautuu nopeasti vikaratkaisuksi"

Maku asia. Toisille vikaratkaisu ja toisille mukavaa puuhastelua. Jälkiä ei pahemmin tarvitse siivoilla kun puut ovat puhtaita ja säilytyslaatikko kunnollinen.

"- tulisijoihin satsattu rahamäärä on tåäysin kohtuuton verrattuna saatavaan rahalliseen hyötyyn"

Vaikea yhtyä tähänkään. 5-6 vuodessa tulee näillä sähkönhinnoilla meidän uuni maksettua. Melko lyhyt takaisinmaksuaika siis. Joka tapauksessa olisi uuni laitettu niin mikäs tässä.

"- jos sitä ilmaista mettää ja puuta on oikeasti omasta takaa niin laitatte vesikiertoisen lattialämmityksen, puukattilan ja suuren varaajan usealla kierukkapaikalla ja sähkövastuksella.
- silti voi laittaa sen leivinuunin, mikäli haluaa sillä leipoa. "

Tähänhän sitä rahaa vasta uppookin. Pitää rakentaa olla pannuhuoneet, hankkia kaikki kilkkeet ja hilavitkuttimet ja siltikin tarvitaan se uuni aitoa lämpöä ja tunnelmaa luomaan.

"Jos joku muuta väittää niin hänellä ei ole kokemusta nykyaikaisesta asumisesta... "

Taidat olla kaiken kaikkiaan melkoisen umpimielinen ajatuksissasi.

Lue lisää

Peruslämpö lattioissa tarkoittaa joko:
a. kylmää lattiaa ja villasukkia
b. lämmintä lattiaa ja paikallista ylilämpöä uunin vieressä

Se tarkoittaa aina epätasaista lämmönjakoa. Hyvä jos sinä olet tyytyväinen omaan ratkaisuusi, mutta älä laita vahinkoa kiertämään.

Jusa vastaa kirjoitti:

Peruslämpö lattioissa tarkoittaa joko:
a. kylmää lattiaa ja villasukkia
b. lämmintä lattiaa ja paikallista ylilämpöä uunin vieressä

Se tarkoittaa aina epätasaista lämmönjakoa. Hyvä jos sinä olet tyytyväinen omaan ratkaisuusi, mutta älä laita vahinkoa kiertämään.

Lue lisää

Peruslämpö lattiassa tarkoittaa ainakin meillä noin 21.5 astetta celsiusta, jolloin lattia tuntuu neutraalilta. Kovilla pakkasilla lämpöä on enemmän.

Reilun metrin päässä uunista lämpötila täyden pesällisen jälkeen tyypillisesti hieman vajaat 22 astetta. Uuni sijaitsee avoimessa tilassa ja sitä ympäröi kantavat kiviseinät, jotka osaltaan varastoivat ja tasaavat lämpöä.

Täytyy rehellisesti todeta, että ratkaisu on suorastaan erinomainen ja siksi sitä mielellään suosittelenkin. Sinulla ilmeisesti on kokemusta vain huonosti toteutetuista ratkaisuista. Se ei kuitenkaan tee kaikista huonoja. Ei siis kannata yleistää.

tyytyväinen metsäläinen kirjoitti:

Peruslämpö lattiassa tarkoittaa ainakin meillä noin 21.5 astetta celsiusta, jolloin lattia tuntuu neutraalilta. Kovilla pakkasilla lämpöä on enemmän.

Reilun metrin päässä uunista lämpötila täyden pesällisen jälkeen tyypillisesti hieman vajaat 22 astetta. Uuni sijaitsee avoimessa tilassa ja sitä ympäröi kantavat kiviseinät, jotka osaltaan varastoivat ja tasaavat lämpöä.

Täytyy rehellisesti todeta, että ratkaisu on suorastaan erinomainen ja siksi sitä mielellään suosittelenkin. Sinulla ilmeisesti on kokemusta vain huonosti toteutetuista ratkaisuista. Se ei kuitenkaan tee kaikista huonoja. Ei siis kannata yleistää.

Lue lisää

"Reilun metrin päässä uunista lämpötila täyden pesällisen jälkeen tyypillisesti hieman vajaat 22 astetta."

Pidätkö oikeasti muita palstalaisia tyhmänä? Muut vaihtoehdot: rikkinäinen lämpömittari, kelvoton uuni, pesän tilavuus 3 litraa.

uskoisko tuota kirjoitti:

"Reilun metrin päässä uunista lämpötila täyden pesällisen jälkeen tyypillisesti hieman vajaat 22 astetta."

Pidätkö oikeasti muita palstalaisia tyhmänä? Muut vaihtoehdot: rikkinäinen lämpömittari, kelvoton uuni, pesän tilavuus 3 litraa.

Lue lisää

Aivan sama uskotko. Todistaa vain ettet tiedä toimivista ratkaisuista mitään. Mittari on 100% kunnossa. Puita palaa 10-15 kiloa polttokertaa kohden.

uskoisko tuota kirjoitti:

"Reilun metrin päässä uunista lämpötila täyden pesällisen jälkeen tyypillisesti hieman vajaat 22 astetta."

Pidätkö oikeasti muita palstalaisia tyhmänä? Muut vaihtoehdot: rikkinäinen lämpömittari, kelvoton uuni, pesän tilavuus 3 litraa.

Lue lisää

Perustele epäilysi.

Meillä takkahuoneen lämpötila nousee noin kahdella asteella takan lämmityksellä. Jos takka olisi suuremmassa tilassa, niin lämpö nousisi vielä vähemmän.

Jos sun talossa tulee valtavia lämpötilaeroja, niin harakanpesäsi vuotaa pahemman kerran.

tyytyväinen metsäläinen kirjoitti:

Aivan sama uskotko. Todistaa vain ettet tiedä toimivista ratkaisuista mitään. Mittari on 100% kunnossa. Puita palaa 10-15 kiloa polttokertaa kohden.

Minulla on lämpöanturi kahiharkkoseinässä olevan takkakytkimen peitelevyn alla. Se mittaa osin seinän lämpötilaa. Anturi on 50cm takan kulmasta sivuun ja 90cm luukusta. Takan polton aikana lämpötila on usein 30 astetta. Nyt kun viimeksi toissapäivänä olen pitänyt tulia(takan sydänlämpö vielä 100 astetta) näytti anturi 3 astetta muuta huonetta korkeampaa lämpötilaa. Otin kytkimestä etulevyn äsken pois niin anturi mittaa vain ilman lämpötilaa. Ilman lämpötila on asteen verran muuta huonetta korkeampi.

Edellisessä asunnossa kokeilin miten kämppä pysyy lämpimänä lähes pelkällä takalla. Lattian lämpötilat oli asetettu 22-23, se ei lämmitä muttei jäähdytäkään ja ei tunnu kylmältä. Asunto oli 1krs 100m2 jossa takka oli keskellä ja siihen oli suora näköyhteys melkein koko asunnosta kun ovet olivat auki. Kun ulkona oli pikkupakkanen niin kämppä pysyi lämpimänä takan avulla. Lämpötilaerot olivat n.3-4 astetta makuuhuoneen ja takan olohuoneesta mitatun välillä. Makuuhuoneessa ei haittaa vaikka onkin vain 20 astetta.

Ainakaan minä en usko sinun juttuusi. Jos lämpötilaeroa ei ole niin ei ole lämmitysvaikutustakaan.

Jos on paljon puuta lämmitykseen niin puukattila on poikaa. Kahden tulisijan ja puukattilan välillä ei ole suurta hintaeroa. Riippuen tietenkin tulisijoista, mutta helposti nekin voivat maksaa 10000e. Pääasiallinen puulämmitys vaatii helposti 10m3 puuta vuodessa. Sellaisen kasan kantaminen olohuoneeseen ei ole minusta järkevää.

Viittaan myös tuohon aloittamaani keskusteluun lämmityksen laadusta. Minun kokemuksieni mukaan takkalämmitys ei ole erityisen tasalämpöinen tapa tuottaa lämpöä. Satunnainen tunnelmointi on tietysti asia erikseen.

kieroliero kirjoitti:

Minulla on lämpöanturi kahiharkkoseinässä olevan takkakytkimen peitelevyn alla. Se mittaa osin seinän lämpötilaa. Anturi on 50cm takan kulmasta sivuun ja 90cm luukusta. Takan polton aikana lämpötila on usein 30 astetta. Nyt kun viimeksi toissapäivänä olen pitänyt tulia(takan sydänlämpö vielä 100 astetta) näytti anturi 3 astetta muuta huonetta korkeampaa lämpötilaa. Otin kytkimestä etulevyn äsken pois niin anturi mittaa vain ilman lämpötilaa. Ilman lämpötila on asteen verran muuta huonetta korkeampi.

Edellisessä asunnossa kokeilin miten kämppä pysyy lämpimänä lähes pelkällä takalla. Lattian lämpötilat oli asetettu 22-23, se ei lämmitä muttei jäähdytäkään ja ei tunnu kylmältä. Asunto oli 1krs 100m2 jossa takka oli keskellä ja siihen oli suora näköyhteys melkein koko asunnosta kun ovet olivat auki. Kun ulkona oli pikkupakkanen niin kämppä pysyi lämpimänä takan avulla. Lämpötilaerot olivat n.3-4 astetta makuuhuoneen ja takan olohuoneesta mitatun välillä. Makuuhuoneessa ei haittaa vaikka onkin vain 20 astetta.

Ainakaan minä en usko sinun juttuusi. Jos lämpötilaeroa ei ole niin ei ole lämmitysvaikutustakaan.

Lue lisää

"Jos lämpötilaeroa ei ole niin ei ole lämmitysvaikutustakaan."

Onhan se uunin pinta melkoisen lämmin. Kannattaa muistaa, että nyt puhutaan säteilylämmöstä. Eli pintojen välillä tapahtuvasta lämmön siirtymisestä. Toisekseen lämmityksen tarkoitus on korvata ilmanvaihdon, eristehäviöiden ym. kautta menettetävää lämpöä, eikä lisätä sitä tarpeettomasti. Jos huoneenlämmöt pysyvät lämmityksenkin aikana sopivina, ilman ylilämpöä, on ratkaisu onnistunut.

"Ilman lämpötila on asteen verran muuta huonetta korkeampi."

Kuten meilläkin, niin kuin aikaisemmin totesin.

kieroliero kirjoitti:

Minulla on lämpöanturi kahiharkkoseinässä olevan takkakytkimen peitelevyn alla. Se mittaa osin seinän lämpötilaa. Anturi on 50cm takan kulmasta sivuun ja 90cm luukusta. Takan polton aikana lämpötila on usein 30 astetta. Nyt kun viimeksi toissapäivänä olen pitänyt tulia(takan sydänlämpö vielä 100 astetta) näytti anturi 3 astetta muuta huonetta korkeampaa lämpötilaa. Otin kytkimestä etulevyn äsken pois niin anturi mittaa vain ilman lämpötilaa. Ilman lämpötila on asteen verran muuta huonetta korkeampi.

Edellisessä asunnossa kokeilin miten kämppä pysyy lämpimänä lähes pelkällä takalla. Lattian lämpötilat oli asetettu 22-23, se ei lämmitä muttei jäähdytäkään ja ei tunnu kylmältä. Asunto oli 1krs 100m2 jossa takka oli keskellä ja siihen oli suora näköyhteys melkein koko asunnosta kun ovet olivat auki. Kun ulkona oli pikkupakkanen niin kämppä pysyi lämpimänä takan avulla. Lämpötilaerot olivat n.3-4 astetta makuuhuoneen ja takan olohuoneesta mitatun välillä. Makuuhuoneessa ei haittaa vaikka onkin vain 20 astetta.

Ainakaan minä en usko sinun juttuusi. Jos lämpötilaeroa ei ole niin ei ole lämmitysvaikutustakaan.

Lue lisää

Piti oikein suorittaa lämpöjen mittaus illan pesällisen yhteydessä kun jäi keskustelu kaivelemaan.

Lähtötilanne:
-ilman lämpötila uunin läheisyydessä tasan 21 astetta
-uunin pintalämpötila ennen lämmityksen aloittamista 37 astetta

Tilanne pesällisen jälkeen:
-ilman lämpötila 125 cm päässä uunista 21.7 astetta
-uunin pintalämpötila 55 astetta

Muuta:
-ilmanvaihto (LTO) testiaikana minimillä
-tuloilmaventtiili katossa pari metriä uunista

tyytyväinen metsäläinen kirjoitti:

Piti oikein suorittaa lämpöjen mittaus illan pesällisen yhteydessä kun jäi keskustelu kaivelemaan.

Lähtötilanne:
-ilman lämpötila uunin läheisyydessä tasan 21 astetta
-uunin pintalämpötila ennen lämmityksen aloittamista 37 astetta

Tilanne pesällisen jälkeen:
-ilman lämpötila 125 cm päässä uunista 21.7 astetta
-uunin pintalämpötila 55 astetta

Muuta:
-ilmanvaihto (LTO) testiaikana minimillä
-tuloilmaventtiili katossa pari metriä uunista

Lue lisää

Minulla ei ole ikinä noin hurjia pintalämpötiloja. Luukun ympärillä on sen verran kuuma ettei kättä kestä. Mittasitko luukun puolelta vai mistä?

Minulla on anturi takkaluukun puolella ja polttamisen aikana ja tunteja sen jälkeen on tuossa parin metrin etäisyydelle todella kuuma paikka. Tämä johtuu paljolti säteilylämmöstä ja se näkyy minulla kun säteily lämmittää seinän jossa anturi sijaitsee.

Tällä hetkellä seinän lämpötila on 25 astetta vaikka takan lämmityksestä on aikaa 2vrk. Muualla on 22-23 ja termostaatit on säädetty 21,5 ja ne ovat pitäneet lattialämmöt kiinni eilisestä asti. Sauna ja tavallisuudesta poikkeava lämpökuorma näkyy lämpötiloissa. Iv-kone puhaltelee 22,3 asteista ilmaa (saunan lämpöjä) ja ulkona lauhtui nollaan. Tämä on sitä ylilämmitystä ja lämpötilan heilahtelua jota ilmenee kun takkaa yrittää kovasti lämmittää :) Takalla on tuotettu n. 50% talon lämmitystarpeesta viimeisen kahden vuorokauden aikana.

Voisin mitata joskus jos ehdin/jaksan myös muualta kuin luukun edesta metrin etäisyydeltä. Toinen anturi on n. 4-5m päässä ja sen lämpötila ei nouse kuin korkeintaan asteen verran kun takassa on tulet.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään paikallisesta ylilämmöstä. Ei se ole mikään ongelma jos parin-kolmen neliön alalla on kuuma kun tulisijaa käytetään. Jos takasta oikeasti yritetään saada suurin osa asunnon (yli 50%)lämmöstä niin takan lähellä on helposti 2-4 astetta enemmän lämpöä kuin etäisimmissä osissa taloa. On tuollaistakin touhua tullut pidemmällä aikajaksolla kokeiltua, ja päädyin siihen ettei ole minua varten.

Takka tai leivinuuni ei myöskään lämmitä käyttövettä.

kieroliero kirjoitti:

Minulla ei ole ikinä noin hurjia pintalämpötiloja. Luukun ympärillä on sen verran kuuma ettei kättä kestä. Mittasitko luukun puolelta vai mistä?

Minulla on anturi takkaluukun puolella ja polttamisen aikana ja tunteja sen jälkeen on tuossa parin metrin etäisyydelle todella kuuma paikka. Tämä johtuu paljolti säteilylämmöstä ja se näkyy minulla kun säteily lämmittää seinän jossa anturi sijaitsee.

Tällä hetkellä seinän lämpötila on 25 astetta vaikka takan lämmityksestä on aikaa 2vrk. Muualla on 22-23 ja termostaatit on säädetty 21,5 ja ne ovat pitäneet lattialämmöt kiinni eilisestä asti. Sauna ja tavallisuudesta poikkeava lämpökuorma näkyy lämpötiloissa. Iv-kone puhaltelee 22,3 asteista ilmaa (saunan lämpöjä) ja ulkona lauhtui nollaan. Tämä on sitä ylilämmitystä ja lämpötilan heilahtelua jota ilmenee kun takkaa yrittää kovasti lämmittää :) Takalla on tuotettu n. 50% talon lämmitystarpeesta viimeisen kahden vuorokauden aikana.

Voisin mitata joskus jos ehdin/jaksan myös muualta kuin luukun edesta metrin etäisyydeltä. Toinen anturi on n. 4-5m päässä ja sen lämpötila ei nouse kuin korkeintaan asteen verran kun takassa on tulet.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään paikallisesta ylilämmöstä. Ei se ole mikään ongelma jos parin-kolmen neliön alalla on kuuma kun tulisijaa käytetään. Jos takasta oikeasti yritetään saada suurin osa asunnon (yli 50%)lämmöstä niin takan lähellä on helposti 2-4 astetta enemmän lämpöä kuin etäisimmissä osissa taloa. On tuollaistakin touhua tullut pidemmällä aikajaksolla kokeiltua, ja päädyin siihen ettei ole minua varten.

Takka tai leivinuuni ei myöskään lämmitä käyttövettä.

Lue lisää

Kyseessä vuolukivinen kulmamallinen uuni. Mittasin kohtisuoraa kyljestä uunin kuumimman kohdan tasolta. Takkaluukku osoittaa suoraan avoimeen tilaan ja sitä lähin kohtaava pinta on noin 6 metrin päässä.

"Toinen anturi on n. 4-5m päässä ja sen lämpötila ei nouse kuin korkeintaan asteen verran kun takassa on tulet. "

Sama juttu täällä. Tätä taustaa vasten onkin välillä vaikea ymmärtää joidenkin kritisointia lämpötilojen heittelyistä tai tukalista olosuhteista.

N. 8000 kWh lämmöstä tuotetaan uunilla. Se on noin puolet talon kokonaislämmöntarpeesta.

tyytyväinen metsäläinen kirjoitti:

Piti oikein suorittaa lämpöjen mittaus illan pesällisen yhteydessä kun jäi keskustelu kaivelemaan.

Lähtötilanne:
-ilman lämpötila uunin läheisyydessä tasan 21 astetta
-uunin pintalämpötila ennen lämmityksen aloittamista 37 astetta

Tilanne pesällisen jälkeen:
-ilman lämpötila 125 cm päässä uunista 21.7 astetta
-uunin pintalämpötila 55 astetta

Muuta:
-ilmanvaihto (LTO) testiaikana minimillä
-tuloilmaventtiili katossa pari metriä uunista

Lue lisää

Ettei uunisi lämmitä ympäristöään...vai mihin fysiikan ilmiöön perustuu ajatus siitä että lämpö leviää (vaikka ei mittausten perusteella etenekkään)?

todistaa vain kirjoitti:

Ettei uunisi lämmitä ympäristöään...vai mihin fysiikan ilmiöön perustuu ajatus siitä että lämpö leviää (vaikka ei mittausten perusteella etenekkään)?

Et taida tuntea säteilylämmön periaattetta. Uunista leviävät lämpösäteet lämmittävät kohtaavat pinnat, joista lämpöä siirtyy edelleen ilmaan. Varaavan uunin erinomaisuus peruustuukin juuri siihen, että ympäröivä ilma ei lämpeä ylilämpimäksi. Sehän ei ole koskaan lämmityksen tarkoitus. Aivan samalla tavalla lattialämmityskin toimii. Siinä tosin säteilylämmön osuus on pienempi, noin 50%. Varaavassa uunissa säteilylämmön osuus on noin 80%.

kieroliero kirjoitti:

Minulla on lämpöanturi kahiharkkoseinässä olevan takkakytkimen peitelevyn alla. Se mittaa osin seinän lämpötilaa. Anturi on 50cm takan kulmasta sivuun ja 90cm luukusta. Takan polton aikana lämpötila on usein 30 astetta. Nyt kun viimeksi toissapäivänä olen pitänyt tulia(takan sydänlämpö vielä 100 astetta) näytti anturi 3 astetta muuta huonetta korkeampaa lämpötilaa. Otin kytkimestä etulevyn äsken pois niin anturi mittaa vain ilman lämpötilaa. Ilman lämpötila on asteen verran muuta huonetta korkeampi.

Edellisessä asunnossa kokeilin miten kämppä pysyy lämpimänä lähes pelkällä takalla. Lattian lämpötilat oli asetettu 22-23, se ei lämmitä muttei jäähdytäkään ja ei tunnu kylmältä. Asunto oli 1krs 100m2 jossa takka oli keskellä ja siihen oli suora näköyhteys melkein koko asunnosta kun ovet olivat auki. Kun ulkona oli pikkupakkanen niin kämppä pysyi lämpimänä takan avulla. Lämpötilaerot olivat n.3-4 astetta makuuhuoneen ja takan olohuoneesta mitatun välillä. Makuuhuoneessa ei haittaa vaikka onkin vain 20 astetta.

Ainakaan minä en usko sinun juttuusi. Jos lämpötilaeroa ei ole niin ei ole lämmitysvaikutustakaan.

Lue lisää

"Lattian lämpötilat oli asetettu 22-23"

"Ainakaan minä en usko sinun juttuusi. Jos lämpötilaeroa ei ole niin ei ole lämmitysvaikutustakaan. "

Olet malliesimerkkii siitä miten ei pidä lämmittää. Lämmität talosi oikeasti normaaliin huonelämpöön ensin lattialla ja sen jälkeen ylilämmität talosi takalla. -> pelkkää energian haaskaamista.

Otappa lattiasta lämmöt kokonaan pois kuukaudeksi ja kerro sitten paljonko lämpötilat nousee takan lämmityksellä. Ne nousee paljon vähemmän kun on oikeasti tarvetta lämmittää.

ongelmana kirjoitti:

"Lattian lämpötilat oli asetettu 22-23"

"Ainakaan minä en usko sinun juttuusi. Jos lämpötilaeroa ei ole niin ei ole lämmitysvaikutustakaan. "

Olet malliesimerkkii siitä miten ei pidä lämmittää. Lämmität talosi oikeasti normaaliin huonelämpöön ensin lattialla ja sen jälkeen ylilämmität talosi takalla. -> pelkkää energian haaskaamista.

Otappa lattiasta lämmöt kokonaan pois kuukaudeksi ja kerro sitten paljonko lämpötilat nousee takan lämmityksellä. Ne nousee paljon vähemmän kun on oikeasti tarvetta lämmittää.

Lue lisää

22 asteinen _lattia_ ei pidä huonetta lämpimänä pakkasella. Sehän on saman lämpöinen kuin huone. Jos lattialämmöt olisivat olleet kokonaan poissa olisi makuuhuoneiden nurkassa ollut 15 astetta. Pienestä lattialämmityksen avusta huolimatta oli makuuhuone viileämpi. Kyse ei ollut siitä että lämpö nousisi kovinkaan paljon vaan siitä että takasta kauempana viilenee. Kun tuota tutkiskelin niin ulkona oli pakkasta.

"Olet malliesimerkkii siitä miten ei pidä lämmittää. Lämmität talosi oikeasti normaaliin huonelämpöön ensin lattialla ja sen jälkeen ylilämmität talosi takalla. -> pelkkää energian haaskaamista."

Tuossa kertomassani talossa kaikki lattialämmitystermostaatit olivat jostain käsittämättömästä syystä vain lattianlämpöä säätäviä. Ne eivät välittäneet huonelämpötilasta mitään. Jos takkaa ei lämmittänyt ja unohti nostaa lattialämpöjä niin aamulla herätessä huomasi että talossa on 17-18 astetta lämmintä. Noilla termostaateilla sai kuitenkin kätevästi laitettua pienen mukavuuslämmön lattiaan.

"Otappa lattiasta lämmöt kokonaan pois kuukaudeksi ja kerro sitten paljonko lämpötilat nousee takan lämmityksellä. Ne nousee paljon vähemmän kun on oikeasti tarvetta lämmittää."

En asu enää tuossa kyseisessä talossa. Kysehän ei ollut pelkästään lämpötilan noususta vaan lämpötilaerosta kun yrittää lämmittää koko talon takalla. Lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan vaan pahentaa tilannetta.

Minä pidän lattialämmityksestä ja sen lämmön tasaisuudesta. Lämpötilat heiluvat puolen asteen sisälllä normaalisti. Takan kanssa heilunta on 1-2 astetta. Ei minua edes kiinnosta alkaa polttamaan paljon puuta, kun takalla ei voi säästää kuin pari satasta vuodessa. Jos innostun tosissaan. puulla lämmittämään niin laitan tallinrakennukseen puukattilan.

kieroliero kirjoitti:

22 asteinen _lattia_ ei pidä huonetta lämpimänä pakkasella. Sehän on saman lämpöinen kuin huone. Jos lattialämmöt olisivat olleet kokonaan poissa olisi makuuhuoneiden nurkassa ollut 15 astetta. Pienestä lattialämmityksen avusta huolimatta oli makuuhuone viileämpi. Kyse ei ollut siitä että lämpö nousisi kovinkaan paljon vaan siitä että takasta kauempana viilenee. Kun tuota tutkiskelin niin ulkona oli pakkasta.

"Olet malliesimerkkii siitä miten ei pidä lämmittää. Lämmität talosi oikeasti normaaliin huonelämpöön ensin lattialla ja sen jälkeen ylilämmität talosi takalla. -> pelkkää energian haaskaamista."

Tuossa kertomassani talossa kaikki lattialämmitystermostaatit olivat jostain käsittämättömästä syystä vain lattianlämpöä säätäviä. Ne eivät välittäneet huonelämpötilasta mitään. Jos takkaa ei lämmittänyt ja unohti nostaa lattialämpöjä niin aamulla herätessä huomasi että talossa on 17-18 astetta lämmintä. Noilla termostaateilla sai kuitenkin kätevästi laitettua pienen mukavuuslämmön lattiaan.

"Otappa lattiasta lämmöt kokonaan pois kuukaudeksi ja kerro sitten paljonko lämpötilat nousee takan lämmityksellä. Ne nousee paljon vähemmän kun on oikeasti tarvetta lämmittää."

En asu enää tuossa kyseisessä talossa. Kysehän ei ollut pelkästään lämpötilan noususta vaan lämpötilaerosta kun yrittää lämmittää koko talon takalla. Lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan vaan pahentaa tilannetta.

Minä pidän lattialämmityksestä ja sen lämmön tasaisuudesta. Lämpötilat heiluvat puolen asteen sisälllä normaalisti. Takan kanssa heilunta on 1-2 astetta. Ei minua edes kiinnosta alkaa polttamaan paljon puuta, kun takalla ei voi säästää kuin pari satasta vuodessa. Jos innostun tosissaan. puulla lämmittämään niin laitan tallinrakennukseen puukattilan.

Lue lisää

"22 asteinen _lattia_ ei pidä huonetta lämpimänä pakkasella. Sehän on saman lämpöinen kuin huone."

Tietysti se lämmittää huonetta. Jos asunto meinaa jäähtyä, niin lattia luovuttaa lämpöä ja termostaatti pyyttää sitä lisää.

"Jos joku muuta väittää niin hänellä ei ole kokemusta nykyaikaisesta asumisesta... "

Joidenkin mielestä nykyaikainen asuminen on sähköllä tai öljyllä lämmittämistä. Mitäs teet jos tulee useamman päivän kestävä sähkökatkos ja öljyn hinta pomppaa samalla hetkellä 200 dollariin tynnyri?

Minä lämmitän puilla vaikka se olisikin öljyteollisuuden mielestä saastuttamista.

tyytyväinen metsäläinen kirjoitti:

Kyseessä vuolukivinen kulmamallinen uuni. Mittasin kohtisuoraa kyljestä uunin kuumimman kohdan tasolta. Takkaluukku osoittaa suoraan avoimeen tilaan ja sitä lähin kohtaava pinta on noin 6 metrin päässä.

"Toinen anturi on n. 4-5m päässä ja sen lämpötila ei nouse kuin korkeintaan asteen verran kun takassa on tulet. "

Sama juttu täällä. Tätä taustaa vasten onkin välillä vaikea ymmärtää joidenkin kritisointia lämpötilojen heittelyistä tai tukalista olosuhteista.

N. 8000 kWh lämmöstä tuotetaan uunilla. Se on noin puolet talon kokonaislämmöntarpeesta.

Lue lisää

"Tätä taustaa vasten onkin välillä vaikea ymmärtää joidenkin kritisointia lämpötilojen heittelyistä tai tukalista olosuhteista"

Ne kritisoijat lienevät jotain lämpöpumppukauppiaita... tai kytköksissä johonkin muuhun "uuteen tekniikkaan" jossa voi säätää kaukosäätimellä paljonko on tuon seinän lämpötila ;)

Vesikiertoisen säätö ei oikein toimi takan tuoman lisälämmön kanssa. Huonetermostaateilla ja sähkökaapeleilla toimii taatusti, eikä mikään huone jää kylmäksi tai lämpene turhan kuumaksi.

Jos talon meinaa lämmittää puilla, niin niitä puita joutuu polttamaan melko paljon. Mielestäni on huono idiea tuoda puita roskineen olohuoneenseen, fiksumpaa olisi poltella niitä pannuhuoneessa.

Ei roskia sisälle kirjoitti:

Vesikiertoisen säätö ei oikein toimi takan tuoman lisälämmön kanssa. Huonetermostaateilla ja sähkökaapeleilla toimii taatusti, eikä mikään huone jää kylmäksi tai lämpene turhan kuumaksi.

Jos talon meinaa lämmittää puilla, niin niitä puita joutuu polttamaan melko paljon. Mielestäni on huono idiea tuoda puita roskineen olohuoneenseen, fiksumpaa olisi poltella niitä pannuhuoneessa.

Lue lisää

Kiitos paljon vastauksista.

Meidän tulevassa 150m2 talossa tosiaan sekä varaava leivinuuni että takka keskellä asuntoa ikäänkuin tilojen jakajanakin:-)

Tällä hetkellä asustamme 100m2 talossa jossa yli 20v vanhat tiilirakenteiset takka ja leivinuuni. Meillä takana tässä jo kolmatta vuotta ja meillä ei ole sähkölämmitys ollut päällä kokoaikana kuin ainoastaan märkätiloissa. Viime talven 30asteen pakkasillakin (asumme p-savossa) lämmitimme pelkästään tulisijoilla. Mielestämme tulisijojen lämmitys tuo jokapäiväistä tunnelmaa kotiin. Ja tontti jonne olemme rakentamassa omaa 4ha vankkaa puustoa, lisänä mökkitonttimme puumetsät joten puuta meillä on omasta takaa.

Suora sähkö vai vesikiertoinen lattialämmitys. Näitä vaihtoehtoja mietimme. Mutta mitä eroa kyseisillä lämmitysmuodoilla käytännössä on jos molemmat lämpenisivät sähköllä? Onko eroa varaavuudessa vai mitä?

typytsy kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksista.

Meidän tulevassa 150m2 talossa tosiaan sekä varaava leivinuuni että takka keskellä asuntoa ikäänkuin tilojen jakajanakin:-)

Tällä hetkellä asustamme 100m2 talossa jossa yli 20v vanhat tiilirakenteiset takka ja leivinuuni. Meillä takana tässä jo kolmatta vuotta ja meillä ei ole sähkölämmitys ollut päällä kokoaikana kuin ainoastaan märkätiloissa. Viime talven 30asteen pakkasillakin (asumme p-savossa) lämmitimme pelkästään tulisijoilla. Mielestämme tulisijojen lämmitys tuo jokapäiväistä tunnelmaa kotiin. Ja tontti jonne olemme rakentamassa omaa 4ha vankkaa puustoa, lisänä mökkitonttimme puumetsät joten puuta meillä on omasta takaa.

Suora sähkö vai vesikiertoinen lattialämmitys. Näitä vaihtoehtoja mietimme. Mutta mitä eroa kyseisillä lämmitysmuodoilla käytännössä on jos molemmat lämpenisivät sähköllä? Onko eroa varaavuudessa vai mitä?

Lue lisää

tsekkaa:
http://www.sahkolammitysfoorumi.com/rakentajat2.html

ja sieltä vesikiertoinen sähkölämmitys

typytsy kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksista.

Meidän tulevassa 150m2 talossa tosiaan sekä varaava leivinuuni että takka keskellä asuntoa ikäänkuin tilojen jakajanakin:-)

Tällä hetkellä asustamme 100m2 talossa jossa yli 20v vanhat tiilirakenteiset takka ja leivinuuni. Meillä takana tässä jo kolmatta vuotta ja meillä ei ole sähkölämmitys ollut päällä kokoaikana kuin ainoastaan märkätiloissa. Viime talven 30asteen pakkasillakin (asumme p-savossa) lämmitimme pelkästään tulisijoilla. Mielestämme tulisijojen lämmitys tuo jokapäiväistä tunnelmaa kotiin. Ja tontti jonne olemme rakentamassa omaa 4ha vankkaa puustoa, lisänä mökkitonttimme puumetsät joten puuta meillä on omasta takaa.

Suora sähkö vai vesikiertoinen lattialämmitys. Näitä vaihtoehtoja mietimme. Mutta mitä eroa kyseisillä lämmitysmuodoilla käytännössä on jos molemmat lämpenisivät sähköllä? Onko eroa varaavuudessa vai mitä?

Lue lisää

Ilman muuta vesikiertoinen lämmitys, joka vie paikallista ylilämpöä muihin tiloihin.

typytsy kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksista.

Meidän tulevassa 150m2 talossa tosiaan sekä varaava leivinuuni että takka keskellä asuntoa ikäänkuin tilojen jakajanakin:-)

Tällä hetkellä asustamme 100m2 talossa jossa yli 20v vanhat tiilirakenteiset takka ja leivinuuni. Meillä takana tässä jo kolmatta vuotta ja meillä ei ole sähkölämmitys ollut päällä kokoaikana kuin ainoastaan märkätiloissa. Viime talven 30asteen pakkasillakin (asumme p-savossa) lämmitimme pelkästään tulisijoilla. Mielestämme tulisijojen lämmitys tuo jokapäiväistä tunnelmaa kotiin. Ja tontti jonne olemme rakentamassa omaa 4ha vankkaa puustoa, lisänä mökkitonttimme puumetsät joten puuta meillä on omasta takaa.

Suora sähkö vai vesikiertoinen lattialämmitys. Näitä vaihtoehtoja mietimme. Mutta mitä eroa kyseisillä lämmitysmuodoilla käytännössä on jos molemmat lämpenisivät sähköllä? Onko eroa varaavuudessa vai mitä?

Lue lisää

Ero on siinä että toinen lämpiää vain ja ainoastaan sähköllä ja toista voi toeriassa lämmittää joskus tulevaisuudessa jollain muullakin kuin sähköllä (maalämpö tai joku muu lämpöpumppu, tai vaikka kaukolämpö).

Miltä pannuhuone ja ihan oikea puulämmitys kuulostaa? Sähkö olisi siinäkin varalla.

Itse en ole olut tyytyväinen vesikiertoisen säätöihin yhdessä takan lämmittämisen kanssa. Vaihtoehtoina on takan ympärillä liian kuumaa tai reunahuoneissa liian kylmää. Nykyisin ei enää haitaa, kun muksut on sen verran isompia että peitto pysyy yöllä päällä :)

erot kirjoitti:

Ero on siinä että toinen lämpiää vain ja ainoastaan sähköllä ja toista voi toeriassa lämmittää joskus tulevaisuudessa jollain muullakin kuin sähköllä (maalämpö tai joku muu lämpöpumppu, tai vaikka kaukolämpö).

Miltä pannuhuone ja ihan oikea puulämmitys kuulostaa? Sähkö olisi siinäkin varalla.

Itse en ole olut tyytyväinen vesikiertoisen säätöihin yhdessä takan lämmittämisen kanssa. Vaihtoehtoina on takan ympärillä liian kuumaa tai reunahuoneissa liian kylmää. Nykyisin ei enää haitaa, kun muksut on sen verran isompia että peitto pysyy yöllä päällä :)

Lue lisää

Vähän hinta eroja:

-sähkölattialämmitys 150m2 noin 4000 e asennuksineen termostaatit,huoneet*50eur

-vesikierto
150m2 noin 5800 e asennuksineen plus lämmityslaite (maalämpö noin 15 000 e asennuksineen sis.reikä), puukattila 2000-5000e...

edut sähkölämmityksellä:

-halvin vaihtoehto näistä
-nopea säätö, elektroninen termostaatti vastaa nopeasti lämpötilan nousuun kun takaa käytätte.
-erittäin tasainen lämpö koko lattia alalla

edut vesikiertoisella:

-mahollisuus käyttää eri lämmitysvaihtoehtoja esim, maalämpö,aurinkoenergia,puu,pellet,
-ei ole samalla lailla sitoutunut sähkön hinnan nousuun.

Lopputulos:

Olette ennestään jo kovia käyttämään takkaa ja teillä on ommaa metsää! Laittakaa ehdottomasti sähkölattialämmitys.

parol kirjoitti:

Vähän hinta eroja:

-sähkölattialämmitys 150m2 noin 4000 e asennuksineen termostaatit,huoneet*50eur

-vesikierto
150m2 noin 5800 e asennuksineen plus lämmityslaite (maalämpö noin 15 000 e asennuksineen sis.reikä), puukattila 2000-5000e...

edut sähkölämmityksellä:

-halvin vaihtoehto näistä
-nopea säätö, elektroninen termostaatti vastaa nopeasti lämpötilan nousuun kun takaa käytätte.
-erittäin tasainen lämpö koko lattia alalla

edut vesikiertoisella:

-mahollisuus käyttää eri lämmitysvaihtoehtoja esim, maalämpö,aurinkoenergia,puu,pellet,
-ei ole samalla lailla sitoutunut sähkön hinnan nousuun.

Lopputulos:

Olette ennestään jo kovia käyttämään takkaa ja teillä on ommaa metsää! Laittakaa ehdottomasti sähkölattialämmitys.

Lue lisää

Kiittäen kiittäen taasen:-)

parol kirjoitti:

Vähän hinta eroja:

-sähkölattialämmitys 150m2 noin 4000 e asennuksineen termostaatit,huoneet*50eur

-vesikierto
150m2 noin 5800 e asennuksineen plus lämmityslaite (maalämpö noin 15 000 e asennuksineen sis.reikä), puukattila 2000-5000e...

edut sähkölämmityksellä:

-halvin vaihtoehto näistä
-nopea säätö, elektroninen termostaatti vastaa nopeasti lämpötilan nousuun kun takaa käytätte.
-erittäin tasainen lämpö koko lattia alalla

edut vesikiertoisella:

-mahollisuus käyttää eri lämmitysvaihtoehtoja esim, maalämpö,aurinkoenergia,puu,pellet,
-ei ole samalla lailla sitoutunut sähkön hinnan nousuun.

Lopputulos:

Olette ennestään jo kovia käyttämään takkaa ja teillä on ommaa metsää! Laittakaa ehdottomasti sähkölattialämmitys.

Lue lisää

"edut sähkölämmityksellä:

-halvin vaihtoehto näistä
-nopea säätö, elektroninen termostaatti vastaa nopeasti lämpötilan nousuun kun takaa käytätte.
-erittäin tasainen lämpö koko lattia alalla"

Tämähän kuulostaa hienolta, mutta totuus asiassa on että koska lämmitätte takalla niin termostaatti sulkee lattialämmityksen ja teillä on helvetillisen kylmät lattiat. Vesikiertoisessa sentään veden kierto säilyy ja lattiat pysyvät kohtuullisen lämpimänä.

Edelleen kannattaa se puunpolttolaitos perustaa pannuhuoneeseen eikä olohuoneeseen.

erot kirjoitti:

Ero on siinä että toinen lämpiää vain ja ainoastaan sähköllä ja toista voi toeriassa lämmittää joskus tulevaisuudessa jollain muullakin kuin sähköllä (maalämpö tai joku muu lämpöpumppu, tai vaikka kaukolämpö).

Miltä pannuhuone ja ihan oikea puulämmitys kuulostaa? Sähkö olisi siinäkin varalla.

Itse en ole olut tyytyväinen vesikiertoisen säätöihin yhdessä takan lämmittämisen kanssa. Vaihtoehtoina on takan ympärillä liian kuumaa tai reunahuoneissa liian kylmää. Nykyisin ei enää haitaa, kun muksut on sen verran isompia että peitto pysyy yöllä päällä :)

Lue lisää

jos ei nykytekniikalla saada aikaan huonekohtaista tarkkaa lämmönsäätöä! Väitän että vesikiertoisella lattialämmityksellä saadaan ihan yhtä tarkka lämmönsäätö kuin sähkökaapeleilla. Ja lisäksi se TÄRKEIN ETU mahdollisuus hyödyntää lämmön lähteenä (lähes) kaikkea mahdollista.

typytsy kirjoitti:

Kiittäen kiittäen taasen:-)

kiertäkää kaukaa kaksi asiaa:
- öljylämmitys
- suora sähkölämmitys, siis kaapelit ja myös varaaja jollei sen pääasiallinen lämmönlähde ole muuta kuin sähkö

mielipide_ kirjoitti:

"edut sähkölämmityksellä:

-halvin vaihtoehto näistä
-nopea säätö, elektroninen termostaatti vastaa nopeasti lämpötilan nousuun kun takaa käytätte.
-erittäin tasainen lämpö koko lattia alalla"

Tämähän kuulostaa hienolta, mutta totuus asiassa on että koska lämmitätte takalla niin termostaatti sulkee lattialämmityksen ja teillä on helvetillisen kylmät lattiat. Vesikiertoisessa sentään veden kierto säilyy ja lattiat pysyvät kohtuullisen lämpimänä.

Edelleen kannattaa se puunpolttolaitos perustaa pannuhuoneeseen eikä olohuoneeseen.

Lue lisää

Lattiat tietenkin lattia-antureilla ja niillä sopiva peruslämpö, esim. 21 astetta laattaan. Lattia on 24/7 tasalämpöinen. Toimii erinomaisesti. Ei mitään järkeä laittaa huonetermareita uunilämmityksen kanssa.

Puunpolttolaitos on erittäin mukava nimenomaan olohuoneessa. Kaupan päälle saadaan katsella mieltä rentouttavaa tulen loimotusta.

tasaista lämpöä kirjoitti:

Lattiat tietenkin lattia-antureilla ja niillä sopiva peruslämpö, esim. 21 astetta laattaan. Lattia on 24/7 tasalämpöinen. Toimii erinomaisesti. Ei mitään järkeä laittaa huonetermareita uunilämmityksen kanssa.

Puunpolttolaitos on erittäin mukava nimenomaan olohuoneessa. Kaupan päälle saadaan katsella mieltä rentouttavaa tulen loimotusta.

Lue lisää

Kun se vesikiertoinen lattialämmitys vie sitä ylilämpöä pois siitä olohuoneesta, sitä taas sähkökaapelit eei tee.

Sitten kun yrität tuommoista pannuhuone olohuoneessa, sähkökaapelit lattiassa, katto noessa taloa myydä niin ostajat pitävät sitä lähinnä ongelmajätteenä.

SIKSI kannattaa laittaa vesikiertoinen...turha pudottaa talon arvoa 30-50 tuhatta euroa muutaman tonnin "säästön" vuoksi.

mutta... kirjoitti:

Kun se vesikiertoinen lattialämmitys vie sitä ylilämpöä pois siitä olohuoneesta, sitä taas sähkökaapelit eei tee.

Sitten kun yrität tuommoista pannuhuone olohuoneessa, sähkökaapelit lattiassa, katto noessa taloa myydä niin ostajat pitävät sitä lähinnä ongelmajätteenä.

SIKSI kannattaa laittaa vesikiertoinen...turha pudottaa talon arvoa 30-50 tuhatta euroa muutaman tonnin "säästön" vuoksi.

Lue lisää

Kun sitä ylilämpöä ei tule niin ei sitä tarvitse mihinkään viedäkään. Katsasta parit viestit tuolta ylempää niin huomaat miten homma toimii kun se on fiksusti totetettu.

Muutenkin pelkkää provosoivaa höpinää tuo viestisi. Kaikki argumentit vailla totuuspohjaa ettei viitsi ottaa edes kantaa.

mielipide_ kirjoitti:

"edut sähkölämmityksellä:

-halvin vaihtoehto näistä
-nopea säätö, elektroninen termostaatti vastaa nopeasti lämpötilan nousuun kun takaa käytätte.
-erittäin tasainen lämpö koko lattia alalla"

Tämähän kuulostaa hienolta, mutta totuus asiassa on että koska lämmitätte takalla niin termostaatti sulkee lattialämmityksen ja teillä on helvetillisen kylmät lattiat. Vesikiertoisessa sentään veden kierto säilyy ja lattiat pysyvät kohtuullisen lämpimänä.

Edelleen kannattaa se puunpolttolaitos perustaa pannuhuoneeseen eikä olohuoneeseen.

Lue lisää

"Tämähän kuulostaa hienolta, mutta totuus asiassa on että koska lämmitätte takalla niin termostaatti sulkee lattialämmityksen ja teillä on helvetillisen kylmät lattiat."

Miten ihmiset pystyy asumaan niissä asunnoissa, joissa ei ole lainkaan lattialämmitystä tai pelkästään pesutiloissa? Niitä asuntoja lienee keveästi yli puolet Suomen asunnoista.

poropeukalot! kirjoitti:

jos ei nykytekniikalla saada aikaan huonekohtaista tarkkaa lämmönsäätöä! Väitän että vesikiertoisella lattialämmityksellä saadaan ihan yhtä tarkka lämmönsäätö kuin sähkökaapeleilla. Ja lisäksi se TÄRKEIN ETU mahdollisuus hyödyntää lämmön lähteenä (lähes) kaikkea mahdollista.

Lue lisää

Jaa, no tule kertomaan se meidän vesikiertoiselle lattialämmitykselle.

Jos lämmitän takan kunnolla ja on kylmä ilma, niin siitä huolimatta automatiikka vetää kierron lämpötilan alas, koska se mittaa huonelämmön ja tietysti vain yhdestä kohtaa taloa, tällöin reunahuoneet jää kylmiksi.

yhdellä suntilla kirjoitti:

Jaa, no tule kertomaan se meidän vesikiertoiselle lattialämmitykselle.

Jos lämmitän takan kunnolla ja on kylmä ilma, niin siitä huolimatta automatiikka vetää kierron lämpötilan alas, koska se mittaa huonelämmön ja tietysti vain yhdestä kohtaa taloa, tällöin reunahuoneet jää kylmiksi.

Lue lisää

Sinulla on väärin tehty systeemi. Ei ole minun vika kun en tehnyt samanlaista. Tai eihän systeemisi täysin susi ole, mutta ei sovi yhteen takan kanssa.

Laita suntti toimimaan vain ulkolämpötilan mukaan ja huonetermostaateilla piirikohtainen säätö. Toimii hyvin myös takan kanssa. Tämä toimii jopa paremmin kuin sähkökaapeleilla lämmitys.

Huonelämpötilasta voi menovettä säätää vain vähän alaspäin, muuten käy kuten sinulla.

parol kirjoitti:

Vähän hinta eroja:

-sähkölattialämmitys 150m2 noin 4000 e asennuksineen termostaatit,huoneet*50eur

-vesikierto
150m2 noin 5800 e asennuksineen plus lämmityslaite (maalämpö noin 15 000 e asennuksineen sis.reikä), puukattila 2000-5000e...

edut sähkölämmityksellä:

-halvin vaihtoehto näistä
-nopea säätö, elektroninen termostaatti vastaa nopeasti lämpötilan nousuun kun takaa käytätte.
-erittäin tasainen lämpö koko lattia alalla

edut vesikiertoisella:

-mahollisuus käyttää eri lämmitysvaihtoehtoja esim, maalämpö,aurinkoenergia,puu,pellet,
-ei ole samalla lailla sitoutunut sähkön hinnan nousuun.

Lopputulos:

Olette ennestään jo kovia käyttämään takkaa ja teillä on ommaa metsää! Laittakaa ehdottomasti sähkölattialämmitys.

Lue lisää

Sähköllä teet.??????????? Puukattila 3000l varaaja sekä vesikiertolattiaan.!

paremmaksi kirjoitti:

Sinulla on väärin tehty systeemi. Ei ole minun vika kun en tehnyt samanlaista. Tai eihän systeemisi täysin susi ole, mutta ei sovi yhteen takan kanssa.

Laita suntti toimimaan vain ulkolämpötilan mukaan ja huonetermostaateilla piirikohtainen säätö. Toimii hyvin myös takan kanssa. Tämä toimii jopa paremmin kuin sähkökaapeleilla lämmitys.

Huonelämpötilasta voi menovettä säätää vain vähän alaspäin, muuten käy kuten sinulla.

Lue lisää

Talo 156.neliöä legaharkko.Vesikierto lattialämmitys.On hella muurattu leivinuunija takka seljätvastakkain.Olohuoneeseen takkasuunnassa keittiöön hella ja leivinuuni.avointila keittiö,eteinen,olohuone yht noin 70n ja kolme makkaria.Lämmitän joka toinenpäivä jäspi 40 varaajan 85asteeseen Noin 2 pesällistä mäntyä.Lämpö on 21 TASAISESTI huoneissa.OK.Lämmitän takkaa tai leivinuunia huvikseni ja ilokseni.Seuraus on ylilämpöä ja varaajan vesi säilyy paljon kauemmin lämpimänä.Tulisijan vaikutus on 2 päivää"säteilee"lämpöä. MUTTA LATTIA EI KYLMENE JUURIKAAN.Betoni varaa lämpöä.Kun uunit säteilvät lämpoä huoneilmaan säilyy lattias lämpö.Puita saa edullisesti kun näkee vähän vaivaa.5 mottia on tänätalvena palanu.30e motti. En pidä huonona ratkasuna puukattilaa ja lattiavesikiertoa leivinuunin kera. ON HINTANSA VÄÄRTI.!Niin ja varaajas on sähkövastukset vuoksi kun nasse on reisus,niin lämmin koti odottelee lämpimän lattian kera.! JOS EI PERKELEN SÄHKÖKATKO OLE TAAS ISKENY.!

typytsy kirjoitti:

Kiittäen kiittäen taasen:-)

Tuo esimerkki ei ollut realimaailmasta vaan esittäjänsä tarkoitushakuinen yritys saada teidät satsaamaan lämmitysjärjestelmään joka kohta kielletään lailla! :)

Vesikiertoisen lattialämmityksen voit laskea helposti siten että yksi neliö maksaa asennettuna ja kaikkine tarpeineen max. 25 euroa..eli teidän tapauksessa 25x150=3750, ja tuo siis maksimi, hintahaitari todellisuudessa talonne kohdalla on 3300-3750 EUR
Tuohon sitten kattila jne...

Nykyään voi jo sanoa että jos joku tarjoaa suoraasähkölämmitystä talon lämmitykseen niin kannattaa lopettaa sellaisen neuvojan kuuntelu siihen paikkaan

Kadunmies kirjoitti:

Tuo esimerkki ei ollut realimaailmasta vaan esittäjänsä tarkoitushakuinen yritys saada teidät satsaamaan lämmitysjärjestelmään joka kohta kielletään lailla! :)

Vesikiertoisen lattialämmityksen voit laskea helposti siten että yksi neliö maksaa asennettuna ja kaikkine tarpeineen max. 25 euroa..eli teidän tapauksessa 25x150=3750, ja tuo siis maksimi, hintahaitari todellisuudessa talonne kohdalla on 3300-3750 EUR
Tuohon sitten kattila jne...

Nykyään voi jo sanoa että jos joku tarjoaa suoraasähkölämmitystä talon lämmitykseen niin kannattaa lopettaa sellaisen neuvojan kuuntelu siihen paikkaan

Lue lisää

"Nykyään voi jo sanoa että jos joku tarjoaa suoraasähkölämmitystä talon lämmitykseen niin kannattaa lopettaa sellaisen neuvojan kuuntelu siihen paikkaan"

Miksi ummistaa korvansa järjen sanoilta. Edellä mainittu sitaatti toimii huomattavasti paremmin esimerkiksi maalämmön kohdalla.

voi voi kirjoitti:

"Nykyään voi jo sanoa että jos joku tarjoaa suoraasähkölämmitystä talon lämmitykseen niin kannattaa lopettaa sellaisen neuvojan kuuntelu siihen paikkaan"

Miksi ummistaa korvansa järjen sanoilta. Edellä mainittu sitaatti toimii huomattavasti paremmin esimerkiksi maalämmön kohdalla.

Lue lisää

....ei lämpöpumput ole ratkaisu "kaikkeen" mutta suorasähkölämmitys ei ole ratkaisu "mihinkään"!

rtyttr kirjoitti:

Kun sitä ylilämpöä ei tule niin ei sitä tarvitse mihinkään viedäkään. Katsasta parit viestit tuolta ylempää niin huomaat miten homma toimii kun se on fiksusti totetettu.

Muutenkin pelkkää provosoivaa höpinää tuo viestisi. Kaikki argumentit vailla totuuspohjaa ettei viitsi ottaa edes kantaa.

Lue lisää

..katsastamassa joku hyvin suunniteltu ja toteutettu vesikiertoisella lattialämmityksellä varustettu talo ja huomaat helposti että kaapelit lattiassa on pahasti antiikkia

Kaapelit on halpa asennettaessa mutta jo muutamassa vuodessa on tilanne kääntynyt vesikiertoisen hyväksi,tästä on jo sen verran ihan tutkimustuloksia että aiheesta on turha edes väitellä

Vesikiertoinen tosiaan jakaa sen ylilämmön tasaisesti ja siitä voi olla etua vaikkapa kesäaikaan kun kosteisiintiloihin pitää saada lattiaan lämpöä,jos talossa on kellari ja lattiat siellä kaipaa kesällä lämmitystä niin mikäpä sen parempi kuin siirtää ylempien kerrosten lattioiden lämpökuormaa kellarin lattiaan

Kaapelit on ihan käypänen valinta jos rempassa halutaan yhteen tilaan lattialämmitys, laajempiin juttuihin on vesikiertoinen lattialämmitys selvä voittaja!!!

Kadunmies kirjoitti:

Tuo esimerkki ei ollut realimaailmasta vaan esittäjänsä tarkoitushakuinen yritys saada teidät satsaamaan lämmitysjärjestelmään joka kohta kielletään lailla! :)

Vesikiertoisen lattialämmityksen voit laskea helposti siten että yksi neliö maksaa asennettuna ja kaikkine tarpeineen max. 25 euroa..eli teidän tapauksessa 25x150=3750, ja tuo siis maksimi, hintahaitari todellisuudessa talonne kohdalla on 3300-3750 EUR
Tuohon sitten kattila jne...

Nykyään voi jo sanoa että jos joku tarjoaa suoraasähkölämmitystä talon lämmitykseen niin kannattaa lopettaa sellaisen neuvojan kuuntelu siihen paikkaan

Lue lisää

140 neliöä maksoi 2800 e. KIITOS.!!

liioittele kirjoitti:

140 neliöä maksoi 2800 e. KIITOS.!!

..varmaankin itse asentaen?

Kadunmies kirjoitti:

..varmaankin itse asentaen?

Tarvis takuu saad moiselle työlle.! Sauraava oli 3400e.Pieniä firmoja molemmat.Toimiiko takuu.??? Aika näyttää.!!