- Johtuu siitä, että sähkökenttä riittää tuossa tuottamaan linnun jalkojen läpi niin paljon virtaa että se häiritsee lintua. Voi myös johtua langan läpi kulkevan virran aiheuttamasta lämpenemisestä.
Langalla istuvalla linnulla on kapasitanssia ympäristöönsä nähden tietty määrä. Kun lintu istuu langalla niin tuo kapasitanssi latautuu ja purkautuu langan vaihtojännitteen tahdissa. Mitä suurempi latausjännite ja lintu sitä suurempi virta. - Kommentoit+kaksi+vuotta+vanhaa+viestiä.
Cassini+pystyi+mittaukseen+siten,+että+hänellä+oli+mittausta+suorittaessaan+apulainen+nimeltään+Jean+Richter.+Cassini+teki+mittauksensa+Pariisissa,+Richter+teki+ne+Cayennessa+Ranskan+Guyanassa.+Richter+vietti+Cayennessä+yli+vuoden+jotta+sai+havaintojensa+avulla+määritettyä+saaren+leveys-+ja+pituusasteet+etukäteen+mittausta+varten+riittävällä+tarkkuudella.
Tarkemman+kuvauksen+mittauksesta+löytää+netistä+laittamalla+hakusanoiksi+Cassini+parallax+Mars
Samoihin+aikoihin+myös+Flamsteed+teki+mittauksen+etäisyydestä+Marsiin.+Sekä+Cassini+että+Flamsteed+saivat+saman+tuloksen,+joka+oli+noin+6.5%+nykyään+tunnettua+etäisyyttä+pienempi.+Varsin+hyvä+tarkkuus+tuon+ajan+teknologialla+saavutettuna. - Kun tieteen kieli on englanti ja ehdottomasti suurin osa tieteeseen ja tekniikkaan liittyvästä materiaalista on englanninkielisiä niin tiede- ja tekniikkapalstoilla pitäisi voida viitata englanninkieliseen tekstii ja jopa kirjoittaa omaan viestiinsä lyhyt englanninkielinen lainaus.
Nykyisellään tuo on mahdollista vain käyttämällä lyhytlinkkipalveluita tai antamalla ovelasti muotoiltuja hakusanoja joissa ei esiinny vieraskielisiä sanoja. Kiusanteko estää asiallista keskustelua tieteestä ja paikkansapitämättömien väitteiden esittäjät käyttävät toimintoa poistattaakseen tarkistettavaan tietoon osoittavat viestit. - Nämä ovat määritelmäkysymyksiä. Valo on ehtinyt meidän sijainnistamme edetä maailmankaikkeuden 13.8 miljardin olemassaolovuoden aikana avaruuden laajeneminen huomioiden 46.6 miljardin valovuoden päähän täältä. Sama toisinpäin eli kaukaisimmat kohteet jotka teoriassa voi nähdä sijaitsevat tuon etäisyyden päästä meistä. Ne ovat siis näkymiä ajalta juuri alkuräjähdyksen hetkellä. Sitä kauemmaksi ei näe mikään teleskooppi, sillä sieltä ei valo ole vielä ehtinyt tänne.
Käytännössä kaukaisin minkä näemme on avaruuden taustasäteily (CMB). Alkuräjähdyksen jälkeen avaruuden täytti harva vetykaasu, joka suuren lämpötilansa vuoksi oli läpinäkymätöntä eli käytännössä valkohehkuista. Kun avaruus laajeni niin hehkuvan vedyn lämpötila hiljakseen laski. Vuoden 379000 paikkeilla hehkuvan vedyn lämpötila oli laskenut niin alas (3000K) että se juuri lakkasi olemasta ionisoitunutta ja muuttui läpinäkyväksi. Tuolloin viimeisen hehkun tuottama näkyvä valo pääsi etenemään vapaasti kaasun lävitse. Syntyi avaruuden taustasäteily, joka siis oli alun perin suunnilleen samanväristä kuin nykyisten kellertävien ledilamppujen valo (2800K). Tuo siis oli maailmankaikkeudessa ensimmäinen valo, joka lähdettyään pääsi etenemään pitkälle lähtöpaikastaan.
Aikaa myöten avaruus laajeni ja jäähtyi. Samalla venyi tuon vedyn viimehehkun valon aallonpituus kunnes se oli muuttunut näkyvästä valosta infrapunaisen kautta mikroaalloiksi. Mihin suuntaan sitten katsotkin on mikroaalloilla näkyvä avaruuden taustasäteily käytännössä kaukaisin signaali jonka voit havaita. Avaruuden laajenemisen vuoksi se näyttää tulevan 45.7 miljardin valovuoden päästä.
Planeettojen lukumäärä on edelleen iso kysymysmerkki. Emme kunnolla tiedä sitä edes Linnunradan osalta. Meidän galaksissamme planeettoja on ehkä kymmeniä miljardeja tai sata miljardia. Galakseja on havaittavissa olevassa osassa universumia luokkaa 50 miljardia. Laske siitä... - Monella palstalla keinoälyä käytetään säännöllisesti poistamaan "väärät" mielipiteet. Joillakin palstoilla on kaksi keskenään tappelevaa porukkaa, jotka vuoron perään poistattavat toisiensa viestejä keinoälyä apunaan käyttäen. Tällöin poistopyyntöjen ja poistojen määrän lisääntyminen kertoo tilanteen huononemisesta eikä ole mikään positiivinen merkki.
Tehkää selvemmin esille viestien poistopyyntölomakkeessa se, miten perusteettomasta viestin poistosta tulee ilmoittaa. Perusteettomasti poistatettujen keskusteluiden palauttaminen takaisin on jo eräillä palstoilla hillinnyt asiattomien poistopyyntöjen esittämistä.
Englanninkielisen tekstin ja linkkien ottaminen poistojen perusteeksi on esimerkiksi tekniikaan ja tieteeseen liittyvillä palstoilla varsin älytöntä. Käytännössä jokainen keskustelussa viitattu tiedejulkaisu ja teknisen tiedon lähde on englanninkielinen. Jos siis annat vastauksen josta oikeasti on jollekin hyötyä ja joka on muutakin kuin pelkkä anonyymin kirjoittajan mielipide niin tuo viesti on todella helppo poistattaa. Ja kun tiedevastaisuus on nousussa niin juuri tätä ominaisuutta käytetään perusteltujen vastausten poistamiseen keskusteluista. Voittajana ovat ne, jotka yrittävät nostaa mielipiteet tieteellisten tutkimusten kanssa samanarvoisiksi argumenteiksi. - Kun on rekisteröitynä sisällä ei käytännössä koskaan joudu käyttämään captchaa ainakaan tietokoneelta. Mobiililaitteista en tiedä, sillä niiden mainostorjunnan puutteellisuudesta johtuen en sellaisella S24 sivuilla käy.
- ... varsinkin, kun sähkövirran tarkka olemus eli yksittäisten varauksenkuljettajien ominaisuudet tulevat näkyviin vain erityisissä olosuhteissa. Niitä joudutaan miettimään puolijohteita, raekohinaa ja hyvin pieniä virtoja käsiteltäessä.
Minäkään en ole kuullut mistään sellaisesta, jonka perusteella olisi tarvetta ryhtyä laittamaan sähkövirran malleja uusiksi. Se, että nykyisen mallin yksityiskohtainen ymmärtäminen on hankalaa ei ole mikään peruste väittää, että malli olisi jotenkin viallinen. Joka on aiheesta kiinnostunut (sähkövirta johteessa) lukekoon kiinteän aineen fysiikkaa ja puolijohdefysiikkaa. Aiheesta löytyy paljon oppikirjoja ja siitä järjestetään yliopistoissa kursseja.
MIT:n avoin kurssi kiinteän olomuodon fysiikan perusteista löytyy linkin tinyurl.com/yddetz2z kautta. Hyödyksi on tietty jos kvanttimekaniikan peruskäsitteet ovat jo hallussa. - Planeettojen ratojen määrityksestä oli jo oma keskustelunsa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14801023/auringon-etaisyys-maasta-#comment-89519394
Etäisyys Maan ja Venuksen välinen etäisyys on 1960 - luvun alkupuolella mitattu suoraan tutkan avulla. Lähetetään radiopulssi Venuksen suuntaan riittävän suuntaavalla antennilla ja sitten käytetään samaa antennia takaisintulevien radiopulssien kuunteluun. Kun tiedetään valon nopeus niin voidaan viiveestä määrittää mittaushetkellä vallinnut Maan ja Venuksen välinen etäisyys.
Tuossa tarvitaan aika isoja antenneja. Periaatteessa voisi onnistua amatööriltäkin, jos on siis valmis rakentamaan 25 - metrisen parabolisen heijastimen ja saisi jostakin käyttöönsä riittävän tehokkaan lähettimen.
Kuun etäisyyden Maapallosta ovat radioamatöörit useaan kertaan mitanneet omilla laitteillaan vastaavalla menetelmällä. - Tuossa käytetään suhteellisuusteorian perusteella johdettua relativistista nopeuksien yhteenlaskukaavaa.
v₂₁= 0.75c
v₂₁=0.25c
v = (v₁ v₂)/(1 (v₁*v₂)/c²)
v = (0.25c 0.75c)/(1 (0.25c*0.75c)/c²) = (1.0c)/(1 0.1875) = 0.8421 c
Törmäysnopeus on siis 0.8421 valonnopeutta. - Suosittelisin kysymään neuvoa kaukoputkikansan omista foorumeista. Yleinen sääntö lienee se, että mitä kalliimpi sitä parempi...
Mikä se nykyinen 10 mm okulaarisi on, jotta vertailukohta olisi tiedossa? - Jännite on potentiaaliero. Kun jännitettä mitataan verrataan jonkun pisteen sähköistä potentiaalia toisen pisteen sähköiseen potentiaaliin. Ei ole erikseen olemassa mitään absoluuttista jännitettä. Sähkötekniikassa paikallisesti "universaali" vertailupiste on maan potentiaali mutta sekin vaihtelee sään mukaan. Maapallon pinnan potentiaali on luokkaa -300 kV (siis 300000 V) ilmakehän yläosaan ja siten Maapalloa ympäröivään lähiavaruteen nähden mitattuna...
Jännitteen mittauksen yhteydessä puhutaan jännitteen mittauksen absoluuttisesta virheestä erotuksena jännitteen mittauksen suhteelliseen virheeseen. Suhteellinen virhe kertoo, kuinka monta prosenttia mitattu jännite voi poiketa mittauksen kohteena olevasta jännitteestä, yksikkönä esimerkiksi prosentti tai miljoonasosa (ppm). Absoluuttinen virhe kertoo, kuinka suuri voi mitatun ja todellisen jännitteen ero olla ilmaistuna suoraan jännitteenä eli voltteina tai esimerkiksi mikrovoltteina.
Jännitettä ei voi mitata absoluuttisen tarkasti. Siinä esteeksi tulee terminen kohina ja kvanttimekaniikka. - Juu, ei todellakaan tule havaintoja planeettojen tarkemmista olosuhteista kun ainoa tieto mikä saatiin perustuu niiden aiheuttamaan gravitaatioon ja sen vaikutukseen yhden ohituksen kuluessa.
Havainnot tehtiin galaksista, joka sijaitsee noin 3800 miljoonan valovuoden päässä Maapallosta. Tuolta etäisyydeltä ei minkään teleskoopin avulla ole mahdollista erottaa yksittäistä planeettaa. Mittalaitteen resoluutio ei yksinkertaisesti riitä siihen. Jupiterin kokoisen planeetan havaitseminen suoraan näkyvän valon aallonpituudella tuolta etäisyydeltä vaatisi teleskoopin, jonka peili ei mahtuisi Maapallon Aurinkoa kiertävän radan sisäpuolelle.
Planeettojen olemassaolo havaittiin tarkkailemalla kaukaisessa galaksissa olevan supermassiivisen mustan aukon tapahtumahorisontin lähellä syntyvää röntgensäteilyä. Kun planeetan kokoinen (massainen) kappale liikkuu säteilylähteen ja sitä havaitsevan teleskoopin välissä niin sen gravitaatio muuttaa ja fokusoi röntgensäteilyn kulkua reitillä mustan aukon tapahtumahorisontista röntgenteleskoopin sisältävään satelliittiin. Säteilylähteen ja mittalaitteen välisen lävitse kulkeva planeetat aiheuttivat säteilyn voimakkuudessa hetkellisen vaihtelun, josta oli tunnistettavissa kappaleen massa.
Kun suora havaitseminen on mahdotonta niin sitten havaitaan epäsuorasti käyttäen sitä tietoa, mitä mittalaitteilla saadaan ja matemaattisia malleja, joilla ennustetaan millaisia signaaleita pitäisi olla odotettavissa. Tässä tapauksessa saatiin tietää jotakin kappaleiden massasta ja siitä nopeudesta, jolla ne läpäisivät tarkastelualueen. Kun massan suuruusluokka täsmäsi tunnettujen planeettojen massaan niin sitten voitiin sanoa että ohittanut kohde oli planeetta. - Tällä hetkellä laukaisun arvioitu ajankohta on Suomen aikaa 22:15. Suoraa kuvaa tapahtumasta löytyy esimerkiksi täältä.
http://www.spacex.com/webcast - "Alkavatko tähtitietäjiltä paukut loppua?"
Ei varsinaisesti. Asioista edes jotakin tietävät ovat aiemmin erehtyneet nykyistä useammin vastailemaan helposti trollailuksi tunnistettaviin viesteihin. Huomattuaan että tuo vastailu lisää häiriköintiä eikä siis varsinaisesti hyödytä ketään palstan aiheesta kiinnostunutta ovat he vähentäneet trolleihin vastailuaan. Nyt vastauksia tulee pääasiassa silloin, kun kysymys oikeasti liittyy avaruuteen tai tähtitieteeseen eikä salaliittoteorioihin.
Tämä on luonnollinen kehityssuunta huonosti moderoidulla anonyymipalstalla. Jos moderointi toimisi niin lättämaa- ja kuusalaliittohöpinät siivottaisiin saman tien pois ja palstalla keskusteltaisiin vain sen aiheen mukaisista asioista. - Kynttilän valotehosta on artikkeli ajalta ennen kaupallisten teholedien yleistymistä. Tämä siis vuodelta 2007.
https://eprints.qut.edu.au/7780/2/7780.pdf - Kynttilästä saa paljon enemmän valotehoa lämpösähköisellä generaattorilla ja siihen liitetyllä LED - valaisimella. Tyypillisesti kynttilän lämpöteho on luokkaa 30...50 W kynttilästä riippuen.
https://www.youtube.com/watch?v=PAMzAGge8bM - Ainoa olosuhde jossa Maapallon magneettikentästä saadaan isoja tehoja irti on silloin, kun Auringon purkaukset aihettavat siihen nopeita muutoksia. Silloinkin muuttujana on lähinnä Maapallon ulkopuolinen kenttä kun Auringon purkaus muuttaa sen muotoa. Aurinkoenergiaa tässäkin siis lopulta on kysymyksessä.
Vuonna 1859 tapahtui Carrington event eli julmetun suuri Auringon purkaus sattui juuri Maapallon suuntaan aiheuttaen tähän asti suurimman havaitun magneettisen myrskyn. Lennätinkaapelit kipinöivät ja sulivat, lennätinkaapeleiden pylväät syttyivät tuleen... Laitteisiin koskeneet ihmiset saivat sähköiskuja Maan magneettikentän muutoksen indusoimista jännitteistä. Tuohon aikaan ei muuta sähköön liittyvää jakeluverkostoa ollut.
Vuonna 2012 tapahtui yhtä suuri Auringon purkaus, mutta se ei sattunut osumaan Maahan tällä kertaa.
Jos (kun) tuo tapahtuu uudelleen niin ilmassa olevat sähkökaapelit ovat tällä kertaa vuorossa ja tuhon kohteena kaapeleiden päissä sijaitsevat suuret muuntajat. Indusoitunut häiriövirta on matalalataajuista, lähes tasavirtaa. Se aiheuttaa muuntajan rautasydämen kyllästymisen jolloin muuntajan käämien impedanssi verkkovirralle putoaa lähelle nollaa. Kyllästetty muuntaja näyttää oikosululta, jolloin sen läpi kulkeva virta nousee hyvin suureksi. Oikosulkuvirta kuumentaa johtimet ja polttaa eristeet jolloin muuntaja on pilalla.
Tähän katastrofiin ei todennäköisesti ole varauduttu riittävän hyvin vaikka sen riski on tiedossa ja seurauksetkin on ennustettu useaan kertaan. Elän toivossa, että sähkönjakoverkon automatiikka on tälläisessä tilanteessa ohjelmoitu ajamaan verkko riittävän nopeasti alas ja katkaisemaan pitkät kaapelit. Suuret muuntajat eivät ole varastotavaraa eli varaosia ei ole riittävästi olemassa kustannussyistä. - Keskustelussa oli kysymys siitä, mitä tarkoittaa pakonopeus käsitteenä.
Pakonopeus käsitteenä tarkoittaa sitä nopeutta, jolla liikkeelle lähtevä kappale pääsee juuri ja juuri karkuun Maapallon gravitaation piiristä ilman että se joutuisi käyttämään moottoria tai muuta lisäenergiaa liikkuakseen. Oletuksessa jätetään ilmakehä huomioimatta. Pakonopeudella poistuvan kappaleen nopeus putoaa lähes nollaan kun etäännytään tarpeeksi kauas Maapallosta.
Pakonopeus ei tarkoita sitä, että Maapallolta poistuvan moottorilla varustetun avaruusaluksen olisi koskaan saavutettava joku tietty maaginen nopeus päästäkseen täältä karkuun. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin pakoon pääsee vaikka tasaisella 1 m/s nopeudella, kunhan jollakin keinolla saa sellaisen nopeuden tuotettua. Sama koskee mitä tahansa nopeutta. Menetelmä nousevan raketin nopeuden tuottamiselle on vapaavalintainen, sillä nyt keskusteltiin pakonopeudesta käsitteestä, ei käytännön avaruusalusten moottoreista.
Hitaasti nouseminen rakettimoottorin varassa ei tietenkään ole järkevää eikä yleensä edes mahdollista, sillä raketti joutuisi koko ajan tekemään työtä säilyttääkseen edes nykyisen korkeutensa. Käytännön raketit ajavat moottoreitaan täydellä teholla lyhyen aikaa nousun kuluessa, jotta mahdollisimman nopeasti saavutettaisiin ilmakehän ulkopuolella olevaan kiertorataan riittävä nopeus. Rakettiyhtälö on se raja, joka määrää muun kuin hyvin nopean nousun käytännössä mahdottomaksi tunnettujen fysiikan lakien puitteissa. - Pakonopeudesta vastasin toisessa keskustelussa kevään puolella eli 11.4.2017.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14809168/pakonopeus-maan-vetovoiman-kumoamiseksi-on#comment-89495169
Pakonopeudella kappale pääsee karkuun Maapallon vetovoimasta tyhjiössä liikkuen ilman mitään muuta voimanlähdettä. Eli siis ammutaan tykillä (oletus: ei ilmakehää) ja annetaan kuulan lentää.
Mikään ei estä lähtemästä karkuun siten, että kappale nousee esimerkiksi 1m/s nopeudella suoraan ylöspäin ja jatkaa samaa vauhtia hiljakseen kauemmas liikkuen. Silloin kappaleeseen on oltava kiinnitettynä moottori, jolla se ylläpitää tuota nopeutta. Nopeudella 1m/s pääsee siis pois Maapallon vetovoiman piiristä kunhan moottori jaksaa sitä koko ajan ylläpitää samaan aikaan kun gravitaatio yrittää kiskoa kappaleen takaisin Maapallon pintaan. - Lyhyt kansantajuinen selitys kysymykseen "Miksi se säilyy" on tämä: Sitä ei oikein voi selittää kansantajuisesti.
Perusteet maailmankaikkeudessa havaittaville fysikaalisten systeemien säilymislaeille ovat Noetherin teoreemassa (Amalie Emmy Noether, 1915)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noetherin_teoreema
"Jokaiseen fysikaalisen systeemin aktion differentioituvaan symmetriaan liittyy jokin sitä vastaava säilymislaki."